Törmäsin FB:ssä keskusteluun, jossa keskustelijoiden keskuudessa moitittiin uutista jossa pienemmän yrityksen oli ostanut suuri "ylikansallinen jättiyritys". Aloin miettimään että miksi ihmeessä se on huono asia ja sitä pitää moittia? Stereotypisesti sanotaan, että tuotteen tai palvelun laatu heikkenee tai siitä poistuu tietynlainen artesaani-leima. Edelleenkin tästä huolimatta tuotteet valmistaa suurella todennäköisyydellä sama porukka, mutta totta kai sen tuotannossa on mahdollisuus tehdä optimointia suuren yrityksen tarjoamilla ratkaisuilla ja keinoilla (mm. logistiikka/varastointi, myyntiketjut..) eli käytännössä jos saman tuotteen valmistuskustannukset laskevat, se voi näkyä myös tuotteen hinnassa eli saman tuotteen saa entistä edullisemmin.
No nyt mietit varmasti, että ei takuu varmasti käy noin, hinta nousee ja laatu laskee. Eikö vain? No tässäkin on vapaassa markkinataloudessa täydellinen työkalu: jos laatu laskee ja hinta nousee, silloin kilpailulle tulee heti tilaa. Kilpailijan on mahdollisuus hyödyntää asiaa edukseen.
Toisaalta tällöin sen alkuperäisen tuotteen valmistajat harmittelevat, että voi voi kun myytiin yritys kun nyt meidän tuote ei olekaan niin hyvä. No, heidän omistajat sai todennäköisesti exitistä hienot eläkerahat eli heitä asia ei harmita pätkääkään. Paitsi tietenkin jos brändi on heidän nimellään ja kasvoilla rakennettu vuosikymmenten ajan. Siinäkin tapauksessa ne miljoonat/miljardit takataskussa lämmittävät kummasti vaikka iso jättiyritys paskoisi tilanteen.
No eihän jättiyritys halua pilata tuotteen kilpailukykyä eli pystyy tarvittaessa alentamaan hintaa ja tekemään siitä valtavalla markkinointikoneistolla edelleen alan ykkösnimen ja johtavan brändin. Se vaatii tietenkin että tuote on kunnossa, eli taas ollaan pyörän alkupäässä: tuote pitää olla edelleen kunnossa että se myy. Siitä ei siis voi tinkiä ainakaan suuresti, eikö vain?
Nyt mietitään eri osapuolia yllä kuvatun mukaisesta tilanteesta:
- loppuasiakas/kuluttaja
- valmistaja (ja sen ent. omistajat)
- jättiyritys
Loppuasiakas:
- haluaa tuotteen helposti, laadukkaasti ja halvalla. Jotta tuote olisi elinvoimainen, jättiyrityksen pitää varmistaa, että tämä status quo säilyy tai jopa paranee: usein hinta voi alentua kun iso jakeluverkosto luo volyymiä ja tuote saadaan joka kolkkaan maailmaa
Valmistaja/omistajat:
- alkuperäinen valmistaja voi olla vaikkapa tehdas joka tekee tuotteen, heidän on mahdollista viedä osaaminen ja teknologia laajentuessa ympäri maailmaa eli tuotetaan tavaraa lähempänä asiakasta. Esimerkiksi tehdas Suomessa kohta laajenee muihin maihin. Ehkä tehdas Suomessa pitää sulkea, jos se on liian kallis? Imagohaitta, ehkä jättiyritys miettii sitäkin, ja saattaa pitää kalliin tehtaan Suomessa sen takia koska sieltä yritys on alunperin kotoisin. Onko sillä hirveästi merkitystä missä tuotteet valmistetaan, jos mietitään loppuasiakkaan kokemusta tuotteesta? No kuvitellaan että tuote edelleen valmistetaan Suomessa mutta myös Etelä-Amerikassa ja Kiinassa. Lähimmästä tehtaasta tavara kulkee edullisemmin lähimarkkinoille kuin valtamerilaivoissa seilatessa konteissa. Tuotanto- ja jakeluverkosto siis laskee tuotteen hintaa monilla markkinoilla, joihin alunperin suomalainen tuote ei olisi päässyt. Eli: valmistaja joko hyötyy tai ei hyödy, mutta jos valmistusteknologiat ja linjastot on kehitetty alkuperäisessä maassa jossa sitä on tehty, siellä syntynyt osaaminen jalkautuu globaalisti joka näkyy loppuhinnassa josta loppuasiakas hyötyy. Yrityksen entiset omistajat tai jos ovat edelleen palkkalistoilla, hyötyvät toki yrityskaupan kertakorvauksesta ja jos pystyvät pyörittämään operatiivista toimintaa, laadullekin on jonkinlainen tae olemassa, eli asiat ovat edelleen ennallaan.
