Nykypyörien runkomateriaalien kestävyys ja turvallisuus ?

"Jos nyt lähdetään ensiksi siitä että alumiinikin on metallia."

Toki näin näsäviisastellen, mutta arkikielessä yleisesti puhutaan erikseen alurunkoisista ja sitten ns. metalli-teräsrunkoisista.

"Alumiinin käyttö ei ollut syy jopon rungon katkeamiseen vaan pyörän vääränlainen käyttö. "

Josta Jopon valmistaja ei ollut selkeästi ja näkyvästi tiedottanut, vaikka hyvin tiesi niillä myös keulittavan. Sen sijaan koetti epäeettisesti ostaa hiljaiseksi ja tämä vielä suorastaan solvaavan mitättömällä summalla vs. nuorelle henkilölle aiheutuneet elinikäiset fyysiset vammat.

Fillari-foorumeilla on ollut juurikin juttua siitä, että alurunkoiset pyörät vanhenevat huonommin materiaalin väsymisen vuoksi kuin teräspyörät. Mös osien kiinni ruuvaamisessa saa olla varovaisempi.

Muista yleisemmin nykypyörissä käytetyistä materiaaleista ja niiden komboista kestävyyksineen en omaa mitään mielikuvaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos nyt lähdetään ensiksi siitä että alumiinikin on metallia."

Toki näin näsäviisastellen, mutta arkikielessä yleisesti puhutaan erikseen alurunkoisista ja sitten ns. metalli-teräsrunkoisista.

"Alumiinin käyttö ei ollut syy jopon rungon katkeamiseen vaan pyörän vääränlainen käyttö. "

Josta Jopon valmistaja ei ollut selkeästi ja näkyvästi tiedottanut, vaikka hyvin tiesi niillä myös keulittavan. Sen sijaan koetti epäeettisesti ostaa hiljaiseksi ja tämä vielä suorastaan solvaavan mitättömällä summalla vs. nuorelle henkilölle aiheutuneet elinikäiset fyysiset vammat.

Fillari-foorumeilla on ollut juurikin juttua siitä, että alurunkoiset pyörät vanhenevat huonommin materiaalin väsymisen vuoksi kuin teräspyörät. Mös osien kiinni ruuvaamisessa saa olla varovaisempi.

Muista yleisemmin nykypyörissä käytetyistä materiaaleista ja niiden komboista kestävyyksineen en omaa mitään mielikuvaa.

Lue lisää

Jos alumiini vanhenee huonommin kuin eräs teräs, niin eikö se olekin vain parempi silloin? Joo, kyllä ja lentokoneissakin on nykyään tuota alumiinia aika paljon. Alumiiniseos ei myöskään lainkaan ruostu.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos nyt lähdetään ensiksi siitä että alumiinikin on metallia."

Toki näin näsäviisastellen, mutta arkikielessä yleisesti puhutaan erikseen alurunkoisista ja sitten ns. metalli-teräsrunkoisista.

"Alumiinin käyttö ei ollut syy jopon rungon katkeamiseen vaan pyörän vääränlainen käyttö. "

Josta Jopon valmistaja ei ollut selkeästi ja näkyvästi tiedottanut, vaikka hyvin tiesi niillä myös keulittavan. Sen sijaan koetti epäeettisesti ostaa hiljaiseksi ja tämä vielä suorastaan solvaavan mitättömällä summalla vs. nuorelle henkilölle aiheutuneet elinikäiset fyysiset vammat.

Fillari-foorumeilla on ollut juurikin juttua siitä, että alurunkoiset pyörät vanhenevat huonommin materiaalin väsymisen vuoksi kuin teräspyörät. Mös osien kiinni ruuvaamisessa saa olla varovaisempi.

Muista yleisemmin nykypyörissä käytetyistä materiaaleista ja niiden komboista kestävyyksineen en omaa mitään mielikuvaa.

Lue lisää

Älä nyt viitsi, ei kukaan puhu polkupyörän yhteydessä metalli-teräsrungosta, tai sitten ovat hyvin, hyvin hakoteillä...
Kyllä se yleisin jaottelu myöskin puhekielessä on alumiini- vs. teräsrunko.
Ja nykyään etenkin kalliimpien pyörien yhteydessä metallirunko- vs. hiilikuiturunko.

Ja sitten tuohon jopoon, ainakin minun uutena ostamieni pyörien käyttöoppaassa on kielletty "normaalista poikkeava ajo", esimerkiksi kyseisellä tavalla mikä löytyy Helkama-Veloxin käyttöoppaasta:
"Muistutamme tässä käyttöoppaassa mainitusta säännöllisestä pyörän ajokunnon tarkistuksesta sekä kiinnittämään huomioita oikeanlaiseen ajotapaan.
Mikään Helkama Velox Oy:n valmistama tai maahantuoma kaupunkikäyttöön suunniteltu pyörä ei ole tarkoitettu
esimerkiksi keulimiseen tai muuhun temppuiluun"

Kuinka paljon enemmän tuota sitten pitäisi muistuttaa ja mikä se oikea tapa sitten olisi? Soitella kerran vuodessa ja muistuttaa ettei pyörällä saa keulia yms?

Pitää muistaa että tuo juton Jopo-pyörä on valmistettu vuosien 2009 ja 2012 välillä. Ja koska tuo katkenneella rungolla ajanut poika oli haaverin sattuessa 13vuotta ja turma on sattunut vuonna 2018, niin on varma ettei pyörä ole ollut ainakaan uudesta asti pojan käytössä vaan on ostettu hankittu pojalle käytettynä, joten sen käyttöhistoriastahan ei sitten ole täyttä varmuutta.

Murtumahan on tapahtunut juuri siitä paikasta mihin keulimisen päättyessä, keulan iskeytyessä maahan tulee kaikista kovin rasitus, ongelmaa esiintyy juurikin noissa yksiputkisissä runkomalleissa, koska runko on erittäin haastavaa saada yhdellä putkella tarpeeksi tukevaksi millään kohtuuden rajoissa olevalla putkikoolla taikka ainevahvuudella.
Eli tosiaan tuolainen yksiputkinen runkoratkaisu on juurikin se mitä ei pitäisi rasittaa millään ylimääräisillä iskuilla taikka kovilla kuormituksilla koska tuon runkoratkaisun kestävyys ei ole lähelläkään "normaalin" kaksiputklsen runkomallin kestävyyttä.

santtu_1975X kirjoitti:

Älä nyt viitsi, ei kukaan puhu polkupyörän yhteydessä metalli-teräsrungosta, tai sitten ovat hyvin, hyvin hakoteillä...
Kyllä se yleisin jaottelu myöskin puhekielessä on alumiini- vs. teräsrunko.
Ja nykyään etenkin kalliimpien pyörien yhteydessä metallirunko- vs. hiilikuiturunko.

Ja sitten tuohon jopoon, ainakin minun uutena ostamieni pyörien käyttöoppaassa on kielletty "normaalista poikkeava ajo", esimerkiksi kyseisellä tavalla mikä löytyy Helkama-Veloxin käyttöoppaasta:
"Muistutamme tässä käyttöoppaassa mainitusta säännöllisestä pyörän ajokunnon tarkistuksesta sekä kiinnittämään huomioita oikeanlaiseen ajotapaan.
Mikään Helkama Velox Oy:n valmistama tai maahantuoma kaupunkikäyttöön suunniteltu pyörä ei ole tarkoitettu
esimerkiksi keulimiseen tai muuhun temppuiluun"

Kuinka paljon enemmän tuota sitten pitäisi muistuttaa ja mikä se oikea tapa sitten olisi? Soitella kerran vuodessa ja muistuttaa ettei pyörällä saa keulia yms?

Pitää muistaa että tuo juton Jopo-pyörä on valmistettu vuosien 2009 ja 2012 välillä. Ja koska tuo katkenneella rungolla ajanut poika oli haaverin sattuessa 13vuotta ja turma on sattunut vuonna 2018, niin on varma ettei pyörä ole ollut ainakaan uudesta asti pojan käytössä vaan on ostettu hankittu pojalle käytettynä, joten sen käyttöhistoriastahan ei sitten ole täyttä varmuutta.

Murtumahan on tapahtunut juuri siitä paikasta mihin keulimisen päättyessä, keulan iskeytyessä maahan tulee kaikista kovin rasitus, ongelmaa esiintyy juurikin noissa yksiputkisissä runkomalleissa, koska runko on erittäin haastavaa saada yhdellä putkella tarpeeksi tukevaksi millään kohtuuden rajoissa olevalla putkikoolla taikka ainevahvuudella.
Eli tosiaan tuolainen yksiputkinen runkoratkaisu on juurikin se mitä ei pitäisi rasittaa millään ylimääräisillä iskuilla taikka kovilla kuormituksilla koska tuon runkoratkaisun kestävyys ei ole lähelläkään "normaalin" kaksiputklsen runkomallin kestävyyttä.

Lue lisää

Riidanhaasteellinen ja / tai pätemisviettinen näsäviisastelu ja sanoilla siavartelu on joillakin verissä. Kuitenkin arkikielessä pyöristä puhuttaessa kuulen melko usein kommentin metallirunko vs. alurunko aivan kuten teräsrunko-ilmaisunkin ja molempien ilmaisujen merkitys tulee selkeästi esille tekstiyhteydessään.

Jopon suhteen olen lehtitietojen varassa kun en itse sellaista ole omannut. Artikkelista ei käynyt ilmi oliko pyörä ollut perheessä uudesta saakka ja siirtynyt sitten pojan käyttöön vai ostettu käytettynä. Kuienkin mainitsivat, että keulimisen kieltävä infoa on ollut vaikea löytää ja tuolloin sellaista ei ollut valmistajan nettisivulakaan.

Pojalla oli ollut temppupyörä ihan erikseen joskin oli Jopolla oli keulinut jonkin verran.

"Pojalla on kuitenkin temppupyöränä erikseen siihen soveltuva pyörä."

Kun katkeamiskohdan kuvaa katsoo, niin voi hyvinkin olla keulimisen seurausta, mutta voisi pettää ihan muustakin tärskystä kuin keulimisesta, vaikka hiekkatiellä kuoppaan osuessaan, jalkiksen reunalta kadulle laskeutuessaan ymv. useampia ns. normikäytön iskuja.

"Kyseisiä Jopo3-pyöriä ei ole ollut myynnissä vuoden 2013 jälkeen. Helkama luopui samaan aikaan myös alumiinin käytöstä Jopojen rungoissa. Nykyisin ne valmistetaan teräksestä."

Ps. Vastaavan kaltainen tapaturma sattui isossa alamäessä asfaltilla vuonna yksi ja kaksi yhdelle koulukaverille, mutta hieman eri syistä. Hän oli tulossa kouluun melko ohutrenkaisella ja "kippurasarvisella" katu-maantiepyörällään ja muovikassi jossa oli koulukirjansa, meni etupinnojen väliin ... yksi etuhammas poikki, solisluu poikki, lapaluun murtuma, komeita ruhjeita ja kasvot mustelmilla.

Anonyymi kirjoitti:

Riidanhaasteellinen ja / tai pätemisviettinen näsäviisastelu ja sanoilla siavartelu on joillakin verissä. Kuitenkin arkikielessä pyöristä puhuttaessa kuulen melko usein kommentin metallirunko vs. alurunko aivan kuten teräsrunko-ilmaisunkin ja molempien ilmaisujen merkitys tulee selkeästi esille tekstiyhteydessään.

Jopon suhteen olen lehtitietojen varassa kun en itse sellaista ole omannut. Artikkelista ei käynyt ilmi oliko pyörä ollut perheessä uudesta saakka ja siirtynyt sitten pojan käyttöön vai ostettu käytettynä. Kuienkin mainitsivat, että keulimisen kieltävä infoa on ollut vaikea löytää ja tuolloin sellaista ei ollut valmistajan nettisivulakaan.

Pojalla oli ollut temppupyörä ihan erikseen joskin oli Jopolla oli keulinut jonkin verran.

"Pojalla on kuitenkin temppupyöränä erikseen siihen soveltuva pyörä."

Kun katkeamiskohdan kuvaa katsoo, niin voi hyvinkin olla keulimisen seurausta, mutta voisi pettää ihan muustakin tärskystä kuin keulimisesta, vaikka hiekkatiellä kuoppaan osuessaan, jalkiksen reunalta kadulle laskeutuessaan ymv. useampia ns. normikäytön iskuja.

"Kyseisiä Jopo3-pyöriä ei ole ollut myynnissä vuoden 2013 jälkeen. Helkama luopui samaan aikaan myös alumiinin käytöstä Jopojen rungoissa. Nykyisin ne valmistetaan teräksestä."

Ps. Vastaavan kaltainen tapaturma sattui isossa alamäessä asfaltilla vuonna yksi ja kaksi yhdelle koulukaverille, mutta hieman eri syistä. Hän oli tulossa kouluun melko ohutrenkaisella ja "kippurasarvisella" katu-maantiepyörällään ja muovikassi jossa oli koulukirjansa, meni etupinnojen väliin ... yksi etuhammas poikki, solisluu poikki, lapaluun murtuma, komeita ruhjeita ja kasvot mustelmilla.

Lue lisää

Jos palataan vielä tuohon Jopoon.
Itselläni on jo jokunen tovi noista insinööriopintojen materiaali- ja lujuustekniikan opinnoista, enkä niihin sen jälkeen oopintojen jälkeen isommassa määrin myöhemminkään palannut, mutta tietyt lainalaoisuudet niin materiaaleissa kuin eri kappaleiden muotojen hyvissä ja huonoissa puolissa on vieläkin muistissa.
Kannattaa hieman ensin tutustua eri materiaalien ominaisuuksiin ja vaikkapa tehdä itselle selväksi miten eri muodot (vaikka polkupyörän runkoputkien muodot ja seinämävahvuudet yms.) vaikuttavat lopputuotteen ominaisuuksiin.

Polkupyörän rungoissa alumiini on tänäpäivänä se keskimääräinen valmistusmateriaali, aivan halvimmat pyörät valmistetaan yhä teräksestä, isolta osin johtuen teräsputkien helpoimmasta hitsattavuudesta eli helpoimmasta tuotantotavasta. Mutta sitten voidaan myös todeta että terästä käytetään myös suhteellisen kalliissakin pyörissä joissa tietyt teräksen ominaisuudet pääsevät arvoonsa (ja painolle ei laiteta niin isoa painoarvoa muihin tekijöihin nähden, ja teräsrunkojen materiaali onkin noissa pyörissä laadullisesti jotain ihan muuta kuin halvoissa pyörissä), mutta tuo iso keskitason massa on tänäpäivänä alumiinirunkoista melkein poikkeuksetta.

Tuossa on kyseisen jopon katkenneesta rungosta suhteellisen hyvä lähikuva ( https://yle.fi/uutiset/3-10752811 ), siitä voi kohtuullisen turvallisesti sanoa että tuo putken alapinnan katkeamiskohdan "rosoisuus" sekä osittainen kuvasta havaittavissa oleva oksidoituminen runkoputken ala-puolikkaassa, kertoo siitä että se osa rungosta on murtunut pidemmän ajan kuluessa vähä vähältä, eli runkoon on kohdistunut voimia (on se sitten ollut keulimisesta aiheutuneet iskut taikka isot kuopat yms.) jotka ovat sitä murtaneet kokoajan milli milliltä. Sitten kun murtokohta on edennyt noin runkoputken puoleenväliin, niin runkoputken materiaalinen vahvuus on pitkälti menetetty ja tuosta suhteellisen tasaisesta (ja kirkkaahkosta) näkee loppuputken siten katkenneet yhdellä kertaa tuossa alamäessä ajaeassa (varmaan joku pieni kuoppa yms.).

Tuo katkeaiskohta ruuri tuossa emäputken takana on aika luonnollinen paikka, koska siihen kohdistuu kyseisessä runkorakenteessa kovimmat iskurasitukset niin maastoajossa kuin vaikkasitten keulimisen johdosta.

santtu_1975X kirjoitti:

Jos palataan vielä tuohon Jopoon.
Itselläni on jo jokunen tovi noista insinööriopintojen materiaali- ja lujuustekniikan opinnoista, enkä niihin sen jälkeen oopintojen jälkeen isommassa määrin myöhemminkään palannut, mutta tietyt lainalaoisuudet niin materiaaleissa kuin eri kappaleiden muotojen hyvissä ja huonoissa puolissa on vieläkin muistissa.
Kannattaa hieman ensin tutustua eri materiaalien ominaisuuksiin ja vaikkapa tehdä itselle selväksi miten eri muodot (vaikka polkupyörän runkoputkien muodot ja seinämävahvuudet yms.) vaikuttavat lopputuotteen ominaisuuksiin.

