Haso Ystävyydenpuistossa vapaana yli 10 yksiötä

Niinpä! Korona-aikana voi olla kuitenkin vaikeaa saada asuntolainaa asumisoikeusmaksua varten, jos on lomautettuna tai työtön. Toisaalta korona-aika on etätöiden puolesta saanut miettimään asunnon toimivuutta myös työpaikkana. Yksiössä voi alkaa helposti seinät kaatumaan päälle, kun joutuu nukkumaan ja työskentelemään samassa tilassa. Mutta uskon, että nuo asunnot menevät nyt varmasti kaupaksi. Isossa kohteessa ovat yleensä asumisoikeusomaksutkin vähän edullisempia kuin pienemmissä kohteissa. Esim. Hason Tapanilan uudiskohteissa asomaksut olivat ja ovat olleet useita tuhansia euroja korkeammat.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä! Korona-aikana voi olla kuitenkin vaikeaa saada asuntolainaa asumisoikeusmaksua varten, jos on lomautettuna tai työtön. Toisaalta korona-aika on etätöiden puolesta saanut miettimään asunnon toimivuutta myös työpaikkana. Yksiössä voi alkaa helposti seinät kaatumaan päälle, kun joutuu nukkumaan ja työskentelemään samassa tilassa. Mutta uskon, että nuo asunnot menevät nyt varmasti kaupaksi. Isossa kohteessa ovat yleensä asumisoikeusomaksutkin vähän edullisempia kuin pienemmissä kohteissa. Esim. Hason Tapanilan uudiskohteissa asomaksut olivat ja ovat olleet useita tuhansia euroja korkeammat.

Lue lisää

Voi olla, että ASO-asuntoon ei kaikki saa lainaa, mutta jos saa, niin parempi vaihtoehto mielestäni tuo HASO-yksiö kuin vastaava vuokrayksiö vapailta markkinoilta. Oletetaan vuokraksi 35-neliöiselle, uudistuotantoa edustavalle vuokrayksiölle Helsingissä 800 euroa per kk. Vastaavasta HASO-yksiöstä maksat käyttövastiketta noin 400 euroa per kk. Eli HASO-asuminen tulee liki 5000 euroa halvemmaksi per vuosi. Joten tuon ASO-maksun "tienaa" takaisin 4-5 vuodessa.

HASOssa voit asua niin pitkään kuin haluat, vuokra-asunnosta voi tulla lähtö milloin hyvänsä. ASO-maksun saat aina takaisin indeksikorjattuna eli tuo voi toimia vaikka pesämunana mikäli haluaa joskus siirtyä omistusasuntoon.

Yksiö voi tosiaan tuntua ajan myötä turhan pieneltä, etenkin etätöitä tekevälle. Tosin nuo 35-neliöiset yksiöt eivät ole sieltä ahtaimmasta päästä, onhan noita markkinoilla 20-25 neliöisiäkin yksiöitä pilvin pimein. Hyvä kun eivät noihin HASOihin ihan miniyksiöitä nykyään rakenna.

HASOn kohteissa on todellakin yllättävän suuria eroja ASO-maksuissa. Esimerkiksi Sammaltorin 35 neliöisissä HASO-yksiöissä Tapanilassa maksu on noin 25-26 tonnia, Itiksen saman kokoisissa yksiöissä 21-22 tonnia. Tiedä sitten mistä tuo ero johtuu, sijainnista vaiko kohteen koosta, materiaaleista vai mistä.

Anonyymi kirjoitti:

Voi olla, että ASO-asuntoon ei kaikki saa lainaa, mutta jos saa, niin parempi vaihtoehto mielestäni tuo HASO-yksiö kuin vastaava vuokrayksiö vapailta markkinoilta. Oletetaan vuokraksi 35-neliöiselle, uudistuotantoa edustavalle vuokrayksiölle Helsingissä 800 euroa per kk. Vastaavasta HASO-yksiöstä maksat käyttövastiketta noin 400 euroa per kk. Eli HASO-asuminen tulee liki 5000 euroa halvemmaksi per vuosi. Joten tuon ASO-maksun "tienaa" takaisin 4-5 vuodessa.

HASOssa voit asua niin pitkään kuin haluat, vuokra-asunnosta voi tulla lähtö milloin hyvänsä. ASO-maksun saat aina takaisin indeksikorjattuna eli tuo voi toimia vaikka pesämunana mikäli haluaa joskus siirtyä omistusasuntoon.