Jättiyritys:
- Ylikansallinen jättiyritys eli se suuri paha, saa valikoimaansa uuden upean tuotteen jota tarjota myyntiketjuilleen. Nykypäivänä moni tuote myydään direct-2-consumer henkisesti eli jos tuotetta ei tarvita myydä tavaratalon hyllyllä, voi sen myydä verkossa suoraan asiakkaalle. Tällöin jättiyritys voi tarjota valtavat resurssit käyttöönsä paitsi osaamisen myös budjetin suhteen, jolla brändi viedään ja valloitetaan eri maihin. Jättiyritys saa tällöin ostokselleen hyvän tuoton: brändin eteen tehty työ tuo rahaa kassaan kun jättiyrityksen ostama/omistama brändi tahkoaa rahaa aiemman sijaan useammassa maassa. Onhan sen pohjana entisen omistajan/valmistajan tekemä pitkäpinnainen työ jossa on kehitetty loistava tuote ja tyytyväiset asiakkaat pitävät tuotteesta. Jättiyritys tietää, että säästämällä väärässä paikassa, voi pilata tuotteen laadun, eli vääränlaiset säästöt ja kikkailut eivät paranna asiaa edelleenkään.
Yllä olevat ovat karikatyyrisiä tilanteita ja haastankin tämän takia kertomaan, miksi jättiyrityksiä vihataan, miksi ne koetaan pahoiksi? Edellä mainitut tilanteet hyödyttävät kaikkia osapuolia ja vapaa markkinatalous varmistaa, että tuote pysyy elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä jatkossakin.
Miksi ylikansallisia jättiyrityksiä pidetään pahoina?
8
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Kyynisesti toteutuneita tapauksia katselleena, siinä käy useimmiten niin, että iso yritys ostaa vain pienen parempaa laatua tekevän kilpailijan pois häiritsemästä ja jatkaa sen halvan paskan tekemistä, nostaen hintoja, koska ei ole enää laadulla kilpailijaa häiritsemässä, niin ei tarvitse enää niitä omia paskoja tekeleitä koettaa myydä halvalla...
Lisäksi iso korporaatio yleensä lopettaa sen Suomalaisen pienen firman ostettuaan sen poikkeen, potkii työläiset kortistoon ja siirtää tuotannon kiinaan.
Näinollen, ei ole mikään hyvä uutinen ainakaan työntekijöiden kannalta, jos firman ostaa jokin iso ylikansallinen korporaatio, varsinkin jos se on amerikkalainen ja pörssiyhtiö.- Anonyymi
Tuo oli hyvä huomio ja erinomaista että toit sen esille. Pohditaanpa ensin ajatusta "iso yritys ostaa pienen, parempaa laatua tekevän kilpailijan pois häiritsemästä" -> jos näin käy, silloinhan jälleen markkinatilanteessa on tilaa laadukkaammalle tuotteelle ja yritykselle, eli kilpailijoita vapaassa markkinataloudessa saa ja voi tulla jälleen koittamaan onneaan. Tällöin jokainen yritys joka yrittää tätä ja onnistuu siinä siten, että jättiyritys ostaa heidät pois häiriköimästä, niin silloinhan se on erinomaista liiketoimintaa.
