Ajatuksia Sofi Oksasen kirjasta Baby Jane. Tähän voit kommentoida lyhyesti tai pitkästi yhden tai useamman kerran, myös kirjan perusteella tehtyä leffaa. Kaikki mukaan!
Lukunurkka Baby Jane
18
1773
Vastaukset
- Anonyymi
Mun mielestä tää kirja oli varsin ahdistava. Ei anna lesbosuhteista kovinkaan "hyvää" kuvaa. Mielenterveyyongelmista, manipuloinnista ja alistamisesta enemmänkin. Kirja oli mun mielestä karumpi kuvaus kuin elokuva ja elokuvassa iihana Maria Ylipää jota jaksoi katsoa 🥰
Ei ole kevyt kirja ei, helppolukuinen silti. Nostin jo pokkarin hyllystä yöpöydälle 😊
Kyllähän Mariaa kelpasi katsella, mutta vähän häiritsi, kun olin kirjan perusteella jo luonut itselleni mielikuvan Pikistä, eikä se ihan Maria Ylipää ollut. Lähempänä L-koodin Shanea ehkä.Amicitia_Pura kirjoitti:
Ei ole kevyt kirja ei, helppolukuinen silti. Nostin jo pokkarin hyllystä yöpöydälle 😊
Kyllähän Mariaa kelpasi katsella, mutta vähän häiritsi, kun olin kirjan perusteella jo luonut itselleni mielikuvan Pikistä, eikä se ihan Maria Ylipää ollut. Lähempänä L-koodin Shanea ehkä.Tykkään Sofin kirjoitustyylistä, sitä on helppo lukea. Odotan, että pääsen käsiksi!
En muista minä oli juoni tai miksi petyin aikoinaan leffaan. Siinä oleva rappioromantiikka tais silloin vain lannistaa. M. Ylipäässä laittaa vastaan jonkinlainen kliinisyys. Hänen rooli suoritus oli virheetön. Pikin rooliin olisi tarvittu näyttelijä jolla persoonassa jokin särö, inhimillinen samaistumisen kohta ( tämä oli mun mielipide jo silloin, vaikken ole lukenut kirjaa ja luonut päässäni henkilökuvaa ). M. Ylipäätään olen miettinyt aikaisemmin, miksi ihmeessä en saa hänestä mitään ( edes etäisiä 😅) fiboja, vaikka on luova, persoonallinen ja ulkoisesti hyvä. Joku siinä perfektionismissa tökkii. No joo, meni jo vähän ohi aiheen 😄.- Anonyymi
TiuhtinWau kirjoitti:
Tykkään Sofin kirjoitustyylistä, sitä on helppo lukea. Odotan, että pääsen käsiksi!
En muista minä oli juoni tai miksi petyin aikoinaan leffaan. Siinä oleva rappioromantiikka tais silloin vain lannistaa. M. Ylipäässä laittaa vastaan jonkinlainen kliinisyys. Hänen rooli suoritus oli virheetön. Pikin rooliin olisi tarvittu näyttelijä jolla persoonassa jokin särö, inhimillinen samaistumisen kohta ( tämä oli mun mielipide jo silloin, vaikken ole lukenut kirjaa ja luonut päässäni henkilökuvaa ). M. Ylipäätään olen miettinyt aikaisemmin, miksi ihmeessä en saa hänestä mitään ( edes etäisiä 😅) fiboja, vaikka on luova, persoonallinen ja ulkoisesti hyvä. Joku siinä perfektionismissa tökkii. No joo, meni jo vähän ohi aiheen 😄.Olen samaa mieltä Pikin roolin esittäjästä, vaikka elokuvasta olen vain pätkiä nähnyt. Kirjaakaan en ole lukenut, saan sen käsiini vasta ensi viikolla. Oksasen kirjoitustyylistä pidän minäkin, joten odotan lukukokemusta. Elokuvaa en aio vielä katsoa. Rappioromantiikka ei sinällään kiinnosta, mutta henkilöhahmot ja aihepiiri kiinnostavat kyllä.
