Osaan kirjoitta scriptejä, yhden haluaisin käynnistyksessä automaattisesti ajettavaksi. Millä loitsulla sen saa tehtyä?
Käynnistyksessä ajettava scripti?
Anonyymi
57532
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
kirjoitta?
Tämä varmaan saa taas palstan Sotahullut raivoihinsa, mutta sanon silti, koska siitä voi olla apua ongelman ratkaisussa, jos Linuxista löytyy vastaava ominaisuus.
Windowsissa olen tehnyt olennaisesti vastaavan asian tekemällä skriptistä .EXEn, jonka lisäsin käynnistysohjelmiin, jolloin se siis toimi juuri kuten aloittaja ilmeisesti haluaisi. Jos Linuxissa on mahdollista (ja luultavasti on, koska Linux on yleensä paremmin modifioitavissa kuin Windows) lisätä vastaavasti ajettavia tiedostoja käynnistysohjelmiin (tai mikä ikinä sen vastine Linuxissa onkaan) niin sitä minä ensimmäiseksi kokeilisin.
https://www.google.com/search?q=startup script linux
Tuolla hakusanalla löytyy lisää tietoa siitä miten linuxiin saadaan aloitusskriptejä. Jos haluat skriptin joka ajetaan tiettynä ajankohtana toistuvasti niin se onnistuu komennon cron avulla.
Kirjoitin sen scriptin ja yritin tallentaa sen /etc/init.d/ kansioon mutta oikeuteni ei kuulemma riitä enkä osaa tekstieditoria käynnistää root-oikeuksin. Että se siitä.
Arvoisat Linux-osaajat, miksi hillutte Sodat- ja Windowspalstoilla trollaamassa yötäpäivää? Jos joku ihan oikeasti haluaa neuvoa, hätäisesti annettu ulkomaankielinen linkki on se apu.
Tuohon ongelmaaan auttaa käyttöjärjestelmän opiskelu.
En neuvo, koska nyt ei ole muuta kuin W7.
Eli peruskysymys on:
Haluatko ylläpitää käyttöjärjestelmää vai käyttä vain sovelluksia?
No Debianissa ainakin voi tiedoston avata tekstieditoriin root -käyttäjän oikeuksin esimerkiksi näin:
Avataan komentorivi -ikkuna ja avataan sen jälkeen esimerkiksi tiedosto /etc/apt/sources.list Gedit -tekstieditorissa antamalla komento:
gedit admin:///etc/apt/sources.list
Aina parempi on, jos Gedit suljetaan Firejailin avulla omaan hiekkalaatikkoonsa, jollon edellinen komento annetaan muodossa:
firejail gedit admin:///etc/apt/sources.list
"Kirjoitin sen scriptin ja yritin tallentaa sen /etc/init.d/ kansioon mutta oikeuteni ei kuulemma riitä enkä osaa tekstieditoria käynnistää root-oikeuksin. Että se siitä."
Ennenkuin alkaa omia skriptejä kehittelemään, kannattaa perehtyä Linux/Unix-järjestelmien perusasioihin. Eri jakeluissa on omat tapansa käynnistää skriptit järjestelmän käynnistyessä, tai käyttäjän kirjautuessa.
Linuks = sekamelskan huipentuma. Sekasinku Jokisen eväät!
TAAS valehtelet, linux ei ole mikään sekamelskan huipentuma!
On se tuommoinen linuks hankala.
Älä valehtele, ei linux ole hankala!
Kyllä se on - huomaahan se jo tästäkin ketjusta. Ja nuo "vastaukset" ovat tosiaan sitä englannin kielisiä sivuja, ei muuta.
Eikä ole mikään hankala! Aloittaja ei vaan osaa vaan kuvittelee osaavansa!
Ainaki Ubuntu toimii täysin grafiseti mitää tommosii scriptei ei tarvita eikä päätettä pidä käyttää. Nuo on jotai vindoshörhöjen juttui vaa.
Miksi kirjoitat noin huonosti?
"grafiseti"
Yhtä kapisesti kuin herran tekstit.
Oikoluku ei ainakaan toimi!
Hämmästyttävintä tässä on se että Ubuntu toimii ilman monitoriakin, ja tietysti graafisesti.
Systen V oli aiemmin yleinen Linuxissa. Siinä omille scripteille on varattuna oma paikkansa /etc/rc.local. Se suoritetaan viimeisenä kun muut käynnistys scriptit on ajettu.
Nyt useimmissa jakeluissa on siirrytty nopeamman käynnistyksen himossa käyttämään systemdeetä. Viheliäisen monimutkainen systeemi mutta siinä on yhteensopivuus /etc/rc.local tiedoston käyttöön.
systemctl status rc-local komento näyttää onko yhteensopivuus päällä. Mikäli ei ole niin komento systemctl start rc-local auttaa. On muistettava ettei omaa scriptiä suoriteta enää aivan viimeisenä vaan käynnistyksen loppupäässä rinnakkain muiden käynnistysten kanssa.
Mikäli käyttää Waylandia äksän sijaan niin gksu ja kgsudo ei toimi.
Jos nautilus-admin paketti on asennettuna niin kirjoittamalla sijainniksi admin:/// nautilus avaa hakemiston rootin oikeuksilla. Samoin tuossa ikkunassa geditillä avattu tiedosto käpistellään rootin oikeuksilla.
Myös xhost komennolla voi antaa rootille oikeuden toimia graafisesti. Se vain ei ole oikein suositeltavaa.
Debianissa gksu ja gksudo heitettiin ulos distrosta jo kauan sitten. Niiden käyttö ei ylipäätänsä ole ollut suositeltavaa enää pitkään aikaan. Nykyään on suositeltavaa käyttää Policykit -systeemiä ja sen pkexec -komentoa. Eli esimerkiksi näin
pkexec env DISPLAY=$DISPLAY XAUTHORITY=$XAUTHORITY gedit /etc/apt/sources.list
Tai jos geditille on tehty oma Policykit -asetustiedosto voidaan tehdä yksinkertaisesti näin:
pkexec gedit /etc/apt/sources.list
Niin ja sudo ei ole turvallinen tapa käynnistää graafisia ohjelmia, eli näin ei pidä tehdä:
sudo gedit /etc/apt/sources.list
Tuo ei ole turvallista vaikka moni Ubuntunisti niin tekeekin. Sudo antaa täydet rootin oikeudet suoritettavalle ohjelmalle kuten geditille. On paljon parempi käyttää Policykit -systeemiä, koska se on paljon turvallisempi.
Tuo rc.local yhteensopivuus on sitten muuten astetta kinkkisempi juttu, kun systemd osaa suorittaa myös alustuksia rinnakkaisajona jos koneesta löytyy useampia ytimiä. Omalla kohdallani tämä tarkoitti pitkää miettimistä wpa_supplicant:in kanssa, kun se ilmoitti, ettei yhteensopivaa laitetta löydy. Komentoriviltä kun em. wlan-liityntä näkyi ja kaikki toimi niin kuin piti. Ajuri ei vain ollut ehtinyt alustua loppuun asti, kun rc.local oli tullut jo ajoon.
Yleensä tuosta rinnakkaisesta suorituksesta seuraa vain nopeampi käynnistymisaika, mutta joskus voi kannattaa miettiä vähän tarkemmin vielä!
Ubuntussa aktivoit rc.local:in näin näin:
Tarkistetaan aktiivisuus:
$ sudo systemctl status rc-local
Editoidaan omat muutokset:
$ sudo nano /etc/rc.local
Annetaan ajo-oikeus:
$ sudo chmod x /etc/rc.local
Aktivoidaan palvelu:
$ systemctl enable rc-local
Ja jos et osaa tehdä omaa skriptiä /etc/init.d:hen, niin voit käyttää jo olemassa olevia skriptejä pohjana, ts. muutella niitä. Ihmettelyn kautta yleensä asiat selviää! rc-skripteillä nostetaan siis järjestelmää ylös runlevel kerrallaan lisäämällä palveluita.
Eipä ole näköjään osaajia paikalla, pelkkää sönkön sönkön sönköttäjiä.
Kysyjä ei tarkentanut mitä jakelua tarkoittaa ja eri jakeluissa asiat on toteutettu hyvinkin erilaisilla tavoilla. Siksi vastauksetkin on haahuilua.
Sain ratkaistua asian. Olkoon Linux-jakelut kuinka vakaita ja turvallisia tahansa, mutta käytettävyydessä ja käyttäjäystävällisyydessä on vielä paljon tekemistä. Windows 10 on tämän päivän ehdoton ykkönen.
