Läheisten kuoltua perheillä ei ole aikaa surra ja ikävöidä, kun on ryhdyttävä hautajais- ym. järjestelyihin. Helpottaisi paljon, jos yleisen kahvittelun ja muisteloiden sijaan perhe saisi surra rauhassa ja muut käsittelisivät asiaa kukin tahollaan ja tavallaan. Vai onko vainajan hautaan saattaminen joukolla tärkeää vai vaan totuttu tapa?
Tuntuuko teistä, että perhe ei kunnioittaisi tai rakastaisi vainajaa, jos mitään tilaisuutta ei järjestetä? Tuntuuko, että vainaja olisi ansainnut kunnon kemut? Mutta eihän hän olisi mukana, eihän hän tietäisi eikä pääsisi nauttimaan tarjoilusta. Siis tämä kaikki vaan puolitutulle suvulle...
Itse ainoana lapsena järjestin muistotilaisuuden äidilleni ja huokasin isosti helpotuksesta tilaisuuden päätyttyä. Kärsin vieläkin pitopalvelun huonoista antimista, mikä jäi melkein päällimmäiseksi muistoksi tilaisuudesta. Surullista. Isälleni en sitten mitään tilaisuutta järjestänyt, mikä jätti kuitenkin ikuisen katumuksen: ajattelin vain itseäni. Mutta ketä olisi pitänyt ajatella?
"Päivä, jona kaikki rakastavat sinua" - totta vai teatteria?
Tuntuuko teistä, että perhe ei kunnioittaisi tai rakastaisi vainajaa, jos mitään tilaisuutta ei järjestetä? Tuntuuko, että vainaja olisi ansainnut kunnon kemut? Mutta eihän hän olisi mukana, eihän hän tietäisi eikä pääsisi nauttimaan tarjoilusta. Siis tämä kaikki vaan puolitutulle suvulle...
Itse ainoana lapsena järjestin muistotilaisuuden äidilleni ja huokasin isosti helpotuksesta tilaisuuden päätyttyä. Kärsin vieläkin pitopalvelun huonoista antimista, mikä jäi melkein päällimmäiseksi muistoksi tilaisuudesta. Surullista. Isälleni en sitten mitään tilaisuutta järjestänyt, mikä jätti kuitenkin ikuisen katumuksen: ajattelin vain itseäni. Mutta ketä olisi pitänyt ajatella?
"Päivä, jona kaikki rakastavat sinua" - totta vai teatteria?
Vastaukset 68
Vanhimmat
Haluan kunnon peijaiset ja kinkun. Muuten tehkööt ihan mitä vain.
Ai että sulle kunnon peijaiset ja kinkku, muut tehköön mitä huvittaa? Mä voisin tehdä saman nyt kun muutenkin on kuolema jo lähentelemässä. Mulle pitopalvelu mutta muut voi painuu vtt**uun.. Oonhan juhlakalu, omat on bileeni. Sen jälkeen ruumis hävitetään teille tietämättömille tuhkana. Jäljelle jääneet pitopalvelun kinkeritarjoilun voi sitten laittaa raatoni mukana poltettavaksi. Tämä olkoon tahtoni.
Siis pitävät keskenään kunnon peijaiset kinkkuineen ja muuten (ei muut) tehköön mitä haluavat!!!
minä olen lapsilleni sanonut, että mitään peijaisia ei tarvita, eikä haudalla turhia tuttavia. jos joku haluaa kuolemaani juhlia, niin juhlikoon rauhassa, mutta ei minun rahoilla.
Sam m a här!
Taasko sama dementikko ja sama aihe ? Ei kiinnosta hautajaisiaan pohtia.
Olisiko sinulla - hillittömän iloisella aloittajalla - muita aiheita ?
Sorry. Arvasit väärin. En ole aikaisemmin tänne aloituksia kirjoittanut, enkä juuri mitään muutakaan. Anteeksi, jos aihe ei miellyttänyt, mutta toivottavasti sait hyvän mielen siitä kertoessasi. Hyvää jatkoa. Mielenkiintoisia aloituksiasi odotellen.
