Ei ottanut alkuunkaan ex tosissaan, että otan eron; ei kuulemma anna eroa jne. no, ykkösvaihe piteni 4kk. Ja jatko ollut yhtä takkuista; puhelinhäirintää, panettelua, uhkauksia, petos, listaa voisi jatkaa pitkäänkin. Ja nyt taas on käynti lastenvalvojan puheilla; keskinmänen haluaa muuttaa minun ja nykyisen vaimoni ja hänen lastensa luokse asumaan pysyvästi, riittävät perusteet ja luojankiitos lapsen ikä tekevät siitä simmppelin homman.
Mutta mitenköhän jatkossa? Itse ajattelin ja ole puhunutkin lapselle samaa systeemiä jatkettavan ( joka toinen vkl. toisen vanhemman luona) Entä jos ex alkaa "hylkimään" muuttajaa? Yhteyttä johonkin instanssiin? Toki takataskussani on vielä valtteja, esim. lopullinen jako vielä tekemättä; maksakoon rahassa tai todellakin vien puolet omaisuudesta mitä hankittu avioliiton aikana. Olenko se paha isä??
Mutta mitenköhän jatkossa? Itse ajattelin ja ole puhunutkin lapselle samaa systeemiä jatkettavan ( joka toinen vkl. toisen vanhemman luona) Entä jos ex alkaa "hylkimään" muuttajaa? Yhteyttä johonkin instanssiin? Toki takataskussani on vielä valtteja, esim. lopullinen jako vielä tekemättä; maksakoon rahassa tai todellakin vien puolet omaisuudesta mitä hankittu avioliiton aikana. Olenko se paha isä??
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olet materialisti,mieti enemmän lastasi ja lakkaa vahingonteko ja kiusaaminen.
lukea teksti kunnolla ja ymmärtää mitä on kirjoitettu??? Anna ukko palaa vaan.
ITSE ...>>>> "keskinmänen haluaa muuttaa minun ja nykyisen vaimoni ja hänen lastensa luokse asumaan pysyvästi," !!!!???!!!
Mikäs mies sä oikein oot?
mielestä erittäin vastuuntuntoinen isä, joka välittää lapsistaan ja heidän tulevaisuudestaan. Ei se autuus löydy aina äidin helmoista.
Miksi erositte? Jos ei selvää syytä, niin eikö ole aika ilmeistä, että exäsi ei ole tajunnut sinun olevan tosissasi eron suhteen. Exäsi voi kokea joutuneensa myös epäreilun kohtelun kohteeksi, etenkin jos olet nopeasti siirtynyt uuteen suhteeseen.
Lapsien iät olisi myös hyvä tietää, eli kuinka paljon noilla lapsien mielipiteillä on sitten loppujen lopuksi painoarvoa. Periaatteena on se, että se vanhempi, joka kykenee lapsille takaamaan parhaat olosuhteet ottaa lapset. Mielestäni uuden naisen ja hänen lapsiensa nurkkiin muuttaminen ei ole tätä, mutta jälleen, vaikea sanoa, kun et esim exäsi tilanteesta mitään kerro.
Ja miksi naputat jostain omaisuudesta? Luulisi tuossa tilanteessa kaivattavan suurpiirteisyyttä ja joustavuutta. Muista, että se on lastesi äiti, josta puhut. Jos teet liikaa hallaa hänelle, kostautuu se myös omille lapsillesi. Uusi vaimosi ei ole lastesi äiti eikä sitä asemaa voikaan ottaa.
Tuommoiset hyvä/paha -asetelmat eivät ole kovin rakentavia. Eroissa yleensä kumpikin ajattelee itse olevansa se hyvä ja toinen on se paha, ulkopuoliselle tilanne on yleensä vain yhtä sotkua. Tuskin lastesi äiti alkaa hylkimään poismuuttajaa (jos nyt tähän mielestäni huonoon ratkaisuun päädytte), ellei ole jo muitakin ongelmia jotka vaikuttavat exäsi järjenjuoksuun.
Vaikuttaa siltä, että jos asut jo uuden vaimon kanssa, olet suht. vakaassa tilanteessa taloudellisesti/materiaalisesti, jolloin voit vallan hyvin jo muutenkin ilmeisen kireässä tilanteessa antaa ainakin omaisuusasioissa exällesi liikkumavaraa. Huoltajuus on eri juttu, yhteishuoltajuus on aina paras vaihtoehto, tähän lisänä suosittelisin, että lapsilla on yksi ja sama koti, ja jos äiti jaksaa ja kykenee huolehtimaan, ja hän asuu edelleen itsekseen, niin se on silloin hän.
