Minusta ei pidetä

Olin nuorena melkoinen kuumakalle. Nyt sisarukseni ei vastaa minulle ja he ovat estäneet minut sosiaalisen median palveluissa.
Mutta kun näistä on jo vuosia aikaa. Ihminen muuttuu.
Olen yrittänyt puhua heille jos ollaan tavattu vaikka vanhemmillani. He eivät ota mitään kontaktia.

Olen löytänyt buddhalaisuuden ja olen nykään tyyni enkä halua kenellekään pahaa. Haluan vain auttaa ihmisiä. Hyväntekeväisyys on harrrastukseni. Autan miten voin, tekemällä tai rahallisesti.

Olen oppinut paljon buddhalaisuuden vuoksi ja olen oppinut olemaan hankalien ihmisten seurassa mutta en vain pääse siitä mitenkään yli että minusta ei pidetä.
Onneksi isäni, äitini ja vanha isoäitini pitävät minusta. Olenkin heille suuresti velkaa. Pyrin korona-aikanakin olemaan isoäitini seurassa. Täällä ei tuo korona vieläkään jyllää pahasti.
En tiedä mitä tekisin. Toinen sisaruksistani on minulle jopa tuhat euroa velkaa. Olen ajatellut antaa tämän velan anteeksi koska se ei muuta taloudellista tilannettani mitenkään mutta hän voisi ahneena ihmisenä alkaa pitämään minusta. Nimittäin tätä rahaa en tule muutenkaan koskaan enää näkemään.

Olen alkanut miettimään jopa että ovatko he minun arvoisiani. Tietenkin kaikki ovat arvokkaita mutta tiedätte mitä tarkoitan. Kannattaako heihin tuhlata aikaa?
Jos he ovat valinneet sen polun niin en kai voi sille mitään.
Voisiko olla niin että on parempi antaa heidän olla ja kärsiä omasta toimistaan?

Tämä ei ehkä kuulu tälle palstalle mutta buddhalaisena haluaisin kuulla mielipiteitä muilta buddhalaisilta.
3252
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Olen täysin väärä henkilö jakamaan mielipiteitäni kenellekään, mutta aina mukava kuulla kertomuksia siitä kuinka buddhalaiset opit on vaikuttaneet positiivisella tavalla ihmisten elämään. Luo uskoa omaankin tekemiseeni.

Angulimala sai vielä Arahantiksi tulemisen jälkeenkin paljon tavaraa niskaan kanssaihmisiltä vanhan karmansa takia. Joillekkin asioille ei voi paljoakaan.

Ainoa kommentti mikä tulee mieleen on, että on hyvä varoa antamasta sisarillesi viboja siitä, että syyttäisit heitä jostakin asiasta mitä he eivät välttämättä vielä ymmärrä.
Sellainen muutos mistä kerrot ei kuitenkaan ole kovin "normaalia" ihmisten keskuudessa. Monelle ihmiselle sellaisen muutoksen mahdollisuus ei kuulu ollenkaan käsityskyvyn piiriin.

Tärkeintä, että pystyt olemaan sinut oman olemisesi kanssa. Aika muuttaa muita asioita, jos on muuttaakseen.

Metta-harjoitus on myös todella voimakas työkalu, jota meidän jokaisen kannattaa pyrkiä kehittämään.

-P

Äänestä
  • Kiitos vastauksestasi. Minusta viestissäsi oli hyvä sanoma.

    Äänestä

Mitä mieltä jengi on siitä että jos henkilö 1 vihaa henkilöä 2 paljon ja puhuu ja ajattelee hänestä pahaa juurikin vanhojen asioiden vuoksi, niin pitääkö kakkosen vain olla välittämättä vai tehdä kaikkensa että mielikuva hänestä muuttuu?

Itse olen olla välittämättä kannalla. Ihmisen mielipiteen muuttaminen on todella vaikeaa ja riittää että itse tietää muuttuneensa ja että jatkossa tekee hyvää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Olin nuorena melkoinen kuumakalle. Nyt sisarukseni ei vastaa minulle ja he ovat estäneet minut sosiaalisen median palveluissa.
Mutta kun näistä on jo vuosia aikaa. Ihminen muuttuu.
Olen yrittänyt puhua heille jos ollaan tavattu vaikka vanhemmillani. He eivät ota mitään kontaktia.

Olen löytänyt buddhalaisuuden ja olen nykään tyyni enkä halua kenellekään pahaa. Haluan vain auttaa ihmisiä. Hyväntekeväisyys on harrrastukseni. Autan miten voin, tekemällä tai rahallisesti.

Olen oppinut paljon buddhalaisuuden vuoksi ja olen oppinut olemaan hankalien ihmisten seurassa mutta en vain pääse siitä mitenkään yli että minusta ei pidetä.
Onneksi isäni, äitini ja vanha isoäitini pitävät minusta. Olenkin heille suuresti velkaa. Pyrin korona-aikanakin olemaan isoäitini seurassa. Täällä ei tuo korona vieläkään jyllää pahasti.
En tiedä mitä tekisin. Toinen sisaruksistani on minulle jopa tuhat euroa velkaa. Olen ajatellut antaa tämän velan anteeksi koska se ei muuta taloudellista tilannettani mitenkään mutta hän voisi ahneena ihmisenä alkaa pitämään minusta. Nimittäin tätä rahaa en tule muutenkaan koskaan enää näkemään.

Olen alkanut miettimään jopa että ovatko he minun arvoisiani. Tietenkin kaikki ovat arvokkaita mutta tiedätte mitä tarkoitan. Kannattaako heihin tuhlata aikaa?
Jos he ovat valinneet sen polun niin en kai voi sille mitään.
Voisiko olla niin että on parempi antaa heidän olla ja kärsiä omasta toimistaan?

Tämä ei ehkä kuulu tälle palstalle mutta buddhalaisena haluaisin kuulla mielipiteitä muilta buddhalaisilta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu