Nykypyörien runkomateriaalien kestävyys ja turvallisuus ?

"Jos nyt lähdetään ensiksi siitä että alumiinikin on metallia."

Toki näin näsäviisastellen, mutta arkikielessä yleisesti puhutaan erikseen alurunkoisista ja sitten ns. metalli-teräsrunkoisista.

"Alumiinin käyttö ei ollut syy jopon rungon katkeamiseen vaan pyörän vääränlainen käyttö. "

Josta Jopon valmistaja ei ollut selkeästi ja näkyvästi tiedottanut, vaikka hyvin tiesi niillä myös keulittavan. Sen sijaan koetti epäeettisesti ostaa hiljaiseksi ja tämä vielä suorastaan solvaavan mitättömällä summalla vs. nuorelle henkilölle aiheutuneet elinikäiset fyysiset vammat.

Fillari-foorumeilla on ollut juurikin juttua siitä, että alurunkoiset pyörät vanhenevat huonommin materiaalin väsymisen vuoksi kuin teräspyörät. Mös osien kiinni ruuvaamisessa saa olla varovaisempi.

Muista yleisemmin nykypyörissä käytetyistä materiaaleista ja niiden komboista kestävyyksineen en omaa mitään mielikuvaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos nyt lähdetään ensiksi siitä että alumiinikin on metallia."

Toki näin näsäviisastellen, mutta arkikielessä yleisesti puhutaan erikseen alurunkoisista ja sitten ns. metalli-teräsrunkoisista.

"Alumiinin käyttö ei ollut syy jopon rungon katkeamiseen vaan pyörän vääränlainen käyttö. "

Josta Jopon valmistaja ei ollut selkeästi ja näkyvästi tiedottanut, vaikka hyvin tiesi niillä myös keulittavan. Sen sijaan koetti epäeettisesti ostaa hiljaiseksi ja tämä vielä suorastaan solvaavan mitättömällä summalla vs. nuorelle henkilölle aiheutuneet elinikäiset fyysiset vammat.

Fillari-foorumeilla on ollut juurikin juttua siitä, että alurunkoiset pyörät vanhenevat huonommin materiaalin väsymisen vuoksi kuin teräspyörät. Mös osien kiinni ruuvaamisessa saa olla varovaisempi.

Muista yleisemmin nykypyörissä käytetyistä materiaaleista ja niiden komboista kestävyyksineen en omaa mitään mielikuvaa.

Lue lisää

Jos alumiini vanhenee huonommin kuin eräs teräs, niin eikö se olekin vain parempi silloin? Joo, kyllä ja lentokoneissakin on nykyään tuota alumiinia aika paljon. Alumiiniseos ei myöskään lainkaan ruostu.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos nyt lähdetään ensiksi siitä että alumiinikin on metallia."

Toki näin näsäviisastellen, mutta arkikielessä yleisesti puhutaan erikseen alurunkoisista ja sitten ns. metalli-teräsrunkoisista.

"Alumiinin käyttö ei ollut syy jopon rungon katkeamiseen vaan pyörän vääränlainen käyttö. "

Josta Jopon valmistaja ei ollut selkeästi ja näkyvästi tiedottanut, vaikka hyvin tiesi niillä myös keulittavan. Sen sijaan koetti epäeettisesti ostaa hiljaiseksi ja tämä vielä suorastaan solvaavan mitättömällä summalla vs. nuorelle henkilölle aiheutuneet elinikäiset fyysiset vammat.

Fillari-foorumeilla on ollut juurikin juttua siitä, että alurunkoiset pyörät vanhenevat huonommin materiaalin väsymisen vuoksi kuin teräspyörät. Mös osien kiinni ruuvaamisessa saa olla varovaisempi.

Muista yleisemmin nykypyörissä käytetyistä materiaaleista ja niiden komboista kestävyyksineen en omaa mitään mielikuvaa.

Lue lisää

Älä nyt viitsi, ei kukaan puhu polkupyörän yhteydessä metalli-teräsrungosta, tai sitten ovat hyvin, hyvin hakoteillä...
Kyllä se yleisin jaottelu myöskin puhekielessä on alumiini- vs. teräsrunko.
Ja nykyään etenkin kalliimpien pyörien yhteydessä metallirunko- vs. hiilikuiturunko.

Ja sitten tuohon jopoon, ainakin minun uutena ostamieni pyörien käyttöoppaassa on kielletty "normaalista poikkeava ajo", esimerkiksi kyseisellä tavalla mikä löytyy Helkama-Veloxin käyttöoppaasta:
"Muistutamme tässä käyttöoppaassa mainitusta säännöllisestä pyörän ajokunnon tarkistuksesta sekä kiinnittämään huomioita oikeanlaiseen ajotapaan.
Mikään Helkama Velox Oy:n valmistama tai maahantuoma kaupunkikäyttöön suunniteltu pyörä ei ole tarkoitettu
esimerkiksi keulimiseen tai muuhun temppuiluun"

Kuinka paljon enemmän tuota sitten pitäisi muistuttaa ja mikä se oikea tapa sitten olisi? Soitella kerran vuodessa ja muistuttaa ettei pyörällä saa keulia yms?

Pitää muistaa että tuo juton Jopo-pyörä on valmistettu vuosien 2009 ja 2012 välillä. Ja koska tuo katkenneella rungolla ajanut poika oli haaverin sattuessa 13vuotta ja turma on sattunut vuonna 2018, niin on varma ettei pyörä ole ollut ainakaan uudesta asti pojan käytössä vaan on ostettu hankittu pojalle käytettynä, joten sen käyttöhistoriastahan ei sitten ole täyttä varmuutta.

Murtumahan on tapahtunut juuri siitä paikasta mihin keulimisen päättyessä, keulan iskeytyessä maahan tulee kaikista kovin rasitus, ongelmaa esiintyy juurikin noissa yksiputkisissä runkomalleissa, koska runko on erittäin haastavaa saada yhdellä putkella tarpeeksi tukevaksi millään kohtuuden rajoissa olevalla putkikoolla taikka ainevahvuudella.
Eli tosiaan tuolainen yksiputkinen runkoratkaisu on juurikin se mitä ei pitäisi rasittaa millään ylimääräisillä iskuilla taikka kovilla kuormituksilla koska tuon runkoratkaisun kestävyys ei ole lähelläkään "normaalin" kaksiputklsen runkomallin kestävyyttä.

santtu_1975X kirjoitti:

Älä nyt viitsi, ei kukaan puhu polkupyörän yhteydessä metalli-teräsrungosta, tai sitten ovat hyvin, hyvin hakoteillä...
Kyllä se yleisin jaottelu myöskin puhekielessä on alumiini- vs. teräsrunko.
Ja nykyään etenkin kalliimpien pyörien yhteydessä metallirunko- vs. hiilikuiturunko.

Ja sitten tuohon jopoon, ainakin minun uutena ostamieni pyörien käyttöoppaassa on kielletty "normaalista poikkeava ajo", esimerkiksi kyseisellä tavalla mikä löytyy Helkama-Veloxin käyttöoppaasta:
"Muistutamme tässä käyttöoppaassa mainitusta säännöllisestä pyörän ajokunnon tarkistuksesta sekä kiinnittämään huomioita oikeanlaiseen ajotapaan.
Mikään Helkama Velox Oy:n valmistama tai maahantuoma kaupunkikäyttöön suunniteltu pyörä ei ole tarkoitettu
esimerkiksi keulimiseen tai muuhun temppuiluun"

Kuinka paljon enemmän tuota sitten pitäisi muistuttaa ja mikä se oikea tapa sitten olisi? Soitella kerran vuodessa ja muistuttaa ettei pyörällä saa keulia yms?

Pitää muistaa että tuo juton Jopo-pyörä on valmistettu vuosien 2009 ja 2012 välillä. Ja koska tuo katkenneella rungolla ajanut poika oli haaverin sattuessa 13vuotta ja turma on sattunut vuonna 2018, niin on varma ettei pyörä ole ollut ainakaan uudesta asti pojan käytössä vaan on ostettu hankittu pojalle käytettynä, joten sen käyttöhistoriastahan ei sitten ole täyttä varmuutta.

Murtumahan on tapahtunut juuri siitä paikasta mihin keulimisen päättyessä, keulan iskeytyessä maahan tulee kaikista kovin rasitus, ongelmaa esiintyy juurikin noissa yksiputkisissä runkomalleissa, koska runko on erittäin haastavaa saada yhdellä putkella tarpeeksi tukevaksi millään kohtuuden rajoissa olevalla putkikoolla taikka ainevahvuudella.
Eli tosiaan tuolainen yksiputkinen runkoratkaisu on juurikin se mitä ei pitäisi rasittaa millään ylimääräisillä iskuilla taikka kovilla kuormituksilla koska tuon runkoratkaisun kestävyys ei ole lähelläkään "normaalin" kaksiputklsen runkomallin kestävyyttä.

Lue lisää

Riidanhaasteellinen ja / tai pätemisviettinen näsäviisastelu ja sanoilla siavartelu on joillakin verissä. Kuitenkin arkikielessä pyöristä puhuttaessa kuulen melko usein kommentin metallirunko vs. alurunko aivan kuten teräsrunko-ilmaisunkin ja molempien ilmaisujen merkitys tulee selkeästi esille tekstiyhteydessään.

Jopon suhteen olen lehtitietojen varassa kun en itse sellaista ole omannut. Artikkelista ei käynyt ilmi oliko pyörä ollut perheessä uudesta saakka ja siirtynyt sitten pojan käyttöön vai ostettu käytettynä. Kuienkin mainitsivat, että keulimisen kieltävä infoa on ollut vaikea löytää ja tuolloin sellaista ei ollut valmistajan nettisivulakaan.

Pojalla oli ollut temppupyörä ihan erikseen joskin oli Jopolla oli keulinut jonkin verran.

"Pojalla on kuitenkin temppupyöränä erikseen siihen soveltuva pyörä."

Kun katkeamiskohdan kuvaa katsoo, niin voi hyvinkin olla keulimisen seurausta, mutta voisi pettää ihan muustakin tärskystä kuin keulimisesta, vaikka hiekkatiellä kuoppaan osuessaan, jalkiksen reunalta kadulle laskeutuessaan ymv. useampia ns. normikäytön iskuja.

"Kyseisiä Jopo3-pyöriä ei ole ollut myynnissä vuoden 2013 jälkeen. Helkama luopui samaan aikaan myös alumiinin käytöstä Jopojen rungoissa. Nykyisin ne valmistetaan teräksestä."

Ps. Vastaavan kaltainen tapaturma sattui isossa alamäessä asfaltilla vuonna yksi ja kaksi yhdelle koulukaverille, mutta hieman eri syistä. Hän oli tulossa kouluun melko ohutrenkaisella ja "kippurasarvisella" katu-maantiepyörällään ja muovikassi jossa oli koulukirjansa, meni etupinnojen väliin ... yksi etuhammas poikki, solisluu poikki, lapaluun murtuma, komeita ruhjeita ja kasvot mustelmilla.

Anonyymi kirjoitti:

Riidanhaasteellinen ja / tai pätemisviettinen näsäviisastelu ja sanoilla siavartelu on joillakin verissä. Kuitenkin arkikielessä pyöristä puhuttaessa kuulen melko usein kommentin metallirunko vs. alurunko aivan kuten teräsrunko-ilmaisunkin ja molempien ilmaisujen merkitys tulee selkeästi esille tekstiyhteydessään.

Jopon suhteen olen lehtitietojen varassa kun en itse sellaista ole omannut. Artikkelista ei käynyt ilmi oliko pyörä ollut perheessä uudesta saakka ja siirtynyt sitten pojan käyttöön vai ostettu käytettynä. Kuienkin mainitsivat, että keulimisen kieltävä infoa on ollut vaikea löytää ja tuolloin sellaista ei ollut valmistajan nettisivulakaan.

Pojalla oli ollut temppupyörä ihan erikseen joskin oli Jopolla oli keulinut jonkin verran.

"Pojalla on kuitenkin temppupyöränä erikseen siihen soveltuva pyörä."

Kun katkeamiskohdan kuvaa katsoo, niin voi hyvinkin olla keulimisen seurausta, mutta voisi pettää ihan muustakin tärskystä kuin keulimisesta, vaikka hiekkatiellä kuoppaan osuessaan, jalkiksen reunalta kadulle laskeutuessaan ymv. useampia ns. normikäytön iskuja.

"Kyseisiä Jopo3-pyöriä ei ole ollut myynnissä vuoden 2013 jälkeen. Helkama luopui samaan aikaan myös alumiinin käytöstä Jopojen rungoissa. Nykyisin ne valmistetaan teräksestä."

Ps. Vastaavan kaltainen tapaturma sattui isossa alamäessä asfaltilla vuonna yksi ja kaksi yhdelle koulukaverille, mutta hieman eri syistä. Hän oli tulossa kouluun melko ohutrenkaisella ja "kippurasarvisella" katu-maantiepyörällään ja muovikassi jossa oli koulukirjansa, meni etupinnojen väliin ... yksi etuhammas poikki, solisluu poikki, lapaluun murtuma, komeita ruhjeita ja kasvot mustelmilla.

Lue lisää

Jos palataan vielä tuohon Jopoon.
Itselläni on jo jokunen tovi noista insinööriopintojen materiaali- ja lujuustekniikan opinnoista, enkä niihin sen jälkeen oopintojen jälkeen isommassa määrin myöhemminkään palannut, mutta tietyt lainalaoisuudet niin materiaaleissa kuin eri kappaleiden muotojen hyvissä ja huonoissa puolissa on vieläkin muistissa.
Kannattaa hieman ensin tutustua eri materiaalien ominaisuuksiin ja vaikkapa tehdä itselle selväksi miten eri muodot (vaikka polkupyörän runkoputkien muodot ja seinämävahvuudet yms.) vaikuttavat lopputuotteen ominaisuuksiin.

Polkupyörän rungoissa alumiini on tänäpäivänä se keskimääräinen valmistusmateriaali, aivan halvimmat pyörät valmistetaan yhä teräksestä, isolta osin johtuen teräsputkien helpoimmasta hitsattavuudesta eli helpoimmasta tuotantotavasta. Mutta sitten voidaan myös todeta että terästä käytetään myös suhteellisen kalliissakin pyörissä joissa tietyt teräksen ominaisuudet pääsevät arvoonsa (ja painolle ei laiteta niin isoa painoarvoa muihin tekijöihin nähden, ja teräsrunkojen materiaali onkin noissa pyörissä laadullisesti jotain ihan muuta kuin halvoissa pyörissä), mutta tuo iso keskitason massa on tänäpäivänä alumiinirunkoista melkein poikkeuksetta.

Tuossa on kyseisen jopon katkenneesta rungosta suhteellisen hyvä lähikuva ( https://yle.fi/uutiset/3-10752811 ), siitä voi kohtuullisen turvallisesti sanoa että tuo putken alapinnan katkeamiskohdan "rosoisuus" sekä osittainen kuvasta havaittavissa oleva oksidoituminen runkoputken ala-puolikkaassa, kertoo siitä että se osa rungosta on murtunut pidemmän ajan kuluessa vähä vähältä, eli runkoon on kohdistunut voimia (on se sitten ollut keulimisesta aiheutuneet iskut taikka isot kuopat yms.) jotka ovat sitä murtaneet kokoajan milli milliltä. Sitten kun murtokohta on edennyt noin runkoputken puoleenväliin, niin runkoputken materiaalinen vahvuus on pitkälti menetetty ja tuosta suhteellisen tasaisesta (ja kirkkaahkosta) näkee loppuputken siten katkenneet yhdellä kertaa tuossa alamäessä ajaeassa (varmaan joku pieni kuoppa yms.).

Tuo katkeaiskohta ruuri tuossa emäputken takana on aika luonnollinen paikka, koska siihen kohdistuu kyseisessä runkorakenteessa kovimmat iskurasitukset niin maastoajossa kuin vaikkasitten keulimisen johdosta.

santtu_1975X kirjoitti:

Jos palataan vielä tuohon Jopoon.
Itselläni on jo jokunen tovi noista insinööriopintojen materiaali- ja lujuustekniikan opinnoista, enkä niihin sen jälkeen oopintojen jälkeen isommassa määrin myöhemminkään palannut, mutta tietyt lainalaoisuudet niin materiaaleissa kuin eri kappaleiden muotojen hyvissä ja huonoissa puolissa on vieläkin muistissa.
Kannattaa hieman ensin tutustua eri materiaalien ominaisuuksiin ja vaikkapa tehdä itselle selväksi miten eri muodot (vaikka polkupyörän runkoputkien muodot ja seinämävahvuudet yms.) vaikuttavat lopputuotteen ominaisuuksiin.

Polkupyörän rungoissa alumiini on tänäpäivänä se keskimääräinen valmistusmateriaali, aivan halvimmat pyörät valmistetaan yhä teräksestä, isolta osin johtuen teräsputkien helpoimmasta hitsattavuudesta eli helpoimmasta tuotantotavasta. Mutta sitten voidaan myös todeta että terästä käytetään myös suhteellisen kalliissakin pyörissä joissa tietyt teräksen ominaisuudet pääsevät arvoonsa (ja painolle ei laiteta niin isoa painoarvoa muihin tekijöihin nähden, ja teräsrunkojen materiaali onkin noissa pyörissä laadullisesti jotain ihan muuta kuin halvoissa pyörissä), mutta tuo iso keskitason massa on tänäpäivänä alumiinirunkoista melkein poikkeuksetta.

Tuossa on kyseisen jopon katkenneesta rungosta suhteellisen hyvä lähikuva ( https://yle.fi/uutiset/3-10752811 ), siitä voi kohtuullisen turvallisesti sanoa että tuo putken alapinnan katkeamiskohdan "rosoisuus" sekä osittainen kuvasta havaittavissa oleva oksidoituminen runkoputken ala-puolikkaassa, kertoo siitä että se osa rungosta on murtunut pidemmän ajan kuluessa vähä vähältä, eli runkoon on kohdistunut voimia (on se sitten ollut keulimisesta aiheutuneet iskut taikka isot kuopat yms.) jotka ovat sitä murtaneet kokoajan milli milliltä. Sitten kun murtokohta on edennyt noin runkoputken puoleenväliin, niin runkoputken materiaalinen vahvuus on pitkälti menetetty ja tuosta suhteellisen tasaisesta (ja kirkkaahkosta) näkee loppuputken siten katkenneet yhdellä kertaa tuossa alamäessä ajaeassa (varmaan joku pieni kuoppa yms.).

Tuo katkeaiskohta ruuri tuossa emäputken takana on aika luonnollinen paikka, koska siihen kohdistuu kyseisessä runkorakenteessa kovimmat iskurasitukset niin maastoajossa kuin vaikkasitten keulimisen johdosta.

Lue lisää

"Kannattaa hieman ensin tutustua eri materiaalien ominaisuuksiin ja vaikkapa tehdä itselle selväksi miten eri muodot (vaikka polkupyörän runkoputkien muodot ja seinämävahvuudet yms.) vaikuttavat lopputuotteen ominaisuuksiin."

Lähtökohta kuitenkin on se, että millaisia rattaita haluamassaan pyöräkategoriassa ylipäätään on tarjolla ja siitä alkaa valinta, joka tosin nykyisine trendeineen vaikuttaa materiaalien suhteen enempi kuin suppealta.

Kuten mainitsit, niin alu on nykyisin se päämateriaali ja itse asiassa jo halpispyörissä, joskaan en tiedä paljonko on eroa rakenteessa kestävyttä ja pitkäikäisyyttä ajatellen, halpis-alu vs. laadukkaamman pyörän alurunko.

Esimerkkinä Nakamura Cliff 700 pyörä alurungolla ja jousto-etuhaarukalla n. 240e __ Shimano Tourney DER SHIMANO TY21 .... jostakin on täytynyt tinkiä.