Mitä tulee tuohon Linux-kansan ylläpitämään Windows-vastaiseen trollaukseen, en usko sen edistävän Linux-jakeluiden osuutta työasemissa.
Eipä Windowsinkaan käytettävyydessä ole kehumista.
Ai se on kysyjän vika kun ette mitään tiedä, täh, niinkö
Älä nyt viitsi. Te Windows -fanaatikothan tällä alueella olette kokoajan häiriköimässä ja mainostamassa Windowsia kuten itsekin juuri teit. Joten olisko ehkä paikallaan sinunkin katsoa ihan peiliin? Ja Kyllähän totuus on se, että Linux on käytettävyydeltään Windowsia parempi. Kyllä itsellänikin on tällä koneella Linuxin rinnalla Windows, mutta en käynnistä konetta juuri koskaan Windowsiin. Luuletko tosiaan, että asia olisi noin, jos WindowsWindowsia selvästi parempi ja juuri siksi Windows on täysin käyttämättömänä koneellani. Kannattaa nyt huomata se, että Linux -käyttäjistä käytännössä kaikki ovat käyttäneet Windowsiakin. Teistä Windows -käyttäjistä taas suurin osa ei ole koskaan käyttänytLinuxia. Eli kyllä Linux -käyttäjillä on paljon parempi mahdollisuus arvioida se kumpi käyttis on parempi ja käyttäjäystävällisempi. olisi Linuxia parempi? Miksi ihmeessä muka tekisin noin, jos asia olisi noin? Kyllä Linux on
noh näköjään kohdistus lipsahti väärään kohtaan tuossa mikä hiukan sotki viestiä. Mutta asia varmasti tuli selväksi.
Sinä olet fanaatikko ja et voi tunnustaa Windowsin olevan parempi.
Tuli selväksi, tosin olen eri mieltä. (En ole tuo jolle kommentillasi vastasit.)
Linux-käyttäjillä on varmasti keskimäärin enemmän kokemusta molempien käytöstä kuin Windowsin käyttäjillä, mutta ihmiset eivät ole jakautuneet satunnaisesti Linuxin ja Windowsin käyttäjiksi (en nyt huomioi Applea, mutta eipä se juuri asiaa muuttaisi), vaan varsin lajittuneella otannalla. Linuxiin yleensä siirtyvät ne, joilla on jokin erityinen syy käyttää juuri Linuxia, mikä käytännössä tarkoittaa että kyseisellä henkilöllä on jokin tietokoneisiin liittyvä työ tai harrastus. Ne ”tavikset” jotka ilman sen kummempaa syytä päättävät kokeilla Linuxia, kokevat sen yleensä paljon sekavammaksi ja hankalammaksi kuin Windowsin (mihin toki vaikuttaa suuresti se, että he ovat jo tottuneet Windowsiin).
Yleisesti ottaen Linuxin vahvuus ei ole helppokäyttöisyys vaan modifioitavuus. Perusasiat eivät suju täysin vaivattomasti, mutta silloin kun täytyy tehdä jotain monimutkaisempaa, se yleensä onnistuu äärellisessäkin vaivalla kunhan tietää mitä tekee.
Windowsissa asia on juuri päinvastoin. Se on tehty niin helppokäyttöiseksi, että kuka tahansa osaa käyttää sitä kaikkiin arkipäiväisiin asioihin vaivaamatta päätään sekuntiakaan, ja juuri tuota vaivattomuutta useimmat käyttäjät tietokoneiltaan haluavat. Sen vastapainoksi Windowsissa on yleensä (poikkeuksiakin on, kuten esimerkiksi tämän aloituksen aihe) hankalampaa tehdä mitään monimutkaisempia asioita, joita harrastuneemmilla käyttäjillä saattaisi olla tarpeena.
Kyllä omia scriptejään vääntävä tietää varmasti mitä jakelua käyttää. Uskoo vain että vastaajien kristallipallot ovat kunnossa.
Se on sinun mielipiteesi ja kunnioitan sitä. Jokainen käyttää omassa elämässään niitä välineitä jotka itse kullekin parhaiten käteen sopivat. Minä käytän itse valitsemiani välineitä, ajan autolla jota Bemarikuskit eivät voi hyväksyä mutta ei se minua häiritse.