Kuluttajahan tuo sen rahan kuitenkin jättiyrityksellekin eli jos he huomaavat, että näitä parempaa laatua tarjoavia tulee jatkuvasti tarjolle, ehkä heidänkin intressi on ottaa rahat pois eli tarjota se parempi laatu mutta kenties edullisemmalla hinnalla? Kuka kieltäytyisi rahasta jos laadukkaampi/premium-tuote olisi hyvä ja tärkeä osa ko. segmenttiä?
Sitten toinen näkökulma, joka on ehkä stereotypinen mutta hyvin kuvaava, eli se jättiyritys lopettaa suomalaisen firman paikallisen tuotannon ja siirtää sen tuotannon Kiinaan. Tässäkään en näe mitään ongelmaa, koska jos saman tuotteen saa halvemmalla muualta, eikö ole järkevää liiketoimintaa ostaa se muualta? Näin tekee Finlayson, Vallila, Marimekko ym. jotka ovat lähinnä suomalaisia design-yrityksiä, eli suunnitteluosaamisesta tulee raha Suomeen, mutta jotta tuotteet oikeasti myisi, ne pitää valmistaa edullisemmin.
Tuo taas on vapaan markkinatalouden yksi nerokas köyhyyttä demokratisoiva tekijä. Kiinahan on noussut valtavalla nopeudella talousmahdiksi tämän takia ja palkkataso on noussut, köyhyyttä on poistettu maasta. Nyt ollaan tilanteessa, jossa Kiinan palkkataso alkaa olemaan niin korkea, ettei se ole enää halpamaa. Esimerkiksi Vietnamilla ja EU:lla on hyvä sopimus, eli tuotantoa on sen takia siirtynyt Vietnamiin. Vastaavasti jos markkinat ovat edelleen lähellä, tiettyjä asioita edelleen kannattaa valmistaa lähempänä asiakkaita. Tällöin voi säästää aikaa ja rahtikuluja merkittävästi joka on kilpailutekijä.
Palkkatason eron näkisin samanlaisena asiana kuin automaation yleistyminen. Joku itkee, että robotit vievät vaikkapa ihmisiltä työpaikkoja, vaikka samaan aikaan itse ajaa autolla eikä käytä hevosta ja hevosenkengittäjät ovat kortistossa. Maailma kehittyy - sille on oltava armelias eikä nähdä asiaa ongelmana vaan mahdollisuutena. Suomessa on niin hyvä koulutus- ja osaamistaso että on mahdollista sen avulla luoda kilpailuetua. Vastaavasti Suomessa palkkataso on jäänyt EU:n keskiarvosta alle eli olemme pian taas järkevä maa tehdä tuotantoa. Muutos on hidas mutta jossain mielessä nopea, mutta näkisin että se lisää myös riippuvaisuutta toisista valtioista jolla on taas rauhaan johtava vaikutus, eli se että sallitaan Kiinan vaurastuminen, vähentää sotien mahdollisuutta. Toisaalta on Trumpin kaltaisia hulluja jotka haluavat aloittaa kauppasotaa tilanteessa, jossa oman maan talous jää toisen maan alle, eli teoria/käytäntö ei aina kohtaa ja ole aukoton, eli totta kai se voi olla kitkaakin aiheuttava tekijä.