Sitten vaikkapa edelleen Nakamura Complite Ltd, koko setti Deoren Shadow 10 v osilla ja tietty alurunkoinen, jonka hinta on noin 700e.

Tänä keväänä Covidin teollisuuteen aiheuttamien vaikutuksien vuoksi vaikuttaa lisäksi olevan paljon ei-oota pyräliikkeissä, eli riskeeraa kannustaa / pakottaa vanhan raudan viilaamiseen ja mahdollisiin osapäivityksiin.

Kuitenkin tuo Jopon mennyt tilanne muistuttaa varovaisuuden tarpeesta varsinkin tuon tyyppisten pyörien suhteen, joissa on alurunko.

Anonyymi kirjoitti:

"Kannattaa hieman ensin tutustua eri materiaalien ominaisuuksiin ja vaikkapa tehdä itselle selväksi miten eri muodot (vaikka polkupyörän runkoputkien muodot ja seinämävahvuudet yms.) vaikuttavat lopputuotteen ominaisuuksiin."

Lähtökohta kuitenkin on se, että millaisia rattaita haluamassaan pyöräkategoriassa ylipäätään on tarjolla ja siitä alkaa valinta, joka tosin nykyisine trendeineen vaikuttaa materiaalien suhteen enempi kuin suppealta.

Kuten mainitsit, niin alu on nykyisin se päämateriaali ja itse asiassa jo halpispyörissä, joskaan en tiedä paljonko on eroa rakenteessa kestävyttä ja pitkäikäisyyttä ajatellen, halpis-alu vs. laadukkaamman pyörän alurunko.

Esimerkkinä Nakamura Cliff 700 pyörä alurungolla ja jousto-etuhaarukalla n. 240e __ Shimano Tourney DER SHIMANO TY21 .... jostakin on täytynyt tinkiä.

Sitten vaikkapa edelleen Nakamura Complite Ltd, koko setti Deoren Shadow 10 v osilla ja tietty alurunkoinen, jonka hinta on noin 700e.

Tänä keväänä Covidin teollisuuteen aiheuttamien vaikutuksien vuoksi vaikuttaa lisäksi olevan paljon ei-oota pyräliikkeissä, eli riskeeraa kannustaa / pakottaa vanhan raudan viilaamiseen ja mahdollisiin osapäivityksiin.

Kuitenkin tuo Jopon mennyt tilanne muistuttaa varovaisuuden tarpeesta varsinkin tuon tyyppisten pyörien suhteen, joissa on alurunko.

Lue lisää

Itselläni tuli vime syksynä ensimmäinen hiilikuitorunkoinen maastopyörä (takakolmio alumiinia) ja kyllähän se hämmästyttää kuinka niin massiivinen ja jäykkä runko voikin olla niin kevyt.

santtu_1975X kirjoitti:

Itselläni tuli vime syksynä ensimmäinen hiilikuitorunkoinen maastopyörä (takakolmio alumiinia) ja kyllähän se hämmästyttää kuinka niin massiivinen ja jäykkä runko voikin olla niin kevyt.

Lue lisää

Paljonko hiilikuiturunko kestää iskuja, ajatellen jos vaikka maastossa täräyttäsi rungon oiken kunnolla johonkin kiveen / kallion lohkareeseen.

Korjaaminen on melko työläs homma ja teetettynä taitaa mennä kannattavuuden ylitse (?). Tuossa yksi korjausprojekti:

- https://leppavuori.com/diy-pyoran-rungon-korjaaminen/

Entä palikoiden runkoon ruuvaaminen, vaatiiko varovaisuutta vs. teräsrunko.

Mutta sinänsä nuo ovat kyllä hienoja materiaaleja ja ilmankos ovat keskeisiä materiaaleja mm. ilmailussa, veneissä eri kisakalustoissa kuten F1:ssä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilikuitu

santtu_1975X kirjoitti:

Jos palataan vielä tuohon Jopoon.
Itselläni on jo jokunen tovi noista insinööriopintojen materiaali- ja lujuustekniikan opinnoista, enkä niihin sen jälkeen oopintojen jälkeen isommassa määrin myöhemminkään palannut, mutta tietyt lainalaoisuudet niin materiaaleissa kuin eri kappaleiden muotojen hyvissä ja huonoissa puolissa on vieläkin muistissa.
Kannattaa hieman ensin tutustua eri materiaalien ominaisuuksiin ja vaikkapa tehdä itselle selväksi miten eri muodot (vaikka polkupyörän runkoputkien muodot ja seinämävahvuudet yms.) vaikuttavat lopputuotteen ominaisuuksiin.

Polkupyörän rungoissa alumiini on tänäpäivänä se keskimääräinen valmistusmateriaali, aivan halvimmat pyörät valmistetaan yhä teräksestä, isolta osin johtuen teräsputkien helpoimmasta hitsattavuudesta eli helpoimmasta tuotantotavasta. Mutta sitten voidaan myös todeta että terästä käytetään myös suhteellisen kalliissakin pyörissä joissa tietyt teräksen ominaisuudet pääsevät arvoonsa (ja painolle ei laiteta niin isoa painoarvoa muihin tekijöihin nähden, ja teräsrunkojen materiaali onkin noissa pyörissä laadullisesti jotain ihan muuta kuin halvoissa pyörissä), mutta tuo iso keskitason massa on tänäpäivänä alumiinirunkoista melkein poikkeuksetta.

Tuossa on kyseisen jopon katkenneesta rungosta suhteellisen hyvä lähikuva ( https://yle.fi/uutiset/3-10752811 ), siitä voi kohtuullisen turvallisesti sanoa että tuo putken alapinnan katkeamiskohdan "rosoisuus" sekä osittainen kuvasta havaittavissa oleva oksidoituminen runkoputken ala-puolikkaassa, kertoo siitä että se osa rungosta on murtunut pidemmän ajan kuluessa vähä vähältä, eli runkoon on kohdistunut voimia (on se sitten ollut keulimisesta aiheutuneet iskut taikka isot kuopat yms.) jotka ovat sitä murtaneet kokoajan milli milliltä. Sitten kun murtokohta on edennyt noin runkoputken puoleenväliin, niin runkoputken materiaalinen vahvuus on pitkälti menetetty ja tuosta suhteellisen tasaisesta (ja kirkkaahkosta) näkee loppuputken siten katkenneet yhdellä kertaa tuossa alamäessä ajaeassa (varmaan joku pieni kuoppa yms.).

Tuo katkeaiskohta ruuri tuossa emäputken takana on aika luonnollinen paikka, koska siihen kohdistuu kyseisessä runkorakenteessa kovimmat iskurasitukset niin maastoajossa kuin vaikkasitten keulimisen johdosta.

Lue lisää

"siitä voi kohtuullisen turvallisesti sanoa että tuo putken alapinnan katkeamiskohdan "rosoisuus" sekä osittainen kuvasta havaittavissa oleva oksidoituminen runkoputken ala-puolikkaassa, kertoo siitä että se osa rungosta on murtunut pidemmän ajan kuluessa vähä vähältä"

100% varmuudella voi sanoa. Ei tuossa ole epäselvää. No, se on murtunut oikeasta paikasta, ei hitsaussaumasta. Rakennesuunnittelija on toiminut oikein, hitsaussauma on pitänyt. Vai onko? Rakennesuunnittelija on ollut varmaan tietokone jolla ei ole älyä, tuollaisessa aivan kriittisessä paikassa varmuuskertoimen tulisi olla sellainen, että käytännössä paikka on rikkoutumaton.

Toisaalta aivan yhtä hyvin kyseessä voi olla materiaalivika, ja lse on täysin mahdollinen selitys.

"Nyrkkisääntönä voisi pitää että mitä kevyempi runko sitä hauraampi. Pyöräiliät ovat kovin pakkomielteisiä keveyteen vaikka siitä ei ole mainittavaa hyötyä muussa kuin kilpakäytössä. Arkikäytössä tarvitaan kestävää pörää mitä ei tarvitse käsitellä silkkihansikkain (esim. kiristysmomentit)."

Juurikin näin. Tuota ajatusta ajoin takaa nykymateriaalien suhteen, kun edellisestä pyörän hankinnasta on melkein 20-vuotta ja tuolla teräspyörällä on päjännyt ihan hyvin.

Samoin se häiritsee kun joustavia keulia tuupataan vähän joka pyörään, joka vain vähänkin ns. maastopörää muistuttaa, vaikka ko. fillarit olisivat käytännössä pelkkiä arkipyöriä koulun, työpaikan ja kaupan, sekä vapaa-ajan menojen puitteissa. Sitten jos sinne maatoon hieman vaikeampiin puitteisiin haluaa mennä, niin sen keulankin tulisi olla laatukeula, ei halpis-sellainen pelkkää lisäpainoa tuomassa.

Ylipäätäänkin nuo maasto- eli "apinapyörät" (ajoasentoon viittaan) eivät ole mielestäni ideaaleja geometriansa suhteen ns. enempikin urbaaaniin arkipyöräilyyn, jossa ne kuitenkin suurelta osin ovat.

Jokainen tietty hakee omiin käyttötarpeisiinsa ja mieltymyksiin sopivaa laitetta ... mutta itseäni kiinnostaisi melko lailla pystypyörä perinteisellä teräsrungolla, ei joustohaarukkaa, mutta kohtuullisen hyvillä osilla, ehkäpä Aliviolla tai Deorella.

Anonyymi kirjoitti:

"Nyrkkisääntönä voisi pitää että mitä kevyempi runko sitä hauraampi. Pyöräiliät ovat kovin pakkomielteisiä keveyteen vaikka siitä ei ole mainittavaa hyötyä muussa kuin kilpakäytössä. Arkikäytössä tarvitaan kestävää pörää mitä ei tarvitse käsitellä silkkihansikkain (esim. kiristysmomentit)."

Juurikin näin. Tuota ajatusta ajoin takaa nykymateriaalien suhteen, kun edellisestä pyörän hankinnasta on melkein 20-vuotta ja tuolla teräspyörällä on päjännyt ihan hyvin.