Polkupyörän rungoissa alumiini on tänäpäivänä se keskimääräinen valmistusmateriaali, aivan halvimmat pyörät valmistetaan yhä teräksestä, isolta osin johtuen teräsputkien helpoimmasta hitsattavuudesta eli helpoimmasta tuotantotavasta. Mutta sitten voidaan myös todeta että terästä käytetään myös suhteellisen kalliissakin pyörissä joissa tietyt teräksen ominaisuudet pääsevät arvoonsa (ja painolle ei laiteta niin isoa painoarvoa muihin tekijöihin nähden, ja teräsrunkojen materiaali onkin noissa pyörissä laadullisesti jotain ihan muuta kuin halvoissa pyörissä), mutta tuo iso keskitason massa on tänäpäivänä alumiinirunkoista melkein poikkeuksetta.

Tuossa on kyseisen jopon katkenneesta rungosta suhteellisen hyvä lähikuva ( https://yle.fi/uutiset/3-10752811 ), siitä voi kohtuullisen turvallisesti sanoa että tuo putken alapinnan katkeamiskohdan "rosoisuus" sekä osittainen kuvasta havaittavissa oleva oksidoituminen runkoputken ala-puolikkaassa, kertoo siitä että se osa rungosta on murtunut pidemmän ajan kuluessa vähä vähältä, eli runkoon on kohdistunut voimia (on se sitten ollut keulimisesta aiheutuneet iskut taikka isot kuopat yms.) jotka ovat sitä murtaneet kokoajan milli milliltä. Sitten kun murtokohta on edennyt noin runkoputken puoleenväliin, niin runkoputken materiaalinen vahvuus on pitkälti menetetty ja tuosta suhteellisen tasaisesta (ja kirkkaahkosta) näkee loppuputken siten katkenneet yhdellä kertaa tuossa alamäessä ajaeassa (varmaan joku pieni kuoppa yms.).

Tuo katkeaiskohta ruuri tuossa emäputken takana on aika luonnollinen paikka, koska siihen kohdistuu kyseisessä runkorakenteessa kovimmat iskurasitukset niin maastoajossa kuin vaikkasitten keulimisen johdosta.

Lue lisää

"Kannattaa hieman ensin tutustua eri materiaalien ominaisuuksiin ja vaikkapa tehdä itselle selväksi miten eri muodot (vaikka polkupyörän runkoputkien muodot ja seinämävahvuudet yms.) vaikuttavat lopputuotteen ominaisuuksiin."

Lähtökohta kuitenkin on se, että millaisia rattaita haluamassaan pyöräkategoriassa ylipäätään on tarjolla ja siitä alkaa valinta, joka tosin nykyisine trendeineen vaikuttaa materiaalien suhteen enempi kuin suppealta.

Kuten mainitsit, niin alu on nykyisin se päämateriaali ja itse asiassa jo halpispyörissä, joskaan en tiedä paljonko on eroa rakenteessa kestävyttä ja pitkäikäisyyttä ajatellen, halpis-alu vs. laadukkaamman pyörän alurunko.

Esimerkkinä Nakamura Cliff 700 pyörä alurungolla ja jousto-etuhaarukalla n. 240e __ Shimano Tourney DER SHIMANO TY21 .... jostakin on täytynyt tinkiä.

Sitten vaikkapa edelleen Nakamura Complite Ltd, koko setti Deoren Shadow 10 v osilla ja tietty alurunkoinen, jonka hinta on noin 700e.

Tänä keväänä Covidin teollisuuteen aiheuttamien vaikutuksien vuoksi vaikuttaa lisäksi olevan paljon ei-oota pyräliikkeissä, eli riskeeraa kannustaa / pakottaa vanhan raudan viilaamiseen ja mahdollisiin osapäivityksiin.

Kuitenkin tuo Jopon mennyt tilanne muistuttaa varovaisuuden tarpeesta varsinkin tuon tyyppisten pyörien suhteen, joissa on alurunko.

Anonyymi kirjoitti:

"Kannattaa hieman ensin tutustua eri materiaalien ominaisuuksiin ja vaikkapa tehdä itselle selväksi miten eri muodot (vaikka polkupyörän runkoputkien muodot ja seinämävahvuudet yms.) vaikuttavat lopputuotteen ominaisuuksiin."

Lähtökohta kuitenkin on se, että millaisia rattaita haluamassaan pyöräkategoriassa ylipäätään on tarjolla ja siitä alkaa valinta, joka tosin nykyisine trendeineen vaikuttaa materiaalien suhteen enempi kuin suppealta.

Kuten mainitsit, niin alu on nykyisin se päämateriaali ja itse asiassa jo halpispyörissä, joskaan en tiedä paljonko on eroa rakenteessa kestävyttä ja pitkäikäisyyttä ajatellen, halpis-alu vs. laadukkaamman pyörän alurunko.

Esimerkkinä Nakamura Cliff 700 pyörä alurungolla ja jousto-etuhaarukalla n. 240e __ Shimano Tourney DER SHIMANO TY21 .... jostakin on täytynyt tinkiä.

Sitten vaikkapa edelleen Nakamura Complite Ltd, koko setti Deoren Shadow 10 v osilla ja tietty alurunkoinen, jonka hinta on noin 700e.

Tänä keväänä Covidin teollisuuteen aiheuttamien vaikutuksien vuoksi vaikuttaa lisäksi olevan paljon ei-oota pyräliikkeissä, eli riskeeraa kannustaa / pakottaa vanhan raudan viilaamiseen ja mahdollisiin osapäivityksiin.

Kuitenkin tuo Jopon mennyt tilanne muistuttaa varovaisuuden tarpeesta varsinkin tuon tyyppisten pyörien suhteen, joissa on alurunko.

Lue lisää

Itselläni tuli vime syksynä ensimmäinen hiilikuitorunkoinen maastopyörä (takakolmio alumiinia) ja kyllähän se hämmästyttää kuinka niin massiivinen ja jäykkä runko voikin olla niin kevyt.

santtu_1975X kirjoitti:

Itselläni tuli vime syksynä ensimmäinen hiilikuitorunkoinen maastopyörä (takakolmio alumiinia) ja kyllähän se hämmästyttää kuinka niin massiivinen ja jäykkä runko voikin olla niin kevyt.

Lue lisää

Paljonko hiilikuiturunko kestää iskuja, ajatellen jos vaikka maastossa täräyttäsi rungon oiken kunnolla johonkin kiveen / kallion lohkareeseen.

Korjaaminen on melko työläs homma ja teetettynä taitaa mennä kannattavuuden ylitse (?). Tuossa yksi korjausprojekti:

- https://leppavuori.com/diy-pyoran-rungon-korjaaminen/

Entä palikoiden runkoon ruuvaaminen, vaatiiko varovaisuutta vs. teräsrunko.

Mutta sinänsä nuo ovat kyllä hienoja materiaaleja ja ilmankos ovat keskeisiä materiaaleja mm. ilmailussa, veneissä eri kisakalustoissa kuten F1:ssä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilikuitu

santtu_1975X kirjoitti:

Jos palataan vielä tuohon Jopoon.
Itselläni on jo jokunen tovi noista insinööriopintojen materiaali- ja lujuustekniikan opinnoista, enkä niihin sen jälkeen oopintojen jälkeen isommassa määrin myöhemminkään palannut, mutta tietyt lainalaoisuudet niin materiaaleissa kuin eri kappaleiden muotojen hyvissä ja huonoissa puolissa on vieläkin muistissa.
Kannattaa hieman ensin tutustua eri materiaalien ominaisuuksiin ja vaikkapa tehdä itselle selväksi miten eri muodot (vaikka polkupyörän runkoputkien muodot ja seinämävahvuudet yms.) vaikuttavat lopputuotteen ominaisuuksiin.

Polkupyörän rungoissa alumiini on tänäpäivänä se keskimääräinen valmistusmateriaali, aivan halvimmat pyörät valmistetaan yhä teräksestä, isolta osin johtuen teräsputkien helpoimmasta hitsattavuudesta eli helpoimmasta tuotantotavasta. Mutta sitten voidaan myös todeta että terästä käytetään myös suhteellisen kalliissakin pyörissä joissa tietyt teräksen ominaisuudet pääsevät arvoonsa (ja painolle ei laiteta niin isoa painoarvoa muihin tekijöihin nähden, ja teräsrunkojen materiaali onkin noissa pyörissä laadullisesti jotain ihan muuta kuin halvoissa pyörissä), mutta tuo iso keskitason massa on tänäpäivänä alumiinirunkoista melkein poikkeuksetta.

Tuossa on kyseisen jopon katkenneesta rungosta suhteellisen hyvä lähikuva ( https://yle.fi/uutiset/3-10752811 ), siitä voi kohtuullisen turvallisesti sanoa että tuo putken alapinnan katkeamiskohdan "rosoisuus" sekä osittainen kuvasta havaittavissa oleva oksidoituminen runkoputken ala-puolikkaassa, kertoo siitä että se osa rungosta on murtunut pidemmän ajan kuluessa vähä vähältä, eli runkoon on kohdistunut voimia (on se sitten ollut keulimisesta aiheutuneet iskut taikka isot kuopat yms.) jotka ovat sitä murtaneet kokoajan milli milliltä. Sitten kun murtokohta on edennyt noin runkoputken puoleenväliin, niin runkoputken materiaalinen vahvuus on pitkälti menetetty ja tuosta suhteellisen tasaisesta (ja kirkkaahkosta) näkee loppuputken siten katkenneet yhdellä kertaa tuossa alamäessä ajaeassa (varmaan joku pieni kuoppa yms.).

Tuo katkeaiskohta ruuri tuossa emäputken takana on aika luonnollinen paikka, koska siihen kohdistuu kyseisessä runkorakenteessa kovimmat iskurasitukset niin maastoajossa kuin vaikkasitten keulimisen johdosta.

Lue lisää

"siitä voi kohtuullisen turvallisesti sanoa että tuo putken alapinnan katkeamiskohdan "rosoisuus" sekä osittainen kuvasta havaittavissa oleva oksidoituminen runkoputken ala-puolikkaassa, kertoo siitä että se osa rungosta on murtunut pidemmän ajan kuluessa vähä vähältä"

100% varmuudella voi sanoa. Ei tuossa ole epäselvää. No, se on murtunut oikeasta paikasta, ei hitsaussaumasta. Rakennesuunnittelija on toiminut oikein, hitsaussauma on pitänyt. Vai onko? Rakennesuunnittelija on ollut varmaan tietokone jolla ei ole älyä, tuollaisessa aivan kriittisessä paikassa varmuuskertoimen tulisi olla sellainen, että käytännössä paikka on rikkoutumaton.

Toisaalta aivan yhtä hyvin kyseessä voi olla materiaalivika, ja lse on täysin mahdollinen selitys.

"Nyrkkisääntönä voisi pitää että mitä kevyempi runko sitä hauraampi. Pyöräiliät ovat kovin pakkomielteisiä keveyteen vaikka siitä ei ole mainittavaa hyötyä muussa kuin kilpakäytössä. Arkikäytössä tarvitaan kestävää pörää mitä ei tarvitse käsitellä silkkihansikkain (esim. kiristysmomentit)."

Juurikin näin. Tuota ajatusta ajoin takaa nykymateriaalien suhteen, kun edellisestä pyörän hankinnasta on melkein 20-vuotta ja tuolla teräspyörällä on päjännyt ihan hyvin.

Samoin se häiritsee kun joustavia keulia tuupataan vähän joka pyörään, joka vain vähänkin ns. maastopörää muistuttaa, vaikka ko. fillarit olisivat käytännössä pelkkiä arkipyöriä koulun, työpaikan ja kaupan, sekä vapaa-ajan menojen puitteissa. Sitten jos sinne maatoon hieman vaikeampiin puitteisiin haluaa mennä, niin sen keulankin tulisi olla laatukeula, ei halpis-sellainen pelkkää lisäpainoa tuomassa.

Ylipäätäänkin nuo maasto- eli "apinapyörät" (ajoasentoon viittaan) eivät ole mielestäni ideaaleja geometriansa suhteen ns. enempikin urbaaaniin arkipyöräilyyn, jossa ne kuitenkin suurelta osin ovat.

Jokainen tietty hakee omiin käyttötarpeisiinsa ja mieltymyksiin sopivaa laitetta ... mutta itseäni kiinnostaisi melko lailla pystypyörä perinteisellä teräsrungolla, ei joustohaarukkaa, mutta kohtuullisen hyvillä osilla, ehkäpä Aliviolla tai Deorella.

Anonyymi kirjoitti:

"Nyrkkisääntönä voisi pitää että mitä kevyempi runko sitä hauraampi. Pyöräiliät ovat kovin pakkomielteisiä keveyteen vaikka siitä ei ole mainittavaa hyötyä muussa kuin kilpakäytössä. Arkikäytössä tarvitaan kestävää pörää mitä ei tarvitse käsitellä silkkihansikkain (esim. kiristysmomentit)."

Juurikin näin. Tuota ajatusta ajoin takaa nykymateriaalien suhteen, kun edellisestä pyörän hankinnasta on melkein 20-vuotta ja tuolla teräspyörällä on päjännyt ihan hyvin.

Samoin se häiritsee kun joustavia keulia tuupataan vähän joka pyörään, joka vain vähänkin ns. maastopörää muistuttaa, vaikka ko. fillarit olisivat käytännössä pelkkiä arkipyöriä koulun, työpaikan ja kaupan, sekä vapaa-ajan menojen puitteissa. Sitten jos sinne maatoon hieman vaikeampiin puitteisiin haluaa mennä, niin sen keulankin tulisi olla laatukeula, ei halpis-sellainen pelkkää lisäpainoa tuomassa.

Ylipäätäänkin nuo maasto- eli "apinapyörät" (ajoasentoon viittaan) eivät ole mielestäni ideaaleja geometriansa suhteen ns. enempikin urbaaaniin arkipyöräilyyn, jossa ne kuitenkin suurelta osin ovat.

Jokainen tietty hakee omiin käyttötarpeisiinsa ja mieltymyksiin sopivaa laitetta ... mutta itseäni kiinnostaisi melko lailla pystypyörä perinteisellä teräsrungolla, ei joustohaarukkaa, mutta kohtuullisen hyvillä osilla, ehkäpä Aliviolla tai Deorella.

Lue lisää

Eikös joustokeula kuitenkin lisää fillarin rungon käyttöikää kun ei kova isku johda suoraan polkupyörän runkoon? Kyllä kaupunkifillarikin jatkuvaa pientä osumaa saa sulalla kelilläkin (reunakivet, kuopat, katuremontit). Talviajo ja sen myötä toisinaan hyvin epätasainen tienpinta tuo vielä oman runkoa täristävän osuutensa.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös joustokeula kuitenkin lisää fillarin rungon käyttöikää kun ei kova isku johda suoraan polkupyörän runkoon? Kyllä kaupunkifillarikin jatkuvaa pientä osumaa saa sulalla kelilläkin (reunakivet, kuopat, katuremontit). Talviajo ja sen myötä toisinaan hyvin epätasainen tienpinta tuo vielä oman runkoa täristävän osuutensa.

Lue lisää

"Eikös joustokeula kuitenkin lisää fillarin rungon käyttöikää kun ei kova isku johda suoraan polkupyörän runkoon? "

Yep, totta tuokin ja varsinkin / ehkä noiden yleisenä trendinä olevien alu-runkoisten suhteen, teräsrunkoinen kyllä kestää.

Toisaalta tulee mieleen, että melkoisen heikko runko on kyseessä jos tuollaisia normaaleja arki-iskuja ei ajan kanssa kestä ja joita maastofillareissa vielä paksummat renkaatkin ovat vaimentamassa.

Sitten jokin Jopon kaltainen yksiputkinen hieman pitkulapyörän pienehköillä renkailla voisi ajatella olevan paljon haavoittuvampi, mutta Jopohna on nyttemmin teräsrunkoinen. Vastaavia fillareita on muilla valmistajilla paljon alu-runkoisina.

Mutta kovin tasokkaita ei voi olla edullisen hintaluokan joustokeulat, joita jo n. 300e fillareissakain on.

Joustokeuloista tulee sitten vielä lisäpainoa (0.5 - 1.5 kg?) ja lisähuollon travetta, mutta onhan ne ainakin ihan kivan näköisiä.

"Nyrkkisääntönä voisi pitää että mitä kevyempi runko sitä hauraampi."

Standardoitujen terästen ja alumiinien ominaisuudet poikkeavat huomattavasti toisistaan, ilman tietoa mitä laatua kyseinen tavara on ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tuo hauraus (ilmoitetaan sitkeytenä) on yksi ominaisuus jossa skaala on laaja.

Terästen ja alumiinien murto- ja myötölujuuksien sekä iskusitkeyden skaala on siis laaja. Mikä on terästen S355JR ja S355J2G3 ero, luku 355 ilmoittaa myötölujuuden N/mm2? No, toisessa se täyttyy -20 asteessa, toisessa 20 asteessa.

Anonyymi kirjoitti:

"Nyrkkisääntönä voisi pitää että mitä kevyempi runko sitä hauraampi."

Standardoitujen terästen ja alumiinien ominaisuudet poikkeavat huomattavasti toisistaan, ilman tietoa mitä laatua kyseinen tavara on ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tuo hauraus (ilmoitetaan sitkeytenä) on yksi ominaisuus jossa skaala on laaja.

