Mekanistinen maailmankuva

Sisältää lainauksia wikipediasta.

Tässäkö tää oli? Sitä mieltä tuntuu olevan jotkut. En usko että se oli tässä.

Mekanistinen maailmankuva pyrkii selittämään kaikki tapahtumat edeltävien tapahtumien ketjun (josta Aristoteles käytti nimitystä aikaansaava syy) seurauksena, ilman vetoamista mihinkään päämäärään tai tarkoitukseen.

Filosofi Bonaventura katsoi, että ihmissielun täytyy sisältää sekä muotoa että ainetta: näin sen täytyy muodostua jonkinlaisesta ”henkisestä aineesta”, joka kuitenkin toimii muotona ihmisruumiin ruumiilliselle aineelle.

Jotkut keskiajan filosofit, kuten Tuomas Akvinolainen, katsoivat enkelien olevan puhdasta muotoa ilman ainetta. Aristoteleen järjestelmässä lajin (species) eri jäsenet ovat erillisiä aineellisia yksilöitä, jotka jakavat saman muodon. Tällöin aineen täytyy olla se, joka erottaa lajin jäsenet toisistaan. Jos enkelit ovat puhdasta muotoa ilman ainetta, tällöin ne eivät voi jakaa yhteistä muotoa; jos ne jakaisivat, silloin kaikki enkelit olisivat yksi olento. Tästä seuraa, että jos enkelit ovat puhdasta muotoa, silloin jokaisen enkelin tukee olla oma erityinen muotonsa, eli oma lajinsa.

Käsityksiä on äärettömän monenlaisia historiallisessa filosofiassa ja myös tänä päivänä.

Äärimmilleen vietynä mekanistinen maailmankuva on hyvin synkkä. Se kieltää sielun ja hengen olemassaolon ja me ihmisetkin olemme siinä vain vesihiilisäkkejä, joista löytyy kaikenlaisia muitakin alkuaineita.

Mekanistinen maailmankuva tekee lait ja moraalin merkityksettömäksi, koska lopulta siinä maailmakuvassa me kaikki vaan kuollaan ja kadotaan ja millään mitä teimme ei ole mitään merkitystä. Kaikki ovat kuoltuaan tasavertaisia ja yhtä merkityksettömiä.

Millään mitä teimme, ei ole merkitystä paitsi niille jotka tänne jälkeemme jäävät. Meille itsellemme sillä ei ole merkitystä. Jonkinlaisen fyysisen jäljen tänne jättää jokainen ja myös jonkinlaisen muun. Siis mekanistisessakin maailmankuvassa.

On paljon erilaisia suoria ja välillisiä todisteita siitä että mekanistinen maailmankuva on väärässä. Elämällä on tuntemattomia voimia, tasoja ja merkitystä.

Joillakin on esimerkiksi ollut todistettavissa olevia yhteyksiä fyysisesti kuolleisiin. Joissakin paikoissa kummittelee toistuvasti ja toisistaan riippumattomat ihmiset ovat tehneet samoja havaintoja.

Erityisen dramaattisesti tai ikävällä tavalla poistuneilla on taipumusta kummitteluun. He eivät ilmeisesti hyväksy kuolemaansa tai haluavat saattaa epäselvät asiat loppuun.

On olemassa kaikenlaisia henkiä, riivaajahenkiä, suojelusenkeleitä sun muita. On viestintuojia ja henkioppaita. Jostakin voi putkahtaa jollekin vaikka joku uusi kyky, erikoinen tieto tai taito.

On myös sellaisia tapauksia joissa henki on jossakin esineessä. Usein käy niin, että henki poistuu materiasta sitten kun se on saanut asiansa hoidettua ja viestin välitettyä. Saavat rauhan.

Sitä ei tarina kerro, minne sen rauhan saatuaan se henki katoaa.

Katolinen kirkko kouluttaa manaajia. Heillä on käytössään useita kymmeniä manaajia ja heille kuulema riittää töitä. Siunaukset toimii samalla periaatteella.

Hengen olemassaolo on ollut tiedossa kautta aikojen todennäköisesti kaikissa kulttuureissa. Siksi mekanistinen maailmankuva ei ole koko totuus, vaikka paljon siinä on totta. Fyysisessä maailmassa mennään syyn ja seurauksien mukaan.