Samoin se häiritsee kun joustavia keulia tuupataan vähän joka pyörään, joka vain vähänkin ns. maastopörää muistuttaa, vaikka ko. fillarit olisivat käytännössä pelkkiä arkipyöriä koulun, työpaikan ja kaupan, sekä vapaa-ajan menojen puitteissa. Sitten jos sinne maatoon hieman vaikeampiin puitteisiin haluaa mennä, niin sen keulankin tulisi olla laatukeula, ei halpis-sellainen pelkkää lisäpainoa tuomassa.

Ylipäätäänkin nuo maasto- eli "apinapyörät" (ajoasentoon viittaan) eivät ole mielestäni ideaaleja geometriansa suhteen ns. enempikin urbaaaniin arkipyöräilyyn, jossa ne kuitenkin suurelta osin ovat.

Jokainen tietty hakee omiin käyttötarpeisiinsa ja mieltymyksiin sopivaa laitetta ... mutta itseäni kiinnostaisi melko lailla pystypyörä perinteisellä teräsrungolla, ei joustohaarukkaa, mutta kohtuullisen hyvillä osilla, ehkäpä Aliviolla tai Deorella.

Lue lisää

Eikös joustokeula kuitenkin lisää fillarin rungon käyttöikää kun ei kova isku johda suoraan polkupyörän runkoon? Kyllä kaupunkifillarikin jatkuvaa pientä osumaa saa sulalla kelilläkin (reunakivet, kuopat, katuremontit). Talviajo ja sen myötä toisinaan hyvin epätasainen tienpinta tuo vielä oman runkoa täristävän osuutensa.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös joustokeula kuitenkin lisää fillarin rungon käyttöikää kun ei kova isku johda suoraan polkupyörän runkoon? Kyllä kaupunkifillarikin jatkuvaa pientä osumaa saa sulalla kelilläkin (reunakivet, kuopat, katuremontit). Talviajo ja sen myötä toisinaan hyvin epätasainen tienpinta tuo vielä oman runkoa täristävän osuutensa.

Lue lisää

"Eikös joustokeula kuitenkin lisää fillarin rungon käyttöikää kun ei kova isku johda suoraan polkupyörän runkoon? "

Yep, totta tuokin ja varsinkin / ehkä noiden yleisenä trendinä olevien alu-runkoisten suhteen, teräsrunkoinen kyllä kestää.

Toisaalta tulee mieleen, että melkoisen heikko runko on kyseessä jos tuollaisia normaaleja arki-iskuja ei ajan kanssa kestä ja joita maastofillareissa vielä paksummat renkaatkin ovat vaimentamassa.

Sitten jokin Jopon kaltainen yksiputkinen hieman pitkulapyörän pienehköillä renkailla voisi ajatella olevan paljon haavoittuvampi, mutta Jopohna on nyttemmin teräsrunkoinen. Vastaavia fillareita on muilla valmistajilla paljon alu-runkoisina.

Mutta kovin tasokkaita ei voi olla edullisen hintaluokan joustokeulat, joita jo n. 300e fillareissakain on.

Joustokeuloista tulee sitten vielä lisäpainoa (0.5 - 1.5 kg?) ja lisähuollon travetta, mutta onhan ne ainakin ihan kivan näköisiä.

"Nyrkkisääntönä voisi pitää että mitä kevyempi runko sitä hauraampi."

Standardoitujen terästen ja alumiinien ominaisuudet poikkeavat huomattavasti toisistaan, ilman tietoa mitä laatua kyseinen tavara on ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tuo hauraus (ilmoitetaan sitkeytenä) on yksi ominaisuus jossa skaala on laaja.

Terästen ja alumiinien murto- ja myötölujuuksien sekä iskusitkeyden skaala on siis laaja. Mikä on terästen S355JR ja S355J2G3 ero, luku 355 ilmoittaa myötölujuuden N/mm2? No, toisessa se täyttyy -20 asteessa, toisessa 20 asteessa.

Anonyymi kirjoitti:

"Nyrkkisääntönä voisi pitää että mitä kevyempi runko sitä hauraampi."

Standardoitujen terästen ja alumiinien ominaisuudet poikkeavat huomattavasti toisistaan, ilman tietoa mitä laatua kyseinen tavara on ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tuo hauraus (ilmoitetaan sitkeytenä) on yksi ominaisuus jossa skaala on laaja.

Terästen ja alumiinien murto- ja myötölujuuksien sekä iskusitkeyden skaala on siis laaja. Mikä on terästen S355JR ja S355J2G3 ero, luku 355 ilmoittaa myötölujuuden N/mm2? No, toisessa se täyttyy -20 asteessa, toisessa 20 asteessa.

Lue lisää

Joskus näkee kuinka runkomateriaaleja mainostetaan markkinoistitermin ja ehkä seosaineita korostamalla. Kerrottaisiin vain sen standardin mukainen luokitus ja siinä muutamassa kirjaimessa ja numerossa olisi kaikki tieto.

"Lisäksi on todettava että se ”apina-asento” pitkillä matkoilla on nopein ja mukavin etenemisasento. Siihen on vain hetken totuttettava itsensä."

Niin, kaikki lähtee käyttötarpeista, mieltymyksistä ja niiden matkojenkin pituudesta ... itsellä on ollut haasteita tottua tuohon "apina-asentoon" josta ylempänä mainitsin, mutta varmastikin osin yksilöllistä, jossa pyörän oikea mitoituskin on tärkeää.

Toisaalta, melko monikin ajalee suht' pitkiäkin työmatkoja rennosti pystypyörällä, eli pitkälti maku- ja mieltymyskysymyksiä ... pystiksellä on sitten rentoa ajella urbaanissakin ympäristössä tarvitsematta "taittaa" niskojaan. Toiset taasen eivät pystiksiin tahdo kajota.

Ps. Juuri tänään liikkeellä ollessa havaitsin useammankin kauniin muotoisen naisen maastopyörillään urbaanissa vilinässä ko. ajoasennossa ... tuossa tapauksessa ei lainkaan haitannut ... ehkä kevättä alkaa olla ilmassa ;-)

On polkupyöriä cruisailuun ja on polkupyöriä kovaan ajoon. Jäykkä ja kevyt on nopea, letkeä pehmustetulla satulalla on kiva pystypyöräilyyn ja maisemien ihasteluun.

"Omasta mielestäni runko on pyörän tärkein komponentti. Se tekee pyörästä sen mikä se on. Kaikki muut osat voi kyllä vaihtaa mutta se ei pyörää juuri muuksi muuta ja ovat kulutusosiakin kaiken lisäksi."

Itsellä ei ole lainkaan kokemuksellista vertailupohjaa, jotta voisin ottaa sen paremmin kantaa runkomateriaalin vaikutuksesta ajotuntumaan, mutta varmastikin sillä on merkitystä.

Mutta onko se selkeästi havaittavissa ei-vaativissa ns. perusolosuhteissa, sekakäytössä?

Tietty, jotta vertailun voisi paremmin tehdä, niin tulisi olla eri-materiaali-runkoisia pyöriä, mutta samalla runko-geometrialla, saman kokoisia (materiaalin sallimissa rajoissa) ja samoilla osilla renkaineen ja satuloineenkin.

Siellä oli yksi kotimainen kokemus ja kuinkas ollakaan, niin hommaan liittyi Vodka-matkaevään haku pitkäripaisesta ja sitten palumatkalla pullo oli livennyt väärään paikkaan, eikä hiilikuitu ollut oikein tykännyt kosketuksesta ;-)

Hommasin Nakamuran säädettävän huoltotelineen (on vielä avamattomassa pakkauksessaan), jossa fillari puristetaan "leuoilla" satulantolpasta kiinni ja kaipa sen voi runkoputkestakin kiinnittää jos vain vaijerit eivät tule tielle.

Pakkauksen kyljessä erikseen mainitaan, että sitä ei saa käyttää hiilirunkoisia siihen kiinnittääkseen.

Anonyymi kirjoitti:

Siellä oli yksi kotimainen kokemus ja kuinkas ollakaan, niin hommaan liittyi Vodka-matkaevään haku pitkäripaisesta ja sitten palumatkalla pullo oli livennyt väärään paikkaan, eikä hiilikuitu ollut oikein tykännyt kosketuksesta ;-)

Hommasin Nakamuran säädettävän huoltotelineen (on vielä avamattomassa pakkauksessaan), jossa fillari puristetaan "leuoilla" satulantolpasta kiinni ja kaipa sen voi runkoputkestakin kiinnittää jos vain vaijerit eivät tule tielle.

Pakkauksen kyljessä erikseen mainitaan, että sitä ei saa käyttää hiilirunkoisia siihen kiinnittääkseen.

Lue lisää

Voi kait siihen komposiitinkin ripustaa mutta tarvitsee hankkia siihen erikseen semmoiset tarkoitukseen sopivat ripustimet. Toisaalta jos siitä hiilaripyörästä löytyy alumiinisatulatolppa voi siitäkin kouraista kähmien kiinni.

Anonyymi kirjoitti:

Voi kait siihen komposiitinkin ripustaa mutta tarvitsee hankkia siihen erikseen semmoiset tarkoitukseen sopivat ripustimet. Toisaalta jos siitä hiilaripyörästä löytyy alumiinisatulatolppa voi siitäkin kouraista kähmien kiinni.

Lue lisää

Itselläni ei ole hiilikuitufillaria, mutta liittyi tuohon edelliseen viestiin. Nähdäkseni tuohon mailliin ei ole vaihtopäitä eri rungoille.

Tuohon voisi lisätä vielä että hiilikuiturungot eivät ole kierrätettäviä materiaalinsa vuoksi

Anonyymi kirjoitti:

Tuohon voisi lisätä vielä että hiilikuiturungot eivät ole kierrätettäviä materiaalinsa vuoksi

Juu. Hiilarirunko ei ole kovin hyvin kierrätettävä.