Terästen ja alumiinien murto- ja myötölujuuksien sekä iskusitkeyden skaala on siis laaja. Mikä on terästen S355JR ja S355J2G3 ero, luku 355 ilmoittaa myötölujuuden N/mm2? No, toisessa se täyttyy -20 asteessa, toisessa 20 asteessa.

Lue lisää

Joskus näkee kuinka runkomateriaaleja mainostetaan markkinoistitermin ja ehkä seosaineita korostamalla. Kerrottaisiin vain sen standardin mukainen luokitus ja siinä muutamassa kirjaimessa ja numerossa olisi kaikki tieto.

"Lisäksi on todettava että se ”apina-asento” pitkillä matkoilla on nopein ja mukavin etenemisasento. Siihen on vain hetken totuttettava itsensä."

Niin, kaikki lähtee käyttötarpeista, mieltymyksistä ja niiden matkojenkin pituudesta ... itsellä on ollut haasteita tottua tuohon "apina-asentoon" josta ylempänä mainitsin, mutta varmastikin osin yksilöllistä, jossa pyörän oikea mitoituskin on tärkeää.

Toisaalta, melko monikin ajalee suht' pitkiäkin työmatkoja rennosti pystypyörällä, eli pitkälti maku- ja mieltymyskysymyksiä ... pystiksellä on sitten rentoa ajella urbaanissakin ympäristössä tarvitsematta "taittaa" niskojaan. Toiset taasen eivät pystiksiin tahdo kajota.

Ps. Juuri tänään liikkeellä ollessa havaitsin useammankin kauniin muotoisen naisen maastopyörillään urbaanissa vilinässä ko. ajoasennossa ... tuossa tapauksessa ei lainkaan haitannut ... ehkä kevättä alkaa olla ilmassa ;-)

On polkupyöriä cruisailuun ja on polkupyöriä kovaan ajoon. Jäykkä ja kevyt on nopea, letkeä pehmustetulla satulalla on kiva pystypyöräilyyn ja maisemien ihasteluun.

"Omasta mielestäni runko on pyörän tärkein komponentti. Se tekee pyörästä sen mikä se on. Kaikki muut osat voi kyllä vaihtaa mutta se ei pyörää juuri muuksi muuta ja ovat kulutusosiakin kaiken lisäksi."

Itsellä ei ole lainkaan kokemuksellista vertailupohjaa, jotta voisin ottaa sen paremmin kantaa runkomateriaalin vaikutuksesta ajotuntumaan, mutta varmastikin sillä on merkitystä.

Mutta onko se selkeästi havaittavissa ei-vaativissa ns. perusolosuhteissa, sekakäytössä?

Tietty, jotta vertailun voisi paremmin tehdä, niin tulisi olla eri-materiaali-runkoisia pyöriä, mutta samalla runko-geometrialla, saman kokoisia (materiaalin sallimissa rajoissa) ja samoilla osilla renkaineen ja satuloineenkin.

Siellä oli yksi kotimainen kokemus ja kuinkas ollakaan, niin hommaan liittyi Vodka-matkaevään haku pitkäripaisesta ja sitten palumatkalla pullo oli livennyt väärään paikkaan, eikä hiilikuitu ollut oikein tykännyt kosketuksesta ;-)

Hommasin Nakamuran säädettävän huoltotelineen (on vielä avamattomassa pakkauksessaan), jossa fillari puristetaan "leuoilla" satulantolpasta kiinni ja kaipa sen voi runkoputkestakin kiinnittää jos vain vaijerit eivät tule tielle.

Pakkauksen kyljessä erikseen mainitaan, että sitä ei saa käyttää hiilirunkoisia siihen kiinnittääkseen.

Anonyymi kirjoitti:

Siellä oli yksi kotimainen kokemus ja kuinkas ollakaan, niin hommaan liittyi Vodka-matkaevään haku pitkäripaisesta ja sitten palumatkalla pullo oli livennyt väärään paikkaan, eikä hiilikuitu ollut oikein tykännyt kosketuksesta ;-)

Hommasin Nakamuran säädettävän huoltotelineen (on vielä avamattomassa pakkauksessaan), jossa fillari puristetaan "leuoilla" satulantolpasta kiinni ja kaipa sen voi runkoputkestakin kiinnittää jos vain vaijerit eivät tule tielle.

Pakkauksen kyljessä erikseen mainitaan, että sitä ei saa käyttää hiilirunkoisia siihen kiinnittääkseen.

Lue lisää

Voi kait siihen komposiitinkin ripustaa mutta tarvitsee hankkia siihen erikseen semmoiset tarkoitukseen sopivat ripustimet. Toisaalta jos siitä hiilaripyörästä löytyy alumiinisatulatolppa voi siitäkin kouraista kähmien kiinni.

Anonyymi kirjoitti:

Voi kait siihen komposiitinkin ripustaa mutta tarvitsee hankkia siihen erikseen semmoiset tarkoitukseen sopivat ripustimet. Toisaalta jos siitä hiilaripyörästä löytyy alumiinisatulatolppa voi siitäkin kouraista kähmien kiinni.

Lue lisää

Itselläni ei ole hiilikuitufillaria, mutta liittyi tuohon edelliseen viestiin. Nähdäkseni tuohon mailliin ei ole vaihtopäitä eri rungoille.

Tuohon voisi lisätä vielä että hiilikuiturungot eivät ole kierrätettäviä materiaalinsa vuoksi

Anonyymi kirjoitti:

Tuohon voisi lisätä vielä että hiilikuiturungot eivät ole kierrätettäviä materiaalinsa vuoksi

Juu. Hiilarirunko ei ole kovin hyvin kierrätettävä.

Jos noita runkomateriaaleja vertaa veneen matskuihin, niin siellä tilanne kovassa käytössä on seuraava: Ensimmäisenä hajoaa alumiinipaatit, runko väsyy. Seuraavana loppuun kuluu lasikuitupaatit. Teräs on niin painavaa, että siitä ei tehdä rytyytykseen sopivia paatteja. Teräsveneen rungon käyttöikä on loputon, jossei ruoste hyökkää.

Elikkäs fillareissa ja veneissä teräsrungon käyttöikä on loputon.

"Taas tehdään ongelmaa jota ei ole. Eri materiaalella on erilaisia ominaisuuksia. "

Tarkoittaako tuo ajatelma siis sitä, että tulisi hommata fillari silmät kiinni edes uhraamatta ajatusta avauksen aiheelle, niille mainituille erilaisille ominaisuuksille, eli nykyisin käytetyjen materiaalien turvallisuudelle ja pitkäikäisyydelle?

" Ei voi suoraan sanoa mikä on parempi tai huonompi. Ensin pitää määritellä mitä halutaan."

Todellisuudessa vaihtoehdot ovat melko vähissä, eli alumiiniä kaikkialla, ainakin jos kyse on ns. normipyöristä ja tämä jo muutaman satasen "maasto"-fillareissa, joissa on lisäksi samaan hintaan tungettu (kehnolaatuinen) joustohaarukka .... eli jostakin on tingitty.

Ylempänä ketjussa herätin avoimen kysymyksen alu-rungon laadusta: .... saman valmistajan "maasto"-halpispyörä n. 300e __vs__ saman valmistajan laadukkaampi ja hinnakkaampi 'maasto'-pyörä n. 700 e.

Onko molempien alu-runko laadultaan samaa tasoa ja lisähinta muodostuu vain paremmista osista.

Sitten niitä teräsrunkoisia on huomattavan vähän tarjolla ja / tai suppeassa kategoriassa ja useinkin vähemmän laadukkailla osilla.

"Edellä jo mainittu että pyörä pitää valita käyttötarkoituksen mukaan. "

Tuohan on kaikille aivan itsestään selvä asia ..... vaikka pieni kritiikki muoti-ilmiöitä kohtaan onkin paikallaan vaikkapa tyylii, miksi ostaa "apina-asentoinen" "maasto"-pyörä kehnohkolla joustohaarukalla lähinnä urbaaniin käyttöön, ilmiö joka on huomattavan yleinen.

"Tavalisen arkipolkijan on turha ruveta vähättelemään tai kyseenalaistamaan toisten valintoja."

Kuka täällä on tuollaista harjoittanut ja kuka ottanut herkkään siipeensä?

Toisaalta, tuosta hieman argumentum ad hominemille tuoksahatavasta lähestymistavasta voisi kysyä, että tarkoittaako "arkipolkija" sitä, että hänellä olisi aivot narikassa ja täysi tietämättömyys ja kiinnostumattomuus pyöräilyyn liityvistä asioista.

Anonyymi kirjoitti:

"Taas tehdään ongelmaa jota ei ole. Eri materiaalella on erilaisia ominaisuuksia. "

Tarkoittaako tuo ajatelma siis sitä, että tulisi hommata fillari silmät kiinni edes uhraamatta ajatusta avauksen aiheelle, niille mainituille erilaisille ominaisuuksille, eli nykyisin käytetyjen materiaalien turvallisuudelle ja pitkäikäisyydelle?

" Ei voi suoraan sanoa mikä on parempi tai huonompi. Ensin pitää määritellä mitä halutaan."

Todellisuudessa vaihtoehdot ovat melko vähissä, eli alumiiniä kaikkialla, ainakin jos kyse on ns. normipyöristä ja tämä jo muutaman satasen "maasto"-fillareissa, joissa on lisäksi samaan hintaan tungettu (kehnolaatuinen) joustohaarukka .... eli jostakin on tingitty.

Ylempänä ketjussa herätin avoimen kysymyksen alu-rungon laadusta: .... saman valmistajan "maasto"-halpispyörä n. 300e __vs__ saman valmistajan laadukkaampi ja hinnakkaampi 'maasto'-pyörä n. 700 e.

Onko molempien alu-runko laadultaan samaa tasoa ja lisähinta muodostuu vain paremmista osista.

Sitten niitä teräsrunkoisia on huomattavan vähän tarjolla ja / tai suppeassa kategoriassa ja useinkin vähemmän laadukkailla osilla.

"Edellä jo mainittu että pyörä pitää valita käyttötarkoituksen mukaan. "

Tuohan on kaikille aivan itsestään selvä asia ..... vaikka pieni kritiikki muoti-ilmiöitä kohtaan onkin paikallaan vaikkapa tyylii, miksi ostaa "apina-asentoinen" "maasto"-pyörä kehnohkolla joustohaarukalla lähinnä urbaaniin käyttöön, ilmiö joka on huomattavan yleinen.

"Tavalisen arkipolkijan on turha ruveta vähättelemään tai kyseenalaistamaan toisten valintoja."

Kuka täällä on tuollaista harjoittanut ja kuka ottanut herkkään siipeensä?

Toisaalta, tuosta hieman argumentum ad hominemille tuoksahatavasta lähestymistavasta voisi kysyä, että tarkoittaako "arkipolkija" sitä, että hänellä olisi aivot narikassa ja täysi tietämättömyys ja kiinnostumattomuus pyöräilyyn liityvistä asioista.

Lue lisää

Arkunpolkija ei tiedä miltä sisällä makaavasta tuntuu. He he, tuntuu myös siltä että tavanpoljinpolkija ei tiedä kalliimmista poljintavälineistä hölkäsen pöläystä. Olettamuksia riittää jotta voi sujuvasti perustella itselleen sen raskahan rautapolkuoyörän omistamisen ja sillä polkemisen. Mutta, olkaa hyvä vaan. Jos jättäisi viinan tupakin ja muut nautintoaineet, sekä autoilun, olisi varmaankin monella varaa hankkia yksi arvokas polkupyörä talliinsa kokeiltavaksi poljettavaksi

Anonyymi kirjoitti:

Arkunpolkija ei tiedä miltä sisällä makaavasta tuntuu. He he, tuntuu myös siltä että tavanpoljinpolkija ei tiedä kalliimmista poljintavälineistä hölkäsen pöläystä. Olettamuksia riittää jotta voi sujuvasti perustella itselleen sen raskahan rautapolkuoyörän omistamisen ja sillä polkemisen. Mutta, olkaa hyvä vaan. Jos jättäisi viinan tupakin ja muut nautintoaineet, sekä autoilun, olisi varmaankin monella varaa hankkia yksi arvokas polkupyörä talliinsa kokeiltavaksi poljettavaksi

Lue lisää

"He he, tuntuu myös siltä että tavanpoljinpolkija ei tiedä kalliimmista poljintavälineistä hölkäsen pöläystä. "

Aivan aluksi olisi kiinnostava kuulla luokittelu tavanpolkija vs. joki muu, mikä lie polkija ;-)

Yksi ei estä toista ja avauksen teemana avoimena kysymyksenä on nimenomaan eri materiaalien kestävyys, pitkäikäisyys ja turvallisuus.

Alu-rungoissa, joita valtaosa vaikuttaa olevan ja joilla ne "tavanpolkijat" ja jotkin luokittelemattomat mitkä-lie ei-tavanpolkijatkin polkevat .... niin niihin tulisi tehdä runkoon kiinnitykset oikealla momentilla. Moniko näin toimii ja mikä on seuraus rungon pitkäikäisyydelle ja omalle sekä toisten turvallisuudelle jos joku sellaisen ostaa sitten käytettynä.

Sitten toinen havainto on se, että jos haluaa fillarin vaikkapa Deoren osilla, niin vastassa on lähinnä niitä "apina-pyöriä" ikäänkuin rennomman ajoasennon fillareissa osien laadulla ei olisi merkitystä.

"Jos tuolla rannassa malttaa pysähdellä, huomaa nyt talvisäilytyksen aikaan, ettei se alumiinikaan ole ikuista."

Tuotta tuokin, mutta moniko fillari on kesäkaudet x-%-osuudella upotettuna veteen ;-)

"mitä tästä keskustelusta on nyt pääteltävissä ?"

No, jos pitkäikäisen ja kestävärunkoisen, sekä turvallisen fillarin haluaa, niin tulisi löytää itsellen sopiva metallirunkoinen versio hyvillä osilla ;-)

No, kait se hyvin tehty alukin kestää jos kiinnityksien momentteja osia ruuvaillessaan kunnioittaa.

Kukaan ei osannut ottaa kantaa alla olevaan jo pariin kertaan esittämääni kysymykseen.

*

Ylempänä ketjussa herätin avoimen kysymyksen alu-rungon laadusta: .... saman valmistajan "maasto"-halpispyörä n. 300e __vs__ saman valmistajan laadukkaampi ja hinnakkaampi 'maasto'-pyörä n. 700 e.

Onko molempien alu-runko laadultaan samaa tasoa ja lisähinta muodostuu vain paremmista osista ... tyyliin jokin Tourney vs. Deore.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos tuolla rannassa malttaa pysähdellä, huomaa nyt talvisäilytyksen aikaan, ettei se alumiinikaan ole ikuista."

Tuotta tuokin, mutta moniko fillari on kesäkaudet x-%-osuudella upotettuna veteen ;-)

"mitä tästä keskustelusta on nyt pääteltävissä ?"

No, jos pitkäikäisen ja kestävärunkoisen, sekä turvallisen fillarin haluaa, niin tulisi löytää itsellen sopiva metallirunkoinen versio hyvillä osilla ;-)

No, kait se hyvin tehty alukin kestää jos kiinnityksien momentteja osia ruuvaillessaan kunnioittaa.

Kukaan ei osannut ottaa kantaa alla olevaan jo pariin kertaan esittämääni kysymykseen.

*

Ylempänä ketjussa herätin avoimen kysymyksen alu-rungon laadusta: .... saman valmistajan "maasto"-halpispyörä n. 300e __vs__ saman valmistajan laadukkaampi ja hinnakkaampi 'maasto'-pyörä n. 700 e.

Onko molempien alu-runko laadultaan samaa tasoa ja lisähinta muodostuu vain paremmista osista ... tyyliin jokin Tourney vs. Deore.

Lue lisää

Asiahan on niin, että kun puhutaan alumiinirunkoisista 300-700 euroa, niin niissä mitään eroa ole. Eron tekee todellakin osasarjat, ja jos niistä otetaan ainoastaan vaihtajat sekä jarrut vaihdevipuineen, niin niilläkään merkitystä ole. Miksei? No siksi, että niissä haetaan painonsäästöä suuhteessa toisiinsa. Kalliimpi on hiukan kevyempi, mutta koska runko painaa suhteellisen paljon, niin silläkään ole mitään merkitystä. Kalliimpi vahteistohökötys kestää ehkä vähän pitempään, mutta oikein säädetty toimii samoin ja yhtä hyvin hinnasta riippumatta. Myöskään momentit ole niin kovin tärkeitä alumiinirunkoisessa. Materiaali kyllä kestää vähän sinne päin kiristelyn, toisin kuin hiilikuitu.