Ennen sitä eron syytä kutsuttiin aviorikokseksi. Lisänä vielä väkivaltaisuua ja alkoholisoituminen, riitänee?? Eiköhän aina ole kyseessä kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti, kun erotaan toinen löyttää rinnalleen uuden puolison?
Vanhin täyttämssä 18, "muuttaja" kohta 15 ja nuorinmainen myös kohta 12. Ymmärtämykseni mukaan 13-vuotiaan mielipidettakin kuunnellaan. "Tasapeli" tulisi varmaan taloudellisten resurssien osalta, toistaiseksi. Jahka ex "ehtii tuhlaamaan" osansa kiinteästä omaisuudesta saaduista rahoista, kuppi kääntyy. Ns. uuden naiseni ja hänen lastensa nurkkiin muuttamisesta ei todellakaan ole kysymys; Itse kun muutin ja varmaan keskinmäinenkin lapsi muuttaessaan saa täydet perheen "oikeudet ja velvollisuudet" Meillä ei ole olemassa sinun tai minun lapsia. Ja alusta alkaen kumpikaan ala tai ryhdy toisen lapsien isäksi tai äidiksi.
Kuulostaako kummalta?
Taitaa olla ainoa "keino", millä pystyy hakemaan käyntiä lastenvalvojan luona. Jos oikeuteen jouduttaisiin, kaikki lapset tulevat suunattomasti kärsimään ja yksistään prosessin pituuden vuoksi, koulunkäynti ym.
En, esimerkiksi koskaan lasten kuullen ole morkannut tai mollanut ex-vaimoa, päinvastoin olen lapsilta saanut kuulla olevani vaikka mitä; mutta lapset, kun myös uskovat mäkemäänsä ja kokemaansa.
Kyllä, olemme suht. taloudellisessa ja materiallisessa mielessä vakaalla pohjalla, mutta vielä vakaammalla pohjalla on on rakkautemme ja autuus onnellisesta ja tasapainoisesta suhteesta, sen ylä-ja alamäkineen.
Toki riitoja tulee, mutta ah` se sopiminen onkin sitten yhtä autuutta, molemminpuolin.
Juu, pettäminen lienee yksi yleisimmistä syistä eroon ja sangen hyväksyttävä sellainen. Jos mukana on myös alkoholismia on tilanne sangen kiperä.
Lapsenne ovat jo teini-iässä ja jopa aikuisuuden kynnyksellä, joten heillä alkaa olla jo harkintakykyä omastakin takaa ja etenkin jos lasten äiti kärsii alkoholismista, niin on ymmärrettävää, että lapset haluavat sille vanhemmalle, joka elää ns. normaalia elämää.
Jos olet sitä mieltä, että exäsi ei kykene viinan juonniltaa lapsista huolehtimaan, niin sinun tulisi alkaa dokumentoida hänen laiminlyöntejään, jotka voidaan sitten ottaa esille joko lastenvalvojalla, sosiaalitstossa tai oikeudessa.
Sinun tulee myös varautua siihen, että jos lapset muuttavat luoksesi pysyvästi, niin se voi osoittautua hyvin traumaattiseksi lasten äidille. Tässä hän tarvitsisi tukea sekä myös apua päihdeongelmaansa. Tärkeää olisi saada hänet käsittämään, että hän tarvitsee apua, mutta kukaan ei ole viemässä häneltä hänen lapsiaan. Vaikka exäsi ei ehkä tule kanssasi toimeen ja päinvastoin ja ongelmia on lastenkin kanssa, niin hän on silti tärkein ihminen maailmassa lapsillesi sinun ohellasi. Tämä on aina hyvä pitää mielessä, kun exä alkaa käymään hermoille.
Vaikuttaa siltä, että sinulla on edellytykset tässä olla se parempi t. moraalisempi osapuoli, joten jos mahdollista niin koeta mieluummin sovitella kuin pelata kovilla. Ole viranomaisten kanssa yhteistyössä, jos exäsi ei kykene keskusteluihin. Toimi määrätietoisesti siten, mikä on lapsille parhaaksi.
Tuosta omaisuudesta sen verran, että jos teillä ei avioehtoa ollut, en usko, että siitä kannattaa alkaa tappelemaan vaan koko roska menee puoliksi. Ymmärrän, että se korpeaa katsoa sivusta, jos vuosien työ menee toisella kurkusta alas, mutta se ei lopultakaan ole toisen aikuisen asia määrätä toisen aikuisen rahan käyttöä. Jos exäsi ei edes osaa hakea apua juomiseensa, niin ei siinä urputus omaisuuden hoidosta auta.
Nämä tilanteet on aina inhottavia joten onnea matkaan. Toivottavasti asiat lutviintuvat.