Amicitia_Pura kirjoitti:
Ei ole kevyt kirja ei, helppolukuinen silti. Nostin jo pokkarin hyllystä yöpöydälle 😊
Kyllähän Mariaa kelpasi katsella, mutta vähän häiritsi, kun olin kirjan perusteella jo luonut itselleni mielikuvan Pikistä, eikä se ihan Maria Ylipää ollut. Lähempänä L-koodin Shanea ehkä.Amicitia_Pura mitä ajattelet kirjasta?
- Anonyymi
Leffa näkemättä! Täytyy varmaan vuokrata?
- Anonyymi
On parempiakin lesboelokuvia nähty... Sofi Oksasen angstikirja😅
No mutta, eihän tässä olla vielä edes päästy alkuun 😄 Mikäs vaihtoehto sulla oli mielessä? Ei tarvi olla välttämättä kirja&leffa -kombo, pelkkä kirjakin käy.
- Anonyymi
Pakko sanoa että hirmu huono elokuva. Ensimmäinen elokuva josta teki mieli lähteä kesken näytöksen.
Oon aika paljolti samaa mieltä. Leffa oli aivan liian poukkoileva ja sekava, ainakin mun makuun. Kirja on lukematta ja todennäköisesti sellaiseksi myös jää, vaikka sanovat monesti, jotta kirja voitti leffan.
Luin kirjan puoleenväliin ja nyt taas mun pitkä kommentti hävisi. En jaksa kirjoittaa uusiksi. Jatkan lukemista. Risaisuudesta huolimatta symppiksiä hahmoja! Ihanaa huolenpitoa, huumaa ja riipivää takertumista ja salailua (häpeää).
Mitä ajatuksia muilla?- Anonyymi
Veikkaan että suurin osa on lukenut kirjan aikoja sitten, eikä enää näe mieltä siihen palata.
- Anonyymi
Minä en ole lukenut, ja aioin lukea kunhan käsiini saan. Niin kuin joku täällä totesikin, voi olla joskus hyvä palata aiemmin lukemansa kirjan pariin, sillä siitä voi aueta jotain uusia näkökulmia uudella lukemalla, kun vuosia ja elämänkokemusta on tullut lisää. Voi löytyä vaikka hyväksyntää ja empatiaa näitä nuorempia henkilöhahmoja kohtaan ja ehkä samalla laajemmin myös itseään ja toisia kohtaan.
- Anonyymi
Aikoinaan tuli luettua ja on myönnettävä, etten muista teoksesta juuri mitään. Kertonee jotain joko teoksesta tai allekirjoittaneesta. Kenties molemmista.
Pidän Sofin kirjoista.
Lempparit lukenut jopa kolmesti.
Baby Jane kuuluu niihin.
Hahmojen haavat ,näkyväksi tulevat, ja joiden syyt voi vain itse lukiessa pohtia,tekevät kirjasta osin raskaan luettavan.
Mielessä vääntelee mahdollisuuksia hahmojen ongelmien aukaisuun ja riippuvuuksien katkaisuun.
Lopulta aina todeten, että niin kirjoissa,kun oikeassakin elämässä,ihmiset jumiutuvat ja kävelevät usein samannäköisiä ympyrää, vaikka ihmiset ympyrässä muuttuvat.
Harmillisen moni,ei hyväksy haavojaan, niin, että ottaisi vastuun niiden poistamiseksi,vaan elää vaajaavaista elämää peitellen ,sekä pakoillen menneisyyttään. Kirja on lukemisen arvoinen juuri siksi, että jokainen muistaisi pelastaa itsensä.Lukukokemuksena ei mieltä ylentävä, yhteiskunnallisesti tärkeä kannanotto mielenterveysongelmien tunnistamiseen! Julian Honkasalon kuunnellessa, tuli vastaan tutkimustietoa, jonka mukaan sukupuolivähemmistöissä on huomattavasti enemmän mielenterveysongelmia, kuin muussa väestössä. Eikä ihme, kun miettii millainen yhteiskunta meillä on.