Sitten kun mennään oikeasti kevyisiin alumiinirunkoihin niin niissä osasarjojen painolla onkin jo merkitystä. Mitäpä sitä hyvää lihhaa sinapilla pilaamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Asiahan on niin, että kun puhutaan alumiinirunkoisista 300-700 euroa, niin niissä mitään eroa ole. Eron tekee todellakin osasarjat, ja jos niistä otetaan ainoastaan vaihtajat sekä jarrut vaihdevipuineen, niin niilläkään merkitystä ole. Miksei? No siksi, että niissä haetaan painonsäästöä suuhteessa toisiinsa. Kalliimpi on hiukan kevyempi, mutta koska runko painaa suhteellisen paljon, niin silläkään ole mitään merkitystä. Kalliimpi vahteistohökötys kestää ehkä vähän pitempään, mutta oikein säädetty toimii samoin ja yhtä hyvin hinnasta riippumatta. Myöskään momentit ole niin kovin tärkeitä alumiinirunkoisessa. Materiaali kyllä kestää vähän sinne päin kiristelyn, toisin kuin hiilikuitu.

Sitten kun mennään oikeasti kevyisiin alumiinirunkoihin niin niissä osasarjojen painolla onkin jo merkitystä. Mitäpä sitä hyvää lihhaa sinapilla pilaamaan.

Lue lisää

"Eron tekee todellakin osasarjat, ja jos niistä otetaan ainoastaan vaihtajat sekä jarrut vaihdevipuineen, niin niilläkään merkitystä ole. Miksei? No siksi, että niissä haetaan painonsäästöä suuhteessa toisiinsa. "

Tuon suhteen täysin eri mieltä, sillä reippaasti eri laatuluokan osilla on muutakin eroa kuin pelkkä paino ... mieluummin käytäisin Deoren kuin vaikkapa Altuksen vaihtajia.

Tuskimpa mainitun hintaluokan pyörissä suuremmin painoeroilla hifistellään ja eiköhän niiden joustohaarukoissakin ole tasoeroa.

"Kalliimpi vahteistohökötys kestää ehkä vähän pitempään, mutta oikein säädetty toimii samoin ja yhtä hyvin hinnasta riippumatta. "

Edelleen eri mieltä. Eiköhän ne Deoret ole toimivuudeltaan hieman eri luokkaa vs. A

Anonyymi kirjoitti:

"Eron tekee todellakin osasarjat, ja jos niistä otetaan ainoastaan vaihtajat sekä jarrut vaihdevipuineen, niin niilläkään merkitystä ole. Miksei? No siksi, että niissä haetaan painonsäästöä suuhteessa toisiinsa. "

Tuon suhteen täysin eri mieltä, sillä reippaasti eri laatuluokan osilla on muutakin eroa kuin pelkkä paino ... mieluummin käytäisin Deoren kuin vaikkapa Altuksen vaihtajia.

Tuskimpa mainitun hintaluokan pyörissä suuremmin painoeroilla hifistellään ja eiköhän niiden joustohaarukoissakin ole tasoeroa.

"Kalliimpi vahteistohökötys kestää ehkä vähän pitempään, mutta oikein säädetty toimii samoin ja yhtä hyvin hinnasta riippumatta. "

Edelleen eri mieltä. Eiköhän ne Deoret ole toimivuudeltaan hieman eri luokkaa vs. A

Lue lisää

"Kalliimpi vahteistohökötys kestää ehkä vähän pitempään, mutta oikein säädetty toimii samoin ja yhtä hyvin hinnasta riippumatta. "

Edelleen eri mieltä. Eiköhän ne Deoret ole toimivuudeltaan ja laadultaan "hieman" eri luokkaa vs. Altus tai Tourney ja ne säädötkin sitten pysyvät paremmin.

"Sitten kun mennään oikeasti kevyisiin alumiinirunkoihin niin niissä osasarjojen painolla onkin jo merkitystä. "

Yes, ja niissä erityisen kevyiden alu-runkojen valmistustekniikassa täytyy olla jotakin erityistä, jolla ne saadaan kesktäviksi ... mutta enpä ole katsellut, että minkä kategorian fillareista on kyse.

Anonyymi kirjoitti:

"Kalliimpi vahteistohökötys kestää ehkä vähän pitempään, mutta oikein säädetty toimii samoin ja yhtä hyvin hinnasta riippumatta. "

Edelleen eri mieltä. Eiköhän ne Deoret ole toimivuudeltaan ja laadultaan "hieman" eri luokkaa vs. Altus tai Tourney ja ne säädötkin sitten pysyvät paremmin.

"Sitten kun mennään oikeasti kevyisiin alumiinirunkoihin niin niissä osasarjojen painolla onkin jo merkitystä. "

Yes, ja niissä erityisen kevyiden alu-runkojen valmistustekniikassa täytyy olla jotakin erityistä, jolla ne saadaan kesktäviksi ... mutta enpä ole katsellut, että minkä kategorian fillareista on kyse.

Lue lisää

Tuo pyörän rungon suunnittelu jos se halutaan oikeasti tehdä hyvin (eli tehdään kevyt mutta vahva runko) on pitkän prosessin tulos.
Eli suunnitteluhan lähtee tietysti lujuusopillisesti mahdollisimman optimaalisista muodoista suhteessa pyörälle asetettavista muista vaatimuksista jotka ovat riippuvaisia pyörälle suunniteltujen käyttötapojen vaatimuksista (esimerkiksi huipputason maantiekilpapyörän rungon vaatimukset eroavat huomattavasti kilpatason maastopyörän rungolle asettetavista vaatimuksiista).
Sitten lasketaan minnepäin runkoa muodostuu minkäkin suuruisia voimia missäkin oletetuissa rasitustilanteissa ja sen mukaan sitten pyörän runkoa muokataan sen mukaisesti että suurimmille rasitusvoimille alttiilla runkoalueilla käytetään vahvempia rakenteita kuin niillä alueilla joihin kohdistuvat voimat ovat huomattavasti pienempiä.
Eli eri kohdissa runkoa käytetään eripaksuisia ja eri seinämävahvuuksilla sekä eri muotoisia putkirakenteita jotka vastaavat juuri sen runko-osan rasitusvaatimuksia.

Näin muokattujen runkorakenteiden valmistaminen on huomattavasti aikaavievämpää ja kalliimpaa kuin perinteinen putkirakenne jossa pyörän runko on valmistettu kauttaaltaa samankokoisesta ja samalla seinämävahvuudella olevasta putkesta, jolloin rungon rakenteellinen kestävyys ei vastaa samalla tavalla todellisia ketävyysvaatimuksia, vaan rungossa on selvästi enemmän materiaalia (=painoa) kuin mitä pyörässä joka kunnolla suunniteltu.

Sitten tietysti on vielä oma asiansa rungossa käytetyn materiaalin laatu. Rungoissa käytettävä alumiiniahän ei oli puhtaana alumiiniä, vaan mukana on aina pieni määrä muita seosaineita (mm. kuten mangaania, piitä, kuparia ja magnesiumia ) joilla muokataan alumiinin ominaisuuksia haluttuun suuntaan. Alumiinilaatuja on useita ja kaikkien muidenkin aineiden tapaan ne laadukkaimmat alumiinilaadut sitten tuppaavat olemaan myös niitä kalleimpia. Eli lähtökohtaisesti taas kalliimmissa/paremmissa rungoissa käytettävän alumiinin laatu on myös parempaa kuin halvoissa/huonoissa rungoissa.

santtu_1975X kirjoitti:

Tuo pyörän rungon suunnittelu jos se halutaan oikeasti tehdä hyvin (eli tehdään kevyt mutta vahva runko) on pitkän prosessin tulos.
Eli suunnitteluhan lähtee tietysti lujuusopillisesti mahdollisimman optimaalisista muodoista suhteessa pyörälle asetettavista muista vaatimuksista jotka ovat riippuvaisia pyörälle suunniteltujen käyttötapojen vaatimuksista (esimerkiksi huipputason maantiekilpapyörän rungon vaatimukset eroavat huomattavasti kilpatason maastopyörän rungolle asettetavista vaatimuksiista).
Sitten lasketaan minnepäin runkoa muodostuu minkäkin suuruisia voimia missäkin oletetuissa rasitustilanteissa ja sen mukaan sitten pyörän runkoa muokataan sen mukaisesti että suurimmille rasitusvoimille alttiilla runkoalueilla käytetään vahvempia rakenteita kuin niillä alueilla joihin kohdistuvat voimat ovat huomattavasti pienempiä.
Eli eri kohdissa runkoa käytetään eripaksuisia ja eri seinämävahvuuksilla sekä eri muotoisia putkirakenteita jotka vastaavat juuri sen runko-osan rasitusvaatimuksia.

Näin muokattujen runkorakenteiden valmistaminen on huomattavasti aikaavievämpää ja kalliimpaa kuin perinteinen putkirakenne jossa pyörän runko on valmistettu kauttaaltaa samankokoisesta ja samalla seinämävahvuudella olevasta putkesta, jolloin rungon rakenteellinen kestävyys ei vastaa samalla tavalla todellisia ketävyysvaatimuksia, vaan rungossa on selvästi enemmän materiaalia (=painoa) kuin mitä pyörässä joka kunnolla suunniteltu.

Sitten tietysti on vielä oma asiansa rungossa käytetyn materiaalin laatu. Rungoissa käytettävä alumiiniahän ei oli puhtaana alumiiniä, vaan mukana on aina pieni määrä muita seosaineita (mm. kuten mangaania, piitä, kuparia ja magnesiumia ) joilla muokataan alumiinin ominaisuuksia haluttuun suuntaan. Alumiinilaatuja on useita ja kaikkien muidenkin aineiden tapaan ne laadukkaimmat alumiinilaadut sitten tuppaavat olemaan myös niitä kalleimpia. Eli lähtökohtaisesti taas kalliimmissa/paremmissa rungoissa käytettävän alumiinin laatu on myös parempaa kuin halvoissa/huonoissa rungoissa.

Lue lisää

"Eli lähtökohtaisesti taas kalliimmissa/paremmissa rungoissa käytettävän alumiinin laatu on myös parempaa kuin halvoissa/huonoissa rungoissa."

Tästä tulemme tietty siihen, että kuinka paljon on, tai ei ole, laadultaan eri tasoisia alu-runkoja vaikkapa "suuren yleisön" ei-ammattikäytöön suunnitelluissa maastopyörissä ja miten ostaja voi sen todentaa.

Ajatellaan vaikkapa esimerkin alu-fillareita 300-700 e hintaluokassa tai vaikka noin tonniin saakka, jossa osakategoriat ovat yksi keskeinen hinnanmäärittäjä ... vaihteet, vaihtajat, rattaat, keskiöt, kammet, laakerit, jarrut ja joustoharukka .... eli paljonko jää rungon mahdolliselle laatuerolle tilaa. Tämä esimerkki aina jonkin saman valmistajan tuotantoa koskien.

Tietty ns. normikäyttäjälle, joka ei harrasta vaativaa maastoajoa alamäkineen ja toistuvine hyppyineen, niin se oleellinen kysymys on alu-rungon kestävyys, pitkäikäisyys ja turvallisuus sekakäytössä vs. teräsrunko.

Noita Jopon katkenneita runkoja lukuunottamatta en ole lukenut alu-runkojen hajoamisista vaikkapa ns. maastopyörissä, kuitenkin useimmiten arkipyörillä, osa niiden käyttäjistä saattaa toisinaan hieman rykyttää erilaiislla maastopoluillakin.

Viljelty höttöpuu ei kestä.

Toimiva linkki tietoihin.

https://www.cube.eu/support/bike-classification

Painoero ei selity rungon materiaalien perusteella.

Akkasi paino taitaa olla ainut selittävä tekijä.

Kaikki teräs ei ole samaa kamaa. Kestävä runko on cromoly-terästä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki teräs ei ole samaa kamaa. Kestävä runko on cromoly-terästä.

Tai mangaani/mangaanimolybdenisidosteista... se tosin on harvinaisempaa.

Anonyymi kirjoitti:

Painoero ei selity rungon materiaalien perusteella.

Akkasi paino taitaa olla ainut selittävä tekijä.

Heh, Useampi alumiinipaskalla ajaja on ollut kitkerä, kun olen kertonut tämän asian. Et ole ensimmäinen.

Painoero selittyy juutikin materiaalien perusteella. Alumiini on kevyempää, mutta myös terästä heikompaa. Sitä toisin sanoen tarvitaan enemmän, jolloin paino-hyötysuhde vs. teräs tasoittuu.

Jotta alurunko pysyisi kuitenkin kevyenä, pyritään putkesta tekemään seinämävahvuudeltaan mahdollisimman ohutta. Tämä vaatii läpimitalta suurikokoisen putken käyttämistä, jotta runko pysyy kasassa. Seurauksena on jäykkä ja kova rakenne, joka kuitenkin on suhteellisen hauras.

Ei sovellu haurautensa takia kaikkiin käyttötarkoituksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei sovellu haurautensa takia kaikkiin käyttötarkoituksiin.

Kummasti se hiilikuitu vain soveltuu kalliimman hintaluokan maastopyöriin, joten kerrotko mihin pyöriin se ei sovellu?

Itselläni lisääntyi viimeviikolla oma pyörävalikoimani huippukevyellä (siis sähköavausteiseksi pyöräksi huippukevyt) 16,x kg painavala Focuksen Raven2 9.8 maastopyörällä ( https://www.focus-bikes.com/fi_en/185972-raven-9-8 ), jonka erittäin tukevan runko painaa runkokoosta riippuen vain ällistyttävät 1,82-1.93 kg., samoihin paino/jäykkyys suhteisiin ei metallirungoilla päästä.

Sitten se mikä rungon pitkä-aikaikestävyys tulee olemaan, ne, sen näyttää sitten vain aika ja lupaan kyllä raportoida jos kyseisen pyörän rungon kanssa tulee ongelmia.

santtu_1975X kirjoitti:

Kummasti se hiilikuitu vain soveltuu kalliimman hintaluokan maastopyöriin, joten kerrotko mihin pyöriin se ei sovellu?

Itselläni lisääntyi viimeviikolla oma pyörävalikoimani huippukevyellä (siis sähköavausteiseksi pyöräksi huippukevyt) 16,x kg painavala Focuksen Raven2 9.8 maastopyörällä ( https://www.focus-bikes.com/fi_en/185972-raven-9-8 ), jonka erittäin tukevan runko painaa runkokoosta riippuen vain ällistyttävät 1,82-1.93 kg., samoihin paino/jäykkyys suhteisiin ei metallirungoilla päästä.

Sitten se mikä rungon pitkä-aikaikestävyys tulee olemaan, ne, sen näyttää sitten vain aika ja lupaan kyllä raportoida jos kyseisen pyörän rungon kanssa tulee ongelmia.

Lue lisää

Puntin nosto taitaa olla harvoja lajeja, jossa fyysistä kuntoa ei pyritä kohottamaan mahdollisimman kevein välinein. 😂

Anonyymi kirjoitti:

Puntin nosto taitaa olla harvoja lajeja, jossa fyysistä kuntoa ei pyritä kohottamaan mahdollisimman kevein välinein. 😂

Ja puntinnoston "ylianostus" onkin lopputuloksena karseaa katsottavaa.

4 tonnin hiilariritsa mutta liian hauras ajoon eikä edes 10 kiloisena teräsrunkoista kevyempi.
"Bianchi Arcadex Fork failure"
https://youtu.be/MuqGd247-Qk?t=49

Anonyymi kirjoitti:

4 tonnin hiilariritsa mutta liian hauras ajoon eikä edes 10 kiloisena teräsrunkoista kevyempi.
"Bianchi Arcadex Fork failure"
https://youtu.be/MuqGd247-Qk?t=49

Lue lisää

Iskunkestävyys hiilikuidulla on aika heikko, muutoi nse on ylivoimainen materiaali. Hiilikuitu tosin vanhenee, eli ominaisuudet heikentyvät ajan myötä.

Anonyymi kirjoitti:

Iskunkestävyys hiilikuidulla on aika heikko, muutoi nse on ylivoimainen materiaali. Hiilikuitu tosin vanhenee, eli ominaisuudet heikentyvät ajan myötä.

Tuossa vaan pyörä vaan hajosi alta itsekseen.

Anonyymi kirjoitti:

Iskunkestävyys hiilikuidulla on aika heikko, muutoi nse on ylivoimainen materiaali. Hiilikuitu tosin vanhenee, eli ominaisuudet heikentyvät ajan myötä.

Ja pyörä oli lisäksi aivan uusi.

Anonyymi kirjoitti:

Iskunkestävyys hiilikuidulla on aika heikko, muutoi nse on ylivoimainen materiaali. Hiilikuitu tosin vanhenee, eli ominaisuudet heikentyvät ajan myötä.

Ylivoimainen? Ei missään tapauksessa, ellei keveyden tavoittelua oteta huomioon... Naarmuherkkä materiaali.

Anonyymi kirjoitti:

4 tonnin hiilariritsa mutta liian hauras ajoon eikä edes 10 kiloisena teräsrunkoista kevyempi.
"Bianchi Arcadex Fork failure"
https://youtu.be/MuqGd247-Qk?t=49

Lue lisää

Ei tuollaiset muotipyörät ole tarkoitettu oikeaan ajoon vaan niiden kanssa on tarkoitus poseerata some-kuvissa

Anonyymi kirjoitti:

Ylivoimainen? Ei missään tapauksessa, ellei keveyden tavoittelua oteta huomioon... Naarmuherkkä materiaali.