Yksiö voi tosiaan tuntua ajan myötä turhan pieneltä, etenkin etätöitä tekevälle. Tosin nuo 35-neliöiset yksiöt eivät ole sieltä ahtaimmasta päästä, onhan noita markkinoilla 20-25 neliöisiäkin yksiöitä pilvin pimein. Hyvä kun eivät noihin HASOihin ihan miniyksiöitä nykyään rakenna.

HASOn kohteissa on todellakin yllättävän suuria eroja ASO-maksuissa. Esimerkiksi Sammaltorin 35 neliöisissä HASO-yksiöissä Tapanilassa maksu on noin 25-26 tonnia, Itiksen saman kokoisissa yksiöissä 21-22 tonnia. Tiedä sitten mistä tuo ero johtuu, sijainnista vaiko kohteen koosta, materiaaleista vai mistä.

Lue lisää

Eroja on juu, ne johtuu pääosin myös maaperän laadusta ja sen soveltuvuudesta ilman maanparannustöitä yms. suoraan rakennettaviksi.
Pilaantunut maaperä kuten esim. Jätkäsaaressa, Sompasaaressa ja Kalasataman lähialueilla Hermanninrannassa on pääosin täytemaata jonka vaihtamien ja puhdistus maksavat!
Samoin jos lähialueilla on jo valmiina ns. infraa eli esirakennettua veden-ja viemäröinnin jopa sähkö-energian rakentamista se on halvempaa myös uudiskohteille tällöin, - on suora päätelmä tässä kohtaa.
Kustannukset kuten myös jos asuintalon tontti on vuora-maalla jyvitetään jokaiselle asunnolle näistä tulevilla kustannuksina.
Ja se kustannus ei ole vain ns. aso-maksuissa vaan myös jatkossa vastikkeiden ( vuokrien) hinnoissa näkyvä asia.
Toki asuinalueen imagolla ja sijainnilla on myös oma kustannuksia nostava tekijä!
Keskustan alueet ovat kalliimpia kuin etäämpänä sijaitsevat kohteet!

Olenko oikeassa, palstan "oikolukija" ja kaikkitietävä osaa varmaan korjata jos ollaan väärässä?

Tällä hetkellä trendinä on rakentaa erilaisia asumismuotoja alueella. Hekaa, hitasta ja hasoa. Näin myös Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Itä Helsinki ei ole asuinalueena sen huonompi kuin muutkaan alueet. Pitäisi oppia , että Suomi eikä varsinkaan Helsinki pyöri vain kantasuomalaisissa. Kannattaa muuttaa pohjois Suomeen tai maaseudulle, jossa monikulttuurisuus ei häiritse.

Anonyymi kirjoitti:

Tällä hetkellä trendinä on rakentaa erilaisia asumismuotoja alueella. Hekaa, hitasta ja hasoa. Näin myös Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Itä Helsinki ei ole asuinalueena sen huonompi kuin muutkaan alueet. Pitäisi oppia , että Suomi eikä varsinkaan Helsinki pyöri vain kantasuomalaisissa. Kannattaa muuttaa pohjois Suomeen tai maaseudulle, jossa monikulttuurisuus ei häiritse.

Lue lisää

"Tällä hetkellä trendinä on rakentaa erilaisia asumismuotoja alueella. Hekaa, hitasta ja hasoa. Näin myös Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. "
Nykyisin kyllä, mutta silloin kuin "itähelsinkiä" rakennettiin niin sinne tuli nimenomaan kortteleittain stadin vuokrakämppiä. esim. Ylä- Alakiventien seutu vuokrakämppiä vierivieressä. Ja varmaan siitä syystä myöskään Yläkiventien täydennysrakennuskohteissa ei ole yhtään Hitasta kun voisi olla vaikeaa saada omistusasuntoja kaupaksi vuokrakasarmin keskeltä. Sinne tulee uusina vain HASOA, HEKAA ja HOASIA.
Samoin Siilitien itäpuoli on täynnä HEKAA.


"Itä Helsinki ei ole asuinalueena sen huonompi kuin muutkaan alueet."
No minkä takia sieltä saa HASOn paljon isommalla jonotusnumerolla kuin lännestä/kantakaupungista? Ajelin just Kontulan läpi ja sielläpä ei ollutkaan roskalaatikkoa vaan "käytetyt ruiskut" laatikko. Mut joo ihan kiva tuo itähelsinkin ja Kontulan ostari on ihan ihquista ihquin ja kohta tämä ihanuus puretaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Tällä hetkellä trendinä on rakentaa erilaisia asumismuotoja alueella. Hekaa, hitasta ja hasoa. Näin myös Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. "
Nykyisin kyllä, mutta silloin kuin "itähelsinkiä" rakennettiin niin sinne tuli nimenomaan kortteleittain stadin vuokrakämppiä. esim. Ylä- Alakiventien seutu vuokrakämppiä vierivieressä. Ja varmaan siitä syystä myöskään Yläkiventien täydennysrakennuskohteissa ei ole yhtään Hitasta kun voisi olla vaikeaa saada omistusasuntoja kaupaksi vuokrakasarmin keskeltä. Sinne tulee uusina vain HASOA, HEKAA ja HOASIA.
Samoin Siilitien itäpuoli on täynnä HEKAA.