En ole omasta mielestäni mikään Windows-fanaatikko. Yleissilmäys palstoille kertoo yksiselitteisesti mikä ryhmä fanatisoi täällä. t. aloittaja
inä se tässä olet fanaatikko. Etkä näköjään pysty tunnustamaan, että linux on parempi. Et myöskään ilmeisesti pysty käsittämään sitä, että kaikki eivät ole asioista samaa mieltä kuin sinä ja sehän juuri on tyypillistä fanaatikoille.
Täyttä hölynpölyä. Linux ei ole sen monimutkaisempi tai vaikeampi käyttää kuin Windows. Kyllä sen Windowsinkin käyttö sitäpaitsi vaatii opeteelua. Jos otetaan käyttäjä, joka ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta ja laitetaan se käyttämään kumpaa tahansas käyttistä niin ihan yhtälailla se vaatii opettelua ja mahdollista ohjausta aluksi. On silkkaa hölynpölyä väittää, että Windows olisi tuossa asiassa yhtään sen helpompi. Jos joku on tottunut käyttämään Windowsia niin sehän eiole Linuxin vika. Et sä voi olettaa, että kahden eri käyttiksen pitäisi olla täysin samanlaisia kun kyse ei ole saman käyttiksen eri versioista. Ihan yhtälailla jos vaihdat Windowsista Mac OS:n niin joudut opettelemaan käyttiksen käyttöä uudelleen. Sitäpaitsi Mac OS on hyvin samantapainen kuin Linux, Mac OS kun on Unix -tyyppinen käyttis.. Mac OS:n komentorivikäyttö on ihan vastaavaa kuin Linuxissa ja Mac O -käyttäjät käyttää sitä komentoriviä ihan yhtälailla kuin Linux -käyttäjät, tiedän sen koska olen itse käyttänyt myös Mac OS:a.
Ja kuvitteletko muuten, että jos linuxista tai Mac OS:sta siirtyy Windowsiin niin se muka ei vaadi opettelua ja aiheuta ongelmia? Ihan varmasti vaatii ja aiheuttaa. Windows on itseasiassa paljon sekavampi kuin Linux. Windows on monessa mielessä täysi sekasotku ja sillä asioiden tekeminen on monessa mielessä paljon hankalampaa kuin Linuxissa. Jos se että löydät jonkun asetuksen Windowsista on työn ja tuskan takana linuxiin verrattuna.
Ongelmana Windows -käyttäjillä on nimenomaan se, että eiät ole ikinä käyttäneet mitään muuta käyttistä. Se taas on tehnyt käytännössä sokeaksi sille kuinka sekava Windows oikeasti on. Kun ei ole koskaan käyttänyt muita käyttiksiä niin sitä on helppo kuvitella, että Windows olisi muka jotenkin helpompi. Mutta kun on käyttänyt linuxia ja muita käyttiksiä niin on paljon helpompi nähdä millainen Windows todella on, ja se ei ole mikään hyä tai helppo vaikka Windows -käyttäjät niin kuvitteleekin. Kun on käyttänyt Linuxia ja Mac OS:aa niin on helppo nähdä että Windows on ihan hirveä.
Miksi luulisit, että näilläkin alueilla on Windows -käyttäjiä jotka kirjottelevat että vaihtoivat linuxiin ja sitten yllättyivät siitä kuinka hyvä se on ja samaan aikaan käytännössä kukaan linux -käyttäjistä ei vaihda Windowsiin? Kyllä siihen kuule syy on. Ku Toki mikä tahansa käyttis on aluksi vaikeampi kuin se mihin on tottunut, mutta niin asia on minkä tahansa käyttiksen kohdalla.
Esimerkiksi oma nyt 69 vuotias äitini käytti vuosia Debiania täysin onnistuneesti sen jälkeen kun oli vuosia ollut ongelmia Windowsin kanssa. Ainut syy miksi aihdettiin takaisin Windowsiin äitin kohdalla oli se, että asun suht kaukana ja tietokoneliikkeiden väki on suomessa aivan avutonta linuxin suhteen. Äitin on helpompi huollattaa konetta tarpeen mukaan kun käytössä on Windows. Nyt kun Windows 7:n tuki on päättynyt äiti joutuisi opettelemaan Windows 10:n ja kun sen kanssa tuntuu jatkuvasti olevan ongelmia uutisten mukaan yleisestikin niin on käynyt milessä pitäisikö palata taas Debianiin eikä äitilläkään ole ollut siihen mitään vastaan sanottavaa. Sekä Windows 10 että nykyinen Gnome on niin erilaisia siihen verrattuna mihin äiti on tottunut, että opettelua on edessä on sitten käyttis mikä tahansa.