Kyllähän yleensä isossa osassa tuotteita (etenkin kun kyse liikkumiseen tarkoitetuista laitteista) rakenteen paino suhteessa sen muihin ominaisuuksiin on yksi ensisijaisia suunnittelulähtökohtia.
Eri materiaaleilla on erilaisia ominaisuuksia jotka pitää suunnittelijan ottaa huomioon.
Hiilikuitu on tämän päivän materiaaleista kaikista paras kun suhteutetaan materiaalin painoa sen jäykkyyteen, verrataan sitä oikeastaan mihin tahansa muuhun käytettävissä olevaan materiaalin (puhutaan nyt sitten pyörän rungoista taikka muista vastaavista kuormituksen alaisista kappaleista).
Hiilikuitu on sitten toisaalta myös haastava materiaali niin suunnittelun kuin erityisesti tuotteen valmistuksen osalta. Laadukkaan hiilikuituisen pyöränrungon valmistus on aikaavievä prosessi jossa tarvitaan sekä suuri määrä ammattitaitoista käsityö-osaamista että kalliita teollisia laitteita joka johtaa siihen että hyvälaatuiset hiilikuiturungot maksavat moninkertaisesti vaikkapa alumiinirunkoon nähden.

Hiilikuidussa pitää tosiaan huomioida meteriaalin ominaisuudet siinä, että vaikka se kestää rasitusta äärimmäisen hyvin suhteessa kappaleen painoon ja sen rasituksen alaiset muodonmuutokset ovat todellä vähäisiä, johtaa nuo materiaalia ominaisuudet siihen, että kun materiaalin kestokyky ylittyy, niin se johtaa aina käytännössä sitten kappaleen hajoamiseen. Siinä missä vastaava vaikkapa alumiiniseen runkoon kohdistuu isompi rasitys mitä se kestää, niin se monasti vain taipuu, taikka siihen tulee lommo yms. niin hiilikuiturunko vastaavassa tilanteessa kun sen kestökyky ylittyy, niin yleensä johtaa täyteen hajoamiseen.

santtu_1975X kirjoitti:

Kyllähän yleensä isossa osassa tuotteita (etenkin kun kyse liikkumiseen tarkoitetuista laitteista) rakenteen paino suhteessa sen muihin ominaisuuksiin on yksi ensisijaisia suunnittelulähtökohtia.
Eri materiaaleilla on erilaisia ominaisuuksia jotka pitää suunnittelijan ottaa huomioon.
Hiilikuitu on tämän päivän materiaaleista kaikista paras kun suhteutetaan materiaalin painoa sen jäykkyyteen, verrataan sitä oikeastaan mihin tahansa muuhun käytettävissä olevaan materiaalin (puhutaan nyt sitten pyörän rungoista taikka muista vastaavista kuormituksen alaisista kappaleista).
Hiilikuitu on sitten toisaalta myös haastava materiaali niin suunnittelun kuin erityisesti tuotteen valmistuksen osalta. Laadukkaan hiilikuituisen pyöränrungon valmistus on aikaavievä prosessi jossa tarvitaan sekä suuri määrä ammattitaitoista käsityö-osaamista että kalliita teollisia laitteita joka johtaa siihen että hyvälaatuiset hiilikuiturungot maksavat moninkertaisesti vaikkapa alumiinirunkoon nähden.

Hiilikuidussa pitää tosiaan huomioida meteriaalin ominaisuudet siinä, että vaikka se kestää rasitusta äärimmäisen hyvin suhteessa kappaleen painoon ja sen rasituksen alaiset muodonmuutokset ovat todellä vähäisiä, johtaa nuo materiaalia ominaisuudet siihen, että kun materiaalin kestokyky ylittyy, niin se johtaa aina käytännössä sitten kappaleen hajoamiseen. Siinä missä vastaava vaikkapa alumiiniseen runkoon kohdistuu isompi rasitys mitä se kestää, niin se monasti vain taipuu, taikka siihen tulee lommo yms. niin hiilikuiturunko vastaavassa tilanteessa kun sen kestökyky ylittyy, niin yleensä johtaa täyteen hajoamiseen.

Lue lisää

Tuo kyseessä oleva pyörä vaan ei ollut erityisen kevyt. Samaan painoon olisi päässyt muillakin, hiilikuitua turvallisemmalla materiaalilla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuollaiset muotipyörät ole tarkoitettu oikeaan ajoon vaan niiden kanssa on tarkoitus poseerata some-kuvissa

Kerrotko vielä mikä on "oikean ajon", määritelmä?

Itsellä kiinnostus tuolla maasto-ajon puolella, niin varsinaisilla maastoreiteillä, kuin sitten myös metsä-autoteillä yms. hieman helpommilla reiteillä asfalttireittien ulkopuolella, olisi mukava tietää onko tuo "oikeaa ajoa" vaiko ei?
Minulle pyöräily on harrastus ei niinkään liikkumismuoto (ei käy pyörällä töissä, kaupassa yms.) joka on mukava rentoutumismuoto, mikä parempaa rentoutumista työpäivän jälkeen kuin hypätä pyörän selkään ja lähteä parin tunnin maastolenkille.
Itselleni liittyy tuohon pyöräilyharrastuukseeni ajamisen lisäksi olennaisena osana myös pyörät ja niiden tekniikka. Pyörien huoltaminen, osaparannukset yms. ovat osa harrastustani.

Omaan kalustooni kuuluu tällähetkellä neljä hieman eriasteista/tyyppistä maastopuolelle tarkoitettua (kaikki sähköavusteista)pyörää.
on Täysjousitettu hiilikuiturunkoinen maastopyörä siihen rankimpaan/aktiivisimpaan maastoajoon. Sitten on etujousitettu alumiinirunkoinen fat-bike pehmeämpiin olosuhteisiin sekä talviajoon, sitten uusimpana hankintana erikoiskevyt (reilu 16kg. joka sähköavusteiselle pyörälle erittäin vähän) hiilikuiturunkoinen etujousitettu maastopyörä helpommille metsäpoluille, metsäautoteille yms. ja sitten tuo vanhin ajokkini, alumiinirunkoinen utujoustomaasturi joka nyt sitten siirtyy enemmän tuonne "yleispyöräksi" jos/kun sille tarvetta.

Olisi hauska kuulla etteivät nuokaan ole "oikeaa" ajoa ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo kyseessä oleva pyörä vaan ei ollut erityisen kevyt. Samaan painoon olisi päässyt muillakin, hiilikuitua turvallisemmalla materiaalilla.

Eli koskiko tuo Kommetti tuota Bianchin pyörää josta oli linkkiä tuossa muutama viesti sitten?
Titysti pitää ensin muistaa että tuo Arcadex on Gravel pyörä, ei maantiepyörä, joten paino (9.8kg M-koossa) pitää suhteuttaa muihin Graveleihin (kevyimmät Graveliksi tarkoitetut pyörät taitavat pyöriä tuolla jossain 7.2-7.5kg paikkeilla, mutta ne ovatkin sitten aivan huippukeveiden osien summia).
Tuollaisessa pyörässä pitää muistaa se, että kevyimpien (yleensä siis hiilikuitu) runkojen osuus pyörän kokonaispainosta on luokkaa 15%:a (ilman etuhaarukkaa laskettuna), esimerkiksi pekkien vanteiden (ilman renkaita) paino saattaa olla enemmän kuin rungon paino, rengas/vanne yhdistelmän painosta puhumattakaan.

Tosiaan rungon suunnittelijalla on painon lisäksi muitakin suureita kuin paino, tuo rungonjäykkyys/vähäinen muodonmuutos on yksi tekijä mitä rungon suunnitteli on saattanut hakea tuolla hiilikuiturungon käytöllä.

Miksi tuollainen vaurio sitten paasee käymään, siihen yleensä on kolme vaihtoehtoa,
1) joko kyseinen osa pyörän rungsta on vain yksinkertaisesti väärin suunniteltu ja sen takia ei ole tarpeeksi kestävä, esimerkiksi suunniteltu liian pieni materiaalivahvuus.
2) Rungon valmistusvaiheessa on tapahtunut joku virhe, esimerkiksi hiilikuitumatot eivät ole kunnolla "liimautuneet" taikka sitten runkotehtaalle tullut hiilikuitumateriaali on ollut viallista ja sen kestävyys ei sitä mitä pitäisi.
3) Rungolla on aikaisemmin kaaduttu ja siihen on tullut vaurioita mitä ei olla havaittu ja sitten on myöhemmin pettänyt ajaessa.

Tuo Arcadex:han en tekstien mukaan ensimmäinen Bianchin valmistama hiilikuiturunkoinen Gravel pyörä, joten heidän materiaalituntemus ei vielä välttämättä ole tarvittavalla tasolla.

santtu_1975X kirjoitti:

Kyllähän yleensä isossa osassa tuotteita (etenkin kun kyse liikkumiseen tarkoitetuista laitteista) rakenteen paino suhteessa sen muihin ominaisuuksiin on yksi ensisijaisia suunnittelulähtökohtia.
Eri materiaaleilla on erilaisia ominaisuuksia jotka pitää suunnittelijan ottaa huomioon.
Hiilikuitu on tämän päivän materiaaleista kaikista paras kun suhteutetaan materiaalin painoa sen jäykkyyteen, verrataan sitä oikeastaan mihin tahansa muuhun käytettävissä olevaan materiaalin (puhutaan nyt sitten pyörän rungoista taikka muista vastaavista kuormituksen alaisista kappaleista).
Hiilikuitu on sitten toisaalta myös haastava materiaali niin suunnittelun kuin erityisesti tuotteen valmistuksen osalta. Laadukkaan hiilikuituisen pyöränrungon valmistus on aikaavievä prosessi jossa tarvitaan sekä suuri määrä ammattitaitoista käsityö-osaamista että kalliita teollisia laitteita joka johtaa siihen että hyvälaatuiset hiilikuiturungot maksavat moninkertaisesti vaikkapa alumiinirunkoon nähden.

Hiilikuidussa pitää tosiaan huomioida meteriaalin ominaisuudet siinä, että vaikka se kestää rasitusta äärimmäisen hyvin suhteessa kappaleen painoon ja sen rasituksen alaiset muodonmuutokset ovat todellä vähäisiä, johtaa nuo materiaalia ominaisuudet siihen, että kun materiaalin kestokyky ylittyy, niin se johtaa aina käytännössä sitten kappaleen hajoamiseen. Siinä missä vastaava vaikkapa alumiiniseen runkoon kohdistuu isompi rasitys mitä se kestää, niin se monasti vain taipuu, taikka siihen tulee lommo yms. niin hiilikuiturunko vastaavassa tilanteessa kun sen kestökyky ylittyy, niin yleensä johtaa täyteen hajoamiseen.

Lue lisää

Joissakin kestävyys, vanhemmat Hilux ja Hiace ja Önad Cruiser. Tämä on tositarina. Autovahinkokeskus lopetti joskus ottanamsta näiden autojen moottoreita myyntiin. Niitä ei nimittäin ostanut kukaan koskaan. Ja näiden autojen tekninen kestävyys ei ole legendaan vaan totisinta totta.

Millaisia sitten autoina? No, ihan paskoja ajaa, kuluttaa paljon ja ovat meluisia.

Anonyymi kirjoitti:

Ylivoimainen? Ei missään tapauksessa, ellei keveyden tavoittelua oteta huomioon... Naarmuherkkä materiaali.

Ja hiilikuitu halkeaa helposti, kun tulee pisterasitus. Omissa kajakeissa suosin mieluummin hiikuitu-kevlaria kuin hiilikuitua, ja kuuri tästä syystä.

Niin sanottakoon, että ilmeisesti joustokeulaisessa pyörässäni ei ole mikään valmistusvikainen haarukka, mutta kun sen rakennetta katsoo, niin ei voi välttyä päättelemästä sitä riskirakenteeksi verrattuna jäykkään keulaan.

Teräsrunkosi on väärin valittu tai huonosti suunniteltu. Teräsrungoissa on todella paljon vaihtoehtoja kuorman ja käyttötarkoituksen mukaan. Itsellä Tange Mangalloy 2001, Columbus SPX ja Reynolds 531 ST putkista valmistettuja runkoja, kaikki 64 cm C-T. Ei muuten hetku yksikään, vaikka olen liki 100 kg ja 190 cm jässikkä.

Taannoin kävin hakemassa romupihalta paksua alumiiniputkea laituriprojektiin. Oli aika lailla mielenkiintoista havaita, että siellä oli useampi alumiinirunkoinen pyörä, joista runkoputki oli pettänyt. Hylätyissä teräsrungoissa ei samaa ilmiötä näkynyt.

Anonyymi kirjoitti:

Taannoin kävin hakemassa romupihalta paksua alumiiniputkea laituriprojektiin. Oli aika lailla mielenkiintoista havaita, että siellä oli useampi alumiinirunkoinen pyörä, joista runkoputki oli pettänyt. Hylätyissä teräsrungoissa ei samaa ilmiötä näkynyt.

Lue lisää

Kerrotko mitä pyöriä oli kyseessä, miten ja mistä tuo "pettäminen" oli tapahtunut?
Varmasti nämä huomiot olet tehnyt, koska olet oletuksellisesti joutunut käymään suhteellisen lähellä näitä runkoja että pystyt niiden valmistusmateriaalinkin kertomaan.

Anonyymi kirjoitti:

Taannoin kävin hakemassa romupihalta paksua alumiiniputkea laituriprojektiin. Oli aika lailla mielenkiintoista havaita, että siellä oli useampi alumiinirunkoinen pyörä, joista runkoputki oli pettänyt. Hylätyissä teräsrungoissa ei samaa ilmiötä näkynyt.

Lue lisää

Tuohon on ihan selkeä syy. Alumiini väsyy ja sillä on rajansa. Ennenpitkää raja tulee vastaan ja alumiini murtuu.
Teräksellä tälläistä rajaa ei ole. Tästä syystä jouset valmistetaan teräksestä ja taas jousen valmistaminen alumiinista olisi todella huono idea.

santtu_1975X kirjoitti:

Kerrotko mitä pyöriä oli kyseessä, miten ja mistä tuo "pettäminen" oli tapahtunut?
Varmasti nämä huomiot olet tehnyt, koska olet oletuksellisesti joutunut käymään suhteellisen lähellä näitä runkoja että pystyt niiden valmistusmateriaalinkin kertomaan.

Lue lisää

En tod. kirjannut pyörien merkkejä ylös, huomasin vaan tapahtuneen. Materiaalin suhteen ei ollut epäilystä, teräksen ja lelumiinin kyllä erottaa ihan silmämääräisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Tuohon on ihan selkeä syy. Alumiini väsyy ja sillä on rajansa. Ennenpitkää raja tulee vastaan ja alumiini murtuu.
Teräksellä tälläistä rajaa ei ole. Tästä syystä jouset valmistetaan teräksestä ja taas jousen valmistaminen alumiinista olisi todella huono idea.

Lue lisää

Näinhän se on. Taitaa alumiini olla silloissakin melko harvoin käytetty materiaali (vaikka on terästä halvempaa). Alumiinivahvistettua betoniakaan ei vielä taida markkinoilla olla.

Anonyymi kirjoitti:

En tod. kirjannut pyörien merkkejä ylös, huomasin vaan tapahtuneen. Materiaalin suhteen ei ollut epäilystä, teräksen ja lelumiinin kyllä erottaa ihan silmämääräisesti.

Satulaputkesta, keskiön yläpuolelta oli useampi, ja sitten läheltä emäputkea (vaakaputkesta).

Hyvin kirjoitettu mielipide, jossa fakta ja fiktio löivät kättä sulassa solussa ja yhteisymmärräyksessä.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvin kirjoitettu mielipide, jossa fakta ja fiktio löivät kättä sulassa solussa ja yhteisymmärräyksessä.

Niin, no saatoin mä osan kirjoittaa hieman kärjistetysti. Myös huumorilla. Mutta on siinä sitä faktaa, mitkä kannattaa huomioida pyörää valitessa. Hiilikuitu ja alumiini eivät totta vie ole ne parhaat. Pyöriä tehdään just niistä, jotta porukka ostelisi uutta fillaria kauppiaan mielestä riittävästi. Kun yksi pyörä ei kestä liian montaa vuotta ajossa, niin kauppa käy.

Milenkiintoinen kirjoitus joka unohtaa tietyt faktat ihan kokonaan.