"Itä Helsinki ei ole asuinalueena sen huonompi kuin muutkaan alueet."
No minkä takia sieltä saa HASOn paljon isommalla jonotusnumerolla kuin lännestä/kantakaupungista? Ajelin just Kontulan läpi ja sielläpä ei ollutkaan roskalaatikkoa vaan "käytetyt ruiskut" laatikko. Mut joo ihan kiva tuo itähelsinkin ja Kontulan ostari on ihan ihquista ihquin ja kohta tämä ihanuus puretaan.

Lue lisää

Kantakaupungin Hason asuntoja ei todellakaan kannata verrata itähelsingin hasoihin millä numerolla sieltä saa asunnon. Kantakaupungissa on todella paljon ongelmia .ei mikään lintukoto sielläkään. Käytettyjä ruiskulaatikoita löytyy muualtakin kuin Kontulasta.

Anonyymi kirjoitti:

"Tällä hetkellä trendinä on rakentaa erilaisia asumismuotoja alueella. Hekaa, hitasta ja hasoa. Näin myös Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. "
Nykyisin kyllä, mutta silloin kuin "itähelsinkiä" rakennettiin niin sinne tuli nimenomaan kortteleittain stadin vuokrakämppiä. esim. Ylä- Alakiventien seutu vuokrakämppiä vierivieressä. Ja varmaan siitä syystä myöskään Yläkiventien täydennysrakennuskohteissa ei ole yhtään Hitasta kun voisi olla vaikeaa saada omistusasuntoja kaupaksi vuokrakasarmin keskeltä. Sinne tulee uusina vain HASOA, HEKAA ja HOASIA.
Samoin Siilitien itäpuoli on täynnä HEKAA.


"Itä Helsinki ei ole asuinalueena sen huonompi kuin muutkaan alueet."
No minkä takia sieltä saa HASOn paljon isommalla jonotusnumerolla kuin lännestä/kantakaupungista? Ajelin just Kontulan läpi ja sielläpä ei ollutkaan roskalaatikkoa vaan "käytetyt ruiskut" laatikko. Mut joo ihan kiva tuo itähelsinkin ja Kontulan ostari on ihan ihquista ihquin ja kohta tämä ihanuus puretaan.

Lue lisää

Alakiventiellä on myös omistusasuntoja.tiedoksi tämä. Ei kannata yleistää…

Anonyymi kirjoitti:

"Tällä hetkellä trendinä on rakentaa erilaisia asumismuotoja alueella. Hekaa, hitasta ja hasoa. Näin myös Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. "
Nykyisin kyllä, mutta silloin kuin "itähelsinkiä" rakennettiin niin sinne tuli nimenomaan kortteleittain stadin vuokrakämppiä. esim. Ylä- Alakiventien seutu vuokrakämppiä vierivieressä. Ja varmaan siitä syystä myöskään Yläkiventien täydennysrakennuskohteissa ei ole yhtään Hitasta kun voisi olla vaikeaa saada omistusasuntoja kaupaksi vuokrakasarmin keskeltä. Sinne tulee uusina vain HASOA, HEKAA ja HOASIA.
Samoin Siilitien itäpuoli on täynnä HEKAA.


"Itä Helsinki ei ole asuinalueena sen huonompi kuin muutkaan alueet."
No minkä takia sieltä saa HASOn paljon isommalla jonotusnumerolla kuin lännestä/kantakaupungista? Ajelin just Kontulan läpi ja sielläpä ei ollutkaan roskalaatikkoa vaan "käytetyt ruiskut" laatikko. Mut joo ihan kiva tuo itähelsinkin ja Kontulan ostari on ihan ihquista ihquin ja kohta tämä ihanuus puretaan.

Lue lisää

Alakiventiellä omistusasunto , hasoa ja at.5 heka, sitten hasoja .

Anonyymi kirjoitti:

Alakiventiellä on myös omistusasuntoja.tiedoksi tämä. Ei kannata yleistää…

Mitäs yleistystä tuossa oikein oli. Siinähän vaan sanottiin, että stadin asuntoja rakennettiin itään kun muualla ei enää tontteja ihmeemmin siihen aikaan ollut vapaana kun maaltamuutto alkoi. Alakiventiellä 5 HEKAN rakennusta ja Yläkiventiellä yli kymmenen. Ei siinä sanottu etteikö siellä olisi myös omistusasuntoja.

