Rivitalo, kylppäri homeessa

Eli tilanne on tämmöinen... Ostettiin rivitalo-asunto, jonka piti olla heti muuttovalmis noin kuukausi sitten. No, meillä oli 1kk irtisanomisaika vanhasta vuokra-asunnosta, ja päätettiinkin sitten tehdä asuntoon kylpyhuone-, sauna- ja vessaremontti. Tarkoitus ei ollut tosiaan kuin vaihtaa laatat, sillä vanhat oli alkuperäiset eli 15 vuotta vanhat. Noh, purkutyöt aloitettiin ja sieltä löytyi yllätys, kylpyhuoneen ja saunan välinen seinä oli homeessa alhaalta n 1 metrin korkeudelta. Vika sinänsä on kuulema yleinen, sillä ko rakennnusaikana ei ole käytetty vesieristeitä, eikä siis meiltäkään sellaisia löytynyt. Samalla selvisi rakennusvaiheessa tehtyjä virheitä, esim runkotolpat ovat liian harvassa mikä on johtanut seinien aaltoilun ym. Home oli myös runkotolpissa, joten remontissa joudutaankin nyt sekä vahvistamaan runkotolppia että osittain vaihtamaan niitä.

No, tilattiin isännöitsijä, joka olikin tilannut samalla kosteusmittaajan. Kosteusmittaajan mittari ei hievahtanutkaan, sillä kaikki oli kuivat. Isännöitsijää aikamme puhutettuamme selvisi että asunto on ollut tyhjillään melkein vuoden, jolloin siihen on tehty pienempiä pintaremontteja.

Isännöitsijä alkoi selvittämään korvausvastuuta taloyhtiön pj:n kanssa, joka ilmoittikin hyvin suoraniasesti ettei taloyhtiö korvaa, sillä talossa on aiemminkin ollut vastaava remontti, jonka yhteydessä on päätetty että osakas vastaa itse korjauskustannuksista. Meille toimitetusta yhtiöjärjestyksestä ei kuitenkaan löydy päätöstä koskevaa pykälää. Taloyhtiön kanta on että myyjä maksaa korjaukset, kun taas myyjä tottakai ei halua maksaa taloyhtiön velvollisuuksiin kuuluvia maksuja. Kiistan tiimoilta järjestetään ensi viikolla ylimääräinen yhtiökokous.

Kysynkin nyt, että miten toimia asiassa? Nyt jo olemme joutuneet jatkamaan nykyistä vuokrasopimusta toukokuun loppuun, sillä kiista on pysäyttänyt remontin. Itselleni asunto alkaa olemaan jo kaukana siitä ihanneasunnosta, johon olimme vielä 2 viikkoa sitten innolla muuttamassa, ja stressi asiasta on melkoinen. Nyt tarvitaan hyviä neuvoja, jottei meitä ihan jyrättäisi tulevassa yhtiökokouksessa.

Kohta tekisi mieli purkaa koko kauppa, mutta lienee aineksia siihen kuitenkaan?
3321784
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 33

Vanhimmat

En tiedä lakiasioita tarkalleen joten seuraava on mutu tuntumalta sanottua.
Sinulle se ei pitäisi jäädä maksettavaksi ainakaan, jos sitä virheestä ei ole missään mainittu.
Jos myyjä on itse tehnyt kylpyhuoneeseen vastaavaa remonttia hän vastaa silloin omasta työstään jos taas remonttifirma tehnyt niin se vastaa.
Jos pesuhuone on alkuperäiskunnossa minun mielestäni taloyhtiö vastaa silloin. (rakennuttaja taitaa olla vastuussa 10v)

Sanoit viestisi alussa että "sillä vanhat oli alkuperäiset eli 15 vuotta vanhat" myöhemmin mainitset "sillä talossa on aiemminkin ollut vastaava remontti" riippuu paljolti tuosta mitä tarkoitat?

Äänestä
  • Eli meidän asunnossa on alkuperäiset laatat, mutta toisessa asunnossa aiemmin tehtyä vastaavaa remonttia ei ole taloyhtiö korvannut, ja tähän yhdenvertaisuuteen vedoten ei meillekkään korvata.

    Hankala juttu...

    Äänestä

  • Koita perua koko kauppa ja äkkiä. Turha alkaa riitelemään noista asioista. Älä vaan maksa mistään itse. PERU KAUPAT!

    Äänestä

  • Pikanen kirjoitti:

    Koita perua koko kauppa ja äkkiä. Turha alkaa riitelemään noista asioista. Älä vaan maksa mistään itse. PERU KAUPAT!

    Ei kauppoja noin vain voi yksipuolisesti perua kun kauppa on tehty! Ainoastaan jos molemmat osapuolet jostain kumman syystä niin haluavat!

    Äänestä

  • pölhö kirjoitti:

    Ei kauppoja noin vain voi yksipuolisesti perua kun kauppa on tehty! Ainoastaan jos molemmat osapuolet jostain kumman syystä niin haluavat!

    Kuluttajansuojalaki koskee myös asuntokauppaa, jos asunto on ostettu välittäjältä. Tavarassa on selvä virhe, jonka perusteella kaupan voi purkaa. Ei siihen myyjän suostumusta tarvita, pölhö!

    Äänestä

  • kuluttaja kirjoitti:

    Kuluttajansuojalaki koskee myös asuntokauppaa, jos asunto on ostettu välittäjältä. Tavarassa on selvä virhe, jonka perusteella kaupan voi purkaa. Ei siihen myyjän suostumusta tarvita, pölhö!

    Ei kauppaa voi yksipuolisesti purkaa...

    Äänestä

Korjausvastuun siirtäminen osakkaille itselleen vaatii osakkaiden yksimielisen päätöksen ja merkinnän yhtiöjärjestykseen. Ellei näin ole tapahtunut, taloyhtiö on vastuussa.

Äänestä

Ensinnäkin ko. ongelma ei taida olla riittävä kaupanpurun perustaksi.

Runkotolpat, vesieristykset yms. kuuluvat taloyhtiön vastuulle eikä osakkaan tulisi itse niihin edes koskea. Jos osakkaan itsensä tekemä/teettämä remontti aiheuttaa vaurioita myöhemmin, osakas on niistä vastuussa vähintään 10 vuotta.

Koska tiloissa on jopa silminnähtäviä homevaurioita ja ilmiselviä rakennusvirheitä, periaatteessa korjaustoimenpide vaatisi myös rakennuslupaa tai vähintäänkin toimenpidelupaa (maankäyttö- ja rakennuslain 18 luku, 125 §, 3. mom.). Käytäntö vaihtelee kuitenkin eri kunnissa. Tämänkin asian selvittäminen ja mahdollisen luvan hankkiminen kuuluu taloyhtiölle.

Ilmeisesti taloyhtiön muissakin asunnoissa toistuu samat rakennusvirheet ja ne kaikki olisivat uusimisen tarpeessa eikä ole järkevää, että osakkaat itse alkaisivat niitä remontoimaan ja lopputuloksena olisi sekavia vastuukysymyksiä. Yhdenvertaisuusperiaatekin toteutuu samalla, kun kaikkien asuntojen märkätilat saneerataan taloyhtiön toimesta. Miten taloyhtiössä on varmistettu, että tämä yksi jo tehty remontti on oikeaoppisesti tehty ? Onko varmuutta, ettei sitäkin jouduta uusimaan lähitulevaisuudessa ?

Taloyhtiö on siis ensisijaisesti vastuussa. Myyjän osalta voi tulla kysymykseen hinnanalennus siltä osin kuin tämä taloyhtiössä ilmenevä piilovirhe vaikuttaa yhtiövastikkeeseen. Siinäkin tulee huomioida, että korjauksen myötä märkätilat tulevat alkuperäistä parempaan kuntoon, mikä vaikuttaa alentavasti myyjän mahdolliseen osuuteen. Asiasta kannattaa kuitenkin tehdä reklamaatio myös myyjälle.