Ei vaan SINÄ olet fanaatikko itse, et voi tunnustaa linuxien olevan parempia kuin windows!
Ei sitä tarvitse tunnustaa koska Windows on parempi.
Linuxit on ja pysyy AINA windowisia parempana! Tämä on totuus eikä muuksi muutu!
Linuxit on ja pysyy AINA windowsia parempana! Tämä on totuus eikä muuksi muutu!!!
Kummasti nuo tilastot näyttää päinvastaista tilannetta, joten voit työntää ahteriin ne totuutesi.
Työnnä omat juttus ahteriisi, sitäpaitsi tuo on virheellinen tilasto! Linuxin käyttäjämäärät on suuremmat kuin sun tilastos antaa ymmärtää!
Lisään vielä että on olemassa sanonta "miljoona kärpästä ei voi olla väärässä, p*ska on hyvää" ja se pätee windowsiin, ihmiset ei siis tajua hyvän päälle jos vaikka tilastos oliskin oikeassa! Ihmisillä on kumma taipumus tyytyä vähempään kun parempaakin olis tarjolla!
Riippuu nyt täysin siitä mitä tarkalleenottaen haluat tehdä. Haluatkko siis skriptisi käynnistyvän jo tietokoneen bootin aikana ennenkuin käyttäjä on kirjautunut työpöydälle, vai riittääkö että skripti suoritetaan kun käyttäjä kirjautuu työpöydälle?
Jälkimmäisessä tapauksessa voit tehdä tuon käyttiksen yleisen tai käyttäjäkohtaisen autostart -hakemiston avulla. Noihin hakemistoihin laitetut työpöytäkäynnistyskuvaketiedostot suoritetaan kun kirjaudutaan työpöydälle. Eli, jos haluat skriptisi käynnistyvän kun kirjaudut työpöydälle voit sijoittaa skriptin haluamaasi hakemistoon ja sitten sun pitää luoda skriptillesi työpöytäkäynnistyskuvaketiedosto (.desktop -tiedosto). Tuo tiedosto laitetaan sitten joko käyttiksen yleiseen autostart -hakemistoon tai käyttäjän kotihakemistossa olevaan käyttäjäkohtaiseen autostart -hakemistoon.
Käyttiksen yleisessä autostart -hakemistossa ovat ne käynnistyskuvaketiedostot, jotka suoritetaan riippumatta siitä kuka käyttäjä kirjautuu työpöydälle. Käyttäjäkohtaisessa autostart -hakemistossa olevat käynnistyskuvaktiedostot suoritetaan tietenkin vain kun kyseinen käyttäjä kirjautuu työpöydälle.
Jos saman niminen käynnistyskuvaketiedosto on sekä käyttäjäkohtaisessa autostart -hakemistossa että käyttiksen yleisessä autostart -hakemistossa sillon suoritetaan se käynnistyskuvaketiedosto, joka on käyttäjäkohtaisessa autostart -hakemistossa. Tuolla tavalla on esimerkiksi mahdollista laittaa jokin ohjelma käynnistymään automaattisesti oletuksena riippumatta siitä kuka kirjautuu työpöydälle ja sen lisäksi jonkin tietyn käyttäjän kohdalla voidaan estää ohjelman käynnistyminen työpöydälle sisäänkirjauduttaessa. Tai esimerkiksi jonkin tietyn käyttäjän kohdalla automaattisesti käynnistyvä ohjelma voidaan käynnistää eri käynnistysoptioilla kuin muiden käyttäjien sisäänkirjautuessa.