Aihe on ollut täällä ennenkin tai oisko joku muu ikäryhmäpalsta
ja sitä vatvottiin ja vatvottiin ehkä 500 kommentin verran ja loppujen lopuksi tuli väittely minkälaiset hautajaiset kuuluvat olla ja kuka on oikeassa.
Mietin mitä helkkarin väliä sillä on minkälaiset ne peijaiset on, kun on itse kuollut.
Pitäkööt sellaiset kuin haluavat tai olkoot pitämättä,
tunteet ovat niitten, jotka ovat elossa, eikö niilläkin ole oikeuksia ?
Pitääkö valtaansa käyttää vielä kuolemansakin jälkeen ?
22:06
miksi sinä aina kiukuttelet
mikä sinua vaivaa
heittääkö sokerin tasapaino pahastikki ?
Taasko sama dementikko ja sama aihe ?
Taas sama joka aina etsii vikoja muiden kirjoituksista.
Hanki itsellesi oma iloinen elämä.
Koronan etu. Henkilö kuoli ja siunattiin kirkossa. Koska hän oli monen tuntema, piti erilaisia tilaisuuksia ja osallistui moneen toimintaan, tuttuja oli kirkko enemmän kuin puolillaan. Pappi kauhoi hiekkaa ja piti nätin puheen. Laskimme yhden ruusumme ja jotain sanoimme jokainen. Kanttori lauloi ja yhdessäkin lauloimme. Tilaisuus oli herkkä. Sen jälkeen kaikki lähtivät kotiin kun kokoontua ei voinut.
Sellainen tapahtuma voisi jäädä pysyvästi käyttöön, ihan joutavaa on kerääntyä enää sen jälkeen syöminkeihin. Perhe saisi mennä rauhassa kotiin.
Siskon hautajaisissa meitä oli viisi läheistä, suntio, pappi ja kanttori, ei siis niitä kymmentäkään, koska osa on kaukana ja liian vanhoja matkustamaan epidempia-aikana. Kappelissa siunattiin, arkulle laitettiin poissaolevien puolesta kukat ja omamme. Arkku lähti krematorioon ja veimme kukat ja lyhtyjä haudalle. Ei kokoonnuttu minnekään syömään eikä kahvittelemaan. Meistä taitavin kuvasi ja lähetti poissaoleville koosteen ja linkin striimatusta kirkonmenosta, jossa vainaja luettiin. Koskettava tilaisuus. Järkevä käytäntö.
Miten kirkko tulee kymmenestä hengestä puolilleen? - Nm. Koronarajoitus
Mietinpä sitä. Ystävän siunaus elokuussa. Kirkossa istuimme (laskematon, rajoittamaton joukko) aika lähekkäin mutta tilaisuuden sai järjestää vain 10 hengelle vai olikohan silloin vielä 50lle? Ohjeiden mukaan toimittiin. Silloin sai vielä osallistua sunnuntain Jumalanpalveluksiin kirkossa. Olipa silloin epämääräiset ohjeet, näin jälkeenpäin ajatellen.
Siskon hautajaiset ( 8 hlöä) tammikuussa, rajoitukset olivat selkeät. Alle 10 henkeä sekä kappelissa ja muissa sisätilakokoontumisissa.
Kirjllinen ohjeistus.
Aina unohtuupi perusjuttu, itse juhlakalu, elikkäs vainaja. Kaikenlaiset hautajaiset peijaisineen on tietenkin eloonjääneiden pileet, vainaja ite enenpi tekosyy pilettämiseen. Etenkin uskispiireissä asia on korostunut, mutta paljon ihmisiä, joita ei yksinkertaisesti "voi" hävittää ilman seremonioita. Siis mukamasten merkkihenkilöitä, joitten kuolemista pitää juhlia näyttävästi, vaikkapa nyt joku pikkukunnan merkkihenkilö, tahi entinen pressa, tai sitten joku tehtailija, onhan niitä.