Ilmeisesti asuntokaupan yhteydessä teille ei myöskään ole kerrottu, että yhtiössä olisi asunto-osakeyhtiölaista tai yhtiöjärjestyksestä poikkeavia kunnossapitovastuita. Jos sellaisia olisi, mielestäni ne olisi asunto-osakeyhtiöasetuksen 3 §:n kohdan 16 perusteella pitänyt merkitä isännöitsijäntodistukseen. (Isännöitsijän ammattitaidosta kylläkin kertoo paljon se, että hän tilaa kosteusmittaajan vuoden käyttämättömänä olleeseen märkätilaan.)

Jos taloyhtiö kieltäytyy korjaamisesta, niin teidän tulee saada siitä selkeä kirjallinen päätös. Koska asian kuntoonsaattaminen on teidän kannaltanne kiireellinen, niin pitkiin kädenvääntöihin teidän ei tarvitse suostua. Tällaisessa tilanteessa voi sitten tulla kysymykseen erilaisia vaihtoehtoja, kuten esim., että taloyhtiö maksaa teidän muualla asumisen kustannukset, jos se viivyttelee tarpeettomasti remontin tekemisessä. Tai sitten te voitte mahdollisesti itse teetättää remontin ja vaatia taloyhtiöltä sille kuuluvat kustannukset. Jne..

Nämä asiat ovat monimutkaisia ja suosittelisinkin teitä kuulostelemaan Suomen Kiinteistöliiton tai Suomen kuluttajaliiton asiantuntijajuristien mielipiteitä ennen kuin menette yhtiökokoukseen tai teette mitään ratkaisuja.

Äänestä
  • Mukaan? Että oikein rakennuslupaa ja toimenpidelupaa tarvitaan!!!!!!! Eiköhän alkuperäisen kertomuksen perusteella ole NORMAALI VÄLISEINÄ !!!!!! Kyseisen korjaaminen EI todellakaan tarvitse ko. lupia. Samoin taidat omistaa erinomaisen näkökyvyn, kun huomasit homeen, mitäköhän lajia ne ovat? Ja näemmä Liisan tietyt "sidosryhmät" tulivat mainostetuksi!!! Kummaa kevät teettää sinulle Liisa; otahan hieman rennonmin!!!!!!

    Äänestä

  • mennään raskaimman kirjoitti:

    Mukaan? Että oikein rakennuslupaa ja toimenpidelupaa tarvitaan!!!!!!! Eiköhän alkuperäisen kertomuksen perusteella ole NORMAALI VÄLISEINÄ !!!!!! Kyseisen korjaaminen EI todellakaan tarvitse ko. lupia. Samoin taidat omistaa erinomaisen näkökyvyn, kun huomasit homeen, mitäköhän lajia ne ovat? Ja näemmä Liisan tietyt "sidosryhmät" tulivat mainostetuksi!!! Kummaa kevät teettää sinulle Liisa; otahan hieman rennonmin!!!!!!

    Homeen olemassaolon kykenin näkemään jo pelkästään otsikostakin. Eli mitään erinomaista näkökykyä se ei vaadi - lukutaito riittää hyvin.

    Ilmeisesti et ole kovin syvällisesti perehtynyt maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sen soveltamiskäytäntöön. Kommentoin viestiäsi ainoastaan sen takia, että asia saattaa olla yleisimminkin epäselvä.

    Mielestäni en ole omassa viestissäni millään lailla väittänyt, että kyseessä olisi jotain muuta kuin väliseinä. Olen pahoillani, jos tekstini ei ole niin selkokielistä, että sen aivan kaikki ymmärtäisivät.

    Mainitsemani MRL:n pykälän kohdassa on rakennusluvan osalta kysymys korjaus- ja muutostöistä, joilla ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

    Kuten mainitsin niin rakennuslupakäytäntö eri kunnissa vaihtelee. Ko. lain voimaanastumisen jälkeen esimerkiksi Helsingin kaupunki tulkitsi sitä niin, että kaikki kosteiden tilojen remontit, joihin liittyy vedeneristämistyötä vaativat rakennusluvan. Käytäntö aiheutti kuitenkin rakennusvirastossa niin suuren työmäärän, että näin tiukasta tulkinnasta oli myöhemmin luovuttava. Luvanvaraisiksi jäi kuitenkin edelleen kosteus- ja homevaurioituneiden märkätilojen korjaukset.

    Äänestä

  • Minkälainen vian tulee olla että meillä olisi oikeus kaupanpurkuun? Tällä hetkellä suoraan sanottuna kauhistuttaa ajatus elämisestä taloyhtiössä, jonka kanssa heti yhteistyön alkumetreillä joutuu taistelemaan oikeuksistaan...

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Homeen olemassaolon kykenin näkemään jo pelkästään otsikostakin. Eli mitään erinomaista näkökykyä se ei vaadi - lukutaito riittää hyvin.

    Ilmeisesti et ole kovin syvällisesti perehtynyt maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sen soveltamiskäytäntöön. Kommentoin viestiäsi ainoastaan sen takia, että asia saattaa olla yleisimminkin epäselvä.

    Mielestäni en ole omassa viestissäni millään lailla väittänyt, että kyseessä olisi jotain muuta kuin väliseinä. Olen pahoillani, jos tekstini ei ole niin selkokielistä, että sen aivan kaikki ymmärtäisivät.

    Mainitsemani MRL:n pykälän kohdassa on rakennusluvan osalta kysymys korjaus- ja muutostöistä, joilla ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

    Kuten mainitsin niin rakennuslupakäytäntö eri kunnissa vaihtelee. Ko. lain voimaanastumisen jälkeen esimerkiksi Helsingin kaupunki tulkitsi sitä niin, että kaikki kosteiden tilojen remontit, joihin liittyy vedeneristämistyötä vaativat rakennusluvan. Käytäntö aiheutti kuitenkin rakennusvirastossa niin suuren työmäärän, että näin tiukasta tulkinnasta oli myöhemmin luovuttava. Luvanvaraisiksi jäi kuitenkin edelleen kosteus- ja homevaurioituneiden märkätilojen korjaukset.

    Olen kyllä perehtynyt ko. lakeihin ja asetusiin, sekä muihinkin sitä sivuaviin ohjeistuksiin.
    Miten korjaus on mukamas verrattavissa laajentamiseen? Varsinkin jos mitään ei muuteta, vain korjataan? Mikään ei muutu "olennaisesti", ainoastaan ko. tila "palautetaan" korjauksessa entiseen kuosiinsa. Samanlailla voisin leikellä osia sieltä täältä ja harhaanjohtaa ihmisiä, kuten sinä teet jatkuvasti lisäten aina sopivasti "sidosryhmiäsi" sekä mainostaen niitä. Kummaa on sinun tarkoituksenhakuinen leikkely laista ja asetuksista, lause sieltä ja toinen tuolta. Mitä haet? Kunniaa olla se pelastaja? Ainoa ja oikea tietäjä, vailla vertaa?????

    Tavallasi tulkita lakeja, jo pelkästään huoneiston yhden seinän maalaaminen tarvitsi rakennusluvan, koska ilmeisesti ja luultavasti, se on olennaista muuttumista alkuperäiseen rakennuslupaan.

    Tällätavalla sinä tulkitset ja et käytä sitä mitä sanotaan maalaisjärjeksi tai suhteellisuuden tajuksi.

