Työehtosopimukset

Oon huolissani siitä, että mihin tulevaisuudessa päädytään, jos työehtosopimuksia ei tehdä neuvotellen ja ammattiliittojen tuella, vaan siirrytään tilanteeseen, jossa työnantaja määrää yksipuolisesti työehdot.

Monet nuoremmat työntekijät eivät ehkä tiedosta, että ennen tehtiin pienemmällä palkalla pitempiä työpäiviä huonommin ehdoin ja että nykytilanteeseenkin pääsy on edellyttänyt lukuisia, tiukkoja sopimuskierroksia.

Tilannehan on nyt ihan poikkeuksellinen, kun esim. UPM ilmoitti tuoreesti 8.2., että se määrää yksipuolisesti toimihenkilöiden tulevat työehdot. Enää ei siellä neuvotella mitään keskitetysti. Ei edes paikkakunnittain, työpaikoittain tai tuoteryhmittäin. Ensi vuodesta alkaen UPM ilmoittaa keskustelevansa työehdoista vain yksilökohtaisissa kehityskeskusteluissa.

Takuuvarmaa on, että yksipuolinen päätöksenteko lisääntyy. Se on selvää, että pitkässä juoksussa tilanne käy työntekijöille tiukaksi. Ilman ammattiyhdistyksen tukea ja joukkovoimaa on yksilöt neuvotteluissa heikoilla ja nykyisten etujen ylläpito käy varmasti äkkiä vaikeaksi.

Kun ottaa huomioon, miten Kokoomuksen lisäksi myös Perussuomalaiset ovat profiloituneet politiikaltaan oikeistolaisiksi, aika vähiin jää poliittisessa päätöksenteossa se porukka, joka oikeasti haluaa pitää kiinni kolmikantaneuvotteluista, kollektiivisesta työehtosopimusneuvotteluista sekä työntekijäpuolen pyrkimyksistä kohti työhyvinvointia, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Vaikka asia ei itseä suoranaisesti koskettaisikaan, hyvä on hahmottaa, mitkä vaikutukset tällä on suomalaiseen työelämään, jossa kuitenkin eri ammattiyhdistykset nimenomaan ovat pyrkineet luomaan jäsenille turvaa ja lisäämään työelämän oikeudenmukaisuutta ja työhyvinvointia ja ovat olleet valmiina taistelemaankin näiden puolesta mm. lakkoilemalla. Itse arvostan kovasti SDP:n vuosikymmenten työtä ammattiyhdistysten tukena.