Käyttöjärjestelmän yleinen autostart -hakemisto on:
/etc/xdg/autostart
Käyttäjäkohtainen autostart -hakemisto sijaitsee käyttäjän kotihakemistossa ja autostart -hakemisto on:
~/.config/autostart
Automaattisesti käynnistettävä skripti voidaan sijoittaa haluttuun paikkaan kotihakemistossa tai se voidaan tallentaa hroot -käyttäjänä kaikkien käyttäjien käytettäväksi hakemistoon:
/usr/local/bin
Se on syytä huomata, että niitä omia skriptejä tai ohjelmia, joita ei asenneta distron paketinhallinnan kautta, ei pidä kopioida, tallentaa tai asentaa hakemistoihin /bin, /sbin, /usr/bin tai /usr/sbin
Nuo hakemistot on tarkoitettu vain distron paketinhallinnan kautta asennettavien ohjelmien asennushakemistoiksi. /usr/local/bin ja /usr/local/sbin ovat sitä varten, jos halutaan asentaa jotain omia ohjelmia tai skriptejä paketinhallinnan ohi kaikkien käyttäjien käytettäviksi.
Jotta skripti voidaan käynnistää automaattisesti skriptille on tietenkin annettava suoritusoikeus.
Kuten sanoin edellä skripti voidaan joko tallentaa haluttuun paikkaan kotihakemistossa, tai se voidaan tallentaa hakemistoon /usr/local/bin
Jälkimmäisen vaihtoehdon etuna on se, että hakemisto /usr/local/bin on jo valmiiksi hakupolussa, eli tuota hakemistoa ei tarvitse erikseen lisätä hakupolkuun. Tuossa hakemistossa olevat ohjelmat ja skriptit voidaan siis käynnistää myös niin, että kirjoitetaan vain ohjelman tai skriptin nimi ilman, että tarvitsee kirjoittaa koko hakupolkua skriptiin. Toki se mihin skripti tallennetaan riippuu siitä mitä halutaan tehdä, ehkä skripti halutaan antaa vain tietyn käyttäjän käyttöön. Sillon sen voi tallentaa haluttuun paikkaan käyttäjän kotihakemistoon. Käyttäjäkohtaiset skriptit on yleensä tapana tallentaa käyttäjän kotihakemistoon, niitä ei yleensä ole tapana tallentaa hakemistoon /usr/local/bin vaikka toki se periaatteessa on mahdollista myöskin. Sillon skriptitiedostoon annettaisiin luku-, kirjoitus- ja suoritusoikeudet vain tietylle käyttäjälle.
Toki myös käyttäjän kotihakemistossa olevia hakemistoja voidaan lisätä käyttäjäkohtaiseen hakupolkuun. Eli myös käyttäjän kotihakemistoon tallennettu skripti voi olla hakemistossa, joka on lisätty hakupolkuun. Ja skripti voidaan tottakai aina käynnistää myös kirjoittamalla hakupolku skriptii, mukaanlukien hakemistopolku ja skriptin tiedostonimi..
Voit ktsoa esimerkkejä siitä millaisia .desktop käynnistyskuvaketiedostot on avamalla käyttiksen yleisessä autostart -hakemistossa olevia .desktop -tiedostoja tekstieditorilla. Voit tehdä vastaavaan .desktop -tiedoston omalle skriptillesi.
Riippuu nyt täysin siitä mitä tarkalleenottaen haluat tehdä. Haluatkko siis skriptisi käynnistyvän jo tietokoneen bootin aikana ennenkuin käyttäjä on kirjautunut työpöydälle, vai riittääkö että skripti suoritetaan kun käyttäjä kirjautuu työpöydälle?
Jälkimmäisessä tapauksessa voit tehdä tuon käyttiksen yleisen tai käyttäjäkohtaisen autostart -hakemiston avulla. Noihin hakemistoihin laitetut työpöytäkäynnistyskuvaketiedostot suoritetaan kun kirjaudutaan työpöydälle. Eli, jos haluat skriptisi käynnistyvän kun kirjaudut työpöydälle voit sijoittaa skriptin haluamaasi hakemistoon ja sitten sun pitää luoda skriptillesi työpöytäkäynnistyskuvaketiedosto (.desktop -tiedosto). Tuo tiedosto laitetaan sitten joko käyttiksen yleiseen autostart -hakemistoon tai käyttäjän kotihakemistossa olevaan käyttäjäkohtaiseen autostart -hakemistoon.
Käyttiksen yleisessä autostart -hakemistossa ovat ne käynnistyskuvaketiedostot, jotka suoritetaan riippumatta siitä kuka käyttäjä kirjautuu työpöydälle. Käyttäjäkohtaisessa autostart -hakemistossa olevat käynnistyskuvaktiedostot suoritetaan tietenkin vain kun kyseinen käyttäjä kirjautuu työpöydälle.
Jos saman niminen käynnistyskuvaketiedosto on sekä käyttäjäkohtaisessa autostart -hakemistossa että käyttiksen yleisessä autostart -hakemistossa sillon suoritetaan se käynnistyskuvaketiedosto, joka on käyttäjäkohtaisessa autostart -hakemistossa. Tuolla tavalla on esimerkiksi mahdollista laittaa jokin ohjelma käynnistymään automaattisesti oletuksena riippumatta siitä kuka kirjautuu työpöydälle ja sen lisäksi jonkin tietyn käyttäjän kohdalla voidaan estää ohjelman käynnistyminen työpöydälle sisäänkirjauduttaessa. Tai esimerkiksi jonkin tietyn käyttäjän kohdalla automaattisesti käynnistyvä ohjelma voidaan käynnistää eri käynnistysoptioilla kuin muiden käyttäjien sisäänkirjautuessa.
Käyttöjärjestelmän yleinen autostart -hakemisto on:
/etc/xdg/autostart
Käyttäjäkohtainen autostart -hakemisto sijaitsee käyttäjän kotihakemistossa ja autostart -hakemisto on:
~/.config/autostart
Automaattisesti käynnistettävä skripti voidaan sijoittaa haluttuun paikkaan kotihakemistossa tai se voidaan tallentaa hroot -käyttäjänä kaikkien käyttäjien käytettäväksi hakemistoon:
/usr/local/bin
Se on syytä huomata, että niitä omia skriptejä tai ohjelmia, joita ei asenneta distron paketinhallinnan kautta, ei pidä kopioida, tallentaa tai asentaa hakemistoihin /bin, /sbin, /usr/bin tai /usr/sbin
Nuo hakemistot on tarkoitettu vain distron paketinhallinnan kautta asennettavien ohjelmien asennushakemistoiksi. /usr/local/bin ja /usr/local/sbin ovat sitä varten, jos halutaan asentaa jotain omia ohjelmia tai skriptejä paketinhallinnan ohi kaikkien käyttäjien käytettäviksi.
Jotta skripti voidaan käynnistää automaattisesti skriptille on tietenkin annettava suoritusoikeus.
Kuten sanoin edellä skripti voidaan joko tallentaa haluttuun paikkaan kotihakemistossa, tai se voidaan tallentaa hakemistoon /usr/local/bin
Jälkimmäisen vaihtoehdon etuna on se, että hakemisto /usr/local/bin on jo valmiiksi hakupolussa, eli tuota hakemistoa ei tarvitse erikseen lisätä hakupolkuun. Tuossa hakemistossa olevat ohjelmat ja skriptit voidaan siis käynnistää myös niin, että kirjoitetaan vain ohjelman tai skriptin nimi ilman, että tarvitsee kirjoittaa koko hakupolkua skriptiin. Toki se mihin skripti tallennetaan riippuu siitä mitä halutaan tehdä, ehkä skripti halutaan antaa vain tietyn käyttäjän käyttöön. Sillon sen voi tallentaa haluttuun paikkaan käyttäjän kotihakemistoon. Käyttäjäkohtaiset skriptit on yleensä tapana tallentaa käyttäjän kotihakemistoon, niitä ei yleensä ole tapana tallentaa hakemistoon /usr/local/bin vaikka toki se periaatteessa on mahdollista myöskin. Sillon skriptitiedostoon annettaisiin luku-, kirjoitus- ja suoritusoikeudet vain tietylle käyttäjälle.
Toki myös käyttäjän kotihakemistossa olevia hakemistoja voidaan lisätä käyttäjäkohtaiseen hakupolkuun. Eli myös käyttäjän kotihakemistoon tallennettu skripti voi olla hakemistossa, joka on lisätty hakupolkuun. Ja skripti voidaan tottakai aina käynnistää myös kirjoittamalla hakupolku skriptii, mukaanlukien hakemistopolku ja skriptin tiedostonimi..
Voit ktsoa esimerkkejä siitä millaisia .desktop käynnistyskuvaketiedostot on avaamalla käyttiksen yleisessä autostart -hakemistossa olevia .desktop -tiedostoja tekstieditorilla. Voit tehdä vastaavan .desktop -tiedoston omalle skriptillesi.