Mikä on kovinta käyttöä mihin käytäänössä polkupyörät joutuvat? Ei se ei ole joku monttu ajo asfaltilla, ei lähellekkään.
Se tulee harrastekäytössä maastossa kunnon enduro-ajo kivikoissa taikka juurakoissa taikka sitten vielä pykälää kovemmassa tilanteessa eli alamäkipyöräilyssä / Parkissa ajo.
Ja mitä nämä kovimmassa mahdollisessa käyttörasituksessa olevat pyörät ovat runkomateriaaliltaan?
Halvemman pään pyörät ovat alumiiniä ja kalliimpi pää hiilikuitua?
Miten tämä voi olla mahdollista jos nuo materiaalit eivät mitään kestä ja kuski saa olla maksimissaan 40kg?
Eli miksi kirjoituksesi ja todellisuus eivät kohtaa?

santtu_1975X kirjoitti:

Milenkiintoinen kirjoitus joka unohtaa tietyt faktat ihan kokonaan.

Mikä on kovinta käyttöä mihin käytäänössä polkupyörät joutuvat? Ei se ei ole joku monttu ajo asfaltilla, ei lähellekkään.
Se tulee harrastekäytössä maastossa kunnon enduro-ajo kivikoissa taikka juurakoissa taikka sitten vielä pykälää kovemmassa tilanteessa eli alamäkipyöräilyssä / Parkissa ajo.
Ja mitä nämä kovimmassa mahdollisessa käyttörasituksessa olevat pyörät ovat runkomateriaaliltaan?
Halvemman pään pyörät ovat alumiiniä ja kalliimpi pää hiilikuitua?
Miten tämä voi olla mahdollista jos nuo materiaalit eivät mitään kestä ja kuski saa olla maksimissaan 40kg?
Eli miksi kirjoituksesi ja todellisuus eivät kohtaa?

Lue lisää

Kestää minkä kestää, sitten uutta kaupasta, siinä se kestävyys...

Anonyymi kirjoitti:

Niin, no saatoin mä osan kirjoittaa hieman kärjistetysti. Myös huumorilla. Mutta on siinä sitä faktaa, mitkä kannattaa huomioida pyörää valitessa. Hiilikuitu ja alumiini eivät totta vie ole ne parhaat. Pyöriä tehdään just niistä, jotta porukka ostelisi uutta fillaria kauppiaan mielestä riittävästi. Kun yksi pyörä ei kestä liian montaa vuotta ajossa, niin kauppa käy.

Lue lisää

Kerrotko teräsrunkoiset vakavampaan maastokäyttöön tarkoitetut pyörät?
Surlyn Fatbike teräsrunko tulee mieleen mutta muuten..?

Anonyymi kirjoitti:

Kestää minkä kestää, sitten uutta kaupasta, siinä se kestävyys...

Miksi siis noihin "rankimpiin" pyörälajeihin ei muuta kuin alumiiniä taikka Hiilikuitua ole tarjolla? (ja jokunen pienvalmistajan Titaaninen).

Pitäisikö kyseinen harraste lopettaa kun kukaan ei teräsrunkoja noihin käyttöihin tee?

Anonyymi kirjoitti:

Kestää minkä kestää, sitten uutta kaupasta, siinä se kestävyys...

Jos menen lähimpaan Park:iin katsomaan kun väki hyppii isoja hyppyjä kovalla vaihdilla hyppyreissä, ajaa kivikoissa yms. niin kuinka pitkään minun pitää siellä katsoa että näen kun runko jollain kuskilla hajoaa? Niitähän pitäisi olla liukuhihnalta jos kirjoituksissasi on mitään perää (kaikki nuo Park:ssa olevat pyörät ovat joko alumiini taikka hiilikuiturunkoisia).
Mutta mikä on todellisuus?

santtu_1975X kirjoitti:

Jos menen lähimpaan Park:iin katsomaan kun väki hyppii isoja hyppyjä kovalla vaihdilla hyppyreissä, ajaa kivikoissa yms. niin kuinka pitkään minun pitää siellä katsoa että näen kun runko jollain kuskilla hajoaa? Niitähän pitäisi olla liukuhihnalta jos kirjoituksissasi on mitään perää (kaikki nuo Park:ssa olevat pyörät ovat joko alumiini taikka hiilikuiturunkoisia).
Mutta mikä on todellisuus?

Lue lisää

Tässä mielenkiintoinen tutkimus, jossa todetaan hiilikuiturunkojen olevan vaurioalttiita MTB-käytössä.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä mielenkiintoinen tutkimus, jossa todetaan hiilikuiturunkojen olevan vaurioalttiita MTB-käytössä.

Siis tässä:

https://4spepublications.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/pc.27563?origin=serp_auto

Anonyymi kirjoitti:

Siis tässä:

https://4spepublications.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/pc.27563?origin=serp_auto

Lue lisää

Niin tuossa tutkimuksessa ei itseasissa sanota. Nopealla läpiluvulla tuosta tutkitusta rungosta oli löytynyt useita selkäitä VALMISTUSVIRHEITÄ jotka olivat todennäköisesti johtaneet rungon hajoamiseen ajossa. Eli kyseessä oli huonolaatuinen / vilmistusvirheinen runko.

Hiilikuiturungon valmistus on aikaavievää, ammattitaitoa sekä hyvän konekannan vaativa valmistusprosessi joka johta siihen että lopputuote on suhteellisen hinnakas.
Tässä sitten tullaan siihen että markkinoille aika-ajoin tulee valmistajia jotka haluavat oikoa valmistusprosessissa ja säästää kuluissa jolloin valmistusprosessista saattaa päästä läpoi viallasia sekävaarallisiakin tuotteita.
Siksi ns."kiinan runkoihin" kannattaa suhtautua aina tietyllä varauksella (ja kyllä, maailman nykyaikaisimmat ja parhaat hiilikuiturunkojen valmistajat löytyvät Taiwanista).

Eli hiilikuitu on mahtava materiaali, mutta sen työstäminen lopputuotteeksi on aikaavievää ja osaamista vaativaa.

santtu_1975X kirjoitti:

Niin tuossa tutkimuksessa ei itseasissa sanota. Nopealla läpiluvulla tuosta tutkitusta rungosta oli löytynyt useita selkäitä VALMISTUSVIRHEITÄ jotka olivat todennäköisesti johtaneet rungon hajoamiseen ajossa. Eli kyseessä oli huonolaatuinen / vilmistusvirheinen runko.

Hiilikuiturungon valmistus on aikaavievää, ammattitaitoa sekä hyvän konekannan vaativa valmistusprosessi joka johta siihen että lopputuote on suhteellisen hinnakas.
Tässä sitten tullaan siihen että markkinoille aika-ajoin tulee valmistajia jotka haluavat oikoa valmistusprosessissa ja säästää kuluissa jolloin valmistusprosessista saattaa päästä läpoi viallasia sekävaarallisiakin tuotteita.
Siksi ns."kiinan runkoihin" kannattaa suhtautua aina tietyllä varauksella (ja kyllä, maailman nykyaikaisimmat ja parhaat hiilikuiturunkojen valmistajat löytyvät Taiwanista).

Eli hiilikuitu on mahtava materiaali, mutta sen työstäminen lopputuotteeksi on aikaavievää ja osaamista vaativaa.

Lue lisää

Niin, jos muotista sattuu tulemaan hyvä yksilö, on se hyvä. Mitä pitäisi ajatella materiaalista, jossa on suuri mahdollisuus mittavaan laadun vaihteluun? Mikä takaa luotettavuuden viime kädessä?

Anonyymi kirjoitti:

Niin, jos muotista sattuu tulemaan hyvä yksilö, on se hyvä. Mitä pitäisi ajatella materiaalista, jossa on suuri mahdollisuus mittavaan laadun vaihteluun? Mikä takaa luotettavuuden viime kädessä?

Lue lisää

Miksi muuten esim. Canyon on antanut lausunnon, jossa todetaan hiilikuituisilla pyörillä olevan rajallinen käyttöikä? Eikös kyseessä ole länsimainen ja laadustaan tunnettu valmistaja?

santtu_1975X kirjoitti:

Kerrotko teräsrunkoiset vakavampaan maastokäyttöön tarkoitetut pyörät?
Surlyn Fatbike teräsrunko tulee mieleen mutta muuten..?

Maastoajo ei ole mun osa-aluetta, joten en ota kantaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kestää minkä kestää, sitten uutta kaupasta, siinä se kestävyys...

Nimen omaan. Kestää minkä kestää ja sitten uutta tilalle. Sitä, minkä pituinen se, ei oikein osaa ostaessa ennustaa, vaan käyttö tunnit lopulta paljastaa, onko se vuoden pyörä vai joskus jopa kahden. Sitten kun hajoaa, niin heitetään romu mäkelään ja haetaan kaupasta budjettiin parhaiten sopiva tilalle. Sekin kestää sen minkä kestää.

santtu_1975X kirjoitti:

Niin tuossa tutkimuksessa ei itseasissa sanota. Nopealla läpiluvulla tuosta tutkitusta rungosta oli löytynyt useita selkäitä VALMISTUSVIRHEITÄ jotka olivat todennäköisesti johtaneet rungon hajoamiseen ajossa. Eli kyseessä oli huonolaatuinen / vilmistusvirheinen runko.

Hiilikuiturungon valmistus on aikaavievää, ammattitaitoa sekä hyvän konekannan vaativa valmistusprosessi joka johta siihen että lopputuote on suhteellisen hinnakas.
Tässä sitten tullaan siihen että markkinoille aika-ajoin tulee valmistajia jotka haluavat oikoa valmistusprosessissa ja säästää kuluissa jolloin valmistusprosessista saattaa päästä läpoi viallasia sekävaarallisiakin tuotteita.
Siksi ns."kiinan runkoihin" kannattaa suhtautua aina tietyllä varauksella (ja kyllä, maailman nykyaikaisimmat ja parhaat hiilikuiturunkojen valmistajat löytyvät Taiwanista).

Eli hiilikuitu on mahtava materiaali, mutta sen työstäminen lopputuotteeksi on aikaavievää ja osaamista vaativaa.

Lue lisää

Tuo jo paljastaa että ei sovellu normaalikäyttöön.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi muuten esim. Canyon on antanut lausunnon, jossa todetaan hiilikuituisilla pyörillä olevan rajallinen käyttöikä? Eikös kyseessä ole länsimainen ja laadustaan tunnettu valmistaja?

Lue lisää

Riippuu nyt mitä lausuntoa tarkoitat, niin osoisin ottaa asiaan kantaa..?

Anonyymi kirjoitti:

Tuo jo paljastaa että ei sovellu normaalikäyttöön.

Mitä tarkoitat ”normaalilla” käytöllä?

Hiilikuituista runkoa harvoin käytetään missään kaoppapyörässä sen hinnan takia, vähän hiilikuiturunkoiset pyörät löytyvät lähinnä harrastekäytöstä maastosta taikka maantieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Maastoajo ei ole mun osa-aluetta, joten en ota kantaa.

Mutta varmastikkin osaat ymmärtää että tuo maasto/park/DH ajo on sitä rankinta käyttöä mihin polkupyörän runko voi käytössä joutua joten..?

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu nyt mitä lausuntoa tarkoitat, niin osoisin ottaa asiaan kantaa..?

Tuossa keskustelussa viitataan aiheeseen:

https://www.mtbr.com/threads/carbon-frame-concerns.1212690/?origin=serp_auto

Lisäksi toisessa keskustelussa sanotaan monien valmistajien suosittelelevan hiilikuituisten runkojen vaihtoa seitsemän ja komponenttien vaihtoa kolmen vuoden välein:

https://hobbybiker.com/how-long-do-carbon-bike-frames-last/?origin=serp_auto

Muitakin viitteitä aiheeseen löytyy, ja tokihan aina voi olla yhteydessä valmistajaan.

santtu_1975X kirjoitti:

Mitä tarkoitat ”normaalilla” käytöllä?

Hiilikuituista runkoa harvoin käytetään missään kaoppapyörässä sen hinnan takia, vähän hiilikuiturunkoiset pyörät löytyvät lähinnä harrastekäytöstä maastosta taikka maantieltä.

Lue lisää

Kuten joku jo aiemmin mainitsi, jos valmistusprosessi on ammattilaisillekin suurta laatuvaihtelua tuottavaa, pääsee markkinoillekin varmasti käyttäjälleen riskialttiita runkoja.
Kilpakäyttöön nämä on varmasti ok koska käyttäjät ovat tietoisia riskeistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten joku jo aiemmin mainitsi, jos valmistusprosessi on ammattilaisillekin suurta laatuvaihtelua tuottavaa, pääsee markkinoillekin varmasti käyttäjälleen riskialttiita runkoja.
Kilpakäyttöön nämä on varmasti ok koska käyttäjät ovat tietoisia riskeistä.

Lue lisää

Tämähän on kaikkien teollisten prosessien kohdalla sama, tuottaa mahdollisimman tasalaatuista tuotetta.
Hiilikuiturunkojen osalta se vaatii kalliita koneita joita huolletaan määrävälein, sekä osaavaa työntekijäkuntaa joilla on tarpeellinen aika käytössään eri työvaiheiden toteuttamiseen.

Ja lopuksi kattava laadunvarmistus jossa varmistetaan että tehtaalta eteenpäin lähtee vain ehjiä runkoja ja mahdolliset valmistusvirheiset hylätään.

Tämä vain tietysti johtaa siihen lopputulokseen jonka kaupassa voi hintalapusta huomata, eli laadukkaan hiilikuiturungon valmistus on kallista.

santtu_1975X kirjoitti:

Tämähän on kaikkien teollisten prosessien kohdalla sama, tuottaa mahdollisimman tasalaatuista tuotetta.
Hiilikuiturunkojen osalta se vaatii kalliita koneita joita huolletaan määrävälein, sekä osaavaa työntekijäkuntaa joilla on tarpeellinen aika käytössään eri työvaiheiden toteuttamiseen.

Ja lopuksi kattava laadunvarmistus jossa varmistetaan että tehtaalta eteenpäin lähtee vain ehjiä runkoja ja mahdolliset valmistusvirheiset hylätään.

Tämä vain tietysti johtaa siihen lopputulokseen jonka kaupassa voi hintalapusta huomata, eli laadukkaan hiilikuiturungon valmistus on kallista.

Lue lisää

Ja silti valmistajat suosittelevat hiilikuiturungon vaihtoa muutaman vuoden välein.

Anonyymi kirjoitti:

Ja silti valmistajat suosittelevat hiilikuiturungon vaihtoa muutaman vuoden välein.

Ja silti tulllaista väitettä ei tahdo oikein löytyä mistään virallisilta valmistajien sivuilta joten…

Kaikilla materiaaleilla on jokin elinaika joka riippuu paljon sen käyttötarkoituksesta.

Otetaan vaikka jokun Park:ssa käytettävä pyörä jolla hypitään paljon, siten rungolla on joku tietty elinikä on se sitten 1000, 10000 taikka 100000 hyppyä, mutta jossain vaiheessa siihen alkaa vaurioita tulemaan kun hyppyjä toistetaan tarpeeksi paljon. Näin käy myös teräsrunkoiselle pyörällä jossain pisteessä.

santtu_1975X kirjoitti:

Ja silti tulllaista väitettä ei tahdo oikein löytyä mistään virallisilta valmistajien sivuilta joten…

Kaikilla materiaaleilla on jokin elinaika joka riippuu paljon sen käyttötarkoituksesta.

Otetaan vaikka jokun Park:ssa käytettävä pyörä jolla hypitään paljon, siten rungolla on joku tietty elinikä on se sitten 1000, 10000 taikka 100000 hyppyä, mutta jossain vaiheessa siihen alkaa vaurioita tulemaan kun hyppyjä toistetaan tarpeeksi paljon. Näin käy myös teräsrunkoiselle pyörällä jossain pisteessä.

Lue lisää

Teräs ei vaurioidu yhtäkkisesti vaan ennakoivasti. Alumiini ja hiilikuitu voi vaurioitua kerralla pahaa aavistamattoman pyöräilijän alta kesken ajon.

santtu_1975X kirjoitti:

Ja silti tulllaista väitettä ei tahdo oikein löytyä mistään virallisilta valmistajien sivuilta joten…

Kaikilla materiaaleilla on jokin elinaika joka riippuu paljon sen käyttötarkoituksesta.

Otetaan vaikka jokun Park:ssa käytettävä pyörä jolla hypitään paljon, siten rungolla on joku tietty elinikä on se sitten 1000, 10000 taikka 100000 hyppyä, mutta jossain vaiheessa siihen alkaa vaurioita tulemaan kun hyppyjä toistetaan tarpeeksi paljon. Näin käy myös teräsrunkoiselle pyörällä jossain pisteessä.

Lue lisää

Kuten aikaisemmin kirjoitin, voi asian selvittää valmistajilta. Tuskinpa mtb-sivustoilla asiasta kirjoitettaisiin, jos siinä ei olisi perää.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten aikaisemmin kirjoitin, voi asian selvittää valmistajilta. Tuskinpa mtb-sivustoilla asiasta kirjoitettaisiin, jos siinä ei olisi perää.

Ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi suomi24:llä ei jostain sellaisesti kirjoiteta missä ei ole perää, tämäkö on se referenssi asiaan?

Kuten sanoin, on materiaali mikä tahansa pyörän rungossa kun sitä rasittaa tarpeeksi pitkän aikaa niin se alkaa antamaan periksi.

