Suomeen muuttajat

Minä kyllä uskallan suositella kunnan vuokra-asuntoja. Ennen kuin tekee vuokrasopimuksen, voi ihan avoimesti kysyä vuokra-asiaa hoitavalta henkilöltä tai henkilöiltä, millainen talo tai kortteli/alue on kyseessä. Kysykää rohkeasti, onko siellä rauhallista vai rauhatonta, onko talossa paljon vaihtuvuutta, onko asiakkailta tullut valituksia häiriöstä jne. Jos talossa on paljon vaihtuvuutta, kannattaa kysyä, mistä syystä vaihtuvuutta on. Joskus vaihtuvuudella on luonnollisia syitä, kuten runsas pienten asuntojen määrä, joissa asutaan väliaikaisesti esimerkiksi opintojen ajan tai nuoruuden sinkkuvuosina ennen perheen perustamista. Ainahan elämänhallinnan ongelmia omaavien ihmistenkin on jossain asuttava ja joskus voi osua omalle kohdalle sellainen naapuri, mutta ongelmatilanteista voi ja kannattaa ilmoittaa vuokranantajalle. Häiriön aiheuttajalle ilmoitetaan ja aina joskus jonkun on muutettava pois talosta, jos hän ei kykene sääntöjä noudattamaan huomautustenkaan jälkeen.

Kannattaa muistaa, että Suomessa on erilainen asumisen kulttuuri Ruotsiin verrattuna. Täällä ihmiset asuvat enemmän sekaisin keskenään. Vuokra- ja omistustaloja on samoilla alueilla sikin sokin sekaisin. Usein samaa sisäpihaa jakaa talot, joista yksi voi olla kaupungin vuokratalo, toisessa on omistusasuntoja ja kolmannessa opiskelija-asuntoja. Toisaalta Suomen väestö on homogeenisempaa kuin Ruotsissa, eikä esimerkiksi maahanmuuttajia ole yhtä paljon kuin Ruotsissa. Monilla paikkakunnalla maahanmuuttajia ei näy katukuvassa yhtään, eikä alueella välttämättä asukaan silmämääräisesti tunnistettavia maahanmuuttajia. Virolaiset ja venäläiset ovat Suomen suurimmat maahanmuuttajaryhmät, mutta heitä ei silmämääräisesti suomalaisista erota. Sopu sijaa antaa, mutta ei Suomessa tietääkseni suhtauduta mitenkään sallivasti häiriöön, vaan pikemminkin aika herkästi huomautetaan. Siksi häiriöitä ei tietääkseni paljon esiinnykään.

Toki jossain voi olla sellaisia alueita, mihin on kertynyt poikkeuksellisen paljon häiriöporukkaa, mutta yleensä sinne ei sitten lapsiperheitä, senioreita eikä tavallisia työssäkävijöitä sijoitetakaan. Tosin suurimmat kaupungit (Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere ja Turku) ovat jonkinlaisia poikkeuksia tässä asiassa. Myös joissain muissa suurimpiin kaupunkeihin kuuluvissa paikoissa saattaa olla hieman ongelmaa. Ruotsiin lähiöongelmiin verrattuna en kyllä pitäisi niitäkään ongelmina. Aina voi myös pyytää kunnallista vuokranantajaa järjestämään toisen asunnon, jos ensimmäisessä asunnossa asuminen ei onnistu millään. Monissa kunnissa on tällä hetkellä runsaasti valinnanvaraa, osin jopa noissa suurimmissa kaupungeissa. Eniten valinnanvaraa on kuitenkin keskikokoisissa kaupungeissa, pikkukaupungeissa ja sitä pienemmissä kunnissa.

Itse asiassa asuntosijoittajilla eli yksityisillä vuokranantajilla se ongelma on tällä hetkellä, kun he eivät löydä vuokralaisia asuntoihinsa. On ennakoitu, että kevään myötä asuntosijoittajille saattaa koitua hankala tilanne.

Kuntien vuokra-asunnoissa on pääsääntöisesti matalammat vuokrat ja ne ovat myös pitkällä tähtäimellä turvallisempia, jos toivoo pitkäaikaista asumista. Yksityinen vuokranantaja voi milloin vain laittaa asunnon myyntiin tai ottaa sen omaan käyttöönsä. Tietenkin niissä on lakiin perustuvat määräajat, ennen kuin vuokralaisen täytyy asunnosta poistua, mutta yksityisellä vuokranantajalla joka tapauksessa on tuollainen oikeus. Kunnallinen vuokranantaja ei aja pois niitä vuokralaisia, jotka ovat huolehtineet omista velvollisuuksistaan kuten vuokran maksusta ja sääntöjen noudattamisesta. Kunnallinen vuokranantaja järjestää mahdollisten remonttien ajaksikin käytännössä aina jonkinlaisen vara-asunnon. Lisäksi kunnallisilla vuokranantajilla on yleensä laaja valikoima asuntoja, jolloin vuokralainen voi yleensä elämäntilanteensa muuttuessa anoa asunnon vaihtoa tarpeiden mukaiseen asuntoon (esim. suurempaan, pienempään, esteettömään).

Muutin kaupunkiin, joka on Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Asun kaupungin omistamassa vuokrakerrostalossa, eikä täällä mitään häiriötä ole ollut näiden 1,5 vuoden aikana. Asunnot, yhteistilat ja pihat ovat siistejä. Kaikki toimii hyvin. Noin puolet talon väestä moikkailee toisiaan, noin puolet kulkee ohi moikkaamatta. Se on Suomessa aika yleistä.

Keskustelun aloitus oli ilmeisesti jokin provo eli provokaation yritys. Ei kannata uskoa noin yleisen tason pelottelua, koska ei se perustu tosiasioihin. Ennen muuttoa kannattaa tietysti kysellä, millainen se alue ja talo ovat, mihin suunnittelee muuttoa.

Mistäs niitä coronatestejä saa nyt kun ei pääse suomenlaivaan jos ei oo negatiivinen testi max.72 Vrk vanha ?

Mollattu