Hieman lähti ajatus laukalle, mutta palaten vielä tuohon että tuotanto siirtyy Kiinaan: jos sitä lainsäädännöllä estettäisiin, niin silloin suomalaiset maksaisivat samasta tuotteesta enemmän kuin muut maat, eli kilpailukykymme heikkenisi vaikka raha pysyisi Suomessa. Toisaalta sen aiheuttama ahdinko aiheuttaa Suomeen innovaatioita, jotka syntyvät tunnetusti paremmin haastavissa olosuhteissa ja ahdingossa. Sillä taas on Suomen BKT:tä ruokkiva vaikutus etenkin kun vientiä pitäisi saada lisää, jos halutaan että pärjäämme palkkavertailussa. Kaksipiippuinen juttu siis! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo oli hyvä huomio ja erinomaista että toit sen esille. Pohditaanpa ensin ajatusta "iso yritys ostaa pienen, parempaa laatua tekevän kilpailijan pois häiritsemästä" -> jos näin käy, silloinhan jälleen markkinatilanteessa on tilaa laadukkaammalle tuotteelle ja yritykselle, eli kilpailijoita vapaassa markkinataloudessa saa ja voi tulla jälleen koittamaan onneaan. Tällöin jokainen yritys joka yrittää tätä ja onnistuu siinä siten, että jättiyritys ostaa heidät pois häiriköimästä, niin silloinhan se on erinomaista liiketoimintaa.
Kuluttajahan tuo sen rahan kuitenkin jättiyrityksellekin eli jos he huomaavat, että näitä parempaa laatua tarjoavia tulee jatkuvasti tarjolle, ehkä heidänkin intressi on ottaa rahat pois eli tarjota se parempi laatu mutta kenties edullisemmalla hinnalla? Kuka kieltäytyisi rahasta jos laadukkaampi/premium-tuote olisi hyvä ja tärkeä osa ko. segmenttiä?
Sitten toinen näkökulma, joka on ehkä stereotypinen mutta hyvin kuvaava, eli se jättiyritys lopettaa suomalaisen firman paikallisen tuotannon ja siirtää sen tuotannon Kiinaan. Tässäkään en näe mitään ongelmaa, koska jos saman tuotteen saa halvemmalla muualta, eikö ole järkevää liiketoimintaa ostaa se muualta? Näin tekee Finlayson, Vallila, Marimekko ym. jotka ovat lähinnä suomalaisia design-yrityksiä, eli suunnitteluosaamisesta tulee raha Suomeen, mutta jotta tuotteet oikeasti myisi, ne pitää valmistaa edullisemmin.
Tuo taas on vapaan markkinatalouden yksi nerokas köyhyyttä demokratisoiva tekijä. Kiinahan on noussut valtavalla nopeudella talousmahdiksi tämän takia ja palkkataso on noussut, köyhyyttä on poistettu maasta. Nyt ollaan tilanteessa, jossa Kiinan palkkataso alkaa olemaan niin korkea, ettei se ole enää halpamaa. Esimerkiksi Vietnamilla ja EU:lla on hyvä sopimus, eli tuotantoa on sen takia siirtynyt Vietnamiin. Vastaavasti jos markkinat ovat edelleen lähellä, tiettyjä asioita edelleen kannattaa valmistaa lähempänä asiakkaita. Tällöin voi säästää aikaa ja rahtikuluja merkittävästi joka on kilpailutekijä.
Palkkatason eron näkisin samanlaisena asiana kuin automaation yleistyminen. Joku itkee, että robotit vievät vaikkapa ihmisiltä työpaikkoja, vaikka samaan aikaan itse ajaa autolla eikä käytä hevosta ja hevosenkengittäjät ovat kortistossa. Maailma kehittyy - sille on oltava armelias eikä nähdä asiaa ongelmana vaan mahdollisuutena. Suomessa on niin hyvä koulutus- ja osaamistaso että on mahdollista sen avulla luoda kilpailuetua. Vastaavasti Suomessa palkkataso on jäänyt EU:n keskiarvosta alle eli olemme pian taas järkevä maa tehdä tuotantoa. Muutos on hidas mutta jossain mielessä nopea, mutta näkisin että se lisää myös riippuvaisuutta toisista valtioista jolla on taas rauhaan johtava vaikutus, eli se että sallitaan Kiinan vaurastuminen, vähentää sotien mahdollisuutta. Toisaalta on Trumpin kaltaisia hulluja jotka haluavat aloittaa kauppasotaa tilanteessa, jossa oman maan talous jää toisen maan alle, eli teoria/käytäntö ei aina kohtaa ja ole aukoton, eli totta kai se voi olla kitkaakin aiheuttava tekijä.