    Äänestä

  • liian raskaasti kirjoitti:

    Olen kyllä perehtynyt ko. lakeihin ja asetusiin, sekä muihinkin sitä sivuaviin ohjeistuksiin.
    Miten korjaus on mukamas verrattavissa laajentamiseen? Varsinkin jos mitään ei muuteta, vain korjataan? Mikään ei muutu "olennaisesti", ainoastaan ko. tila "palautetaan" korjauksessa entiseen kuosiinsa. Samanlailla voisin leikellä osia sieltä täältä ja harhaanjohtaa ihmisiä, kuten sinä teet jatkuvasti lisäten aina sopivasti "sidosryhmiäsi" sekä mainostaen niitä. Kummaa on sinun tarkoituksenhakuinen leikkely laista ja asetuksista, lause sieltä ja toinen tuolta. Mitä haet? Kunniaa olla se pelastaja? Ainoa ja oikea tietäjä, vailla vertaa?????

    Tavallasi tulkita lakeja, jo pelkästään huoneiston yhden seinän maalaaminen tarvitsi rakennusluvan, koska ilmeisesti ja luultavasti, se on olennaista muuttumista alkuperäiseen rakennuslupaan.

    Tällätavalla sinä tulkitset ja et käytä sitä mitä sanotaan maalaisjärjeksi tai suhteellisuuden tajuksi.

    että Liisa nojaa kirjoituksessaan Helsingin rakennusvalvontaviraston tulkintaan. Siellä taas on käytettävissä rakennusalaan perehtyneet juristit.

    Muissakin yhteyksissä tunnetaan käsite 'uudelleen rakentamiseen verrattava korjaus'. Vesi- ja kosteusvaurion yhteydessä ollaan usein tekemisissä juuri sellaisen projektin kanssa: joudutaan purkamaan kastuneet/homeiset rakenteet juuria myöten pois ja rakentamaan uutta tilalle oikein tehdyin ratkaisuin. Siinä se olennainen muutos usein onkin.

    Mielestäni Liisa esittää asian periaatteessa aivan oikein. Voi tuntua raskaalta vanhaan menoon tottuneesta kirjoittajasta, mutta näin sen vain pitäisi mennä. Heittosi seinän maalaamisen puolelle on asiaton eikä siitä sen enempää. Jäitä hattuun vaan.

    Äänestä

  • Taskulaskin kirjoitti:

    että Liisa nojaa kirjoituksessaan Helsingin rakennusvalvontaviraston tulkintaan. Siellä taas on käytettävissä rakennusalaan perehtyneet juristit.

    Muissakin yhteyksissä tunnetaan käsite 'uudelleen rakentamiseen verrattava korjaus'. Vesi- ja kosteusvaurion yhteydessä ollaan usein tekemisissä juuri sellaisen projektin kanssa: joudutaan purkamaan kastuneet/homeiset rakenteet juuria myöten pois ja rakentamaan uutta tilalle oikein tehdyin ratkaisuin. Siinä se olennainen muutos usein onkin.

    Mielestäni Liisa esittää asian periaatteessa aivan oikein. Voi tuntua raskaalta vanhaan menoon tottuneesta kirjoittajasta, mutta näin sen vain pitäisi mennä. Heittosi seinän maalaamisen puolelle on asiaton eikä siitä sen enempää. Jäitä hattuun vaan.

    Itse olen teetättänyt kuvatulaisia korjauksia ja tottakai kysellyt ko. toimenpiteiden tarpeellisuudesta saada rakennuslupa; Ja vastaukset ovat tulleet kirjallisina vapaasti suomentaen: Kyseinen toimenpide ei tarvitse rakennuslupaa, ellei kantaviin rakenteisiin tehdä muutoksia tai rakennetta muuteta tai tilan alkuperäinen käyttötarkoitus muuttuu.
    Ymmärrän kyllä toisen " taistelevan metson" kritiikin asian tiimoilta, koska "lainaukset munkkilatinasta " ovat muös mielestäni epämääräisiä. Periaate voi olla oikein, toteutus ontuu; Vakinainen palomestari arvosteli vpk:n sammuttaamaa paloa, kun kerrankin vpk ehti ensin: Väärin sammutettu!

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Homeen olemassaolon kykenin näkemään jo pelkästään otsikostakin. Eli mitään erinomaista näkökykyä se ei vaadi - lukutaito riittää hyvin.

    Ilmeisesti et ole kovin syvällisesti perehtynyt maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sen soveltamiskäytäntöön. Kommentoin viestiäsi ainoastaan sen takia, että asia saattaa olla yleisimminkin epäselvä.

    Mielestäni en ole omassa viestissäni millään lailla väittänyt, että kyseessä olisi jotain muuta kuin väliseinä. Olen pahoillani, jos tekstini ei ole niin selkokielistä, että sen aivan kaikki ymmärtäisivät.

    Mainitsemani MRL:n pykälän kohdassa on rakennusluvan osalta kysymys korjaus- ja muutostöistä, joilla ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

    Kuten mainitsin niin rakennuslupakäytäntö eri kunnissa vaihtelee. Ko. lain voimaanastumisen jälkeen esimerkiksi Helsingin kaupunki tulkitsi sitä niin, että kaikki kosteiden tilojen remontit, joihin liittyy vedeneristämistyötä vaativat rakennusluvan. Käytäntö aiheutti kuitenkin rakennusvirastossa niin suuren työmäärän, että näin tiukasta tulkinnasta oli myöhemmin luovuttava. Luvanvaraisiksi jäi kuitenkin edelleen kosteus- ja homevaurioituneiden märkätilojen korjaukset.

    Ei korjaaminen edellytä mitään rakennuslupia. Taidat olla joku byrokraatti siellä kaupungin toimistossa kun moisia ehdottelet!

    Ja itse asiaan, yhtiö maksaa korjauksen.

    Äänestä

  • OstajaOmistaja kirjoitti:

    Minkälainen vian tulee olla että meillä olisi oikeus kaupanpurkuun? Tällä hetkellä suoraan sanottuna kauhistuttaa ajatus elämisestä taloyhtiössä, jonka kanssa heti yhteistyön alkumetreillä joutuu taistelemaan oikeuksistaan...

    Olen itsekkin jo saanut riidan aikaan isännöitsijän kanssa vaikka saan kohteeseen avaimet käteen vasta kuunvaihteessa.

    soitin isännöitsijälle ja ilmoitin ostamassani asunnossa olevan kosteutta johon isännöitsijä vastasi että senkun korjaat omaan piikkiin ja itse totesin että ei se niin mene.

    no sen sen seurauksena me olemme napit vastakkain koska muut ovat maksaneet itse ja itse maksatan vesieristykset yhtiöllä yhtiön vastuisiin nojaten.
    en vielä tiedä mikä riita siitä loppujen lopuksi aiheutuu mutta en aio niitä itse maksaa koska ne eivät ole minun vastuulla ja jo pelkkä vastuunjako taulukko määrittelee mikä on asunnon ostajan ja mikä yhtiön vastuu. ja liisalle ei se peruskorjaus mitään rak lupaa tarvi koska siinä ei muuteta rakenteita mitenkään edelliseen lupaan nähden.

    se miten helsingissä tulkitaan lakia ei tarkoita sitä, että näin olisi tehtävä muuallakin ja asuu niitä ihmisiä kehä 3:sen ulkopuolellakin.

    Äänestä

  • "Kilvoittelijoille" kirjoitti:

    Itse olen teetättänyt kuvatulaisia korjauksia ja tottakai kysellyt ko. toimenpiteiden tarpeellisuudesta saada rakennuslupa; Ja vastaukset ovat tulleet kirjallisina vapaasti suomentaen: Kyseinen toimenpide ei tarvitse rakennuslupaa, ellei kantaviin rakenteisiin tehdä muutoksia tai rakennetta muuteta tai tilan alkuperäinen käyttötarkoitus muuttuu.
    Ymmärrän kyllä toisen " taistelevan metson" kritiikin asian tiimoilta, koska "lainaukset munkkilatinasta " ovat muös mielestäni epämääräisiä. Periaate voi olla oikein, toteutus ontuu; Vakinainen palomestari arvosteli vpk:n sammuttaamaa paloa, kun kerrankin vpk ehti ensin: Väärin sammutettu!