Jos noita runkomateriaaleja vertaa veneen matskuihin, niin siellä tilanne kovassa käytössä on seuraava: Ensimmäisenä hajoaa alumiinipaatit, runko väsyy. Seuraavana loppuun kuluu lasikuitupaatit. Teräs on niin painavaa, että siitä ei tehdä rytyytykseen sopivia paatteja. Teräsveneen rungon käyttöikä on loputon, jossei ruoste hyökkää.

Elikkäs fillareissa ja veneissä teräsrungon käyttöikä on loputon.

"Taas tehdään ongelmaa jota ei ole. Eri materiaalella on erilaisia ominaisuuksia. "

Tarkoittaako tuo ajatelma siis sitä, että tulisi hommata fillari silmät kiinni edes uhraamatta ajatusta avauksen aiheelle, niille mainituille erilaisille ominaisuuksille, eli nykyisin käytetyjen materiaalien turvallisuudelle ja pitkäikäisyydelle?

" Ei voi suoraan sanoa mikä on parempi tai huonompi. Ensin pitää määritellä mitä halutaan."

Todellisuudessa vaihtoehdot ovat melko vähissä, eli alumiiniä kaikkialla, ainakin jos kyse on ns. normipyöristä ja tämä jo muutaman satasen "maasto"-fillareissa, joissa on lisäksi samaan hintaan tungettu (kehnolaatuinen) joustohaarukka .... eli jostakin on tingitty.

Ylempänä ketjussa herätin avoimen kysymyksen alu-rungon laadusta: .... saman valmistajan "maasto"-halpispyörä n. 300e __vs__ saman valmistajan laadukkaampi ja hinnakkaampi 'maasto'-pyörä n. 700 e.

Onko molempien alu-runko laadultaan samaa tasoa ja lisähinta muodostuu vain paremmista osista.

Sitten niitä teräsrunkoisia on huomattavan vähän tarjolla ja / tai suppeassa kategoriassa ja useinkin vähemmän laadukkailla osilla.

"Edellä jo mainittu että pyörä pitää valita käyttötarkoituksen mukaan. "

Tuohan on kaikille aivan itsestään selvä asia ..... vaikka pieni kritiikki muoti-ilmiöitä kohtaan onkin paikallaan vaikkapa tyylii, miksi ostaa "apina-asentoinen" "maasto"-pyörä kehnohkolla joustohaarukalla lähinnä urbaaniin käyttöön, ilmiö joka on huomattavan yleinen.

"Tavalisen arkipolkijan on turha ruveta vähättelemään tai kyseenalaistamaan toisten valintoja."

Kuka täällä on tuollaista harjoittanut ja kuka ottanut herkkään siipeensä?

Toisaalta, tuosta hieman argumentum ad hominemille tuoksahatavasta lähestymistavasta voisi kysyä, että tarkoittaako "arkipolkija" sitä, että hänellä olisi aivot narikassa ja täysi tietämättömyys ja kiinnostumattomuus pyöräilyyn liityvistä asioista.

Anonyymi kirjoitti:

"Taas tehdään ongelmaa jota ei ole. Eri materiaalella on erilaisia ominaisuuksia. "

Tarkoittaako tuo ajatelma siis sitä, että tulisi hommata fillari silmät kiinni edes uhraamatta ajatusta avauksen aiheelle, niille mainituille erilaisille ominaisuuksille, eli nykyisin käytetyjen materiaalien turvallisuudelle ja pitkäikäisyydelle?

" Ei voi suoraan sanoa mikä on parempi tai huonompi. Ensin pitää määritellä mitä halutaan."

Todellisuudessa vaihtoehdot ovat melko vähissä, eli alumiiniä kaikkialla, ainakin jos kyse on ns. normipyöristä ja tämä jo muutaman satasen "maasto"-fillareissa, joissa on lisäksi samaan hintaan tungettu (kehnolaatuinen) joustohaarukka .... eli jostakin on tingitty.

Ylempänä ketjussa herätin avoimen kysymyksen alu-rungon laadusta: .... saman valmistajan "maasto"-halpispyörä n. 300e __vs__ saman valmistajan laadukkaampi ja hinnakkaampi 'maasto'-pyörä n. 700 e.

Onko molempien alu-runko laadultaan samaa tasoa ja lisähinta muodostuu vain paremmista osista.

Sitten niitä teräsrunkoisia on huomattavan vähän tarjolla ja / tai suppeassa kategoriassa ja useinkin vähemmän laadukkailla osilla.

"Edellä jo mainittu että pyörä pitää valita käyttötarkoituksen mukaan. "

Tuohan on kaikille aivan itsestään selvä asia ..... vaikka pieni kritiikki muoti-ilmiöitä kohtaan onkin paikallaan vaikkapa tyylii, miksi ostaa "apina-asentoinen" "maasto"-pyörä kehnohkolla joustohaarukalla lähinnä urbaaniin käyttöön, ilmiö joka on huomattavan yleinen.

"Tavalisen arkipolkijan on turha ruveta vähättelemään tai kyseenalaistamaan toisten valintoja."

Kuka täällä on tuollaista harjoittanut ja kuka ottanut herkkään siipeensä?

Toisaalta, tuosta hieman argumentum ad hominemille tuoksahatavasta lähestymistavasta voisi kysyä, että tarkoittaako "arkipolkija" sitä, että hänellä olisi aivot narikassa ja täysi tietämättömyys ja kiinnostumattomuus pyöräilyyn liityvistä asioista.

Lue lisää

Arkunpolkija ei tiedä miltä sisällä makaavasta tuntuu. He he, tuntuu myös siltä että tavanpoljinpolkija ei tiedä kalliimmista poljintavälineistä hölkäsen pöläystä. Olettamuksia riittää jotta voi sujuvasti perustella itselleen sen raskahan rautapolkuoyörän omistamisen ja sillä polkemisen. Mutta, olkaa hyvä vaan. Jos jättäisi viinan tupakin ja muut nautintoaineet, sekä autoilun, olisi varmaankin monella varaa hankkia yksi arvokas polkupyörä talliinsa kokeiltavaksi poljettavaksi

Anonyymi kirjoitti:

Arkunpolkija ei tiedä miltä sisällä makaavasta tuntuu. He he, tuntuu myös siltä että tavanpoljinpolkija ei tiedä kalliimmista poljintavälineistä hölkäsen pöläystä. Olettamuksia riittää jotta voi sujuvasti perustella itselleen sen raskahan rautapolkuoyörän omistamisen ja sillä polkemisen. Mutta, olkaa hyvä vaan. Jos jättäisi viinan tupakin ja muut nautintoaineet, sekä autoilun, olisi varmaankin monella varaa hankkia yksi arvokas polkupyörä talliinsa kokeiltavaksi poljettavaksi

Lue lisää

"He he, tuntuu myös siltä että tavanpoljinpolkija ei tiedä kalliimmista poljintavälineistä hölkäsen pöläystä. "

Aivan aluksi olisi kiinnostava kuulla luokittelu tavanpolkija vs. joki muu, mikä lie polkija ;-)

Yksi ei estä toista ja avauksen teemana avoimena kysymyksenä on nimenomaan eri materiaalien kestävyys, pitkäikäisyys ja turvallisuus.

Alu-rungoissa, joita valtaosa vaikuttaa olevan ja joilla ne "tavanpolkijat" ja jotkin luokittelemattomat mitkä-lie ei-tavanpolkijatkin polkevat .... niin niihin tulisi tehdä runkoon kiinnitykset oikealla momentilla. Moniko näin toimii ja mikä on seuraus rungon pitkäikäisyydelle ja omalle sekä toisten turvallisuudelle jos joku sellaisen ostaa sitten käytettynä.

Sitten toinen havainto on se, että jos haluaa fillarin vaikkapa Deoren osilla, niin vastassa on lähinnä niitä "apina-pyöriä" ikäänkuin rennomman ajoasennon fillareissa osien laadulla ei olisi merkitystä.

"Jos tuolla rannassa malttaa pysähdellä, huomaa nyt talvisäilytyksen aikaan, ettei se alumiinikaan ole ikuista."

Tuotta tuokin, mutta moniko fillari on kesäkaudet x-%-osuudella upotettuna veteen ;-)

"mitä tästä keskustelusta on nyt pääteltävissä ?"

No, jos pitkäikäisen ja kestävärunkoisen, sekä turvallisen fillarin haluaa, niin tulisi löytää itsellen sopiva metallirunkoinen versio hyvillä osilla ;-)

No, kait se hyvin tehty alukin kestää jos kiinnityksien momentteja osia ruuvaillessaan kunnioittaa.

Kukaan ei osannut ottaa kantaa alla olevaan jo pariin kertaan esittämääni kysymykseen.

*

Ylempänä ketjussa herätin avoimen kysymyksen alu-rungon laadusta: .... saman valmistajan "maasto"-halpispyörä n. 300e __vs__ saman valmistajan laadukkaampi ja hinnakkaampi 'maasto'-pyörä n. 700 e.

Onko molempien alu-runko laadultaan samaa tasoa ja lisähinta muodostuu vain paremmista osista ... tyyliin jokin Tourney vs. Deore.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos tuolla rannassa malttaa pysähdellä, huomaa nyt talvisäilytyksen aikaan, ettei se alumiinikaan ole ikuista."

Tuotta tuokin, mutta moniko fillari on kesäkaudet x-%-osuudella upotettuna veteen ;-)

"mitä tästä keskustelusta on nyt pääteltävissä ?"

No, jos pitkäikäisen ja kestävärunkoisen, sekä turvallisen fillarin haluaa, niin tulisi löytää itsellen sopiva metallirunkoinen versio hyvillä osilla ;-)

No, kait se hyvin tehty alukin kestää jos kiinnityksien momentteja osia ruuvaillessaan kunnioittaa.

Kukaan ei osannut ottaa kantaa alla olevaan jo pariin kertaan esittämääni kysymykseen.

*

Ylempänä ketjussa herätin avoimen kysymyksen alu-rungon laadusta: .... saman valmistajan "maasto"-halpispyörä n. 300e __vs__ saman valmistajan laadukkaampi ja hinnakkaampi 'maasto'-pyörä n. 700 e.