Yksi todella tärkeä asia polkupyörän rungon materiaalia valittaessa on se minkäalaisia muotoja materiaalistä tarvitsee tehdä. Teräs rungot ovat käytännössä pyöreästi putkesta valmistettuja runkoja joka ei ole missään nimessä edullisin runkomuoto silloin kun rungon tulee kestää kovia vaihtelevia rasituksia mitä kovassa maasto/alamäkiajossa runkoon syntyy iskijen ja hyppyjen voimasta. Esimerkiksi jousituksen toimiin kannalta on täkeää että runko mihin ne ovat kiinnitettyjä elää mahdollisimman vähän ajettaessa että ne toimisivat niissä tilanteissa kuten ne ovat suunnitelti. Esimerkisi jos takaiskunvaimentimien kiinnityspisteet elävät rungon "pehmayden" mukana niin se aiheuttaa takaiskunvaimennukselle ongelmia.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa keskustelussa viitataan aiheeseen:

https://www.mtbr.com/threads/carbon-frame-concerns.1212690/?origin=serp_auto

Lisäksi toisessa keskustelussa sanotaan monien valmistajien suosittelelevan hiilikuituisten runkojen vaihtoa seitsemän ja komponenttien vaihtoa kolmen vuoden välein:

https://hobbybiker.com/how-long-do-carbon-bike-frames-last/?origin=serp_auto

Muitakin viitteitä aiheeseen löytyy, ja tokihan aina voi olla yhteydessä valmistajaan.

Lue lisää

Otetaan nyt tuo artikkeli tarkastelun alle.
'
https://hobbybiker.com/how-long-do-carbon-bike-frames-last/?origin=serp_auto
Ja katsotaan mikä on artikkelin lopullinen johtopäätös:


"If you’re looking for the best of the best
Finally, if you are someone who likes to have the latest and greatest, then you have to look into getting a carbon bike frame.

Conclusion
In conclusion, carbon bike frames can last for a long time, with some lasting longer than their riders.
With proper maintenance and regular inspections, you can really help extend the life of most carbon bike frames."

santtu_1975X kirjoitti:

Ja silti tulllaista väitettä ei tahdo oikein löytyä mistään virallisilta valmistajien sivuilta joten…

Kaikilla materiaaleilla on jokin elinaika joka riippuu paljon sen käyttötarkoituksesta.

Otetaan vaikka jokun Park:ssa käytettävä pyörä jolla hypitään paljon, siten rungolla on joku tietty elinikä on se sitten 1000, 10000 taikka 100000 hyppyä, mutta jossain vaiheessa siihen alkaa vaurioita tulemaan kun hyppyjä toistetaan tarpeeksi paljon. Näin käy myös teräsrunkoiselle pyörällä jossain pisteessä.

Lue lisää

Teräksen käyttöaika on teoriassa loputun, jos sen väsymispistettä ei ylitetä. Teräs on myös varsin immuuni naarmuille ja hakkaumille.Teräs sietää varsin hyvin vääntöä, ja muodon voi useimmiten palauttaa. Tetäslaaduissa on tosin tässä suhteessa eroja.

Alumiinilla ei ole vastaavaa rasituspistettä, joten sen elinkaari on rajatumpi. Alumiini on myös huonompi kestämään kolhuja, lommo aluputkessa on vakavampi ongelma kuin teräsputkessa. Alumiini ei kestä vääntymistä.

Hiilikuitu (tai pikemminkin epoksi) ikääntyy ja on auringolle arka. Hiilikuitu kestää rasitusta teräksen tapaan (kimmoisuus), mutta se on arka naarmuille. Kolhuja se ei kestä, eikä siihen tule lommoja - isku joja aiheuttaa lommon teräkseen tai alumiiniin rikkoo laminaattirakenteen.

Anonyymi kirjoitti:

Teräksen käyttöaika on teoriassa loputun, jos sen väsymispistettä ei ylitetä. Teräs on myös varsin immuuni naarmuille ja hakkaumille.Teräs sietää varsin hyvin vääntöä, ja muodon voi useimmiten palauttaa. Tetäslaaduissa on tosin tässä suhteessa eroja.

Alumiinilla ei ole vastaavaa rasituspistettä, joten sen elinkaari on rajatumpi. Alumiini on myös huonompi kestämään kolhuja, lommo aluputkessa on vakavampi ongelma kuin teräsputkessa. Alumiini ei kestä vääntymistä.

Hiilikuitu (tai pikemminkin epoksi) ikääntyy ja on auringolle arka. Hiilikuitu kestää rasitusta teräksen tapaan (kimmoisuus), mutta se on arka naarmuille. Kolhuja se ei kestä, eikä siihen tule lommoja - isku joja aiheuttaa lommon teräkseen tai alumiiniin rikkoo laminaattirakenteen.

Lue lisää

UV valohan on tosiaan iso ongelma Hiilikuidulle, mutta sen takia hiilikuitukomponentit ovatkin lähes aina maalattuja ja täten suojattuja tuolta UV:n vaikutukselta. Paljas Hiilikuiturunko tietysti olisi hyvin arka UV-valolle.

Ja kuten sanottu, on turha vertailla omenoita ja appelsiinejä suoraan keskenään. On aivan sama mitä mieltä jostain runkomateriaalista periaatteessa oli jos/kun esimerkiksi alamäki ja trail pyörissä on runkovalinta tehtävä alumiinin ja hiilikuidun välillä koska muita materiaaleja ei käytännössä ole (joitakin pikkupajojen titaanirunkoja lukuunottamatta) ole tarjolla.

santtu_1975X kirjoitti:

Ja silti tulllaista väitettä ei tahdo oikein löytyä mistään virallisilta valmistajien sivuilta joten…

Kaikilla materiaaleilla on jokin elinaika joka riippuu paljon sen käyttötarkoituksesta.

Otetaan vaikka jokun Park:ssa käytettävä pyörä jolla hypitään paljon, siten rungolla on joku tietty elinikä on se sitten 1000, 10000 taikka 100000 hyppyä, mutta jossain vaiheessa siihen alkaa vaurioita tulemaan kun hyppyjä toistetaan tarpeeksi paljon. Näin käy myös teräsrunkoiselle pyörällä jossain pisteessä.

Lue lisää

Joten, Santtu, joten...

Cuben sivuilla annetaan hiilikuiturungoille huomattavasti lyhyempi takuu kuin alurungoille:

https://www.cube.eu/fi-en/support/help-faq

Täältä löytyy esimerkkejä Canyonin suosityksista hiilikuidun käyttöiäksi:

https://velo.outsideonline.com/gear/technical-faq-carbon-component-lifespan-future-of-tubular-tire-tech?origin=serp_auto

Täällä lisätietoa hiilikuidun huonoista puolista:

https://www.rideyourbike.com/carbonfiber.shtml

santtu_1975X kirjoitti:

Ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi suomi24:llä ei jostain sellaisesti kirjoiteta missä ei ole perää, tämäkö on se referenssi asiaan?

Kuten sanoin, on materiaali mikä tahansa pyörän rungossa kun sitä rasittaa tarpeeksi pitkän aikaa niin se alkaa antamaan periksi.

Yksi todella tärkeä asia polkupyörän rungon materiaalia valittaessa on se minkäalaisia muotoja materiaalistä tarvitsee tehdä. Teräs rungot ovat käytännössä pyöreästi putkesta valmistettuja runkoja joka ei ole missään nimessä edullisin runkomuoto silloin kun rungon tulee kestää kovia vaihtelevia rasituksia mitä kovassa maasto/alamäkiajossa runkoon syntyy iskijen ja hyppyjen voimasta. Esimerkiksi jousituksen toimiin kannalta on täkeää että runko mihin ne ovat kiinnitettyjä elää mahdollisimman vähän ajettaessa että ne toimisivat niissä tilanteissa kuten ne ovat suunnitelti. Esimerkisi jos takaiskunvaimentimien kiinnityspisteet elävät rungon "pehmayden" mukana niin se aiheuttaa takaiskunvaimennukselle ongelmia.

Lue lisää

Mm. Columbuksella on ollut iät ja ajat epäsymmetrisiä teräsputkia tarjolla, samoin monella muullakin valmistajalla.

santtu_1975X kirjoitti:

Otetaan nyt tuo artikkeli tarkastelun alle.
'
https://hobbybiker.com/how-long-do-carbon-bike-frames-last/?origin=serp_auto
Ja katsotaan mikä on artikkelin lopullinen johtopäätös:


"If you’re looking for the best of the best
Finally, if you are someone who likes to have the latest and greatest, then you have to look into getting a carbon bike frame.

Conclusion
In conclusion, carbon bike frames can last for a long time, with some lasting longer than their riders.
With proper maintenance and regular inspections, you can really help extend the life of most carbon bike frames."

Lue lisää

Todetaan siellä myös:

Carbon frames do not break easily but can be more susceptible to certain kinds of damage compared to standard metal bike frames.

They are built to handle the bumps and shocks of normal riding, but do not hold up well to crashes and falls.

Anonyymi kirjoitti:

Todetaan siellä myös:

Carbon frames do not break easily but can be more susceptible to certain kinds of damage compared to standard metal bike frames.

They are built to handle the bumps and shocks of normal riding, but do not hold up well to crashes and falls.

Lue lisää

Ja lisäksi:

For example, Canyon recommends that you replace their carbon handlebars and seatposts every 3 years. They also recommend that you replace their carbon forks every 6 years or after a crash.

Naturally, the carbon bike frames will have a limited replacement interval, just like any other carbon bike part.

santtu_1975X kirjoitti:

Ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi suomi24:llä ei jostain sellaisesti kirjoiteta missä ei ole perää, tämäkö on se referenssi asiaan?

Kuten sanoin, on materiaali mikä tahansa pyörän rungossa kun sitä rasittaa tarpeeksi pitkän aikaa niin se alkaa antamaan periksi.

Yksi todella tärkeä asia polkupyörän rungon materiaalia valittaessa on se minkäalaisia muotoja materiaalistä tarvitsee tehdä. Teräs rungot ovat käytännössä pyöreästi putkesta valmistettuja runkoja joka ei ole missään nimessä edullisin runkomuoto silloin kun rungon tulee kestää kovia vaihtelevia rasituksia mitä kovassa maasto/alamäkiajossa runkoon syntyy iskijen ja hyppyjen voimasta. Esimerkiksi jousituksen toimiin kannalta on täkeää että runko mihin ne ovat kiinnitettyjä elää mahdollisimman vähän ajettaessa että ne toimisivat niissä tilanteissa kuten ne ovat suunnitelti. Esimerkisi jos takaiskunvaimentimien kiinnityspisteet elävät rungon "pehmayden" mukana niin se aiheuttaa takaiskunvaimennukselle ongelmia.

Lue lisää

Alamäkipyöräily on hyvin marginaalinen pyöräilyn alalaji jolla ei ole merkitystä yleisesti pyöräilystä puhuttaessa.

Kaikissa pyörissä, jotka tavoittelevat keveyttä, on jäykkä hiilikuituhaarukka. Jäykkä teräksinen etuhaarukka painaa jopa kolme..neljä kertaa enemmän, ja sen pitää olla hiten. Tuplailma joustokeula on samanpainoinen, vaikka tekee ihan eri työt.

Titaaninen etuhaarukka on hieman painavampi kuin hiilikuituinen, mutta hinta on moninkertainen.

Hiilikuituisia etuhaarukoita on maailmalla miljoonia ja taas miljoonia.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikissa pyörissä, jotka tavoittelevat keveyttä, on jäykkä hiilikuituhaarukka. Jäykkä teräksinen etuhaarukka painaa jopa kolme..neljä kertaa enemmän, ja sen pitää olla hiten. Tuplailma joustokeula on samanpainoinen, vaikka tekee ihan eri työt.

Titaaninen etuhaarukka on hieman painavampi kuin hiilikuituinen, mutta hinta on moninkertainen.

Hiilikuituisia etuhaarukoita on maailmalla miljoonia ja taas miljoonia.

Lue lisää

Eipäs nyt liioitella. Teräshaarukka on käytännössä 2 kertaa painavampi noin 700-950gr painoisena mutta huomattavasti turvallisempi.
Hiten on huonoin teräslaatu pyörään ja painavin.
Titaaniset haarukat ei ole kovin tavanomaisia koska niillä on ollut omat kestävyysongelmansa, hiilikuituisten tavoin.
Maailmalla on lukuisia onnettomuustapauksia sekä takaisinvetokampanjoita hiilikuituisten keulojen vuoksi.
Jos tavoittelisin neliraajahalvausta, valintani olisi keventely-hiilikuituhaarukka.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikissa pyörissä, jotka tavoittelevat keveyttä, on jäykkä hiilikuituhaarukka. Jäykkä teräksinen etuhaarukka painaa jopa kolme..neljä kertaa enemmän, ja sen pitää olla hiten. Tuplailma joustokeula on samanpainoinen, vaikka tekee ihan eri työt.

Titaaninen etuhaarukka on hieman painavampi kuin hiilikuituinen, mutta hinta on moninkertainen.

Hiilikuituisia etuhaarukoita on maailmalla miljoonia ja taas miljoonia.

Lue lisää

Tavoittelemalla keveyttä, tavoitellaan samalla haurautta ja vaurioalttiutta. Keveydellä ei ole pyöräilyssä merkitystä kuin kilpailuissa huipputasolla jossa kilpailijoille maksetaan riskienotosta.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikissa pyörissä, jotka tavoittelevat keveyttä, on jäykkä hiilikuituhaarukka. Jäykkä teräksinen etuhaarukka painaa jopa kolme..neljä kertaa enemmän, ja sen pitää olla hiten. Tuplailma joustokeula on samanpainoinen, vaikka tekee ihan eri työt.

Titaaninen etuhaarukka on hieman painavampi kuin hiilikuituinen, mutta hinta on moninkertainen.

Hiilikuituisia etuhaarukoita on maailmalla miljoonia ja taas miljoonia.

Lue lisää

Miksi sen jäykän teräshaarukan pitää olla hiten? Uskomaton väite, ja täyttä paskea.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi sen jäykän teräshaarukan pitää olla hiten? Uskomaton väite, ja täyttä paskea.

"Teräshaarukka on käytännössä 2 kertaa painavampi noin 700-950gr painoisena mutta huomattavasti turvallisempi."

Ei ole näyttöä alhaisesta painosta eikä turvallisuudesta. Eikä varsinkaan näyttöä kohtuullisesta hinnasta.

"Titaaniset haarukat ei ole kovin tavanomaisia koska niillä on ollut omat kestävyysongelmansa, hiilikuituisten tavoin."

Ei ole näyttöä siitä, että kestävyydessä olisi ongelmia.

"Miksi sen jäykän teräshaarukan pitää olla hiten? Uskomaton väite, ja täyttä paskea."

Mitä sen pitää olla?

--

Lienee yksi ja sama henkilö jolle ei kelpaa muu kuin teräs, eikä edes hiten.

Jos kestävyydestä puhutaan, kannattaa valita pahin (eli rankin) mahdollinen pyöräilyn harrastus- tai kilpailumuoto, ja katsoa mitä materiaalia siellä käytetään.

Anonyymi kirjoitti:

"Teräshaarukka on käytännössä 2 kertaa painavampi noin 700-950gr painoisena mutta huomattavasti turvallisempi."

Ei ole näyttöä alhaisesta painosta eikä turvallisuudesta. Eikä varsinkaan näyttöä kohtuullisesta hinnasta.

"Titaaniset haarukat ei ole kovin tavanomaisia koska niillä on ollut omat kestävyysongelmansa, hiilikuituisten tavoin."

Ei ole näyttöä siitä, että kestävyydessä olisi ongelmia.

"Miksi sen jäykän teräshaarukan pitää olla hiten? Uskomaton väite, ja täyttä paskea."

Mitä sen pitää olla?

--

Lienee yksi ja sama henkilö jolle ei kelpaa muu kuin teräs, eikä edes hiten.

Jos kestävyydestä puhutaan, kannattaa valita pahin (eli rankin) mahdollinen pyöräilyn harrastus- tai kilpailumuoto, ja katsoa mitä materiaalia siellä käytetään.

Lue lisää

Ja huomioida hinta!

Anonyymi kirjoitti:

"Teräshaarukka on käytännössä 2 kertaa painavampi noin 700-950gr painoisena mutta huomattavasti turvallisempi."

Ei ole näyttöä alhaisesta painosta eikä turvallisuudesta. Eikä varsinkaan näyttöä kohtuullisesta hinnasta.

"Titaaniset haarukat ei ole kovin tavanomaisia koska niillä on ollut omat kestävyysongelmansa, hiilikuituisten tavoin."

Ei ole näyttöä siitä, että kestävyydessä olisi ongelmia.

"Miksi sen jäykän teräshaarukan pitää olla hiten? Uskomaton väite, ja täyttä paskea."

Mitä sen pitää olla?

--

Lienee yksi ja sama henkilö jolle ei kelpaa muu kuin teräs, eikä edes hiten.