Hieman lähti ajatus laukalle, mutta palaten vielä tuohon että tuotanto siirtyy Kiinaan: jos sitä lainsäädännöllä estettäisiin, niin silloin suomalaiset maksaisivat samasta tuotteesta enemmän kuin muut maat, eli kilpailukykymme heikkenisi vaikka raha pysyisi Suomessa. Toisaalta sen aiheuttama ahdinko aiheuttaa Suomeen innovaatioita, jotka syntyvät tunnetusti paremmin haastavissa olosuhteissa ja ahdingossa. Sillä taas on Suomen BKT:tä ruokkiva vaikutus etenkin kun vientiä pitäisi saada lisää, jos halutaan että pärjäämme palkkavertailussa. Kaksipiippuinen juttu siis!Demokratiasta ja kommunisti-Kiinasta ei kannata puhua samana päivänäkään!
Kiinalaisten takia koko maailma saa kärsiä koronastakin...
- Anonyymi
Kyllähän monikansallisilla yrityksillä on tarkoituksena maksimoida voitto. Ei tehdä kuluttajalle parempaa tavaraa halvemmalla.
Hintaa nostetaan ja laatua / raaka-aineita heikennetään niin paljon, kuin mahdollista niin, että tuote on edes näennäisesti sama.
Ei tuohon kilpailuun pysty uusi pienyrittäjä tarjoamaan vastausta, vaikka kysyntää olisi.
Markkinointi/tunnettavuuden saaminen vaatii aikaa ja rahaa - Anonyymi
Siinä on vielä samaa logiikkaa kuin sotatilanteessa. Kotimainen yritys on "omissa käsissä", mutta ulkomaalainen kuin miehittäjän hallitsema, vieraan kulttuurin hallitsema ja siihen pakottava asia.
Olen ollut töissä yrityksessä josta tulikin amerikkalaisen pörssiyhtiön omistama, en pitänyt siitä miksi se muuttui sen johdosta. - Anonyymi
Tässä on jo tuotu monta hyvää seikkaa esille. Haluan tuoda myös esille, että isojen yritysten johtoportaassa on erittäin kovapalkkaisia (lue: ylipalkattuja) henkilöitä jotka eivät tee tuottavaa työtä vaan sen tekevät "duunarit". Esimerkkinä haluan antaa postin entisen toimitusjohtajan Heikki Malisen. Hän tienasi vuonna 2018 ansiotuloja yhteensä 983 802 euroa. Vaikka en tiedäkään tarkalleen mitä hän toimistusjohtajana teki niin sen tiedän, että hänen työpanoksensa (tai "työ"panoksensa) ei missään tapauksessa ole ollut lähes miljoonan euron arvoinen.
Yhteenveto: isojen yritysten johtoportaassa on ihmisiä joiden työpanos suhteessa palkkaan on lähes olematon. Se ei ole hyväksi taloudelle missään päin maailmaa.- Anonyymi
Haluan vielä lisätä, että päätoimiset sijoittajat, jotka pärjäävät sillä, eivät tee lainkaan tuottavaa työtä, he vain tienaavat (ja joskus myös menettävät) rahaa. Tämäkään ei ole hyväksi taloudelle.
- Anonyymi
Jättiyritykset harvoin haluavat myydä korkeaa laatua, sen sijaan myyvät mieluummin kaikkea huonolaatuista ja hyväkatteista "kiina"tuotetta.
Tuossa juttu hunajasta.
https://yle.fi/uutiset/3-11771903
Tuossa juttu terveystuotteista.
https://www.pispalanwoima.info/40850
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1371916- 271908
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231848Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851630Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?621448Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201266Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371163Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381160- 111148
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101137