Tosiasia on, mitään juhlia ei tietenkään ole pakko pitää. Monesti kuitenkin on aina halukkaita haaskoja, jotka oikeastaan haluavat sellaisessa tilanteessa tuoda esiin itseään, atettaan, jotain tollasta. Vainajan mielipide harvemmin huomioidaan.
Mainiten, paskoja kokemuksia itellä. Faija kun delas, mullekin ilmoitettiin. Mä että jaa ja pikkasen mietin asiaa, tottakai, vaikka nuori olinkin. Noh, asia meni perssiilleen, tottakai. Kuuntelin sukulaisten suunnitelmia ja kun koitin sanoa käsitystäni asioista, se tietenkin ohitettiin. Niinno, hikiän kirkkoherra ei suostunut siunaamaan, eikä antanut kirkkoa käyttöön. Ihan selkeetä faija oli kirkosta eronnut. Mutta uskovaiset sukulaiset hommas samanuskoisen papin, joka kaupunginkappelissa luki loitsuja, heitteli hiekkaa, sukulaiset veisas virsiä jne. Lopuksi faija montutettiin sukuhautaan, pappi luki loitsuja, heitteli hiekkaa, sukulaiset veisas virsiä jne.
Mä nostin aikuisempana asiasta metelin. Niinno, ei tuomiokapitaalikaan tiedä, mitä asialle pitäis tehdä. Kundi väärin haudattu, väärään paikkaan. Pitäis kai kaivaa montusta ja haudata uskonnottomin menoin uskonnottomien hautapaikoille. Aika iso riita, kun sukulaiset lyö hanttiin voimalla "Uskoi se jumalaan". Vittu mua kundin vakaumus kiinnosta, mutta kun asia meni lainvastaisesti.
Joop. Kaikista paras, jos vainajalta jää kirjallinen tahto raatonsa hävittämisestä. Sitähän ei tietenkään välttämättä noudateta, mutta se kai ainoo keino saada asia mielensä mukaisesti hoidetuksi.
Perusjuttu, juhlakalu on se kalma. Sen tahtoa pitäis noudattaa. Noin muuten, jokainen voi kyllä tehdä surutyönsä, kuin ite haluaa.
=DW=
Näinä aikoina ei ole edes suotavaa järjestellä mitään tilaisuuksia. - Nm. Mitä muuta jäänyt väliin
Hyvä tää uudempi suuntaus
Yeap, siunaustilaisuus on se paikka, jossa homman voisi hoidella kokonaisuudessaan. - Nm. Lyhyesti ja yksinkertaisesti tai ylisanoin
Alottajalle :
Nyt on korona aika, nyt ei saa edes hautajaisiin kokoontu suuria määriä,
--
itseäni kun ajattelen,
en missää tapauksessa halua suuria hautajaisia,
ihan vain lähi-omaiset, siis perilliset, jos heistäkää kaikki ei pääse sekään ei haittaa, riittää kun pappi siunaa ja rukoilee puolestani ja kanttori soittaa jonkun virren tilaisuudessa,
kahvit kakkuineen jos he niin haluavat muistaa,
Myöhäistä rukoilla ja siunata, kuollutta.
jaa, no meikä on kyllä itse rukoillu kymmeniä vuosia joka ikinen päivä, montakertaa päivässä,
aikoinaan työelämässä joka ikinen päivä rukoilin siunausta suojelua ja menestystä työpaikan ja keiken puolesta ,
jos maallinen pappi ei halua siunata haudanlepoon , olishan se outoa kun kuulun kirkkoon, ja olen ikuisesti ollut syntinen " tapakristitty "
sekin on puhtaasti jumalan tahto,
olenhan vain ihminen hyvine ja huonoine puolineni täysin jumalan armosta,
uskoni raamatun totuuteen on vahva ja sen tietää luojani,
Hei haloo vähän eri asia työpaikan puolesta kuin kuolleen!
