Konesaumakate

Ajatuksena oli käyttää umpilaudoitusta pellin alla, ettei tarvitsisi käyttää aluskatetta ja tuuletusrimaa aluskatteen ja ruoteiden välissä. Tuuletusrako tulisi raakapontin ja villojen/tuulensuojalevynväliin. Eihän huopakatoissakaan käytetä aluskatetta. Tuo 20-50 mm rako lautojen välissä tuo juurikaan säästöä (teoriassa 16-33%)

aluslaudoitus kirjoitti:

Ajatuksena oli käyttää umpilaudoitusta pellin alla, ettei tarvitsisi käyttää aluskatetta ja tuuletusrimaa aluskatteen ja ruoteiden välissä. Tuuletusrako tulisi raakapontin ja villojen/tuulensuojalevynväliin. Eihän huopakatoissakaan käytetä aluskatetta. Tuo 20-50 mm rako lautojen välissä tuo juurikaan säästöä (teoriassa 16-33%)

Lue lisää

pelllin alapintaan tiivistynyt kondenssivesi haihtuu nopeammin ullakkotilassa jos jätät sen raon lautojen väliin, aluskatetta konesaumakate ei tarvi, kunhan muistaa sen sauman maalaamisen, myös läpivientien saumat.
Olen purkanut joskus vanhoja peltikattoja jossa pellin alle laitettu huopakate pelti siltikin alapinnasta kiiltävää ja laudat alla terveitä???

jokusen katon tehnyt kirjoitti:

pelllin alapintaan tiivistynyt kondenssivesi haihtuu nopeammin ullakkotilassa jos jätät sen raon lautojen väliin, aluskatetta konesaumakate ei tarvi, kunhan muistaa sen sauman maalaamisen, myös läpivientien saumat.
Olen purkanut joskus vanhoja peltikattoja jossa pellin alle laitettu huopakate pelti siltikin alapinnasta kiiltävää ja laudat alla terveitä???

Lue lisää

Kyllä konesaumakatto tarvitsee aluskatteen, tai muuten villat kastuvat yläpohjassa. Ainakin kylmässä hallissa katto "itkee" keväällä, kun pellin pintaan jäätynyt vesi sulaa.

Halli kirjoitti:

Kyllä konesaumakatto tarvitsee aluskatteen, tai muuten villat kastuvat yläpohjassa. Ainakin kylmässä hallissa katto "itkee" keväällä, kun pellin pintaan jäätynyt vesi sulaa.

Lue lisää

Toivon, että et huomioisi tätä viimeistä viestiä ollenkaan. Suosittelen myös, että jätät ne pienet raot vaikka 20-30mm lautojen väliin. Teet huolellisen villoituksen ja kunnon tuuletuksen räystäälle niin ei tule olemaan huolen häivää katon kanssa. Kattosi ei tarvitse aluskatetta, kukaan sitä ei sinulle määrää ja jos sen laitat niin joudut kasvattamaan sitä tuuletus rakoa. Tämä hallin katon vuoto johtuu siitä, että siinä hallin katossa on liian suuret välit laudoituksessa. Pääkaupunkiseudulla ei yhdessäkään kerrostalossa(vanhoissa) ole käytetty aluskatetta ja hyvin ovat katot pitäneet aina vuosisadan alusta saakka vettä. Eli tärkeintä on huolehtia vintin tuuletuksesta ja huolellisista katon tekijöistä.

Peltiseppä kirjoitti:

Toivon, että et huomioisi tätä viimeistä viestiä ollenkaan. Suosittelen myös, että jätät ne pienet raot vaikka 20-30mm lautojen väliin. Teet huolellisen villoituksen ja kunnon tuuletuksen räystäälle niin ei tule olemaan huolen häivää katon kanssa. Kattosi ei tarvitse aluskatetta, kukaan sitä ei sinulle määrää ja jos sen laitat niin joudut kasvattamaan sitä tuuletus rakoa. Tämä hallin katon vuoto johtuu siitä, että siinä hallin katossa on liian suuret välit laudoituksessa. Pääkaupunkiseudulla ei yhdessäkään kerrostalossa(vanhoissa) ole käytetty aluskatetta ja hyvin ovat katot pitäneet aina vuosisadan alusta saakka vettä. Eli tärkeintä on huolehtia vintin tuuletuksesta ja huolellisista katon tekijöistä.

