Kevät Gallup :)

Meillä on kanssa itse kullakin kevään myötä mieli iloisemmaksi ja virkeämmäksi.

Näin lumien sulaessa pystytetään aina omatekoinen agirata pellolle ja laitetaan koirille langat pihaan niin saavat siellä touhottaa. Etenkin nuorimmainen on kovin innokas :) Juuri äskönkin päästi menemään lelujensa kanssa sellaita vauhtia että vanhukset eivät perässä pysyneet.

Inhimillisiä puolia olen huomannut vanhimmassa mammassani sen verran että se katsoo aina kanssasi salattuja elämiä :D Aina kun ks. ohjelma alkaa ja nökötän tv:n ääressä niin mummeli pamahtaa viereen ja katselee siinä välillä minua, välillä tv:n ruutua.

vaanitaan lintuja taivaalta. Viime lauantaina lensi ylitsemme muutama äänekäs kurkiaura ja kun oli pilvistä vain ääni kuului ja voi kun olisitte olleet näkemässä nuo hölmistyneet Griffonien naamat jotka tuijottivat suoraan sinne ylös. ja kotona kytätään sängystäni joka on ikkunam luona niitä lintuja. Aivan ikkunani edessä olevassa puussa pesii monta lintua ja niiden laulu kirvoittaa myös sekakuoroni omiin kommentteihinsa.

Ja Sissillä alkaa juoksu olla kohtapuoliin astutusta vailla. Ei tule minulle liikaa vapaa-aikaa mikäli homma onnistuu.

Meidän natu syntyi 25.9.2004 joten se ei vielä tiedä mitä kesä on.

Puolitorkuksissa lentelevät kimalaiset ja kärpäset ihmetyttävät, eilen oli pakko yrittää maistaa koppakuoriaista mutta tais tuntua inhalta suussa kun sylki äkkiä pois.

Maasta esiin tunkevat krookukset ovat mielenkiintoisia joten ne täytyy kaivaa ylös.

Mamman koko talven käyttämä koiranulkoilutus-takki näytti pestynä narulla todella pelottavalta: mörkö-pirulainen siinä tuulessa huojahteli ja niin takki haukuttiin lyttyyn, pelonsekaisesti kunnioittaen.

Voi voi, paljon on kokematta vielä...

Me kävimme tänään koirien kanssa rannassa. Viime talvea syntynyt pentu näki ensimmäistä kertaa meren rannan ilman jääkerrosta. Kyllä oli ihana seurata reaktioita.
Niin paljon on vielä pienellä koiralla uusia kokemuksia tulossa :-D

Niin...ja tokoa ollaan taas kevään kunniaksi alettu treenaamaan.

on ihan jees,minä olen kylläkin talvi-ihminen.
Mutta koiran kanssa on alettu fillari lenkit ja mun mies sano,että sakemannilla on varmaan synnynnäinen taito mennä fillarin vierellä,meni ihan eka kerran kun olisi aina fillaroinut.
Ja nyt alkaa jälkikoulutus.
Sit kun mä takerrun aina pikku asioihin,niin aloin miettiä mitä tarkoittaa koiran inhimmillistäminen,en löytänyt yhtään esimerkkiä,ehkä joku viitsii kertoo,lyö aivan tyhjää.

hassu juttu tuosta pikku-Pipasta (4kk). se kun on hirveän herkkä vihellykselle. no telkkarissa oli joku lauluohjelma en muista nyt mikä, mutta Pipa kumminkin oli juuri nukahtanu rankan riehumisen seurauksena ja minä ja mieheni helpottuneena istuimme sohvalla ja katsottiin telkkaa. no siinä oli sitten vuorossa laulaja joka VIHELSI kertosäkeet joka väliin. Pipa ryntäsi aina vihellyksen kuultuaan katsomaan töllöä, että missä se oikeen on. aina kun se asettu takas maate, alkoi uusi vihellys.

on se niiiin ihanaa kun tulee taas kesä! ongelma on vaan tuossa kukkapenkki asiassa joka pitää takoa joka kevät kaaliin koirille: "sinne ei ole mitään asiaa!!"
tänään Pipa tipahti suihkulähteeseen.

joka päivä sattuu ja tapahtuu kun on talossa muutama riiviö. ihmis ja koira sellaisia.

Toinen koira katselee telkaaria jos siellä on koiria tai eläimiä:) Yksi aikaisempi taas tykkäsi katsella itseään peilistä.
Mitähän muuta, no pää tyynyllä pitää nukkua joskus.

taitaa olla "Suuri Houdini"... Eilen päivällä, kun molemmat koirat olivat pihalla kiinni, niin katsoin ikkunasta ulos juuri, kun narttumme tuli pihaan joltain tutkimusmatkaltaan...! Ihmettelin, että miten se nyt irrallaan on, kun kiinni kunnolla laitoin. Hetken päästä taas näkyi harmaa menevän kylille päin... Eikun ottamaan koira sisälle, niin pysyy varmassa tallessa! En kyllä vieläkään tiedä, miten onnistui irti pääsemään, mutta epäilen harmaalla olevan jotain piileviä kykyjä. ;-) Ressu sitä sitten illemmalla vähän koulutti, kun olimme kaikki ulkona ja koiratkin vapaana siinä piha-alueella (pysyvät pihalla, kun joku ihmisistä on siinä niiden kanssa, muuten ovat kiinni). Papparainen voi hyvin korkeista maksa-arvoistaan huolimatta, en sitten tiedä mikä sitä vaivaa, mutta koska koiran yleiskunto on hyvä, en sitä sitten viitsi suotta murehtia! :-) Nautitaan keväästä kaiken karvaisten ystäviemme kanssa!