Haloooo,,,
miksi ei kolleitten puolesta saa rukoilla,
minä ainaki rukoilen usein pois nukkuneitten rakkaitteni ja läheisteni puolesta,
pyydän että jumala pitää heistä hyvää huolta,
koen vielä että he kaikki odottaa mua sillä, myös kaikkimuutki tutut ja kaukaisemmat ihmiset jotka kaikki ovat jotenki vaikuttaneet elämässäni,
kaipaan heitä kaikia,
ja niitä on siellä paljon jotka on vaikuttaneet hyvin paljon elämäni varrella, kaikki ovat hyvin rakkaita siellä, muistan heitäki aina ja ikuisesti yleensä päivittäin,
ukson että jumala ja jeesus enkelineen pitää heistä hyvää huolta,
Joku joskus sanoi, että pitää päästää irti vainajasta, muuten hän ei saa rauhaa. Tietenkin läheisiään saa muistella, mutta pitää muistaa itse myös elää.
korkeintaan kantajat ruokitaan, mutta olen ajatellut ottaa poltton, niin kantajiakaan ei välttämättä tarvita, eiköhän lautturi saa suntion kanssa laatikon autoon
samoin olen ajatellut krematorio hautausta,
usein mietin miltähän tuntuu siinä kuumuudessa , tulen liekit polttaa,
ja kun ruumistani kärvennetään tuhkaksi,
ei ainakaa palele, tuleekoha hiki, tai paukkuukohan luut kovastikki,
mulla on rautaa rintakehän luissa ja on syd. tahdistinki
se jotenki lohduttaa, mun ruumiini ei ainakaan saastuta maaperää
tuhka on puhdasta ravinnetta kasvillisuudelle,
eikä madot syö silmiä eikä tunkeudu korviin,
Ainoalle jälkeläiselleni olen antanut ohjeet, krematorioon ja tuhkat tunturiin eikä muistolaattaa mihinkään eikä myöskään peijaisia tarvii järjestää.
Noin juuri, eikä edes lehtiin ilmoitusta!!!
Noin juuri, eikä edes lehtiin ilmoitusta!!!
Noin juuri, eikä edes lehtiin ilmoitusta!!!
.....
Noin juuri, eikä edes lehtiin ilmoitusta!!!
.....
Noin juuri, eikä edes lehtiin ilmoitusta!!!
.....
Lehti-ilmoitukset on niin kalliita että mieluummin sekin raha lapsenlapsille. Sukulaiset ei muutenkaan pidä yhteyttä niin miksi hitossa niiden pitäisi hautajaisiinikaan päästä. Ei minuakaan ole kutsuttu. Siksi olen lapseni kanssa sopinut että kekkereitä ei järjestetä.
Olen yksinäinen minulla ei ole omaisia Haluan halvat hautajaiset
Haluan halvat hautajaiset.
Olen tehnyt hautaustestamentin jo useita vuosia sitten.
Tieto hiippakunnan vaihdosta vain omille lapsillemme ja heidän jälkeläisilleen.
Siunaustilaisuus, jos leski haluaa järjestää. Ammattipuhuja kehumaan minun raatoani muutaman minuutin. Musiikkina jokunen minuutti panhuilua.
Ukko tuhkaksi ja tuhkan levitys muistolehtoon.
Leski ja jälkikasvu voivat pitää peijaiset haluamansa ravintolan kabinetissa.
Ei mitään toteemia joka velvoittaisi lapsiamme matkustamaan paikkakunnalle.
Kuulun kirkkoon läheisten vuoksi ja mies haluaa arkkuhautauksen. Ok, hän saakoon sellaisen ja sukuhauta löytyy. Mulle voisi polttohautauksenkin järjestää ja ripotella tuhkat kotomäelle, jos se käy. Tai tuhkat voi heittää tuuleen kunhan ei ihan maantien ojaan! Mutta suku voi halutessaan haudata arkussakin, ei asia ole mulle ollenkaan tärkeä.
Muistotilaisuuteen voi kutsua lähisuvun. Muita läheisiä ei kai olekaan. Musiikkia voisi olla, miniät tai kanttori voi soittaa pianoa. Tai jos päättävät haudata ilman muistotilaisuutta, sekin käy.