Onko molempien alu-runko laadultaan samaa tasoa ja lisähinta muodostuu vain paremmista osista ... tyyliin jokin Tourney vs. Deore.

Lue lisää

Asiahan on niin, että kun puhutaan alumiinirunkoisista 300-700 euroa, niin niissä mitään eroa ole. Eron tekee todellakin osasarjat, ja jos niistä otetaan ainoastaan vaihtajat sekä jarrut vaihdevipuineen, niin niilläkään merkitystä ole. Miksei? No siksi, että niissä haetaan painonsäästöä suuhteessa toisiinsa. Kalliimpi on hiukan kevyempi, mutta koska runko painaa suhteellisen paljon, niin silläkään ole mitään merkitystä. Kalliimpi vahteistohökötys kestää ehkä vähän pitempään, mutta oikein säädetty toimii samoin ja yhtä hyvin hinnasta riippumatta. Myöskään momentit ole niin kovin tärkeitä alumiinirunkoisessa. Materiaali kyllä kestää vähän sinne päin kiristelyn, toisin kuin hiilikuitu.

Sitten kun mennään oikeasti kevyisiin alumiinirunkoihin niin niissä osasarjojen painolla onkin jo merkitystä. Mitäpä sitä hyvää lihhaa sinapilla pilaamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Asiahan on niin, että kun puhutaan alumiinirunkoisista 300-700 euroa, niin niissä mitään eroa ole. Eron tekee todellakin osasarjat, ja jos niistä otetaan ainoastaan vaihtajat sekä jarrut vaihdevipuineen, niin niilläkään merkitystä ole. Miksei? No siksi, että niissä haetaan painonsäästöä suuhteessa toisiinsa. Kalliimpi on hiukan kevyempi, mutta koska runko painaa suhteellisen paljon, niin silläkään ole mitään merkitystä. Kalliimpi vahteistohökötys kestää ehkä vähän pitempään, mutta oikein säädetty toimii samoin ja yhtä hyvin hinnasta riippumatta. Myöskään momentit ole niin kovin tärkeitä alumiinirunkoisessa. Materiaali kyllä kestää vähän sinne päin kiristelyn, toisin kuin hiilikuitu.

Sitten kun mennään oikeasti kevyisiin alumiinirunkoihin niin niissä osasarjojen painolla onkin jo merkitystä. Mitäpä sitä hyvää lihhaa sinapilla pilaamaan.

Lue lisää

"Eron tekee todellakin osasarjat, ja jos niistä otetaan ainoastaan vaihtajat sekä jarrut vaihdevipuineen, niin niilläkään merkitystä ole. Miksei? No siksi, että niissä haetaan painonsäästöä suuhteessa toisiinsa. "

Tuon suhteen täysin eri mieltä, sillä reippaasti eri laatuluokan osilla on muutakin eroa kuin pelkkä paino ... mieluummin käytäisin Deoren kuin vaikkapa Altuksen vaihtajia.

Tuskimpa mainitun hintaluokan pyörissä suuremmin painoeroilla hifistellään ja eiköhän niiden joustohaarukoissakin ole tasoeroa.

"Kalliimpi vahteistohökötys kestää ehkä vähän pitempään, mutta oikein säädetty toimii samoin ja yhtä hyvin hinnasta riippumatta. "

Edelleen eri mieltä. Eiköhän ne Deoret ole toimivuudeltaan hieman eri luokkaa vs. A

Anonyymi kirjoitti:

"Eron tekee todellakin osasarjat, ja jos niistä otetaan ainoastaan vaihtajat sekä jarrut vaihdevipuineen, niin niilläkään merkitystä ole. Miksei? No siksi, että niissä haetaan painonsäästöä suuhteessa toisiinsa. "

Tuon suhteen täysin eri mieltä, sillä reippaasti eri laatuluokan osilla on muutakin eroa kuin pelkkä paino ... mieluummin käytäisin Deoren kuin vaikkapa Altuksen vaihtajia.

Tuskimpa mainitun hintaluokan pyörissä suuremmin painoeroilla hifistellään ja eiköhän niiden joustohaarukoissakin ole tasoeroa.

"Kalliimpi vahteistohökötys kestää ehkä vähän pitempään, mutta oikein säädetty toimii samoin ja yhtä hyvin hinnasta riippumatta. "

Edelleen eri mieltä. Eiköhän ne Deoret ole toimivuudeltaan hieman eri luokkaa vs. A

Lue lisää

"Kalliimpi vahteistohökötys kestää ehkä vähän pitempään, mutta oikein säädetty toimii samoin ja yhtä hyvin hinnasta riippumatta. "

Edelleen eri mieltä. Eiköhän ne Deoret ole toimivuudeltaan ja laadultaan "hieman" eri luokkaa vs. Altus tai Tourney ja ne säädötkin sitten pysyvät paremmin.

"Sitten kun mennään oikeasti kevyisiin alumiinirunkoihin niin niissä osasarjojen painolla onkin jo merkitystä. "

Yes, ja niissä erityisen kevyiden alu-runkojen valmistustekniikassa täytyy olla jotakin erityistä, jolla ne saadaan kesktäviksi ... mutta enpä ole katsellut, että minkä kategorian fillareista on kyse.

Anonyymi kirjoitti:

"Kalliimpi vahteistohökötys kestää ehkä vähän pitempään, mutta oikein säädetty toimii samoin ja yhtä hyvin hinnasta riippumatta. "

Edelleen eri mieltä. Eiköhän ne Deoret ole toimivuudeltaan ja laadultaan "hieman" eri luokkaa vs. Altus tai Tourney ja ne säädötkin sitten pysyvät paremmin.

"Sitten kun mennään oikeasti kevyisiin alumiinirunkoihin niin niissä osasarjojen painolla onkin jo merkitystä. "

Yes, ja niissä erityisen kevyiden alu-runkojen valmistustekniikassa täytyy olla jotakin erityistä, jolla ne saadaan kesktäviksi ... mutta enpä ole katsellut, että minkä kategorian fillareista on kyse.

Lue lisää

Tuo pyörän rungon suunnittelu jos se halutaan oikeasti tehdä hyvin (eli tehdään kevyt mutta vahva runko) on pitkän prosessin tulos.
Eli suunnitteluhan lähtee tietysti lujuusopillisesti mahdollisimman optimaalisista muodoista suhteessa pyörälle asetettavista muista vaatimuksista jotka ovat riippuvaisia pyörälle suunniteltujen käyttötapojen vaatimuksista (esimerkiksi huipputason maantiekilpapyörän rungon vaatimukset eroavat huomattavasti kilpatason maastopyörän rungolle asettetavista vaatimuksiista).
Sitten lasketaan minnepäin runkoa muodostuu minkäkin suuruisia voimia missäkin oletetuissa rasitustilanteissa ja sen mukaan sitten pyörän runkoa muokataan sen mukaisesti että suurimmille rasitusvoimille alttiilla runkoalueilla käytetään vahvempia rakenteita kuin niillä alueilla joihin kohdistuvat voimat ovat huomattavasti pienempiä.
Eli eri kohdissa runkoa käytetään eripaksuisia ja eri seinämävahvuuksilla sekä eri muotoisia putkirakenteita jotka vastaavat juuri sen runko-osan rasitusvaatimuksia.

Näin muokattujen runkorakenteiden valmistaminen on huomattavasti aikaavievämpää ja kalliimpaa kuin perinteinen putkirakenne jossa pyörän runko on valmistettu kauttaaltaa samankokoisesta ja samalla seinämävahvuudella olevasta putkesta, jolloin rungon rakenteellinen kestävyys ei vastaa samalla tavalla todellisia ketävyysvaatimuksia, vaan rungossa on selvästi enemmän materiaalia (=painoa) kuin mitä pyörässä joka kunnolla suunniteltu.

Sitten tietysti on vielä oma asiansa rungossa käytetyn materiaalin laatu. Rungoissa käytettävä alumiiniahän ei oli puhtaana alumiiniä, vaan mukana on aina pieni määrä muita seosaineita (mm. kuten mangaania, piitä, kuparia ja magnesiumia ) joilla muokataan alumiinin ominaisuuksia haluttuun suuntaan. Alumiinilaatuja on useita ja kaikkien muidenkin aineiden tapaan ne laadukkaimmat alumiinilaadut sitten tuppaavat olemaan myös niitä kalleimpia. Eli lähtökohtaisesti taas kalliimmissa/paremmissa rungoissa käytettävän alumiinin laatu on myös parempaa kuin halvoissa/huonoissa rungoissa.

santtu_1975X kirjoitti:

Tuo pyörän rungon suunnittelu jos se halutaan oikeasti tehdä hyvin (eli tehdään kevyt mutta vahva runko) on pitkän prosessin tulos.
Eli suunnitteluhan lähtee tietysti lujuusopillisesti mahdollisimman optimaalisista muodoista suhteessa pyörälle asetettavista muista vaatimuksista jotka ovat riippuvaisia pyörälle suunniteltujen käyttötapojen vaatimuksista (esimerkiksi huipputason maantiekilpapyörän rungon vaatimukset eroavat huomattavasti kilpatason maastopyörän rungolle asettetavista vaatimuksiista).
Sitten lasketaan minnepäin runkoa muodostuu minkäkin suuruisia voimia missäkin oletetuissa rasitustilanteissa ja sen mukaan sitten pyörän runkoa muokataan sen mukaisesti että suurimmille rasitusvoimille alttiilla runkoalueilla käytetään vahvempia rakenteita kuin niillä alueilla joihin kohdistuvat voimat ovat huomattavasti pienempiä.
Eli eri kohdissa runkoa käytetään eripaksuisia ja eri seinämävahvuuksilla sekä eri muotoisia putkirakenteita jotka vastaavat juuri sen runko-osan rasitusvaatimuksia.

Näin muokattujen runkorakenteiden valmistaminen on huomattavasti aikaavievämpää ja kalliimpaa kuin perinteinen putkirakenne jossa pyörän runko on valmistettu kauttaaltaa samankokoisesta ja samalla seinämävahvuudella olevasta putkesta, jolloin rungon rakenteellinen kestävyys ei vastaa samalla tavalla todellisia ketävyysvaatimuksia, vaan rungossa on selvästi enemmän materiaalia (=painoa) kuin mitä pyörässä joka kunnolla suunniteltu.