    Riippumatta jonkin yksittäisen kunnan käytännöstä rakennuslupavaatimusten suhteen, tämä pykälä toimii yksittäisen osakkaan oikeusturvakeinona. Taloyhtiöissä on liian usein tapana tehdä tällaiset korjaukset liian kevyinä sellaisissakin tapauksissa, kun kysymyksessä on laaja homevaurio ja sen aiheuttama terveyshaitta. Kun on ilmeistä, että taloyhtiö aikoo suoriutua korjausvelvollisuudestaan tällaisella fuskuremontilla, osakas voi vedota tähän pykälään. Jos kunnan lupaviranomainen on sitä mieltä, että lupaa ei tarvita, sen on myös pystyttävä perustelemaan, ettei toimenpiteellä ole vaikutusta asukkaiden terveydellisiin oloihin. Kunnan virkamiesten itse suunnittelema lupamenettelykäytäntö ei tietenkään riitä tällaiseksi perusteluksi, koska se on oikeusvoima-asteeltaan maankäyttö- ja rakennuslakia alemmalla tasolla. Varsinkin, jos asunnossa on todettu terveydensuojelulain 26 §:n mukainen terveyshaitta ("asunnossa ei saa olla mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa"), kunnan viranomaisten on käytännössä mahdoton perustella sitä, että lupaa ei tarvittaisi.

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Riippumatta jonkin yksittäisen kunnan käytännöstä rakennuslupavaatimusten suhteen, tämä pykälä toimii yksittäisen osakkaan oikeusturvakeinona. Taloyhtiöissä on liian usein tapana tehdä tällaiset korjaukset liian kevyinä sellaisissakin tapauksissa, kun kysymyksessä on laaja homevaurio ja sen aiheuttama terveyshaitta. Kun on ilmeistä, että taloyhtiö aikoo suoriutua korjausvelvollisuudestaan tällaisella fuskuremontilla, osakas voi vedota tähän pykälään. Jos kunnan lupaviranomainen on sitä mieltä, että lupaa ei tarvita, sen on myös pystyttävä perustelemaan, ettei toimenpiteellä ole vaikutusta asukkaiden terveydellisiin oloihin. Kunnan virkamiesten itse suunnittelema lupamenettelykäytäntö ei tietenkään riitä tällaiseksi perusteluksi, koska se on oikeusvoima-asteeltaan maankäyttö- ja rakennuslakia alemmalla tasolla. Varsinkin, jos asunnossa on todettu terveydensuojelulain 26 §:n mukainen terveyshaitta ("asunnossa ei saa olla mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa"), kunnan viranomaisten on käytännössä mahdoton perustella sitä, että lupaa ei tarvittaisi.

    Kerro nyt rehellisesti ja nimeä edes kaksi sellaista yhtiötä, mitkä tekevät korjauksia liian kevyinä.
    Ja nyt vielä aitomaattisesti naulaat ja syylistät, kun remonttia edes ole aloitettu. Taas tuli se tutkinta, syyte sekä tuomio samantein ja melkein yhdessä lauseessa. Samantein lyöt lyttyyn kuntiemme viranomaiset ja heidän päätöksensä, jotka varmaankin on vakaasti harkiten tehty. Ja tottahantoki muistit taas jälleen jonkin "sopivan" lakipykälän. Miten esimerkiksi sitten pystyy esim. helsingin keskustassa asumaan, kun siellä taatusti kaikki avot ylittyvät vähänväliä, esim. porraskäytävässä.

    Aivan selvästi sinulla on joku määrätty pakkomielle.

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Riippumatta jonkin yksittäisen kunnan käytännöstä rakennuslupavaatimusten suhteen, tämä pykälä toimii yksittäisen osakkaan oikeusturvakeinona. Taloyhtiöissä on liian usein tapana tehdä tällaiset korjaukset liian kevyinä sellaisissakin tapauksissa, kun kysymyksessä on laaja homevaurio ja sen aiheuttama terveyshaitta. Kun on ilmeistä, että taloyhtiö aikoo suoriutua korjausvelvollisuudestaan tällaisella fuskuremontilla, osakas voi vedota tähän pykälään. Jos kunnan lupaviranomainen on sitä mieltä, että lupaa ei tarvita, sen on myös pystyttävä perustelemaan, ettei toimenpiteellä ole vaikutusta asukkaiden terveydellisiin oloihin. Kunnan virkamiesten itse suunnittelema lupamenettelykäytäntö ei tietenkään riitä tällaiseksi perusteluksi, koska se on oikeusvoima-asteeltaan maankäyttö- ja rakennuslakia alemmalla tasolla. Varsinkin, jos asunnossa on todettu terveydensuojelulain 26 §:n mukainen terveyshaitta ("asunnossa ei saa olla mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa"), kunnan viranomaisten on käytännössä mahdoton perustella sitä, että lupaa ei tarvittaisi.

    Kyseisiä korjaksia olen tehnyt jo 20 vuotta pääosin uudellamaalla, ja perään kukaan ei ole huudellut. Löytyy "suomentamani" lausunnot kaikista niitä kunnista tai oikeammin kuntien rakennustoimen vastaavilta viranomaisilta, jossa olen korjausksia tehnyt. Työ tekijäänsä kiittään, ehkä olen heidän byrokratiassaan ns. varma tapaus, ken perässä ei ole tarvis nuohota. Ja toisaalta minun ei ole tarvetta alkaa mainostamaan tai muutenkaan julkituomaan työtäni,
    kun sana kiertää. Samoin työntekijäni ovat ammattiylpeitä tekemisistään ja eivät tee kompromisseja työn laadun suhteen.



    Liisa, olen huomannut tai oikeammin joutunut toteamaan, että vouhkaamisesi esim. tällä
    palstalla on saanut ihmisiä, jopa hermoromahduksen partaalle, sitä kautta he haluavatkin ns. tuplavarmistuksen remontin onnistumiseen, mikä puolestaan nostaa hintoja turhaan. Esim. normaali vesieristys tehdäänkin JOPA kolmeen (3) kertaan. Jos et ymmärtänyt; mittausten mukaan vesieristeen paksuus on riittävä jo ensi käsittelyllä, mutta "liisan" ohjeiden mukaan jne. . . . Ei sinäänsä, rahaa ja liikevaihtoahan se tuo lisää, mutta miksi maksaa turhasta?

    Et taida tuntea mitään moraalista vastuutasi, mistä ja miten kirjoitat?

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Riippumatta jonkin yksittäisen kunnan käytännöstä rakennuslupavaatimusten suhteen, tämä pykälä toimii yksittäisen osakkaan oikeusturvakeinona. Taloyhtiöissä on liian usein tapana tehdä tällaiset korjaukset liian kevyinä sellaisissakin tapauksissa, kun kysymyksessä on laaja homevaurio ja sen aiheuttama terveyshaitta. Kun on ilmeistä, että taloyhtiö aikoo suoriutua korjausvelvollisuudestaan tällaisella fuskuremontilla, osakas voi vedota tähän pykälään. Jos kunnan lupaviranomainen on sitä mieltä, että lupaa ei tarvita, sen on myös pystyttävä perustelemaan, ettei toimenpiteellä ole vaikutusta asukkaiden terveydellisiin oloihin. Kunnan virkamiesten itse suunnittelema lupamenettelykäytäntö ei tietenkään riitä tällaiseksi perusteluksi, koska se on oikeusvoima-asteeltaan maankäyttö- ja rakennuslakia alemmalla tasolla. Varsinkin, jos asunnossa on todettu terveydensuojelulain 26 §:n mukainen terveyshaitta ("asunnossa ei saa olla mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa"), kunnan viranomaisten on käytännössä mahdoton perustella sitä, että lupaa ei tarvittaisi.

    valistaa.Eiköhän vähävähältä tieto lisäänny siellä rakentamisen ruohonjuuritasollakin.Näyttää ettei remppari piireihin vielä ole levinnyt tieto että maassa on tuore rakennuslaki.