Itse olen ratkaissut tulevan kuolemani hautajais järjestelyt etukäteen.
Olen vielä suhteellisen terve 60v mies.
1 Elinluovutus testamentti.
2 Hoitotestamentti.
Nämä molemmat voi tehdä Omakanta Kanta.fi
Olen myös tehnyt hautaustestamentin.
Testamenttini on tietokoneella sekä myös
eripaikassa sijaitsevalla muistitikulla.
Sen voi toki tehdä myös hautaustoimistossa.
Omaisille jää täten paljon vähän pohdittavaa.
Olen ollut mukana myös "etkoissa" eli siis jos
omainen tai ystävä on vaikka palliatiivisessa hoidossa niin tuttavilla on mahdollisuus
käydä jättämässä viimeinen tervehdys kun hän on vielä itse hengissä.
Siellä on hyvä tervehtiä ja hyvästellä ystävänsä ja vaikka kuunnella
hänen mieli musiikkiaan?
Harrasta myös ns "kuolinsiivousta" eli kannan kaiken turhan ja käyttämättömän roinan
roska lavalle. On siinä myös itselläni mukana myös jonkiasteinen puhdistava tunne.
Asketismi, paasto ja pidättyväisyys tekevät hurskaan sielun kirkkaammaksi, niin väitetään, mutta me emme usko sieluun emmekä häpeä nautintoa. Kehostamme erillinen henki tai sielu on aivotutkimuksen myötä kadonnut samaan happamaan maakuoppaan, johon aukkojen jumalankin hautaamme. Mikään saatavilla oleva tutkittava tieto ei sieluun viittaa. Kaikki ajatuksemme, muistomme ja elämämme ylläpito on kehomme tuottamia fyysisiä ominaisuuksia. Vahingoittaessamme tai vaikuttaessamme ihmisen kehoon, voimme perustavanlaatuisesti vaikuttaa tämän mieleen. Minä en ole lihakuoreen kahlehdittu mieli; minä olen kehoni. Lihani ei ole saastainen tai häpeiltävä, se on kaikessa herkkyydessään ainoa olemassaoloni muoto – sen terveydestä pidän huolta, sitä rakastan ja sitä lempeästi hellittelen mielihalujani nautinnollisesti tyydyttäen.
Hah! Toivottavasti muistat / tiedät / ymmärrät ... että kehosi on henkesi temppeli. Ts. miten käy mielen ja hengen, jos temppeli on tuhottu.
Kello oli liian paljon, unohdin kertoa, miksi luin kommenttisi, Se on hyvin kirjoitettu, hauska, mukava ... vaikkei totuudellista.
Säällisesti hautaan tuhkattuna on oma toiveeni. Mahdollisimman halpa arkku poltettavaksi, samoin yksinkertainen tuhkauurna jossa tuhkat lasketaan hautaan jossa niille on paikka varattuna
Siunaustilaisuus ja tuhkauksen jälkeen tuhkien lasku. Ei kukkia eikä kukkalaitteita. Arkun äärellä voi läheiset halutessaan viimeiset jäähyväiset jättää joko mielessään tai ääneen.
Ei järjestettyä muistotilaisuutta. Toki jos lähimmät haluaa voivat käydä jossain kupposen kahvia ryystämässä. Jospa sen verran varoja sitten on kuolinpesän tilillä jäljellä.
Tämä kuulosti hyvältä, näin voisi tehdä. Nykyään on tuhkauurnia, jotka maatuvat. Myös sellaisesta olen kuullut, että maatuvaan uurnaan pannaan puun - tai muun - siemen, joka lähtee kasvamaan, kun uurna hajoaa.
Kaunis ajatus tuo puun siemen mutta tokko hautausmaalle ainakaan tuollaista hyväksyttäneen?
Niiin, ei varmaankaan. Se on varmaan sellaisille, jotka hautaavat itsensä ja / tai omaisensa omalle maalleen.
"Anonyymi
2024-06-17 21:28:34
Tämä kuulosti hyvältä, näin voisi tehdä. Nykyään on tuhkauurnia, jotka maatuvat".