Sitten tietysti on vielä oma asiansa rungossa käytetyn materiaalin laatu. Rungoissa käytettävä alumiiniahän ei oli puhtaana alumiiniä, vaan mukana on aina pieni määrä muita seosaineita (mm. kuten mangaania, piitä, kuparia ja magnesiumia ) joilla muokataan alumiinin ominaisuuksia haluttuun suuntaan. Alumiinilaatuja on useita ja kaikkien muidenkin aineiden tapaan ne laadukkaimmat alumiinilaadut sitten tuppaavat olemaan myös niitä kalleimpia. Eli lähtökohtaisesti taas kalliimmissa/paremmissa rungoissa käytettävän alumiinin laatu on myös parempaa kuin halvoissa/huonoissa rungoissa.

Lue lisää

"Eli lähtökohtaisesti taas kalliimmissa/paremmissa rungoissa käytettävän alumiinin laatu on myös parempaa kuin halvoissa/huonoissa rungoissa."

Tästä tulemme tietty siihen, että kuinka paljon on, tai ei ole, laadultaan eri tasoisia alu-runkoja vaikkapa "suuren yleisön" ei-ammattikäytöön suunnitelluissa maastopyörissä ja miten ostaja voi sen todentaa.

Ajatellaan vaikkapa esimerkin alu-fillareita 300-700 e hintaluokassa tai vaikka noin tonniin saakka, jossa osakategoriat ovat yksi keskeinen hinnanmäärittäjä ... vaihteet, vaihtajat, rattaat, keskiöt, kammet, laakerit, jarrut ja joustoharukka .... eli paljonko jää rungon mahdolliselle laatuerolle tilaa. Tämä esimerkki aina jonkin saman valmistajan tuotantoa koskien.

Tietty ns. normikäyttäjälle, joka ei harrasta vaativaa maastoajoa alamäkineen ja toistuvine hyppyineen, niin se oleellinen kysymys on alu-rungon kestävyys, pitkäikäisyys ja turvallisuus sekakäytössä vs. teräsrunko.

Noita Jopon katkenneita runkoja lukuunottamatta en ole lukenut alu-runkojen hajoamisista vaikkapa ns. maastopyörissä, kuitenkin useimmiten arkipyörillä, osa niiden käyttäjistä saattaa toisinaan hieman rykyttää erilaiislla maastopoluillakin.

Viljelty höttöpuu ei kestä.

Painoero ei selity rungon materiaalien perusteella.

Akkasi paino taitaa olla ainut selittävä tekijä.

Kaikki teräs ei ole samaa kamaa. Kestävä runko on cromoly-terästä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki teräs ei ole samaa kamaa. Kestävä runko on cromoly-terästä.

Tai mangaani/mangaanimolybdenisidosteista... se tosin on harvinaisempaa.

Anonyymi kirjoitti:

Painoero ei selity rungon materiaalien perusteella.

Akkasi paino taitaa olla ainut selittävä tekijä.

Heh, Useampi alumiinipaskalla ajaja on ollut kitkerä, kun olen kertonut tämän asian. Et ole ensimmäinen.

Painoero selittyy juutikin materiaalien perusteella. Alumiini on kevyempää, mutta myös terästä heikompaa. Sitä toisin sanoen tarvitaan enemmän, jolloin paino-hyötysuhde vs. teräs tasoittuu.

Jotta alurunko pysyisi kuitenkin kevyenä, pyritään putkesta tekemään seinämävahvuudeltaan mahdollisimman ohutta. Tämä vaatii läpimitalta suurikokoisen putken käyttämistä, jotta runko pysyy kasassa. Seurauksena on jäykkä ja kova rakenne, joka kuitenkin on suhteellisen hauras.

Ei sovellu haurautensa takia kaikkiin käyttötarkoituksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sovellu haurautensa takia kaikkiin käyttötarkoituksiin.

Kummasti se hiilikuitu vain soveltuu kalliimman hintaluokan maastopyöriin, joten kerrotko mihin pyöriin se ei sovellu?

Itselläni lisääntyi viimeviikolla oma pyörävalikoimani huippukevyellä (siis sähköavausteiseksi pyöräksi huippukevyt) 16,x kg painavala Focuksen Raven2 9.8 maastopyörällä ( https://www.focus-bikes.com/fi_en/185972-raven-9-8 ), jonka erittäin tukevan runko painaa runkokoosta riippuen vain ällistyttävät 1,82-1.93 kg., samoihin paino/jäykkyys suhteisiin ei metallirungoilla päästä.

Sitten se mikä rungon pitkä-aikaikestävyys tulee olemaan, ne, sen näyttää sitten vain aika ja lupaan kyllä raportoida jos kyseisen pyörän rungon kanssa tulee ongelmia.

santtu_1975X kirjoitti:

Kummasti se hiilikuitu vain soveltuu kalliimman hintaluokan maastopyöriin, joten kerrotko mihin pyöriin se ei sovellu?

Itselläni lisääntyi viimeviikolla oma pyörävalikoimani huippukevyellä (siis sähköavausteiseksi pyöräksi huippukevyt) 16,x kg painavala Focuksen Raven2 9.8 maastopyörällä ( https://www.focus-bikes.com/fi_en/185972-raven-9-8 ), jonka erittäin tukevan runko painaa runkokoosta riippuen vain ällistyttävät 1,82-1.93 kg., samoihin paino/jäykkyys suhteisiin ei metallirungoilla päästä.

Sitten se mikä rungon pitkä-aikaikestävyys tulee olemaan, ne, sen näyttää sitten vain aika ja lupaan kyllä raportoida jos kyseisen pyörän rungon kanssa tulee ongelmia.

Lue lisää

Puntin nosto taitaa olla harvoja lajeja, jossa fyysistä kuntoa ei pyritä kohottamaan mahdollisimman kevein välinein. 😂

Anonyymi kirjoitti:

Puntin nosto taitaa olla harvoja lajeja, jossa fyysistä kuntoa ei pyritä kohottamaan mahdollisimman kevein välinein. 😂

Ja puntinnoston "ylianostus" onkin lopputuloksena karseaa katsottavaa.

4 tonnin hiilariritsa mutta liian hauras ajoon eikä edes 10 kiloisena teräsrunkoista kevyempi.
"Bianchi Arcadex Fork failure"
https://youtu.be/MuqGd247-Qk?t=49

Anonyymi kirjoitti:

4 tonnin hiilariritsa mutta liian hauras ajoon eikä edes 10 kiloisena teräsrunkoista kevyempi.
"Bianchi Arcadex Fork failure"
https://youtu.be/MuqGd247-Qk?t=49

Lue lisää

Iskunkestävyys hiilikuidulla on aika heikko, muutoi nse on ylivoimainen materiaali. Hiilikuitu tosin vanhenee, eli ominaisuudet heikentyvät ajan myötä.

Anonyymi kirjoitti:

Iskunkestävyys hiilikuidulla on aika heikko, muutoi nse on ylivoimainen materiaali. Hiilikuitu tosin vanhenee, eli ominaisuudet heikentyvät ajan myötä.

Tuossa vaan pyörä vaan hajosi alta itsekseen.

Anonyymi kirjoitti:

Iskunkestävyys hiilikuidulla on aika heikko, muutoi nse on ylivoimainen materiaali. Hiilikuitu tosin vanhenee, eli ominaisuudet heikentyvät ajan myötä.

Ja pyörä oli lisäksi aivan uusi.

Anonyymi kirjoitti:

Iskunkestävyys hiilikuidulla on aika heikko, muutoi nse on ylivoimainen materiaali. Hiilikuitu tosin vanhenee, eli ominaisuudet heikentyvät ajan myötä.

Ylivoimainen? Ei missään tapauksessa, ellei keveyden tavoittelua oteta huomioon... Naarmuherkkä materiaali.

Anonyymi kirjoitti:

4 tonnin hiilariritsa mutta liian hauras ajoon eikä edes 10 kiloisena teräsrunkoista kevyempi.
"Bianchi Arcadex Fork failure"
https://youtu.be/MuqGd247-Qk?t=49

Lue lisää

Ei tuollaiset muotipyörät ole tarkoitettu oikeaan ajoon vaan niiden kanssa on tarkoitus poseerata some-kuvissa

Anonyymi kirjoitti:

Ylivoimainen? Ei missään tapauksessa, ellei keveyden tavoittelua oteta huomioon... Naarmuherkkä materiaali.

Kyllähän yleensä isossa osassa tuotteita (etenkin kun kyse liikkumiseen tarkoitetuista laitteista) rakenteen paino suhteessa sen muihin ominaisuuksiin on yksi ensisijaisia suunnittelulähtökohtia.
Eri materiaaleilla on erilaisia ominaisuuksia jotka pitää suunnittelijan ottaa huomioon.
Hiilikuitu on tämän päivän materiaaleista kaikista paras kun suhteutetaan materiaalin painoa sen jäykkyyteen, verrataan sitä oikeastaan mihin tahansa muuhun käytettävissä olevaan materiaalin (puhutaan nyt sitten pyörän rungoista taikka muista vastaavista kuormituksen alaisista kappaleista).
Hiilikuitu on sitten toisaalta myös haastava materiaali niin suunnittelun kuin erityisesti tuotteen valmistuksen osalta. Laadukkaan hiilikuituisen pyöränrungon valmistus on aikaavievä prosessi jossa tarvitaan sekä suuri määrä ammattitaitoista käsityö-osaamista että kalliita teollisia laitteita joka johtaa siihen että hyvälaatuiset hiilikuiturungot maksavat moninkertaisesti vaikkapa alumiinirunkoon nähden.