    Äänestä

  • jaksat kirjoitti:

    valistaa.Eiköhän vähävähältä tieto lisäänny siellä rakentamisen ruohonjuuritasollakin.Näyttää ettei remppari piireihin vielä ole levinnyt tieto että maassa on tuore rakennuslaki.

    Taso on tällainen, kannattaako mielenterveydeltään järkkyneen ihmisen kirjoituksia enään ymmärtää??? Kun yritään vedättää sen raskaimman mukaan; tosin Liisan kirjoitukset osaavat laittaa oikeaan kategoriaan, ne ihmiset, ken jaksavat lukea hänen neuvojaan viestiketjuissa taaksepäin.

    Äänestä

  • jaksat kirjoitti:

    valistaa.Eiköhän vähävähältä tieto lisäänny siellä rakentamisen ruohonjuuritasollakin.Näyttää ettei remppari piireihin vielä ole levinnyt tieto että maassa on tuore rakennuslaki.

    siinä "toisessa" persoonassa.

    Äänestä

  • OstajaOmistaja kirjoitti:

    Minkälainen vian tulee olla että meillä olisi oikeus kaupanpurkuun? Tällä hetkellä suoraan sanottuna kauhistuttaa ajatus elämisestä taloyhtiössä, jonka kanssa heti yhteistyön alkumetreillä joutuu taistelemaan oikeuksistaan...

    kaupan purkua, valitettavasti.
    Meillä koko tönö homeessa ja myyjät eivät suostu purkuun..että silleen, vastapuolen mukaan asunto on ihan ok kunnossa vaikka kaikki homenäytteetä näyttääkin että hometta on koko tönö pullollaan...

    koittakaa jaksaa!!

    Äänestä

  • Toiselle" taistelevall... kirjoitti:

    Kyseisiä korjaksia olen tehnyt jo 20 vuotta pääosin uudellamaalla, ja perään kukaan ei ole huudellut. Löytyy "suomentamani" lausunnot kaikista niitä kunnista tai oikeammin kuntien rakennustoimen vastaavilta viranomaisilta, jossa olen korjausksia tehnyt. Työ tekijäänsä kiittään, ehkä olen heidän byrokratiassaan ns. varma tapaus, ken perässä ei ole tarvis nuohota. Ja toisaalta minun ei ole tarvetta alkaa mainostamaan tai muutenkaan julkituomaan työtäni,
    kun sana kiertää. Samoin työntekijäni ovat ammattiylpeitä tekemisistään ja eivät tee kompromisseja työn laadun suhteen.



    Liisa, olen huomannut tai oikeammin joutunut toteamaan, että vouhkaamisesi esim. tällä
    palstalla on saanut ihmisiä, jopa hermoromahduksen partaalle, sitä kautta he haluavatkin ns. tuplavarmistuksen remontin onnistumiseen, mikä puolestaan nostaa hintoja turhaan. Esim. normaali vesieristys tehdäänkin JOPA kolmeen (3) kertaan. Jos et ymmärtänyt; mittausten mukaan vesieristeen paksuus on riittävä jo ensi käsittelyllä, mutta "liisan" ohjeiden mukaan jne. . . . Ei sinäänsä, rahaa ja liikevaihtoahan se tuo lisää, mutta miksi maksaa turhasta?

    Et taida tuntea mitään moraalista vastuutasi, mistä ja miten kirjoitat?

    Huomaan, että tietyt keskusteluun osallistuvat eivät kykene hahmottamaan tekstieni sisältöä kokonaisuudessaan, vaan erottavat ainoastaan jonkun yksittäisen sanan sieltä täältä.

    En ole esimerkiksi mitenkään ottanut kantaa sinun yrityksesi ammattitaitoon, vaan pysytellyt yleisellä tasolla. Totuus on kuitenkin, että alalla on kovin kirjavaa joukkoa. Asiantuntevia ammattilaisia on aivan liian vähän ja he toimivat pääasiallisesti uudisrakennuspuolella. Yksittäisten asuntojen korjaustöihin heitä on vaikea löytää. Yleisluontoinen neuvoni onkin ollut suositus käyttää sertifioituja märkätila-asentajia tällaisiin tehtäviin. (En tietenkään ole koskaan kehottanut ketään käyttämään 3-kertaisia vedeneristeitä). On kuitenkin positiivista, jos ihmiset ovat alkaneet kiinnittää enemmän huomiota näihin asioihin.

    Olen myös surullisen tietoinen siitä, että uusi tieto koskien lainsäädäntöä, korjausmenetelmiä, mikrobien käyttäytymistä, materiaalien ominaisuuksia jne.. ei saavuta riittävästi suorittajatahoja. Juuri tästä syystä ympäristöministeriö ja STM rahoittivat Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja tiedotuskampanjan, missä organisaatiossa olin itsekin mukana. Silloin pidettiin ympäri Suomea lukuisia, erilaisia informaatio- ja koulutustilaisuuksia. Ilmeisesti kuitenkin aivan liian harvat alalla työskentelevät ovat osallistuneet niihin, koska monet esittämäni asiat näyttävät olevan täysin uusia, ennenkuulumattomia, hämmentäviä ja siksi suorastaan epäilyttäviä.

    Tutkimustyö erilaisten materiaalien ja mikrobien käyttäytymisestä rakennuksissa lähti kunnolla käyntiin vasta 1990-luvulla. Samoin alan lainsäädäntöä ja rakentamismääräyksiä on olan takaa uudistettu vasta viime vuosina. 20-vuotta vanha perimätieto on siis kosteusvaurioiden osalta jo paljolti käyttökelvotonta. Itse asiassa se on monilta osin ollut osasyynä tähän rakennuskantamme mittavaan homeongelmaan.

    Mitä tulee märkätilaremonttien rakennuslupavaatimuksiin, toistan, että käytännöt MRL:n 125 §:n soveltamisessa eri kunnissa eivät ole vielä vakiintuneet. Useissa kunnissa rakennusvalvontaviranomaiset ovat ylityöllistettyjä ja mielellään tulkitsevat lakeja oman työmääränsä huomioiden (vrt. lakisääteinen hammashuolto eri kunnissa). Laki on kuitenkin laki ja sen sisältöä on noudatettava. Tältä osin saadaan yhtenäinen käytäntö maahamme viimeistään, kun KHO:sta saadaan ensimmäinen ennakkopäätös asiasta.

    Helsingin kaupunki edellyttää rakennuslupaa, kun "Märkätilassa joudutaan tekemään kosteus- ja homevaurion johdosta perusteellinen remontti".
    http://www.rakvv.hel.fi/temporary/file.asp/data_id=357/asuinhuoneistot.pdf

    Äänestä

  • Liisa kirjoitti:

    Huomaan, että tietyt keskusteluun osallistuvat eivät kykene hahmottamaan tekstieni sisältöä kokonaisuudessaan, vaan erottavat ainoastaan jonkun yksittäisen sanan sieltä täältä.

