Nyt hiihtoasiantuntija Ylen lähetyksessä kertoi, ettei Suomessa ole tarpeeksi suuria. ylämäkiä, jotta reisiin saataisiin tarpeeksi paljon voimaa, joten on mentävä ulkomaille harjoittelemaan.
Käsitykseni mukaan suomalaiset ovat leireilleet kymmeniä vuosia ulkomailla, mutteivat voimat ja vauhti, riitä vapaalla MM-kisoissa kovin korkeisiin sijoituksiin. Onko harjoiteltu lomatunnelmissa?
Kuka osaa neuvoa kotimaassa sellaiset vastamäet, joissa saataisiin edustushiihtäjiin puhtia.
Vai pitäisikö järjestää ylämäkihiihdon SM-kisoja?
Käsitykseni mukaan suomalaiset ovat leireilleet kymmeniä vuosia ulkomailla, mutteivat voimat ja vauhti, riitä vapaalla MM-kisoissa kovin korkeisiin sijoituksiin. Onko harjoiteltu lomatunnelmissa?
Kuka osaa neuvoa kotimaassa sellaiset vastamäet, joissa saataisiin edustushiihtäjiin puhtia.
Vai pitäisikö järjestää ylämäkihiihdon SM-kisoja?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eikö Norjaan saa mennä harjoittelemaan? Voisi samalla stalkata, miten ne norjalaiset saavat voimia jalkoihinsa. . . .
Hiihtomattoon saa lisättyä nousukulmaa.
Kyllähän tässä on ihan muusta kyse. Eikö ole selvää, että Suomesta tulee perinteisen taitajat, koska olemme ainut maa, josaa jokainen ottaa ensipotkut suksilla nimenomaan perinteisellä tavalla. Eihän juuri muualla edes lähtökohtaisesti ole hiihtolatuja kuten Suomessa. Tuskin muualla hiihetään kouluun...tai koululiikuntaan kuuluu väkisinhiihto.
Ehkäpä siksi tuo hiihdon hohto kilpailumielessä on harrastajiin nähden heikko. Tai menestys maailmantasolla huomioiden harrastajien määrä.
Asiantuntijat puhuvat mitä puhuvat, Lassila hehkutti että nyt Iivo on mitalivauhdissa vaikka Vuorinen oli pysynyt Iivon peesissä 5 km...onkohan kyseinen asiantuntija ihan kartalla? Mahdollisesti olisi mitalivauhdissa jos olisi ollut SM-hiihdot. Kuinka monta kisastarttia tarvitaan että "asiantuntijat" uskovat etteivät Suomalaiset ole kunnossa, etenkään Iivo ja Pärmis.
No onhan Norkseilla se etu että ne asuu korkealla, ja ne voi lisäksi harjoitella korkealla raskaita nousuja yli 1500 metrissä. Se hyvä hapen-ottokyky on ollut niillä jo veren perintönä vauvasta saakka. Ei siinä auta happimajat eikä korkeanpaikan leirit.
Suomalaisten hiihtäjien pitäisi asua nuoresta saakka korkealla ja harjoitella siellä jatkuvasti jotta päästäisiin samaan lopputulokseen. Paitsi Kyrön Hemohessillä voidaan päästä ilman happimajoja samalle tasolle norskien kanssa.
Mites korkealla tuo Holmenkollen oikeastaan onkaan? Siellähän suurin osa Norjalaisista harjoittelee.
Käsittääkseni Holmenkollen on samalla korkeudella merenpinnasta kuin vaikkapa Suomen Vuokatti. Ei Nuo Norjalaiset noilla vuorenhuipuilla hiihtele Vuonomaassa.
Alpit on sitten asia erikseen.