Hiilikuidussa pitää tosiaan huomioida meteriaalin ominaisuudet siinä, että vaikka se kestää rasitusta äärimmäisen hyvin suhteessa kappaleen painoon ja sen rasituksen alaiset muodonmuutokset ovat todellä vähäisiä, johtaa nuo materiaalia ominaisuudet siihen, että kun materiaalin kestokyky ylittyy, niin se johtaa aina käytännössä sitten kappaleen hajoamiseen. Siinä missä vastaava vaikkapa alumiiniseen runkoon kohdistuu isompi rasitys mitä se kestää, niin se monasti vain taipuu, taikka siihen tulee lommo yms. niin hiilikuiturunko vastaavassa tilanteessa kun sen kestökyky ylittyy, niin yleensä johtaa täyteen hajoamiseen.

santtu_1975X kirjoitti:

Kyllähän yleensä isossa osassa tuotteita (etenkin kun kyse liikkumiseen tarkoitetuista laitteista) rakenteen paino suhteessa sen muihin ominaisuuksiin on yksi ensisijaisia suunnittelulähtökohtia.
Eri materiaaleilla on erilaisia ominaisuuksia jotka pitää suunnittelijan ottaa huomioon.
Hiilikuitu on tämän päivän materiaaleista kaikista paras kun suhteutetaan materiaalin painoa sen jäykkyyteen, verrataan sitä oikeastaan mihin tahansa muuhun käytettävissä olevaan materiaalin (puhutaan nyt sitten pyörän rungoista taikka muista vastaavista kuormituksen alaisista kappaleista).
Hiilikuitu on sitten toisaalta myös haastava materiaali niin suunnittelun kuin erityisesti tuotteen valmistuksen osalta. Laadukkaan hiilikuituisen pyöränrungon valmistus on aikaavievä prosessi jossa tarvitaan sekä suuri määrä ammattitaitoista käsityö-osaamista että kalliita teollisia laitteita joka johtaa siihen että hyvälaatuiset hiilikuiturungot maksavat moninkertaisesti vaikkapa alumiinirunkoon nähden.

Hiilikuidussa pitää tosiaan huomioida meteriaalin ominaisuudet siinä, että vaikka se kestää rasitusta äärimmäisen hyvin suhteessa kappaleen painoon ja sen rasituksen alaiset muodonmuutokset ovat todellä vähäisiä, johtaa nuo materiaalia ominaisuudet siihen, että kun materiaalin kestokyky ylittyy, niin se johtaa aina käytännössä sitten kappaleen hajoamiseen. Siinä missä vastaava vaikkapa alumiiniseen runkoon kohdistuu isompi rasitys mitä se kestää, niin se monasti vain taipuu, taikka siihen tulee lommo yms. niin hiilikuiturunko vastaavassa tilanteessa kun sen kestökyky ylittyy, niin yleensä johtaa täyteen hajoamiseen.

Lue lisää

Tuo kyseessä oleva pyörä vaan ei ollut erityisen kevyt. Samaan painoon olisi päässyt muillakin, hiilikuitua turvallisemmalla materiaalilla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuollaiset muotipyörät ole tarkoitettu oikeaan ajoon vaan niiden kanssa on tarkoitus poseerata some-kuvissa

Kerrotko vielä mikä on "oikean ajon", määritelmä?

Itsellä kiinnostus tuolla maasto-ajon puolella, niin varsinaisilla maastoreiteillä, kuin sitten myös metsä-autoteillä yms. hieman helpommilla reiteillä asfalttireittien ulkopuolella, olisi mukava tietää onko tuo "oikeaa ajoa" vaiko ei?
Minulle pyöräily on harrastus ei niinkään liikkumismuoto (ei käy pyörällä töissä, kaupassa yms.) joka on mukava rentoutumismuoto, mikä parempaa rentoutumista työpäivän jälkeen kuin hypätä pyörän selkään ja lähteä parin tunnin maastolenkille.
Itselleni liittyy tuohon pyöräilyharrastuukseeni ajamisen lisäksi olennaisena osana myös pyörät ja niiden tekniikka. Pyörien huoltaminen, osaparannukset yms. ovat osa harrastustani.

Omaan kalustooni kuuluu tällähetkellä neljä hieman eriasteista/tyyppistä maastopuolelle tarkoitettua (kaikki sähköavusteista)pyörää.
on Täysjousitettu hiilikuiturunkoinen maastopyörä siihen rankimpaan/aktiivisimpaan maastoajoon. Sitten on etujousitettu alumiinirunkoinen fat-bike pehmeämpiin olosuhteisiin sekä talviajoon, sitten uusimpana hankintana erikoiskevyt (reilu 16kg. joka sähköavusteiselle pyörälle erittäin vähän) hiilikuiturunkoinen etujousitettu maastopyörä helpommille metsäpoluille, metsäautoteille yms. ja sitten tuo vanhin ajokkini, alumiinirunkoinen utujoustomaasturi joka nyt sitten siirtyy enemmän tuonne "yleispyöräksi" jos/kun sille tarvetta.

Olisi hauska kuulla etteivät nuokaan ole "oikeaa" ajoa ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo kyseessä oleva pyörä vaan ei ollut erityisen kevyt. Samaan painoon olisi päässyt muillakin, hiilikuitua turvallisemmalla materiaalilla.

Eli koskiko tuo Kommetti tuota Bianchin pyörää josta oli linkkiä tuossa muutama viesti sitten?
Titysti pitää ensin muistaa että tuo Arcadex on Gravel pyörä, ei maantiepyörä, joten paino (9.8kg M-koossa) pitää suhteuttaa muihin Graveleihin (kevyimmät Graveliksi tarkoitetut pyörät taitavat pyöriä tuolla jossain 7.2-7.5kg paikkeilla, mutta ne ovatkin sitten aivan huippukeveiden osien summia).
Tuollaisessa pyörässä pitää muistaa se, että kevyimpien (yleensä siis hiilikuitu) runkojen osuus pyörän kokonaispainosta on luokkaa 15%:a (ilman etuhaarukkaa laskettuna), esimerkiksi pekkien vanteiden (ilman renkaita) paino saattaa olla enemmän kuin rungon paino, rengas/vanne yhdistelmän painosta puhumattakaan.

Tosiaan rungon suunnittelijalla on painon lisäksi muitakin suureita kuin paino, tuo rungonjäykkyys/vähäinen muodonmuutos on yksi tekijä mitä rungon suunnitteli on saattanut hakea tuolla hiilikuiturungon käytöllä.

Miksi tuollainen vaurio sitten paasee käymään, siihen yleensä on kolme vaihtoehtoa,
1) joko kyseinen osa pyörän rungsta on vain yksinkertaisesti väärin suunniteltu ja sen takia ei ole tarpeeksi kestävä, esimerkiksi suunniteltu liian pieni materiaalivahvuus.
2) Rungon valmistusvaiheessa on tapahtunut joku virhe, esimerkiksi hiilikuitumatot eivät ole kunnolla "liimautuneet" taikka sitten runkotehtaalle tullut hiilikuitumateriaali on ollut viallista ja sen kestävyys ei sitä mitä pitäisi.
3) Rungolla on aikaisemmin kaaduttu ja siihen on tullut vaurioita mitä ei olla havaittu ja sitten on myöhemmin pettänyt ajaessa.

Tuo Arcadex:han en tekstien mukaan ensimmäinen Bianchin valmistama hiilikuiturunkoinen Gravel pyörä, joten heidän materiaalituntemus ei vielä välttämättä ole tarvittavalla tasolla.

santtu_1975X kirjoitti:

Kyllähän yleensä isossa osassa tuotteita (etenkin kun kyse liikkumiseen tarkoitetuista laitteista) rakenteen paino suhteessa sen muihin ominaisuuksiin on yksi ensisijaisia suunnittelulähtökohtia.
Eri materiaaleilla on erilaisia ominaisuuksia jotka pitää suunnittelijan ottaa huomioon.
Hiilikuitu on tämän päivän materiaaleista kaikista paras kun suhteutetaan materiaalin painoa sen jäykkyyteen, verrataan sitä oikeastaan mihin tahansa muuhun käytettävissä olevaan materiaalin (puhutaan nyt sitten pyörän rungoista taikka muista vastaavista kuormituksen alaisista kappaleista).
Hiilikuitu on sitten toisaalta myös haastava materiaali niin suunnittelun kuin erityisesti tuotteen valmistuksen osalta. Laadukkaan hiilikuituisen pyöränrungon valmistus on aikaavievä prosessi jossa tarvitaan sekä suuri määrä ammattitaitoista käsityö-osaamista että kalliita teollisia laitteita joka johtaa siihen että hyvälaatuiset hiilikuiturungot maksavat moninkertaisesti vaikkapa alumiinirunkoon nähden.

Hiilikuidussa pitää tosiaan huomioida meteriaalin ominaisuudet siinä, että vaikka se kestää rasitusta äärimmäisen hyvin suhteessa kappaleen painoon ja sen rasituksen alaiset muodonmuutokset ovat todellä vähäisiä, johtaa nuo materiaalia ominaisuudet siihen, että kun materiaalin kestokyky ylittyy, niin se johtaa aina käytännössä sitten kappaleen hajoamiseen. Siinä missä vastaava vaikkapa alumiiniseen runkoon kohdistuu isompi rasitys mitä se kestää, niin se monasti vain taipuu, taikka siihen tulee lommo yms. niin hiilikuiturunko vastaavassa tilanteessa kun sen kestökyky ylittyy, niin yleensä johtaa täyteen hajoamiseen.

Lue lisää

Joissakin kestävyys, vanhemmat Hilux ja Hiace ja Önad Cruiser. Tämä on tositarina. Autovahinkokeskus lopetti joskus ottanamsta näiden autojen moottoreita myyntiin. Niitä ei nimittäin ostanut kukaan koskaan. Ja näiden autojen tekninen kestävyys ei ole legendaan vaan totisinta totta.

Millaisia sitten autoina? No, ihan paskoja ajaa, kuluttaa paljon ja ovat meluisia.

Niin sanottakoon, että ilmeisesti joustokeulaisessa pyörässäni ei ole mikään valmistusvikainen haarukka, mutta kun sen rakennetta katsoo, niin ei voi välttyä päättelemästä sitä riskirakenteeksi verrattuna jäykkään keulaan.