    En ole esimerkiksi mitenkään ottanut kantaa sinun yrityksesi ammattitaitoon, vaan pysytellyt yleisellä tasolla. Totuus on kuitenkin, että alalla on kovin kirjavaa joukkoa. Asiantuntevia ammattilaisia on aivan liian vähän ja he toimivat pääasiallisesti uudisrakennuspuolella. Yksittäisten asuntojen korjaustöihin heitä on vaikea löytää. Yleisluontoinen neuvoni onkin ollut suositus käyttää sertifioituja märkätila-asentajia tällaisiin tehtäviin. (En tietenkään ole koskaan kehottanut ketään käyttämään 3-kertaisia vedeneristeitä). On kuitenkin positiivista, jos ihmiset ovat alkaneet kiinnittää enemmän huomiota näihin asioihin.

    Olen myös surullisen tietoinen siitä, että uusi tieto koskien lainsäädäntöä, korjausmenetelmiä, mikrobien käyttäytymistä, materiaalien ominaisuuksia jne.. ei saavuta riittävästi suorittajatahoja. Juuri tästä syystä ympäristöministeriö ja STM rahoittivat Sisäilmavuosi 2002 -koulutus- ja tiedotuskampanjan, missä organisaatiossa olin itsekin mukana. Silloin pidettiin ympäri Suomea lukuisia, erilaisia informaatio- ja koulutustilaisuuksia. Ilmeisesti kuitenkin aivan liian harvat alalla työskentelevät ovat osallistuneet niihin, koska monet esittämäni asiat näyttävät olevan täysin uusia, ennenkuulumattomia, hämmentäviä ja siksi suorastaan epäilyttäviä.

    Tutkimustyö erilaisten materiaalien ja mikrobien käyttäytymisestä rakennuksissa lähti kunnolla käyntiin vasta 1990-luvulla. Samoin alan lainsäädäntöä ja rakentamismääräyksiä on olan takaa uudistettu vasta viime vuosina. 20-vuotta vanha perimätieto on siis kosteusvaurioiden osalta jo paljolti käyttökelvotonta. Itse asiassa se on monilta osin ollut osasyynä tähän rakennuskantamme mittavaan homeongelmaan.

    Mitä tulee märkätilaremonttien rakennuslupavaatimuksiin, toistan, että käytännöt MRL:n 125 §:n soveltamisessa eri kunnissa eivät ole vielä vakiintuneet. Useissa kunnissa rakennusvalvontaviranomaiset ovat ylityöllistettyjä ja mielellään tulkitsevat lakeja oman työmääränsä huomioiden (vrt. lakisääteinen hammashuolto eri kunnissa). Laki on kuitenkin laki ja sen sisältöä on noudatettava. Tältä osin saadaan yhtenäinen käytäntö maahamme viimeistään, kun KHO:sta saadaan ensimmäinen ennakkopäätös asiasta.

    Helsingin kaupunki edellyttää rakennuslupaa, kun "Märkätilassa joudutaan tekemään kosteus- ja homevaurion johdosta perusteellinen remontti".
    http://www.rakvv.hel.fi/temporary/file.asp/data_id=357/asuinhuoneistot.pdf

    Oli sosiaalinen pakko antaa sinun kirjoitukseesi vastinetta. Olet jokusen kerran tilojen korjausta suunnitellessa tullut "vastaan" asiakkaiden kautta, kun se tietäjä siellä palstalla jne.

    Olenkin jonkin aikaa lueskellut kirjoitelmiasi, ja ei voi muuta, kuin ihmetellä motiivejasi.

    Mitä tulee tulkintaasi märkätilojen vaatimista luvista on hölynpölyä, myös helsingin osalta. Edelleenkään en tarvitse lupaa helsingissä tehtävissä märkätilojen korjauksissa;: tänään asia on tarkastettu ko. viranomaisilta henkilökohtaisesti. Ja heidän kantansa on edelleen sama, vaikka sinä annoit heidän lomakkeisiin ja ja tulkintaan johtavan linkin, on muuten tiedossa.

    Äänestä

  • Toiselle "taistelevall... kirjoitti:

    Oli sosiaalinen pakko antaa sinun kirjoitukseesi vastinetta. Olet jokusen kerran tilojen korjausta suunnitellessa tullut "vastaan" asiakkaiden kautta, kun se tietäjä siellä palstalla jne.

    Olenkin jonkin aikaa lueskellut kirjoitelmiasi, ja ei voi muuta, kuin ihmetellä motiivejasi.

    Mitä tulee tulkintaasi märkätilojen vaatimista luvista on hölynpölyä, myös helsingin osalta. Edelleenkään en tarvitse lupaa helsingissä tehtävissä märkätilojen korjauksissa;: tänään asia on tarkastettu ko. viranomaisilta henkilökohtaisesti. Ja heidän kantansa on edelleen sama, vaikka sinä annoit heidän lomakkeisiin ja ja tulkintaan johtavan linkin, on muuten tiedossa.

    Ilmeisesti lainkäytön kiemurat ovat epäselviä eikä pointtini vieläkään tullut ymmärretyksi. ”Edelleenkään en tarvitse lupaa helsingissä tehtävissä märkätilojen korjauksissa”.

    Nythän on näin, että tämä po. rakennuslupamenettely on tarkoitettu ensisijaisesti yksittäisten ihmisten etujen turvaamiseksi. Toisin sanoen osakkaalla, jonka märkätiloihin tällaista remonttia ollaan tekemässä, on aikaisemmin mainitsemieni edellytysten täyttyessä mahdollisuus tähän pykälään vetoamalla vaatia, että sitä ei suoriteta ilman rakennuslupaa. Kts. tarkemmin viestini ”Osakkaan oikeusturvakeino”. Se ei siis ole pelkästään remonttifirman ja rakennuslupaviranomaisen keskenään päätettävissä oleva asia. Olisi myös mielenkiintoista tietää, missä muodossa olet esittänyt kysymyksen soittaessasi Helsingin kaupungin lupaviranomaisille. Jokaiseen märkätilaremonttiinhan sitä ei luonnollisestikaan tarvita eikä sitä voi vaatia.

    Motiiveissani ei varmasti ole epäselvää kenellekään, joka on perehtynyt näihin asioihin sen verran, että ymmärtää ongelman vakavuuden ja laajuuden.

    Se lienee yleisesti tunnettua, että astmaa esiintyy homealtistuneilla monta kertaa enemmän kuin muulla väestöllä. On erityisen järkyttävää, jos homeperäinen astma puhkeaa pienelle lapselle, sillä se vaikeuttaa koko loppuelämää. Vähemmän tunnettua on esimerkiksi, että reuma ja reumansukuiset sairaudet ovat monien tutkimusten mukaan kymmenkertaisesti yleisempiä homealtistuneilla kuin väestössä muuten. Näistä ja muista pitkäaikaissairauksista voi lukea enemmän esim. Kansanterveyslaitoksen julkaisusta B5/2002. Tällä hetkellä KTL:ssä tutkitaan syövän ja homealtistumisen yhteyksiä. Monet kosteusvauriomikrobit erittävät karsinogeeneja ja kenttätyössä on havaittu lisääntynyttä syöpäriskiä homealtistuneilla. Motiivejani ihmetteleville olisi aiheellista tutustua myös mm. sosiaali- ja terveysministeriön selvitykseen 2002:7.

    Monet näistä tragedioista voitaisiin välttää, jos oikeaa tietoa opittaisiin omaksumaan ja hyväksikäyttämään nykyistä laajemmin.

