Punapesua vaalien edellä

Tämän päivän S-KS:ssa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Puro (Sdp) aloitti vaalikampanjansa punapesulla, jotta äänestäjät unohtaisivat kuinka heidän silmilleen on heitetty punamultaa. Puro on autuaasti "unohtanut" aikaisemmat kirjoituksensa, joissa mm. on ollut sitä mieltä, että kunnalla saa aina olla velkaa eikä sitä tarvitse maksaa pois. Nyt hän uudisti aiemmin kirjoitetun mutta sitten unohtamansa. Muistia virkistäisi jos kirjoittaja selaisi aikaisempia S-KS:n numeroita sillä sieltä ne hänen talousviisautensa löytyvät.

Puron resepti on pikavippikierre, jossa vanhaa velkaa maksetaan uudella kun lainanantajat ovat kuitenkin takaisinmaksusta kiinnostuneita. Velkojen vähentämisestä hän ei ole lainkaan kiinnostunut vaan päinvastoin niiden huoleton lisääminen on ollut korkealla työjärjestyksessä kuten mennyt valtuustokausi on osoittanut. Kaupungin oma velka on 50 miljoonaa ja konsernivelka on yli 100 miljoonaa ja kun väki vähenee, niin jäljelle jääneillä on kasvava velkataakka maksettavana.

Toisaalta Puro on rehellinen valitsemalleen poliittiselle suunnalle sillä kirjoitus oli sitä itseään sosialismin tien päällystystä . Näin Puro kirjoittaa S-KS:ssa:
-----------------------------------------------------------------------------------------------------
Viime vuosina on kuntataloudessa ollut poikkeuksellista vaihtelua ja epävarmuutta. Epävakaisuus on johtunut kunnan ulkopuolelta tulleista yllätyksistä.

Vuonna 2019 tulleet verouudistukset vähensivät kuntien tuloja. Keuruullakin verotulot tippuivat 2,8 miljoonaa ja alijäämää kertyi yli 3,1 miljoonaa. Kunnan päätettävät menot kasvoivat vain 1,6 prosenttia.

Keskustelupalstoilla kehotettiin tulosta häpeämään. Näin tehtiin, mutta muutoksiin ei ehditty reagoimaan menoja nopeasti vähentämällä.

Sitten tuli korona viime keväänä. Pelko hiipi mieleen, miten käy vuoden 2020 tilinpäätökselle. Mutta taas tuli valtavia muutoksia, valtio otti velkaa, mikä ei tietenkään ole kestävää pidemmän päälle, mutta valtion päätöksistä johtuen viime vuoden tilinpäätöksestä tulee erinomainen.

Vuoden 2020 ylijäämä on noin 2,2 miljoonaa ja lainaa vähennettiin lähes miljoonalla ja menot pysyivät kurissa. En tällä tarkoita, että viime vuoden tulos olisi nykyisten päättäjien ansiota, vaan kerron, kuinka paljon kuntatalouteen vaikuttavat aivan muut tekijät kuin kunnan omat päätökset.

”Ulkopuoliset tekijät vaikuttavat merkittävästi kuntatalouteen.”
Ilman koronatukia olisi päädytty nollatulokseen ja velanlyhennys olisi jäänyt vaatimattomaksi, mutta investoinnit olisi hoidettu ilman merkittävää lainanottoa. Some-palstoilla on väitetty, että olisin sanonut, että kunnan ei tarvitse koskaan maksaa velkojaan takaisin.

Tämä ei pidä paikkaansa. Mutta velka on kunnalla erilainen talouspoliittinen instrumentti kuin kotitalouksilla, joilla tietysti on tavoite päästä irti veloista. Kunnilla on ja voi olla aina velkaa. Se on joko korjausvelkaa tai velkaa rahoituslaitoksilta. Jos rahavelka on pieni, niin useasti korjausvelka on iso ja tilat ovat rapistuneet ja epäterveelliset tai niitä ei yksinkertaisesti vain ole.

Kuntien velan kannalta on tärkeintä, että pystytään kantamaan korkoriski ja että kunnalla on omaisuutta velan vastineeksi. Keuruun taseessa velalle on vastiketta, ja tällä hetkellä velanotto miinuskorkojen aikana tuo kunnalle tuloja. Mutta totta kai Keuruun velkaantuminen on kuntatalouden suurin riski ja sitä on määrätietoisesti pienennettävä.

Keskustelupalstoilla annetaan paljon neuvoja, miten taloutta pitäisi hoitaa. Toivottavasti neuvonantajat asettuvat vaaleissa ehdokkaiksi ja antavat osaamisensa Keuruun käyttöön.

Kirjoittaja on kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Markku Puro
------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ettei tulisi väärää kuvaa syyllisyydestä, niin eihän Puro ole yksin näitä veroja ja velkoja päättänyt sillä kaikki valtuustoryhmät ovat olleet lisäämässä velkaa ja samaan aikaan kiristämässä verotusta. Tuo yhdistelmä onkin oivallinen osoitus vaaleilla valittujen talousosaamisesta. Toisaalta kun Sdp ja Keskusta löytävät toisensa, niin eipä siihen muilla ole mitään osaa eikä arpaa eli vastaan paneminen ei auta kun valtuuston enemmistö jyrää yli.

Äänestäjillä on mahdollisuus vaihtaa valtuutettuja elleivät ole nykyisiin tyytyväinen mutta totuuden nimessä on todettava, ettei vaihtoehtoja juurikaan ole. Jos onkin, niin ne tuskin pääsevät esiin kun kampanjointi on olematonta tautitilanteen vuoksi. Vähän epäilyttää antaako S-KS ilmaista palstatilaa samalla tavalla kaikille muille ehdokkaille. Meneeköhän arvaus paljonkaan metsään kun epäilen äänestysvilkkauden jäävän vaatimattomaksi?