Lue lisää

Peltiseppä puhuu ihan asiaa. Vaikkei se ponttilautakaan mikään mahdoton idea ole. On tullut purettua ponttilaudalle ja umpilaudoitukselle tehtyjä kattoja. Laudat on olleet hyvässä kunnossa pääosin. Nykyäänkin vielä jotkut suunnittelijat sitä käyttää. Ei ole montaakaan vuotta kun yksi katto umpilaudan päälle väsättiin. Oli kyllä yksi kyr... tehtäväksi talvella.
Tietysti aluskatteen ja pellin välissä pitäisi olla ilmarako ja tässä tapauksessahan laudoitus toimii aluskatteena. Lauta ei tosiaan kuivu pellin alla yhtä hyvin umpeen lyötynä, kuin rakojen kanssa.
Jos sulla kuitenkin on hyvä tuuletus villan ja ponttilaudan välissä, niin uskoisin ettei ongelmia tule.
Kannattaisi kuitenkin laittaa harjalle pari marinettia.

Peltiseppä kirjoitti:

Toivon, että et huomioisi tätä viimeistä viestiä ollenkaan. Suosittelen myös, että jätät ne pienet raot vaikka 20-30mm lautojen väliin. Teet huolellisen villoituksen ja kunnon tuuletuksen räystäälle niin ei tule olemaan huolen häivää katon kanssa. Kattosi ei tarvitse aluskatetta, kukaan sitä ei sinulle määrää ja jos sen laitat niin joudut kasvattamaan sitä tuuletus rakoa. Tämä hallin katon vuoto johtuu siitä, että siinä hallin katossa on liian suuret välit laudoituksessa. Pääkaupunkiseudulla ei yhdessäkään kerrostalossa(vanhoissa) ole käytetty aluskatetta ja hyvin ovat katot pitäneet aina vuosisadan alusta saakka vettä. Eli tärkeintä on huolehtia vintin tuuletuksesta ja huolellisista katon tekijöistä.

Lue lisää

Ne vanhat talothan on eristetty sahanpurulla tai jollain muulla orgaanisella aineella, jolloin pellistä tippunut vesi ei näy. Jos käytetään mineraalivilloja, niin vesi holahtaa höyrysulkuun asti, jolloin se voi tulla jostain reijästä sisälle asti. Siinä olet oikeassa, että konesaumakate on ainoa kate, joka pitää sadeveden pois välipohjasta, mutta kondenssi vesi on toinen juttu. Se kyllä saadaan tuuletettua korkeasta vintistä pois mutta miten on laita viistoissa sisäkatoissa"

vastaan kirjoitti:

Ne vanhat talothan on eristetty sahanpurulla tai jollain muulla orgaanisella aineella, jolloin pellistä tippunut vesi ei näy. Jos käytetään mineraalivilloja, niin vesi holahtaa höyrysulkuun asti, jolloin se voi tulla jostain reijästä sisälle asti. Siinä olet oikeassa, että konesaumakate on ainoa kate, joka pitää sadeveden pois välipohjasta, mutta kondenssi vesi on toinen juttu. Se kyllä saadaan tuuletettua korkeasta vintistä pois mutta miten on laita viistoissa sisäkatoissa"

Lue lisää

Viistoissa sisäkatoissa on vähintään 50mm tuuletusrakoa 22mm laudan vahvuus. Lisäksi harjalla marjonetteja eli alipainetuulettimia mitkä tuulettavat yläpohjaa. Se, että ennen on käytetty eristeenä sahanpurua ei meinaa mitään vaan konesaumakatteen ideana on se, että vähä kondesio vesi imeytyy huolella tehtyyn laudoitukseen mikä tuulettuu ajan kanssa laudoista pois. Tällä hetkellä työn alla käsisaumakatto vuodelta 1927. Onko mielestänne katolla jo tarpeeksi ikää???????

ihan sama mitä mietitte kirjoitti:

Viistoissa sisäkatoissa on vähintään 50mm tuuletusrakoa 22mm laudan vahvuus. Lisäksi harjalla marjonetteja eli alipainetuulettimia mitkä tuulettavat yläpohjaa. Se, että ennen on käytetty eristeenä sahanpurua ei meinaa mitään vaan konesaumakatteen ideana on se, että vähä kondesio vesi imeytyy huolella tehtyyn laudoitukseen mikä tuulettuu ajan kanssa laudoista pois. Tällä hetkellä työn alla käsisaumakatto vuodelta 1927. Onko mielestänne katolla jo tarpeeksi ikää???????

Lue lisää

on saumattu peltikate vuodelta 1929. Sen alla on vanha pärekatto(tehty 1800-luvun lopussa), mikä toimii aluskatteena ja toimii hommassaan loistavasti. Umpilaudoituksen ymmärtäisin ajavan samaa asiaa kun tämä pärekatto, eli imee kondessiovettä ja tuulettuu pois.

ihan sama mitä mietitte kirjoitti:

Viistoissa sisäkatoissa on vähintään 50mm tuuletusrakoa 22mm laudan vahvuus. Lisäksi harjalla marjonetteja eli alipainetuulettimia mitkä tuulettavat yläpohjaa. Se, että ennen on käytetty eristeenä sahanpurua ei meinaa mitään vaan konesaumakatteen ideana on se, että vähä kondesio vesi imeytyy huolella tehtyyn laudoitukseen mikä tuulettuu ajan kanssa laudoista pois. Tällä hetkellä työn alla käsisaumakatto vuodelta 1927. Onko mielestänne katolla jo tarpeeksi ikää???????

Lue lisää

se aluskate on suunnitella sinne kattoon, vaikka ei sitä tarvitsisikaan. Jos sen jättää pois suunnitelmista niin saattaa rakennusvalvonta purattaa katon lopputarkastuksen yhteydessä, silloin on suunnittelijan turha etsiä maksajaa mistään muualta, vaan kiltisti maksettava se omasta pussista. Ei siinä vaiheessa enää mietitä, onko se tarpeen vai ei, jos virkamies saa päähänsä sitä vaatia.
Samaan järjettymyyteen olen törmännyt salaojien ja routaeristeen kanssa. Jopa kalliolle ja soraharjuun vaaditaan salaojat ja routaeristeet. Eihän soraharjussa salaojissa kulje vettä, eikä routaeristeitä tarvita, mutta asennettava ne kuitenkin on. Ei rakentamisessa järkeä saa käyttää, vaan määräyksiä on noudatettava, vaikka olisivat kuinka järjettömiä.

suunnittelijan vastuu kirjoitti:

se aluskate on suunnitella sinne kattoon, vaikka ei sitä tarvitsisikaan. Jos sen jättää pois suunnitelmista niin saattaa rakennusvalvonta purattaa katon lopputarkastuksen yhteydessä, silloin on suunnittelijan turha etsiä maksajaa mistään muualta, vaan kiltisti maksettava se omasta pussista. Ei siinä vaiheessa enää mietitä, onko se tarpeen vai ei, jos virkamies saa päähänsä sitä vaatia.
Samaan järjettymyyteen olen törmännyt salaojien ja routaeristeen kanssa. Jopa kalliolle ja soraharjuun vaaditaan salaojat ja routaeristeet. Eihän soraharjussa salaojissa kulje vettä, eikä routaeristeitä tarvita, mutta asennettava ne kuitenkin on. Ei rakentamisessa järkeä saa käyttää, vaan määräyksiä on noudatettava, vaikka olisivat kuinka järjettömiä.

Lue lisää

Miten joku voi olla näin idiootti ja kirjoittaa tälläistä tekstiä??????????? Näytä se rt-kortti mikä vaatii sen helvetin aluskatteen konesaumakaton alle. Älä kirjoittele mitä oma pääsi sanoo vaan jos et todella rakentamisesta ymmärrä tämän enempään niin toivon, että pysyt kommentoimattomana. Näillä foorumeilla liikkuu ihmisiä, jotka oikeasti ottavat todesta jokaisen asian mitä täällä sanotaa.

peltiseppä kirjoitti:

Miten joku voi olla näin idiootti ja kirjoittaa tälläistä tekstiä??????????? Näytä se rt-kortti mikä vaatii sen helvetin aluskatteen konesaumakaton alle. Älä kirjoittele mitä oma pääsi sanoo vaan jos et todella rakentamisesta ymmärrä tämän enempään niin toivon, että pysyt kommentoimattomana. Näillä foorumeilla liikkuu ihmisiä, jotka oikeasti ottavat todesta jokaisen asian mitä täällä sanotaa.

Lue lisää

Peltiseppä tuntuu olevan asiantuntija, joten voisi kommentoida: talotehdas naulasi aluslaudoituksen mustilla nauloilla kiinni ja väittää, että näin se yleensä tehdään. Eikös tapana ole käyttää sinkittyjä?

Tietämätön ihmettelee kirjoitti:

Peltiseppä tuntuu olevan asiantuntija, joten voisi kommentoida: talotehdas naulasi aluslaudoituksen mustilla nauloilla kiinni ja väittää, että näin se yleensä tehdään. Eikös tapana ole käyttää sinkittyjä?

Lue lisää

ei hemmetissä mustia nauloja!! aina sinkattuja!!
itse teen kattokorjauksia ja pellityksiä ja käytän aina sinkattuja. Ennenvanhaan laitettiin mustilla koska ei kai muuta ollut.SINKKIÄ!!!

Tietämätön ihmettelee kirjoitti:

Peltiseppä tuntuu olevan asiantuntija, joten voisi kommentoida: talotehdas naulasi aluslaudoituksen mustilla nauloilla kiinni ja väittää, että näin se yleensä tehdään. Eikös tapana ole käyttää sinkittyjä?

Lue lisää

noin 100 euroa jos konenauloilla laittoivat, jos vasaralla niin säästö 30 euroa kun laittoivat mustilla, silti kestänee katon iän eli 20- 30 vuotta.

nauloissa kirjoitti:

noin 100 euroa jos konenauloilla laittoivat, jos vasaralla niin säästö 30 euroa kun laittoivat mustilla, silti kestänee katon iän eli 20- 30 vuotta.

Tällä hetkellä työn alla katto, joka rakennettu 1908. Kattomateriaali mustaa peltiä, mikä ajansaatossa tervattu moneen kertaan. On kylläkin tiensä päässä, sillä purkaminen onnistuu pelkästään käsin repimällä, mutta voinet jotain päätellä naulojen kestosta jos nämäkin ovat jo melkein sata vuotta kestäneet kaupungin saasteita. Itse käyttäisin kyllä sinkattuja, mutta kerkeät kyllä itse hautaan vaikka mustia ovat kattoosi lyöneet. RT-kortti muistaakseni kehottaa käyttämään kuumasinkittyjä, voin kylläkin olla väärässä.

suunnittelijan vastuu kirjoitti:

se aluskate on suunnitella sinne kattoon, vaikka ei sitä tarvitsisikaan. Jos sen jättää pois suunnitelmista niin saattaa rakennusvalvonta purattaa katon lopputarkastuksen yhteydessä, silloin on suunnittelijan turha etsiä maksajaa mistään muualta, vaan kiltisti maksettava se omasta pussista. Ei siinä vaiheessa enää mietitä, onko se tarpeen vai ei, jos virkamies saa päähänsä sitä vaatia.
Samaan järjettymyyteen olen törmännyt salaojien ja routaeristeen kanssa. Jopa kalliolle ja soraharjuun vaaditaan salaojat ja routaeristeet. Eihän soraharjussa salaojissa kulje vettä, eikä routaeristeitä tarvita, mutta asennettava ne kuitenkin on. Ei rakentamisessa järkeä saa käyttää, vaan määräyksiä on noudatettava, vaikka olisivat kuinka järjettömiä.

Lue lisää

RIL 107-2000: konesaumakate "Katteen alle asennetaan TARVITTAESSA aluskate tai erillinen vedeneristys kattokaltevuuden ja alla olevan tilan tuuletusmahdollisuuksien mukaan" Hyvä on laittaa aluskate (ja se 50 mm väli ruodelaudoituksen ja aluskatteen väliin), jos kattokaltevuus on jyrkempi, kuin 1:7. Jos katto on loivempi, kuin 1:7, tarvitaan umpilaudoitus, jonka PÄÄLLE aluskattteeksi esim. huopa (bitumialuskermi)ja tämän päälle konesaumapelti tiivistetyin saumoin.

Suunnittelija myös kirjoitti:

RIL 107-2000: konesaumakate "Katteen alle asennetaan TARVITTAESSA aluskate tai erillinen vedeneristys kattokaltevuuden ja alla olevan tilan tuuletusmahdollisuuksien mukaan" Hyvä on laittaa aluskate (ja se 50 mm väli ruodelaudoituksen ja aluskatteen väliin), jos kattokaltevuus on jyrkempi, kuin 1:7. Jos katto on loivempi, kuin 1:7, tarvitaan umpilaudoitus, jonka PÄÄLLE aluskattteeksi esim. huopa (bitumialuskermi)ja tämän päälle konesaumapelti tiivistetyin saumoin.

Lue lisää

Olen vaihtamassa 1965 rakennettuun matalamalliseen omakotitaloon tiilikuvioidun peltikatteen jossa nyt on aaltopeltikate jossa ei ole
aluskatetta ,pellin alapuoli on aivan kirkas eikä
vesipisaroita ole ollut alapinnassa,vinnillä hyvä tuuletus vintin korkeus harjalla 1700.
Ja puru eriste vinnillä.
Näinköhän tuon uuden katteen voisi laittaa ilman tuota aluskatetta.Katto rakenteita kun ei tarvitse oikoa.