    Äänestä

Pysy tiukkana. Taloyhtiö yrittää aina vetäytyä vastuusta, mutta voitat varmasti, jos ei yhtiöjärjestykseen kerran ole tehty muutosta. Lopulta asia tulee taloyhtiölle (ja siis sinullekin) kalliiksi, joten teidän kaikkien olisi syytä istua alas pohtimaan miten tästä selvitään. Jos se rakenteissa, olette kaikki samassa liemessä. Joko naapuri on laittanut asuntonsa myyntiin?
Ja saattaahan se joku naapuri ollut uusinut laatat, mutta jospa vesieristyksiin ei silloin koskettu. Ei taloyhtiö tietenkään maksa laattoja, jos joku niitä värisyistä vaihtelee. Ota selvää.
Jos omassa kylppärissäsi on tehty remonttia myyjän toimesta ja taloyhtiön tarkastamatta, niin myyjä on tietysti korvausvelvollinen.

Äänestä
  • Täältä netin takaa on tietysti helppo sanoa, mutta; ota vähän etäisyyttä ongelmaan, se tuntuu nyt suurelta muttei se sitä lopultakaan ole.
    Käy vaikka aamukävelyllä ja kiipeä metsäkukkulalle. Katso horisonttiin ja mieti kuinka suuri asia yksi väliseinä maailmassa on.

    Ilmeisesti kyse on pienemmästä rivariyhtiöstä, jossa raha on aina liian tiukalla ja tämmöistä kädenvääntöä väkisinkin tulee.

    Liisat jo ehdottelee raskaimman mukaan rakennuslupia sun muuta - huihai ! Väliseinän korjaamiseen tai kokonaan uusimiseen ei kannata mitään lupia lähteä hakemaan eikä viikkotolkulla tapella yhtiön kanssa.
    Remppafirmasi laittaa sen muutamassa tunnissa (!)
    kuntoon eikä tuo nyt hirveitä maksa. Ilman muuta nuo runkotyöt ja vesieristykset kuuluvat yhtiön maksettavaksi, mutta jos se ei ilman suurta tappelua onnistu niin;
    - laita seinä kuntoon
    - vaadi yhtiöltä tarkastukset runko- ja eristystöiden jälkeen kirjallisena
    - kirjallisena myös päätös, että yhtiö ei osuuttaan maksa
    - säilytä kuitit
    - keskustelkaa myöhemmin maksajasta kaikessa rauhassa
    Kun myöhemmin yhtiössänne remontoidaan muita vastaavia (niitä ilmiselvästi tulee), niin pidät huolen, että tasapuolisuus toteutuu.

    Ostovaiheessa olet varmasti nähnyt, että kylppäriremppa on tarpeen. Tuskin kannattaa lähteä kaupanpurkuun. Rahat ja hermot vaan menevät kaikilta.

    Äänestä

"Hei,

Ostamassanne asunnossa on ns. piilevä virhe, koska se ei ollut kenenkään tiedossa eikä sitä ole voitu tehdyssä tarkastuksessa havaita ennen kuin rakenteita on purettu. Asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n mukaan: asunnossa on virhe mm., jos se on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää ottaen huomioon asunnon hinta, sen ikä , alueella tavanomainen varustetaso , kohtuullista asumistasoa koskevat yleiset vaatimukset sekä muut seikat.

Virheilmoitus: ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen (viim. 2v kuluttua kaupasta). Toisin sanoen teidän kannattaa joka tapauksessa tehdä reklamaatio myyjälle asunnosta löytyneestä virheestä, koska ei ole selvillä kuka korjauksen lopulta maksaa. Myyjältä ei voi vaatia mitään tason parannusta, vaan asunnon saattamista sille tasolle kuin mitä se ikä huomioon ottaen tulisi olla. Ostajalla on oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuulliseen hinnanalennukseen. Ostajalla on oikeus purkaa kauppa, jos virheestä aiheutuu hänelle olennaista haittaa eikä muuta seuraamusta voida pitää kohtuullisena. Kaupan purku ei ole mitenkään helppo asia, paitsi jos myyjän kanssa pääsette sopimukseen siitä (hyvin harvinaista).

Taloyhtiö vastaa niistä korjauskustannuksista, jotka sille yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat. Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukon mukaan pääsääntöisesti rakennuksen korjaaminen ja kunnossapito kuuluu kiinteistön omistajalle eli yhtiölle. Osakkeen-omistajan korjausvastuuseen kuuluvat taas pääsääntöisesti hallitsemansa huoneiston korjaukset ja kunnossapito. Osakkeenomistajan korjausvastuuta on rajattu kahdenlaisten korjausten osalta. Yhtiön on korjattava rakenteesta johtuvat sisäpuoliset viat sekä huoneistossa samantasoisena olevat johdot ja kanavat sekä vesihanat.

Osakkeenomistajalle kuuluvan korjausvelvoitteen siirtämisestä yhtiön vastattavaksi voidaan päättää yhtiökokouksessa normaalilla enemmistöpäätöksellä. Tällöin on noudatettava yhdenvertaisuusperiaatetta ei sama korjaus on tehtävä kaikille osakkaille. Yhtiöjärjestyksessä puolestaan voidaan korjausvastuusta poiketa suuntaan tai toiseen. Päätös voidaan tehdä normaalilla 2/3 määräenemmistöllä. Jos yhtiöjärjestystä on muutettu, siitä tietysti pitää olla tarvittavat merkinnät."

eli näillä eväin ensi viikon yhtiökokoukseen sitten...

Äänestä
  • Mitä vaikutusmahdollisuuksia on saada uudiskohteen kaupan purettua, kun jo ennen tuota 2-vuotistarkastusta on reklamoitu myyjälle ja hänen lakimiehelleen kosteus- ja homeongelmista (omasta ja yhtiön puolesta)? Voisiko saada kuluttajavirastosta tähän apua, sillä haluan eroon ongelmista johon minulla ei ole osaa eikä arpaa, mutta myyjän lakimiehen mukaan asunnossa ei ole mitään vikaa.
    T: Liian suuri riski omistaa näin nuori ja näin huonokuntoinen asunto

    Äänestä

Kerroit että asunto on ollut tyhjillään noin 1vuoden.Eli siellä ei ole ollut vedenkäyttöä ko. aikana.Kyllä kosteus on jo varmaan kuivanut tuona aikana, mutta vauriot näkyvät kylläkin raitana siihen asti mihin kosteus on yltänyt.Pyydä terveystakastajaa tekemään homemittaus!Se varmistaa asian ja silmämääräisellä katselmuksella voidaan tarkastaa jäljellä olevat kosteus-kuivumisjäljet.
Kyllä taloyhtiölle kuuluu kosteusvaurioiden korjaus,siitä yhtiö ei pääse omilla aikaisemmilla sopimuksilla vastuuta kiertämään.
Asunto-osake laissa sanotaan seuraavaa:
Taloyhtiön on saatettava kosteusvaurion yhteydessä tulleet tilat ALKUPERÄISEEN KUNTOON!
ALKUPERÄISEEN KUNTOON tarkoittaa,esim. pintamateriaalit tulevat sellaisena, kuin ne ovat olleet rakentamisen yhteydessä,siis vaikka talo on rakennettu 70 luvulla, jolloin seinämateriaalit olivat yleensä ns.muovimattoa,niin taloyhtiö laitattaa saman materiaalin tilalle.
Kuitenkin taloyhtiön kanssa voi sopia että yhtiö korvaa seinäpinnat kosteussuojauksiin asti,jonka jälkeen asukas itse laitattaa pintamateriaalin.
Mikäli seiniä on saneerattu rakentamisen jälkeen,on saneeraaja vastuussa remontista!
Aina kun tehdään kostean tilan remonttia, on asia saatettava isännöisijän tietoon.Ja remontin valvonta on oltava mm.kosteuserstyksen vuoksi.
Remonttiin ei tarvita mitään erityisiä lupia, jos ei ole kysymys laajennuksesta.
Joka tapauksessa taloyhtiö on vastuullinen remontista.Ota tarvittaessa yhteys paikkakuntasi kuluttaja-asiamieheen.
Olen ollut 15 vuotta taloyhtiön puheenjohtajana ja joutunut perehtymään mm. näihinkin asioihin perusteellisesti!
Laki on kyllä täysin sinun puolellasi joten älähän hättäile,voittaja kruunataan remontilla!