Holmenkollen taitaa olla Norjan matalampia kohtia. mm. Juuhauggi kotoisin Keski Norjasta joka on lähellä Norjan korkeinta vuorta Galdhopiggeniä (n. 2500m..). Eli kyllä nuo Norjan huippuhiihtäjät on asuneet ja harjoitelleet korkealla vauvasta saakka.
https://akamai.vgc.no/v2/images/fe83b653-a4e0-495f-8121-de1faeefc4f4?fit=crop&h=1276&w=1900&s=4eb831f7bb813ac65752b5656a6abbdcf9c16541
Menkää Sierra Nevadaan harjoittelemaan. Siellä pääsee hiihtämään korkealla koneella ajettua baanaa.
Magmarin aikaan oli teesinä, että mäkireeniä ei tehty kuntoiluna, vain tekniikkaa sai hioa mäkeen. Palkittu Olli Ohtonen on tuon kauden hiihtelijä. Taitas uskoa yhä Daleenin teeseihin, kuin seinään.
Tulos on listalla, taas tänäänkin.
Entisaikaan maajoukkue vietiin metsätöihin Lapin hakkuisiin tänne Kittilään ja hiihtoharjoitteena oli kapuaminen Aakenuksen Pirtiltä Moloslakkeen. Jo vain sen aijjaan sällit toi metallia kisareissuista.
Maajoukkueen harjoittelu Kittilässä taisi olla aika harvinaista.
Joku lappalaisjuntti Aslak heinäkenkä taas pontikkapäissään hourailee.
PONTIKKA ON HYVVÄÄ, ETENKIN NÄIN horona-aikaan, des infektoi.
Veli Saarisen aikaan harjoiteltiin Aakenuksella myös hiihtomaajoukkueen toimesta. Myös alamäkiset pitivät siellä leirejään.
Otappa selevää, kuka on Selim, opit jotain hiihdosta.
Kyllä valmennusjohdon, hiihtoasiantuntijoiden ja hiihtäjien asenteissa on jotain sellaista, jota ei saisi olla. Esimerkiksi Joni Mäen keskeyttäminen viiden kilometrin jälkeen on sellaista, jota ei saisi tapahtua. Päävalmentaja piti vielä sitä oikeana. Jos lähtee ladulle maataan edustamaan, pitää hiihtää maaliin vaikka puolella vauhdilla, jos ei muuhun pysty.
Ei norjalaiset asu korkealla, mistähän nyt tuokin ajatus on peräisin
Asuu ne ainaki korkeammalla kuin Suomalaiset. Keski/länsinorjassa on yli kilometrin keskikorkeus, ja vuoristossa 1500-2450m.
Etelä Suomessa alle 100m. ja pohjoisessa 200-500 metriä. Vain Haltilla, Saanalla ym. korkeimmilla huipuilla päästään yli kilometriin.
Ja maaston muodot ovat melkein joka kolkassa Norjaa vuoristoiset.
Suomalaiset eivät vielä ole hoksanneet että saman mäen voi hiihtää useamman kerran.
Ĺuistelutyyli ei ole hiihtoa nähnykkää. Se on sen näköstäkin, kun olis jalaka, tai lonkka pahasti kipeenä lykkijällä. Eikä sillä menetelmällä voi umpihangessa edetä, vaan pitää olla maantien levynen baana ihan sitä varten. Väkisin tehty laji, joutas lopettaa.
Umpihankihiihto on vähä eri asia ku kilpahiihto. Sama kuin vertaisi metsässä vaellusta kilpajuoksuun. Vapaa-hiihto on siitä huoleton hiihtotyyli ettei siinä tarvitse ajaa latu-uraa.
Riittä kun baanan jyrää tasaiseksi lanalla. Ja kevähangilla talvella jäällä voi luistella. ilman latu-uria.
Sundbyyllä on hytta 1 km, vähän alle, korkeudessa. Vaan eipä se siellä juurikaan asu, kauru tipitii, hyvä paikka vetää miniannoksia hooppeja, sinne dooppitestaajan sattumahammas yllä, ei Torsklandissa saa testata muutenkaan. Valtiojohtoista huijausta koko urheilu.