Tänään 15.4 TV 2 klo 18.20 Kamerakiertää ohjelmassa joku kertoo, että aukoton metsänhoito onlisi tuottavampaa metsänhoitoa metsänomistajalle, kuin aukkoihin perustuva teho metsänhoito?
Tietysti tehometsähoidosta hyötyvät vastustavat sitä, mutta lienee harvinaista "herkkua" kuulla myös toisinajattelijoita.
En ota kantaa, onko se oikein vai väärin, mutta pitkälle on päästy, kun tehotalous ei ole pystynyt estämään ohjelman esittämistä;))
Tietysti tehometsähoidosta hyötyvät vastustavat sitä, mutta lienee harvinaista "herkkua" kuulla myös toisinajattelijoita.
En ota kantaa, onko se oikein vai väärin, mutta pitkälle on päästy, kun tehotalous ei ole pystynyt estämään ohjelman esittämistä;))
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ihan hyvin tehty ohjelma, esitti vaihtoehtoisen näkökulman metsien hoitoon. Ohjelmassa ollut metsikkö oli jatkuvaan kasvatukseen hyvin soveltuva kuusi-lehtipuusekametsä. Ja ihan hyvältähän tuo metsä näytti.
Ps. Ei Suomessa ole kiellettyä hoitaa metsäänsä tuolla tavalla, eikä kukaan halua esittää tuollaisten ohjelmien esittämistä. Mutta täytyy muistaa, että jatkuvassa kasvatuksessa ei metsänomistaja saa kerrallaan kovin suuria hakkuutuloja. Ne tulevat pienissä erissä, vähän kerrallaan.
Itse asiassa kyllä ko. ohjelma oli minusta hieman sekava ja naiivi: omaan suuntaansa melko kritiikitön ääripään edustaja. Esim. väite, että ko. metsästä saisi kiertoajan kuluessa enemmän puuta myytäväksi kuin tasaikäisestä metsästä, oli puppua. Metsästä otetut kuvat eivät vakuuttaneet: puuston tilavuus ei näyttänyt kummoiselta ja mm. aliskasvoksena olleista pitkistä honteloista kuusenriu'uista ei ole odotettavissa koskaan järeää tukkipuuta. Lisäksi korjuu tulisi äärettömän kalliiksi, jos kaikki puu pitäisi kerätä tuolla tavalla. Resurssien puolesta se ei olisi mahdollistakaan.
Toimisiko ajatus periaatteessakaan tehokkaasti? Esim. koivu on valopuu, sitä ei pysty kasvattamaan pienissä aukoissa jatkuvan kasvatuksen periaatteella: taimet saavat liian vähän valoa. Sulkeutuneessa kuusimetsässä ei toisaalta kasva edes kunnon kuusentaimia, pieniinkin aukkoihin niitä sentään ilmestyy ajan mittaan hyvinkin. Sekametsä ei ole tässä suhteessa paljon parempi, paitsi jos sitä kasvattaa kovin harvana (tekisipä mieli sanoa harsittuna). Harvassa metsässä kuitenkin osa tuottopotentiaalista jää käyttämättä.
Entä jatkuvan kasvatuksen luonnollisuus, sillä ajatuksellahan ohjelmassa ratsastettiin? Pitääkö se paikkansa, näinkö luonto metsää kasvattaa? Luonnonmukainen metsän kehityskulkuhan ei johda koskaan luonnossa eri ikäisistä puista koostuvaan metsään siihen tapaan kuin jatkuvan kasvatuksen ajatusmalli edellyttäisi, vaan sukkessio johtaa vähitellen kliimaksvaiheen metsikköön, jossa valtapuuna on kuusi. Voi toki sielläkin aliskasvoksena jotain kasvaa, mutta ei niin, että sen varaan voisi uuden metsän luomista jättää. Päinvastoin, luonto suosii uudistumista suurempien aukkojen kautta: aiheuttajina myrskyt, metsäpalot, erilaiset vanhoihin puihin iskeytyvät tuholaiset jne. Jatkuvan kasvatuksen "pienten aukkojen" käsite on toisaalta epämääräinen eikä ohjelma sitä pyrkinyt selventämään. Jos pienet aukot tehdään tarpeeksi suuriksi (paljon suuremmiksi kuin muutama puu sieltä täältä), niin periaate vielä eroaa tasaikäisen metsän kasvatuksesta, mutta mahdollistaa paremmin myös valoa vaativien puiden kasvatuksen sekametsänä ja luonnonmukaisuuskin lisääntyy. Korjuuongelmat kuitenkin säilyvät, koska koneilla operointi ei edelleenkään oikein suju.
Toisaalta, luonnonmukaisesti kasvaneessa metsässä on runsaasti myös lahopuuta, jopa kymmeniä prosentteja puuston kokonaistilavuudesta. Jatkuvassa kasvatuksessakaan lahopuun ylenmääräinen tuotto ei yleensä ole päämäärä, joten tässäkin suhteessa se eroaa luonnonmukaisesta: se ei siis tavoittelekaan luonnonmukaisuutta (paitsi mielikuvissa, joita metsistä vieraantuneet luontoihmiset eivät erota todellisuudesta).
Mihin jatkuva kasvatus sitten kelpaa? Eräällä tavalla se voi poiketa edukseen tasaikäisen metsän kasvatuksesta. Jatkuvassa kasvatuksesa metsän rakenne pysyy hyvin pitkänkin ajanjakson varsin samantyyppisenä. Menetelmän suurin 'etu' on se, että se säilyttää maiseman muuttumattomana. Tällaista tulosta saatettaisiin toivoa, jos joku maisema halutaan säilyttää mahdollisimman muuttumattomana tai miksei suojelualueillakin sellaisessa tilanteessa, jossa sukkession eteneminen tuhoaisi jotain, mitä on alunperin lähdetty suojelemaan. Tosin tämä tuskin jälkimmäisessä tapauksessa riittäisi ainoaksi hoidoksi.
Olet oikeassa, kukin saa hoitaa metsäänsä miten haluaa, tai olla täysin hoitamattakin, jos siltä tuntuu. Tietoa saa tarjota ja pitääkin tarjota erilaisista vaihtoehdoista, kaikki kun eivät halua metsältään samaa. Kävihän tämäkin TV-ohjelma eräänlaisena pään avauksena, mutta jatkossa toivoisin kuitenkin asiapitoisempia ohjelmia, jotka kiihkottomasti ja selkeästi vertailisivat eri vahtoehtoja. Kun faktat ovat ojennuksessa ja päätösten varsin monitahoisetkin seuraukset tiedostetaan, on paljon parempi lähteä pohtimaan sitä, mitä (ja miksi) omalta metsältään haluaa, paljonko on valmis päätöksensä eteen tekemään, mistä joutuu luopumaan ja mitä ehkä saa tilalle.
mti(AMK) sanoo: "Ei Suomessa ole kiellettyä hoitaa metsäänsä tuolla tavalla" (jatkuva kasvatus) Metsälaista ei todella löydä mitään, joka estäisi jatkuvan kasvatuksen.Mutta siellä mainitaan MMM:n antamista tarkemmista ohjeista.MMM vetoaa sitten Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion laatimiin metsänhoitosuosituksiin. Kun kysyin metsäkeskuksen esimieheltä pari vuotta sitten mahdollisuutta hakata ylispuita tällä menetelmällä, hän sanoi sen olevan metsälain vastaista.
Mielestäni omaa metsäänsä pitäisi saada käsitellä näinkin. Tässä mallissa jää MHY osattomaksi. Ei tule uudistuskuluja, ei hirvivahinkoja.Myrskytuhotkin jäänevät pienemmiksi, kuin alaharvennusksessa.Ei ole suuria kertatuloja, ei ole menoja.Vielä se, että tässä myydään kalleinta, eli tukkipuuta pääasiassa.
Metsänkävijä: "väite, että ko. metsästä saisi kiertoajan kuluessa enemmän puuta myytäväksi kuin tasaikäisestä metsästä, oli puppua" Teet päätelmäsi videokuvan perusteella. Kuvaaja ei saanut metsästä irti niitä yksityiskohtia,joita oikeaan arviointiin tarvitaan.
Puun korjuu ei tule niin kalliiksi, kuin uskotaan. Metsäteho on tehnyt siitä tutkimuksen ja se voisi googlella löytyä.
"Kävihän tämäkin TV-ohjelma eräänlaisena pään avauksena, mutta jatkossa toivoisin kuitenkin asiapitoisempia ohjelmia, jotka kiihkottomasti ja selkeästi vertailisivat eri vahtoehtoja"
Minusta tässä ohjelmassa oli tärkeää asiaa ja tarjosi yhden varteenotettavan vaihtoehdon muuten vaihtoehdottomaan tilanteeseen.
Esitin asiani ehkä hieman epätäsmällisesti. Tarkoitukseni ei ollut todeta, että juuri siitä nimenomaisesta metsästä ei kiertoajan kuluessa saisi samaa tuottoa kuin tasaikäisenä kasvatetusta metsiköstä, vaan, että tämä on yleispätevä sääntö: jatkuvalla kasvatuksella ei yleensäkään päästä samoihin tuottoihin. Syitä tähän mielestäni hieman valotinkin. Keskustelu jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäisen metsikön keskinäisestä paremmuudesta tuottoa arvioitaessa ei ole uusi, vaan tätä keskustelua on käyty jo 1800-luvun alkuvuosina Saksassa, joka tuolloin oli metsäntutkimuksen etulinjan maa Euroopassa, ja sitä käytiin pienellä viiveellä myös Suomessa. Jo tuolloin empiiriseen havainnointiin perustuen todettiin, että tasaikäisen metsikön kasvattaminen antaa paremman tuoton. Päätelmät eivät ole tuosta paljon muuttuneet, vaikka tietämys metsistä ja niiden hoidosta on ajan saatossa paljonkin kehittynyt. En ole jatkuvaa kasvatusta vastaan, jos joku sellaista haluaa metsässään harjoittaa, mutta toivoisin, että tällaista metsänkasvatusta perusteltaisiin muilla seikoilla kuin tuottavuudella, se kun nimenomaan kaikista mahdollisista argumenteista on niitä vähiten pitäviä.
v. 2006 tulevat voimaan uudet metsänhoidon suositukset. Uskoisin (toivon ainakin), että niissä on enemmän vaihtoehtoisuutta. Jos metsänsä saa jättää täysin hoitamatta, tai hoitaa viimeistä piirtoa myöten tehometsätalouden prinsiippien mukaan, niin luulisi järjellä ajatellen siihen väliinkin voivan jotain mahtua. Ken elää se näkee.
Jos hakkuun jälkeen puuston pohjapinta-ala on harvennusmallien mukainen, niin ei hakkuu ole ollut silloin lainvastainen. Mutta jäävien puiden tulee tietenkin olla kasvatuskelpoisia.
Naapurin nuorimies jätti päätehakkuun jälkeensäjättämät ruikelokuuset pystyyn, vaikka MHY:n mies määräsi, että kaikki maahan ja uudet kuusentaimet tilalle.
4-5v ne kitui, mutta nyt ovat kasvaneet tosi hyvin ja ihan tasapainoisilta näyttävät, eikä ole lahoa juuressa.
Omistaja kertoi säästäneensä pitkän "pennin", kun on kohta propsikuusikko, kun taimia olisi pitänyt kasvatella 10-20v ennen samaa kokoa..
Ohjelmassa oli poikkileikkauksia puista jotka oli kasvaneet liki satavuotta 10-15cm ja ympärillä oli harvennuksen jälkeinen kasvu n.20v kymmeniä senttejä lisää, vai näinkö väärin?
Mikäpä siinä, jos luontainen kuusentaimikko on kasvatuskelpoinen (riittävä tiheys). Usein esim ojitettuja korpia uudistetaan juuri näin, jolloin jätetään lehtipuita verhopuustoksi suojaamaan luontaista kuusentaimikkoa. Se on ihan normaalia metsänhoitoa suomessa. Mutta jos luontainen taimikko on harva, niin "säästetty" pitkä penni voi tulla kalliiksi, kun hakkuutulot pienenevät rajusti.
Metsästä tuli sekametsää ja kuusiakin on päätehakkuun verran ja tiheydessä.
Viimeisessä Maaseuduntun tulevaisuudessa oli metsäkeskustelu kääntänyt jo kovasti kelkkaansa.
Siinä puntaroitiin uudistamisen hintaa ja puiden laatua.
Metsäliittokin aikoo hinnoitella mätypuun laadun perusteella. Oksaiselta vähennetään hintaa ja paremmalle laadulle nostetaan hintaa..
Kuinkahan yliharvennetut männyntaimikot sopii kuvioon, kun niistä tulee hiukankin vahvemmalla maalla oksaisia ja kukas on antanut ohjeet?
Myös ylispuuhavennuksesta puhuttiin ennen päätehakkuuta kuinka siitä saisi rahaa. Nythän se ei kuulemma ole sallittua ja miksi?