Äänestä

Taloyhtiön vastuu on rajattu selkeästi yhtiöjärjestyksessä joka on vahvistettu maistraatissa. Tapana on monessa yhtiössä että vastuu vesieristyksistä on silti sysätty osakkeen omistajan vastuulle, kylläkin yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Itse satun juuri taistelemaan ko. asiassa. Homma on siltä osin kesken että hovista odotellaan päätöstä. Meidänkin tapauksessa taloyhtiö kieltäytyi koko ajan korvaamasta vesieristyksen puuteista/vioista aiheutuneet vahingot vaikka vastuu vesieristyksestä oli yhtiön. Yhtiö kutsui kylläkin pikaisesti yhtiökokouksen koolle jossa runnottiin läpi uusi yhtiöjärjestys ja samalla muutettiin muitakin juttuja. Yhtiön isännöitsijänä toimii "palkollisena" vanhempi nainen ja taloyhtiön puheenjohtajana "maalaistuomari" jotka keksivät jäynää jatkuvasti. Sen takia homma meni käräjille mutta itsekin tutkin ennakkopäätöksiä KKO:n osalta ja siellä ovat tehneet selvästi päätöksen asiasta että jos vastuu on yhtiöjärjestyksessä yhtiön niin se on yhtiön piste. Yhtiön tulee tietenkin korvat sitten vesieristeen korjauksen yhteydessä uudet pinnat mikäli vesieristeet ovat esin. laatoilla peitetyt. Joskaan et voi vaatia täyttä korvausta uusista laatoista tai pinnoitteesta vaan korvaus on alkuperäiseen tasoon rajttu. Käräjöinti ja tappeluhan tulee kalliiksi, joten jos pussissasi on varaa ja tiedät olevasi oikeassa niin oikeutta et saa jollet sitä vaadi. Mutta jos taasen rahaa ei ole niin en suosittele. Tällä hetkellä tappelu on maksanut kaiken kaikkiaan hieman yli 15 000 €. Käräjillä muuten taloyhtiö määrättiin korvaaman vaadittu korjaussumma meille. Muuten homma ei mennyt oikeustajumme mukaan oikein joten piti jatkaa hoviin.

Äänestä

Yhtiölle kuuluu korjaaminen koska yhtiö omistaa kiinteistön.
Ostaessasi osakkeen ostat siis paperilapun
(osakekirjan) joka oikeuttaa sinut käyttämään tai hallitsemaan yhtiöjärjestyksessä mainittua tilaa.
Käytännössä siis yhtiö korjaa/korjauttaa sille kuuluvat viat ja yhtiökokouksessa sitten riidellään kenelle lasku menee.
Vikahan johtui siitä että yhtiölle kuuluvat vesieristeet eivät pitäneet tai niitä ei ollut edes tehty.
rakennuslupa kuvista voidaan todeta onko vesieristeet tehty ja miten on tehty.
Jos siis kuvissa löytyy suihkutila tai tila johon on yhtiön toimesta rakennusvaiheessa asennettu lattiakaivo on kyseinen tila katsottava kosteaksi tai märkätilaksi jolloin yhtiö vastaa sen rakenteista vesieristykseen saakka ja myös pintatyöt samantasoisiksi.
Yhtiön kuuluu siis korjauttaa jos kyseiset tilat ovat alkuperäisessä kunnossa eli kukaan edellisistä osakkaista ei ole tehnyt tiloihin muutostöitä.
kosteiden tilojen remonttihan vaatii ilmoituksen tekemistä yhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle.(AsOy laki ja 78§)
Mielestäni riiteleminen kyseisestä asiasta on aivan hölmöjen hommaa.
kustannukset maksimissaan 5000 euroa muutaman "laudanpätkän",
parin neliön eristeiden vaihtamisen,seinälevyjen uusimisesta, vesieristyksineen ja töineen ei varmasti ole riidan arvoista.
Minä esittäisin yhtiökokouksessa, että yhtiö tulisi hieman vastaan remonttikustannuksien osalta eli tekisin itse ja yhtiö vastaisi/kustantaisi ja valvoisi tekemiset vesieristeisiin asti.
Siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla eli taloyhtiön ja omat asiat kuntoon yhdellä kertaa.
Fiksu isännöitsijä ja hallitus suostuisivat ehdotukseeni ja esittäisivät sitä yhtiökokoukselle mutta sellaisia ei Suomesta taida löytyä.
Näin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


OstajaOmistaja kirjoitti:

Eli tilanne on tämmöinen... Ostettiin rivitalo-asunto, jonka piti olla heti muuttovalmis noin kuukausi sitten. No, meillä oli 1kk irtisanomisaika vanhasta vuokra-asunnosta, ja päätettiinkin sitten tehdä asuntoon kylpyhuone-, sauna- ja vessaremontti. Tarkoitus ei ollut tosiaan kuin vaihtaa laatat, sillä vanhat oli alkuperäiset eli 15 vuotta vanhat. Noh, purkutyöt aloitettiin ja sieltä löytyi yllätys, kylpyhuoneen ja saunan välinen seinä oli homeessa alhaalta n 1 metrin korkeudelta. Vika sinänsä on kuulema yleinen, sillä ko rakennnusaikana ei ole käytetty vesieristeitä, eikä siis meiltäkään sellaisia löytynyt. Samalla selvisi rakennusvaiheessa tehtyjä virheitä, esim runkotolpat ovat liian harvassa mikä on johtanut seinien aaltoilun ym. Home oli myös runkotolpissa, joten remontissa joudutaankin nyt sekä vahvistamaan runkotolppia että osittain vaihtamaan niitä.

No, tilattiin isännöitsijä, joka olikin tilannut samalla kosteusmittaajan. Kosteusmittaajan mittari ei hievahtanutkaan, sillä kaikki oli kuivat. Isännöitsijää aikamme puhutettuamme selvisi että asunto on ollut tyhjillään melkein vuoden, jolloin siihen on tehty pienempiä pintaremontteja.

Isännöitsijä alkoi selvittämään korvausvastuuta taloyhtiön pj:n kanssa, joka ilmoittikin hyvin suoraniasesti ettei taloyhtiö korvaa, sillä talossa on aiemminkin ollut vastaava remontti, jonka yhteydessä on päätetty että osakas vastaa itse korjauskustannuksista. Meille toimitetusta yhtiöjärjestyksestä ei kuitenkaan löydy päätöstä koskevaa pykälää. Taloyhtiön kanta on että myyjä maksaa korjaukset, kun taas myyjä tottakai ei halua maksaa taloyhtiön velvollisuuksiin kuuluvia maksuja. Kiistan tiimoilta järjestetään ensi viikolla ylimääräinen yhtiökokous.

Kysynkin nyt, että miten toimia asiassa? Nyt jo olemme joutuneet jatkamaan nykyistä vuokrasopimusta toukokuun loppuun, sillä kiista on pysäyttänyt remontin. Itselleni asunto alkaa olemaan jo kaukana siitä ihanneasunnosta, johon olimme vielä 2 viikkoa sitten innolla muuttamassa, ja stressi asiasta on melkoinen. Nyt tarvitaan hyviä neuvoja, jottei meitä ihan jyrättäisi tulevassa yhtiökokouksessa.

Kohta tekisi mieli purkaa koko kauppa, mutta lienee aineksia siihen kuitenkaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu