Kevythirsimökin elinikä

45 mm kait ohuimmat, mutta näitä lähinnä nukkuma-aitoissa yms. Mökkejä tehdään 70 mm höylälaudesta ... en kykene hirreksi tällaista kutsumaan.

70 mm seinän U-arvo on vähän yli 1 ts. lämmöneristyskyky on huonompi kuin nykyaikaisilla ikkunoilla. Mökistä saa paremmin lämpimänä pysyvän, kun laittaa mahdollisimman isot ikkunat!

> Niin, kannattaa nyt ensin varmistaa ko. kunnalta, että saatko siirrettyä kirjasi kyseiseen mökkiin.

Täysin turha kuvitella. Kesämökin käyttötarkoituksen kun yrittää muuttaa vakituiseksi asunnoksi, niin sehän edellyttää, että vakituisen asunnon speksit täyttyvät. Alkaen tämän siitä, että mökki tuskin sijaitsee alueella, jonne saa vakituisia asuntoja rakentaa, jatkuen tämän päivän lämmöneristysvaatimuksista, jätevesien käsittelyllä ja päättyen mm. väliovien leveyksiin ja siihen, mahtuuko pesuhuoneessa ajamaan rallia pyörätuolilla.

Lämmityskulut ovat ihan tähtitieteelliset, jos seinät ohuet. Tämä tulee eteen, jos yrittää asua mökillä vuoden ympäri ja kikkailee itsenä kirjoille jonnekin muualle. Omassa mökissäni Ø130 mm pyöröhirttä (vastaa n. 100 mm häylähirttä) ja olen lasketellut, että 30 m² mökin pitämiseen lämpimänä 24/365 uppoaisi 20 000 kWh vuodessa. Tätä pidettiin tyypillisenä omakotitalon kulutuksena siihen aikaan, kun mökki on rakennettu. Uusien OK talojen lämmitystarve on paljon pienempi.

Miten asunnottomuus heikentää terveydenhoitopalveluita?

Hirsirakennus kuuluu eristää ulkopuolelta. Johan sisätilan kutistuu huomattavasti, jos pistellään 200 mm villaa sisäpuolelle...

Nythän ollaan uudisrakennusta tekemässä eli ei mene lämpi mikään "vintti-iita" tai 50 mm lisäeristys. 70...100 mm kevythirsi ei itsessään vastaa kuin parin cm paksuista villaa, joten turha luulotella, että "ihan vaan pikkuisen" lisäeristämällä homma ratkeaa.

Tulipa kysyjälle neuvoja! Useimmat näyttivät tietävän kaiken minkä löytää esim. kunnan rakennustarkastuviraston tiedostoista.
Kysymys saattoi olla akateeminen ja "kieli poskessa" tehty eli siinä oli kysytty yksinkertaisia asioita joihin vastattiin innostuneen isällisesti ja laajasti.
Mutta: Jos askeettiseen asumiseen ihastunut kysyjä ostaa itselleen huonoilla lämpöarvoilla olevan, asumiskäytössä olleen mökin esim. mainitsemallaan 30 tonnilla, ja eristää sitä kymppitonnilla ja asuu siinä 30 vuotta. Lämmityskulut (sähkö siirto verot) tulisivat olemaan luultavasti max. 1500€/v enemmän kuin nykyaikaisesti tehdyssä asunnossa. Eli 30000 45000 = 750000€. Eikös se ole varsin kohtuullinen hinta, vaikka siihen lisätäänkin kiinteistövero, mahdolliset tiemaksut, jätehuolto, vakuutukset. Noin250 euroa/kk.

Tämä oli tarkoitettu kevennykseksi, ei kysyjä ehkä kuitenkaan aio ostaa tuollaista "asuntoa".

Tosin itse "asun" juuri tuollaisessa 70mm:n kevythirsimökissä noin 6 kk/v. Käyn joskus satunnaisesti talvisin pilkkiaikoina mökilläni lämpötilojen ollessa - 0...-7 C. Sähköä silloin on menyt liukkaasti, max 100kWh vuorokaudessa.
Kulutus lokak 2019-lokak 2020 oli 2020 kWh.
Kesäajan hinta (perusmaksut kulutus siirto verot huoltovarmuusmaksu) noin 100€/kk. Siinä on lämmityssähkön lisäksi jonkin verran talous- ja sähkötyökalujen sähköä.

Typerää maksaa paksusta hirrestä vakituisessa asunnossa. Todella tuhtikin hirsiseinä vastaa lämmöneristävyydeltään max. 100 mm mineraalivillaa, mutta taitaa maksaa pikkaisen enemmän. Joten halvempaa jättää hirsi pois ja laittaa nekin rahat eristeeseen.

Sitten tilanne muuttuu kovasti, jos rakennus ei ole koko ajan käytössä. Tuhti villaseinä voi tulla ongelmaksi, kun voi välillä olla lämpötilat väärinpäin (sisällä kylmempää kuin ulkona) eikä pahsu rakenne myöskään kuivu helpolla, jos on päässyt kostumaan.

Ajoittain kylmilleen jätettävässä rakennuksessa hirsi on yksinkertainen ja varsin turvallinen ratkaisu.