--------------
Tuhkapussi on kätevin ja halvin.
Käytön jälkeen sen voi pestä ja ainahan pusseille käyttöä löytyy.
Kuvittelet vissiin vitsikäs olevasi. Puujalka klenksuu ja kolisee. Pahasti.
Jos uurna haudataan niin sen on aina oltava maatuva, itse ei tarvitse edes hommata uurnaa erikseen vaan ainakin minulle riittää se krematoriosta saatava pahviuurna koska hautaa ei tule. Saa jälkeläinen sitten nakata sen uurnan roskiin kun tuhkat on viskattu tunturiin.
Haluan ehdottomasti tavata ihmisen joka hautaa itsensä.
Heh. Yllättävän monet nykyajan tyypit suunnittelevat omat hautajaisensa jo valmiiksi. Tämän kesän aikana luin paikallislehdestä kuolinilmoituksen, johon kuollut oli itse kirjoittanut tekstin. Siis eläessään, jotta älä viisastele.
Toiveeni on että kuolemani ei aiheuta minkään valtakunnan vaivaa ja järjestelyjä vähille etäällä asuville sukulaisilleni.
Miten tulee toimia tämän varmistamiseksi, voiko testamentata aika ison omaisuuden jollekin taholle (ei kiitos uskovaiset!) jonka velvoittaa hoitamaan ruumiin multiin ja saa siitä hyvästä kohtuullisen hyvän tuntipalkan?
Hautaustoimistoissa voi tehdä hautaustestamentin ja käsittääkseni siinä voi tehdä jo hautaustoimiston kanssa sopimuksen hautausjärjestelyistä.
Entä kuka hoitaisi jälkeenjäävän omaisuuden, en sitten kuitenkaan ehkä haluaisi testamentata hautaustoimistolle satojen tuhansien omaisuutta. Ajatus olisi lisäksi se, että lähisukulaiset ja pari muutakin tahoa saisivat pienen rahasiivun hekin mutta pitäisi olla joku joka hoitaa esim. kiinteistön myynnin. Lakimiehistä tietää että kalliiksi tulee jos asian heille jättää.
Testamenttaat sen kiinteistön haluamallesi taholle niin hoitavat itse myynnin.
Olen aina epäillyt näitä ns. sopimuksia. Entä jos yritys menee konkkaan, sopimukset häviää, tulee tulipalo tms.?
Miten se taataan, että sopimus varmasti säilyy?
Teevtesramentti ja valitsenpesänjakaja. En tiedä saatko ilman korvausta mutta minäpä nykyään saisi. Yksi vaihtoehtohan on että myytvkiinteistlsi jo nyt.
No jos noin ajattelee kaikkeenhan maailmassa voi suhtautuacepäilevästi. Tuskin kukaan jää maan päälle keikkumaan vaikka sopimus hautaustoimistosta " häviäisi". Siitähän kannattaa ottaa kopionutselle sekä vielä jollekin luotetulle.
Mitäpä se auttaa siihen rahanmenoon? Kaikkihan on kuitenkin maksettava sopimuksen tehtäessä, eikä se sitten toteudu, kun ei ole firmaakaan.
Ja, kyllä näin on kasvatettu: epäile aina ja kaikkea ja kaikkia.
Jos ei ole firmaa ei tarvitse maksaakaan.
Aika raskas on kasvatuksen periaate.
Kuulehan nyt, kun se on maksettava sopimusta tehdessä, kun se arkkukin on ostettava vaikka polttohautaus ilman mitään peijaisia. Sekä uurna.
Sinä olet kyllä ikävä ihminen, aina muka oikeassa. Kaikessa.
Ai. Minä olen käsittänyt että sen hatajaissuunnitelmansa voi tehdä alustavasti ilman mitään maksuja. Voin olla väärässäkin. Suunnitelma on vain suunnitelma joka voi ajan saatossa muuttuakin.
Anteeksi että minulla on omia mielipiteitä joita en muuta toisten mukaiseksi jos en katso siihen olevan aihetta.
Hautajaistoiveeni-näin minä haluan -kaavakkeeseen voi tutustua netissä.
Siis sen hautajaistoiveen voi tehdä ilman että sitoo sitä mihinkään hautaustoimistoon. Pitää toiveen itsellään ja antaavtousen kappaleen jollekin luottohenkilölle.
Myyt kiinteistösi vielä kun olet voimissasi ja järjissäsi. Annat niille joille olet ajatellut ennakkoperintönä rahoista sen mitä olet aikonut ja loput testamenttaat mihin haluat. Kiinteistön myynnin jälkeen asut vuokralla loppuelämäsi ja myyt pois myös muut mitä et enää tarvitse. Voit vaikka pitää irtaimen huutokaupan ennenkuin muutat vuokralle. Näin pääset vähemmällä. Esim pankkisi lakimieheltä voit kysyä neuvoa miten menetellä että lain kirjain täyttyy, eikä kenelläkään ole nokan koputtamista. Omaisuudellesi kun voit tehdä mitä haluat. Jos sinulla on joku luotettava läheinen ota hänet avuksesi.
Tuohan on pelkkä järjestelykysymys. Maksan naapurilleni muutaman satosen, että se hakee tuhka-uurnani tuhkauslaitoksesta pois.
Vie sen säilytettäksi mun nimissä olevalle kiinteistölle.
Sopii sitten seurakunnan kanssa, koska voi uurnan haudata.
Helpohkoa, eikä turhaa tursausta ja rahanmenoo!
Ja perskuta rallaa,minun tuhkat kaadetaan paskamaisen naapurin kasvimaalle niin siinähän saa nauttia nauriinsa jotka on tuhkassa kasvatettu ja ovat ilman matosten reikiä.
Eiköhän se ole aika samantekevää ne hautajaiset sitten..jokainen kai saa ansaitsemansa hautajaiset..?.Jos on ollut yhteiskunnassa positiivisesti vaikuttanut tärkeillä aloilla niin on tärkeät ja isot hautajaiset..Taviksilla tulee paikalle ne jotka on pyytänyt jotakin läheistään kutsumaan ja jos läheisiä ei ole niin kai siellä sitten istuu ja laulaa kirkossa pappi ja suntio ja sitten yleensä kaikki miltei tuhkataan sitten tilaisuuden jälkeen.. Tosin joskus se tuhkaus voi kestää välissä pari viikkoa että tapahtuukin..ja sinne hautaan laskeminen niin menee kirkon suntion tai papin kanssa sovittuna niin että tulee mukaan joku tai joitain lasku tilaisuuteen..?.Se kahvittelu tilaisuus joko on niin siinä välissä sitten..tai ei sitä.pakko ole pitää..Voihan se olla tosi pienikin tilaisuus tavallisella ihmisellä että on mahdolliset lapset ja lapsen lapset,..joissain maalla päin kai pidetään isoja hautajaisia kirkossa ja isoja syöminkejä hautajaisten jälkeen,että kaiken maailman oudot kyläläiset ja kaukaiset sukulaiset vetää soppaa ja luuta napa tiristen.. Mutta onhan kai niitäkin hautajaisia nykyään ettei ole tosiaan kuin pappi ja suntio kirkossa siunaamassa mutta että mitäköhän väliä loppujen lopuksi niillä hautajaisilla onkaan?.Tuskin niistä hautajaisista saa pointseja siellä "toisella puolella",että enemmän merkitsee se että miten on elämänsä yleensä elänyt ja onko ollut ystävällinen ihminen eläessään..
Hautajaiset ja myös muistotilaisuus auttaa itseäkin surussa. Siinähän kunnioitetaan muistelemalla vainajaa, usein myös muistotilaisuudessa voi kuka vain läheisistä tai ystävistä pitää puheen, jossa kertoo omia muistojaan vainajasta.
Mutta jokaisella on oma tapansa surra ja jokainen tapa on yhtä oikea.
Viinakaappini saavat tyhjentää ja tuhkat Juutinraumaan !
Skånepåg