Sitten itse kirjaan: Rakkautta uppeluksiin asti, miksi lähteä sellaisesta elämästä? En osannut päättää oliko alun intohimo tukahduttavaa vai ihanaa, ehkä molempia. Seksissä korostui, luottamus, villi huuma, huomaavaisuus ja rajuus ” Hänen ilonsa teki minun ilostani syvemmän”. Pikin ja Janen elämässä oli liikaa toiseen uppoutumista, omat rajat menettävää rakkautta ja mielenterveyden hoitoa alkoholilla.
He olivat kumpikin itsetuhoisia. Piki ei arvostanut sitä mitä heillä oli, kun alkoi arkipäiväisen oloisesti parittamaan Janea. Turtunutta, matalaliitoista elämää. Janen itsetuhoisuus ilmeni, hänen asuessa Joonatanin luona. Tässä kohtaa kirjaa, mietin, että nyt Oksanen teki epäuskottavan juonelliset virheen. Mitä ihmettä Jane teki Joonatanin luona, tai yhdenkään miehen, sen jäljet mitä oli saanut Pikin sylissä kokea! Lukiessa kävi selväksi, että itsetuhoista käytöstä, ei muuta. Joonatanin kanssa asuessa Janen sydämen viivasta tuli vanha risuinen haava, jota hän meni hellitään pitkiin lämpimiin kylpyihin... muistoissa Pikin lämpöön. Piki oli rakastellut Janelta sydämen.
Ehkä Piki häpesi sairauttaan (oma mielipide: turhaan!) Ei halunnut taakoittaa muita, siksi Bosse sai hoitaa asioita. Salailu oli myrkkyä Janen alkujaan huonolle itseluottamukselle ja näin noidankehä oli valmis. Piki halusi olla Jenelle se joka pitää huolta, vahva. Se lisäsi häpeää paniikkihäiriöstä ja salailun tarvetta.
Aluksi ajattelin, että Bosse on symppistyyppi. Traaginen loppu paljasti, että Bosse, vaan pahensi Pikin asioita mahdollistajana. Ennen loppua, Pikillä oli epätoivon, harmin ja myös hyvän turhautumisen tunteita.
Yhteiskunnallisena kannanottona Oksasen ratkaisu Pikin elämästä, oli kirjallisesti perusteltu ratkaisu. Lukukomuksellisesti Oksasen ratkaisu oli pettymys... olisin niin toivonut, että Pikin pelästyminen Bossesta, kun jätti tulemasta ja mietti lähteekö tarkistamaan missä Bosse on ja muu totaalinen turhautuminen olisi työntänyt negatiivinen kautta Pikiä pois juoksuhiekasta.
Paljon tunteita ja ajatuksia herättävä kirja, mutta myös sellainen, että en yksin uudelleen lukisi.Hyvin ilmaistu, tuo, että meillä ihmisillä on helposti taipumus ongelmien kanssa alkaa kiertämään kehää! Siksi ammattiapu, ystävät ja muut ihmiset tärkeitä ihan meille jokaiselle.
- Anonyymi
Hävettävän huono elokuva, joka ei toiminut oikein miltään osin. Huvitti huomata, että elokuvaa oli oikein palkittukin. No piirit ovat pienet ja tuottajakin itkeskelee vähän väliä ja milloin mitäkin (saahan ruikutuksella laulukilpailuissakin irtopisteitä). Tekijän dokumentit ovat olleet vaikuttavia, joten tämä elokuva yllätti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1292073
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi1051896Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?841669Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä
Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy641544Multa sulle
Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M331202- 841183
Nainen, olen tutkinut sinua paljon
Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm561142- 1101103
Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?
Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s471076Onko sulla empatiakykyä?
Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet441023