Ja jos vaikka verrataan vanhaan hertsikaan niin siellä ei ole kuin 2 hekan kohdetta ja toisaalta koko Siilitien itäpuolella ei muita kohteita olekkaan kuin HEKAn ja siilitiestä alkoi stadin asuntorakentaminen maaltamuuttajien tarpeisiin ja siilitieltä se siis levi sinnepäin missä oli rakennusmaata saatavilla eli itä.

Anonyymi kirjoitti:

"Tällä hetkellä trendinä on rakentaa erilaisia asumismuotoja alueella. Hekaa, hitasta ja hasoa. Näin myös Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. "
Nykyisin kyllä, mutta silloin kuin "itähelsinkiä" rakennettiin niin sinne tuli nimenomaan kortteleittain stadin vuokrakämppiä. esim. Ylä- Alakiventien seutu vuokrakämppiä vierivieressä. Ja varmaan siitä syystä myöskään Yläkiventien täydennysrakennuskohteissa ei ole yhtään Hitasta kun voisi olla vaikeaa saada omistusasuntoja kaupaksi vuokrakasarmin keskeltä. Sinne tulee uusina vain HASOA, HEKAA ja HOASIA.
Samoin Siilitien itäpuoli on täynnä HEKAA.


"Itä Helsinki ei ole asuinalueena sen huonompi kuin muutkaan alueet."
No minkä takia sieltä saa HASOn paljon isommalla jonotusnumerolla kuin lännestä/kantakaupungista? Ajelin just Kontulan läpi ja sielläpä ei ollutkaan roskalaatikkoa vaan "käytetyt ruiskut" laatikko. Mut joo ihan kiva tuo itähelsinkin ja Kontulan ostari on ihan ihquista ihquin ja kohta tämä ihanuus puretaan.

Lue lisää

Näyttääpä siltä, että tunnetaan noi hekan asunnot erittäin hyvin myllypurosta. Myllypuro on tosiaankin 60-luvun puolella rakennettua asuntokantaa. Silloin alueelle rakennettiin myös omistusasuntoja. Mitäs mieltä Vuosaaresta? Tunnetko senkin alueen hyvin?

Anonyymi kirjoitti:

Tällä hetkellä trendinä on rakentaa erilaisia asumismuotoja alueella. Hekaa, hitasta ja hasoa. Näin myös Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Itä Helsinki ei ole asuinalueena sen huonompi kuin muutkaan alueet. Pitäisi oppia , että Suomi eikä varsinkaan Helsinki pyöri vain kantasuomalaisissa. Kannattaa muuttaa pohjois Suomeen tai maaseudulle, jossa monikulttuurisuus ei häiritse.

Lue lisää

...se kylä vasta syrjässä on jossa ei edes "mersuvähemmistöä"....

Anonyymi kirjoitti:

Näyttääpä siltä, että tunnetaan noi hekan asunnot erittäin hyvin myllypurosta. Myllypuro on tosiaankin 60-luvun puolella rakennettua asuntokantaa. Silloin alueelle rakennettiin myös omistusasuntoja. Mitäs mieltä Vuosaaresta? Tunnetko senkin alueen hyvin?

Lue lisää

Vuosaari ei ole niin tuttu, mutta se eroaa muutenkin muista idän lähiöistä lähinnä varmaankin kahdesta syystä. Siellä on vanhaa huvila- ja omakotiasutusta jo ajalta ennen kuin Vuosaari liitettiin stadiin 60-luvun loppupuolella. Eli juuri sen ajan kuin rakennusbuumi oli korkeimmillaan kuului Vuosaari vielä Vantaaseen ja näinollen stadin kädenjälki alkoi näkyä Vuosaaressa vasta 80-luvun loppupuolella kun HEKA alkoi sinne rakentamaan taloja.
Sillon kun mä olin snadi niin Vuosaarta pidettiin vähän paremman väen asuinpaikkana johtuen kaiketi juuri tuosta huvilakannasta ja ehkä vähän siitäkin, että ensimmäinen stadin vuokratalo rakennettiin sinne vasta 1979.

Ja vielä 90-luvulle tultaessa Aurinkolahden seutu oli ihan umpiskutsia kun käytiin siellä prätkäkerhon torpalla niin ei siellä paljon kerrostaloja näkynyt.

Jos jutut valtasi 60-70-luvilla hertsikan ja myllikän niin muutama vuosikymmen myöhemmin kamutut valtasi vuokin.