T. miksuh
Kuten ketjussa on jo sanottu niin tekstieditorilla oi avata tiedostoja rootin oikeuksin monellakin eri tavalla. Sen voi tehdä helposti esimerkiksi niin, että laitetaan avattavan tiedoston nimen ja hakupolun eteen "admin://"
Eli kuten ketjussa on jo sanottu esimerkiksi näin:
gedit admin://tiedosto
tai esimerkiksi
gedit admin:///home/username/tiedosto.txt
Tuo on toki vain yksi tapa avata tiedosto rootin oikeuksin. Linuxissa on useita tapoja tehdä sama ja jokainen voi käyttää mieleistään ja sehän on ain hyvä asia.
T. miksuh
Jos haluat laittaa skriptin käynnistymään jo tietokoneen bootissa, niin siihen ketjussa taisi jo tulla jotain vinkkejä. Itse en just nyt ehdi tuosta ohjetta kirjottelemaan.
T. miksuh
Jeps, juuri näin. Minulla on Fedorassa käynnistyksen yhteydessä ajettavia skriptejä jotka 'resetoivat' virtualisointiin varatut näytönohjaimet (2 x GTX 1080Ti) tyhjentämällä niiden VRAMit samalla, niin näihin kytketyt monitorit siirtyvät sitten samalla virransäästötilaan kunnes käynnistän virtuaalikoineita.
Aika kattavasti eri työpöytäversioiden tapa asettaa ohjelma käynnistymään järjestelmän ylösajon mukana:
https://askubuntu.com/questions/48321/how-do-i-start-applications-automatically-on-login
Kiitos, tätä minä hain.
Se riippuu ihan siitä että mikä distro on kyseessä, joka siis määrittää sen että kuinka, miten ja mistä ne käynnistetään automaattisesti...
Näimpä!
Avaaja ei kerro sitä! Tröllikö???
Ubuntussa Lisäasetuksset on käynistettävät ohjelmat! Noin Graafisesti!
Se lisäasetukset ei ole mikään Ubuntun ominaisuus vaan kuuluu jokaiseen distroon, jossa on Gnome -työpöytä.
Kirjoita pikaisesti oma BIOS-koodi ja sitten poltat sen sille piirille, helppoa kuin heinänteko.
Tapoja on monia ja helpoin on käyttää ihan työpöydän asetuksia. Asetuksista löytyy auttomaattinen käynnistys. Jopa yksinkertaisessa LXDE työpöydässä. Jos haluaa jotain käynnistymään alussa vaikka ssh:n, niin sille on oma työkalunsa systemd:ssä. .bashrc on myös kätevä paikka.
esim. talleta rivit tiedostoon ja anna suoritusoikeus
#!/bin/bash
# ~/.bashrc
fortune
asenna fortune ja lisää scriptisi .bashrc tiedostoon. Tuo toimii kun kirjaudut virtuaalikonsoliin.
"Linux kaipaa virussuojaa. "jos torjuu 90 prosenttia, se on voitto”. Linux-haittaohjelmien määrä kasvoi 40 prosenttia viime vuonna. IBM:n Antti Pirisen mukaan virustorjunnan käyttäminen kannattaa Linuxissa, vaikka suojaus ei torjuisi kaikkia uhkia. Linuxiin iskevien haittaohjelmien määrä kasvoi viime vuonna 40 prosenttia. Kohteekseen rikolliset ottivat erityisesti pilviympäristöt ja hyödynsivät haittaohjelmissa pilviympäristöistä tuttua "kirjoita kerran, aja missä vain" -mallia."
Linkkura imee!
Ei ole ongelmia kun käyttää Seure Bootia ja SELinuxia...
Ei ~/.xinitrc tiedoston muokkaaminen vaikeaa ole
En tiedä, mutta ubuntusa lisätään suoritettava tiedosto käynnistettäviin ohjelmiin käyttäjän kotihakemistoon. Elikkä käyttäjän kansioon: ~/.config/autostart
Sama kuin lisäisi jonkin kuvakkeen josta ohjelma käynnistyy.
Tuohan on helpoin hoitaa graafisesti lisäämällä käynnistettäviin ohjelmiin.
[Desktop Entry]
Type=Application
Exec=/home/sejase/koodia.sh
Hidden=false
NoDisplay=false
X-GNOME-Autostart-enabled=true
Name[fi_FI]=TeeJoSe
Name=KoodiSalainen
Comment[fi_FI]=
Comment=