Jos kestävyydestä puhutaan, kannattaa valita pahin (eli rankin) mahdollinen pyöräilyn harrastus- tai kilpailumuoto, ja katsoa mitä materiaalia siellä käytetään.

Lue lisää

Hiten on lähtökohtaisesti yleisnimi huonoimmille pyörissä käytettäville teräslaaduille.

Nykyaikainen teräshaarukka painaa ehkä kolmanneksen enemmän kuin hiilikuituinen, mutta on ominaisuuksiltaan parempi.

Anonyymi kirjoitti:

Hiten on lähtökohtaisesti yleisnimi huonoimmille pyörissä käytettäville teräslaaduille.

Nykyaikainen teräshaarukka painaa ehkä kolmanneksen enemmän kuin hiilikuituinen, mutta on ominaisuuksiltaan parempi.

Lue lisää

Itse viimesyksynä olin etsimässä jäykkää MTB etuhaarukkaa 27,5".
Hiilikuituisten MTB haarukoiden paino vaihteli 450-750gr. välillä ja teräskset vaihtoehdot lähtivät sielä 1000-1100gr ylöspäin jatkuen aina johonkin 1.4 kg. asti.
Painavimpien Hiilikuituversioidan ja kevyimpien teräsversioidan ero saattaisi olla ehkä se kolmasosa, mutta keskimääräiset painot ovat kyllä todella paljon kauempana toisistaa.

Mutta taasen sai sen havaita että teräksisten MTB käyttöön tarkoitettujen haarukoiden tarjonta oli suhteellisen pientä.

Anonyymi kirjoitti:

"Teräshaarukka on käytännössä 2 kertaa painavampi noin 700-950gr painoisena mutta huomattavasti turvallisempi."

Ei ole näyttöä alhaisesta painosta eikä turvallisuudesta. Eikä varsinkaan näyttöä kohtuullisesta hinnasta.

"Titaaniset haarukat ei ole kovin tavanomaisia koska niillä on ollut omat kestävyysongelmansa, hiilikuituisten tavoin."

Ei ole näyttöä siitä, että kestävyydessä olisi ongelmia.

"Miksi sen jäykän teräshaarukan pitää olla hiten? Uskomaton väite, ja täyttä paskea."

Mitä sen pitää olla?

--

Lienee yksi ja sama henkilö jolle ei kelpaa muu kuin teräs, eikä edes hiten.

Jos kestävyydestä puhutaan, kannattaa valita pahin (eli rankin) mahdollinen pyöräilyn harrastus- tai kilpailumuoto, ja katsoa mitä materiaalia siellä käytetään.

Lue lisää

"Teräshaarukka on käytännössä 2 kertaa painavampi noin 700-950gr painoisena mutta huomattavasti turvallisempi."

Ei ole näyttöä alhaisesta painosta eikä turvallisuudesta. Eikä varsinkaan näyttöä kohtuullisesta hinnasta.

Esitäppä itse ensin se alle 200 gramman turvallinen hiilikuituhaarukka. Linkki valmistajan tietoon riittää.

santtu_1975X kirjoitti:

Itse viimesyksynä olin etsimässä jäykkää MTB etuhaarukkaa 27,5".
Hiilikuituisten MTB haarukoiden paino vaihteli 450-750gr. välillä ja teräskset vaihtoehdot lähtivät sielä 1000-1100gr ylöspäin jatkuen aina johonkin 1.4 kg. asti.
Painavimpien Hiilikuituversioidan ja kevyimpien teräsversioidan ero saattaisi olla ehkä se kolmasosa, mutta keskimääräiset painot ovat kyllä todella paljon kauempana toisistaa.

Mutta taasen sai sen havaita että teräksisten MTB käyttöön tarkoitettujen haarukoiden tarjonta oli suhteellisen pientä.

Lue lisää

Kaikki pyörät eivöt ole mtb pyöriä, eivätkä kaikki ole kiinnostuneita hyppykeppivatkuloista.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki pyörät eivöt ole mtb pyöriä, eivätkä kaikki ole kiinnostuneita hyppykeppivatkuloista.

Niin, siis kuten varmaan luit, niin olin korvaamassa MTB pyörän (jäykköperän) jousikeulaa jäykällä keulalla. Ja Hiilikuituiseen keulaa päädyin (joka yhä odottaa asennusta...)

Anonyymi kirjoitti:

"Teräshaarukka on käytännössä 2 kertaa painavampi noin 700-950gr painoisena mutta huomattavasti turvallisempi."

Ei ole näyttöä alhaisesta painosta eikä turvallisuudesta. Eikä varsinkaan näyttöä kohtuullisesta hinnasta.

"Titaaniset haarukat ei ole kovin tavanomaisia koska niillä on ollut omat kestävyysongelmansa, hiilikuituisten tavoin."

Ei ole näyttöä siitä, että kestävyydessä olisi ongelmia.

"Miksi sen jäykän teräshaarukan pitää olla hiten? Uskomaton väite, ja täyttä paskea."

Mitä sen pitää olla?

--

Lienee yksi ja sama henkilö jolle ei kelpaa muu kuin teräs, eikä edes hiten.

Jos kestävyydestä puhutaan, kannattaa valita pahin (eli rankin) mahdollinen pyöräilyn harrastus- tai kilpailumuoto, ja katsoa mitä materiaalia siellä käytetään.

Lue lisää

"Jos kestävyydestä puhutaan, kannattaa valita pahin (eli rankin) mahdollinen pyöräilyn harrastus- tai kilpailumuoto, ja katsoa mitä materiaalia siellä käytetään."

Kilpapyöräilijät ajavat sponsorituella, joten heille (pitkän tähtäimen) kestävyydellä ei loppupeleissä ole merkitystä.

Rankin harrastusmuoto... Noh, jostain syystä nämä tyypit, jotka ajavat pallon ympäri huonoilla reiteillä pyörä tappiin kuormattuna ovat päätyneet 99 prosenttisesti teräkseen...

Anonyymi kirjoitti:

"Jos kestävyydestä puhutaan, kannattaa valita pahin (eli rankin) mahdollinen pyöräilyn harrastus- tai kilpailumuoto, ja katsoa mitä materiaalia siellä käytetään."

Kilpapyöräilijät ajavat sponsorituella, joten heille (pitkän tähtäimen) kestävyydellä ei loppupeleissä ole merkitystä.

Rankin harrastusmuoto... Noh, jostain syystä nämä tyypit, jotka ajavat pallon ympäri huonoilla reiteillä pyörä tappiin kuormattuna ovat päätyneet 99 prosenttisesti teräkseen...

Lue lisää

Väitätkö etteikö raju trail / DH ajo olisi kovinta mahdollista "rääkkiä" pyörälle mihin se voi käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössä joutua?
Tuollaisen pitkänamatkan ajoon tarkoitettu pyörä ja sen osat eivät kestäisi yhtä kunnon DH laskua taikka hyppyjä, mutta ne eivät tietänkään siihen ole millään tavalla tehtyjä (eivätkä trail/DH pyörät ole pitkänmatkan pyöräilyyn tarkoitetuja).

santtu_1975X kirjoitti:

Väitätkö etteikö raju trail / DH ajo olisi kovinta mahdollista "rääkkiä" pyörälle mihin se voi käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössä joutua?
Tuollaisen pitkänamatkan ajoon tarkoitettu pyörä ja sen osat eivät kestäisi yhtä kunnon DH laskua taikka hyppyjä, mutta ne eivät tietänkään siihen ole millään tavalla tehtyjä (eivätkä trail/DH pyörät ole pitkänmatkan pyöräilyyn tarkoitetuja).

Lue lisää

DH on pulkkailua, ei pyöräilyä.

Anonyymi kirjoitti:

"Teräshaarukka on käytännössä 2 kertaa painavampi noin 700-950gr painoisena mutta huomattavasti turvallisempi."

Ei ole näyttöä alhaisesta painosta eikä turvallisuudesta. Eikä varsinkaan näyttöä kohtuullisesta hinnasta.

Esitäppä itse ensin se alle 200 gramman turvallinen hiilikuituhaarukka. Linkki valmistajan tietoon riittää.

Lue lisää

Eli valehtelit. Kaikki hiilikuituhaarukat painavat 500 gramman molemmin puolin.

santtu_1975X kirjoitti:

Väitätkö etteikö raju trail / DH ajo olisi kovinta mahdollista "rääkkiä" pyörälle mihin se voi käyttötarkoituksensa mukaisessa käytössä joutua?
Tuollaisen pitkänamatkan ajoon tarkoitettu pyörä ja sen osat eivät kestäisi yhtä kunnon DH laskua taikka hyppyjä, mutta ne eivät tietänkään siihen ole millään tavalla tehtyjä (eivätkä trail/DH pyörät ole pitkänmatkan pyöräilyyn tarkoitetuja).

Lue lisää

Ei tuollaiseen käytetä kuin promillea kaikista pyöristä. Täysin marginaalista harrastelua.
Voisi melkein kyseenalaistaa onko tuolla pyöräilyn kanssa mitään tekemistäkään.
Pyöräily on omin voimin etenemistä joskin lasketaan silläkin alamäkiä välillä.
Alamäkipyörä vedetään hissillä ylös ja vetovoima vetää alas.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuollaiseen käytetä kuin promillea kaikista pyöristä. Täysin marginaalista harrastelua.
Voisi melkein kyseenalaistaa onko tuolla pyöräilyn kanssa mitään tekemistäkään.
Pyöräily on omin voimin etenemistä joskin lasketaan silläkin alamäkiä välillä.
Alamäkipyörä vedetään hissillä ylös ja vetovoima vetää alas.

Lue lisää

Niin, tuo DH esimerkkinä siitä minkälaista on kun pyörä/pyörän runko altustuu kaikista kovimmille käyttötarkoituksen mukaisille rasituksille. Ei ole mikään "isojen massoje" laji suomessa, kilpailukelpoisia lisenssikuskeja "muutamia satoja" ja aktiivisempi harrastajakunta lasketaan "muutamissa tuhansissa", mutta ei tarvitse mennä keski-eurooppaa pidemmälle kun puhutaan jo ihan kohtuullisen kokoisesta urheilulajista.

Kun laajennetaan katsantoa tuonne maastopuolelle (Enduro/Trail/XC) niin sitten puhutaankin jo ihan toisenkokoisista harrastajamääristä pelkästään suomenkin osalta.

Ja nythän kyse oli polkupyörien rinkomateriaaleista ja niiden kestävyydestä, niin tuota maastopuolta kun ei millään voi laskea pois keskustelusta, on se senverran iso osa HARRASTAJAKUNNASTA mitä pyöräilyn osalta suomessa puhutaan (eli jätetään työpaikka ja kauppa-ajot pois laskuista ja pyöräilyä katsotaan harrasteena).

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuollaiseen käytetä kuin promillea kaikista pyöristä. Täysin marginaalista harrastelua.
Voisi melkein kyseenalaistaa onko tuolla pyöräilyn kanssa mitään tekemistäkään.
Pyöräily on omin voimin etenemistä joskin lasketaan silläkin alamäkiä välillä.
Alamäkipyörä vedetään hissillä ylös ja vetovoima vetää alas.

Lue lisää

"Pyöräily on omin voimin etenemistä joskin lasketaan silläkin alamäkiä välillä."

Jonka lisäksi pyöräilyyn kuuluu myös sähköpyörien käyttö.

Anonyymi kirjoitti:

"Pyöräily on omin voimin etenemistä joskin lasketaan silläkin alamäkiä välillä."

Jonka lisäksi pyöräilyyn kuuluu myös sähköpyörien käyttö.

Ai niin, lihasheikkousosasto onkin tästä vielä puuttunut.

Anonyymi kirjoitti:

DH on pulkkailua, ei pyöräilyä.

Silti sitä ajetaan polkupyörillä ja siinä runko joutuu erittäin kovalle rasitukselle. Ja runkomateriaaleista tässä keskustelussa nimenomaan on kyse.

Eli jos jokumateriaali (Esim. hiilikuitu) kestää DH pyörään kohdistuvat rasitukset, niin se materiaalinen kestää sitä muissakin pyörissä.
Sitten on kyse enään vain suunnittelusta sekä rungon valmistuksesta.

Ja kuten on jo keskustelussa tullut ilmi, niin hiilikuiturunkoja on hyvin vähän missään muissa kuin harrastekäyttöön (maasto/maantie) allakoiduissa pyörissä.
Hiilikuitusia etuhaarukuita nyt sitten on laajassa valikoimassa myös "tavallisia käyttöpyöriä".

Anonyymi kirjoitti:

Eli valehtelit. Kaikki hiilikuituhaarukat painavat 500 gramman molemmin puolin.

https://www.bike24.fi/tuotteet/472011?sku=1609240&gad_source=1&gad_campaignid=22382487520&gbraid=0AAAAA-9MJd5z1IWcJc6tCl1XwEXvuv1Hc&gclid=Cj0KCQjwyvfDBhDYARIsAItzbZHLdfI-ZEvxP9YEqvOADtLT_GCJH3rc1G1eUlJAqebbxO4hqywsj40aAheSEALw_wcB

Tuosta ENVE:ltä tuolainen 350gr. maantiekeula.
Siellä 400gr. kantimissa nykyiset maantiekeulat levyjarrukiinnityksillä ja läpiakselilla, Kun nuo vannejarrulliset QR akseliset kevyimmillään siellä 3xxgr. luokissa.

santtu_1975X kirjoitti:

Silti sitä ajetaan polkupyörillä ja siinä runko joutuu erittäin kovalle rasitukselle. Ja runkomateriaaleista tässä keskustelussa nimenomaan on kyse.

Eli jos jokumateriaali (Esim. hiilikuitu) kestää DH pyörään kohdistuvat rasitukset, niin se materiaalinen kestää sitä muissakin pyörissä.
Sitten on kyse enään vain suunnittelusta sekä rungon valmistuksesta.

Ja kuten on jo keskustelussa tullut ilmi, niin hiilikuiturunkoja on hyvin vähän missään muissa kuin harrastekäyttöön (maasto/maantie) allakoiduissa pyörissä.
Hiilikuitusia etuhaarukuita nyt sitten on laajassa valikoimassa myös "tavallisia käyttöpyöriä".

Lue lisää

"Eli jos jokumateriaali (Esim. hiilikuitu) kestää DH pyörään kohdistuvat rasitukset, niin se materiaalinen kestää sitä muissakin pyörissä.
Sitten on kyse enään vain suunnittelusta sekä rungon valmistuksesta."

Niin, veikkaan, että suunnittelulla sadaan mikä tahansa materiaali kestämään. Mutta millaista rasitusta lopullinen kokonaisuus kestää ja miten se puolestaan heijastuu käytettävyyteen?

Eipä taida kuitu kestää vieläkään pistemäistä rasitusta, iskuja tai voimakkaita raapaisuja. Olisi kyllä kiintoisaa tehdä testi, jossa teräs- ja hiilikuiturunkoa pahoinpidellään samalla tavalla. Löytyisikö sinulta sellainen sopivan hyvin kestävä hiilikuiturunkoinen pyörä tähän tarkoitukseen?

Näinhän se on, tavara pitää saada kiertämään. Siksi joka vuosi esitellään uusia innovaatioita ja ratkaisuja ongelmiin (joita ei ole). Parhaiten tässä onnistutaan kun tehdään kaikesta mahdollisimman huonosti yhteensopivaa ja tarkasti indeksoitua.

Teräksen ainoa myyntivaltti on se, että sitä voi hitsata räkäsaumalla melkein kuka tahansa. Chromoly-Reynolds tai -Columbus- tai vastaavalla putkella - vaikkapa hydroformattuna - on täysin yliarvostettu. Mutta kun romuterästä voi hitsata Himalajalla tai Etelä-Amerikassa, sen takia sitä on matkapyörissä...

Pitää siis erottaa pyörä, joka on 10 000 km päässä kotoa tai 50 kilometrin päässä kotoa ja huoltopisteestä.

Mutta kun alumiiniakin voi hitsata, vaan kun ei yleensä tarvitse kun ne on niin kestäviä. Hiilikuitua ei korjata, mutta kun ei tarvitse. Kalleimmissakin erikoispyörissä on valmiiksi alumiini- tai hiilikuituhaarukka.

Alumiinista vaikeaksi menee 7750 tai 7075 - parhaat alumiinit ja äärimmäisen kestävät mutta vaikeaa hitsata ja muokata. Mutta kun ei tarvitse.

Se kestää, jolla kilpaillaan ja rankasti!

Anonyymi kirjoitti:

Teräksen ainoa myyntivaltti on se, että sitä voi hitsata räkäsaumalla melkein kuka tahansa. Chromoly-Reynolds tai -Columbus- tai vastaavalla putkella - vaikkapa hydroformattuna - on täysin yliarvostettu. Mutta kun romuterästä voi hitsata Himalajalla tai Etelä-Amerikassa, sen takia sitä on matkapyörissä...

Pitää siis erottaa pyörä, joka on 10 000 km päässä kotoa tai 50 kilometrin päässä kotoa ja huoltopisteestä.

Mutta kun alumiiniakin voi hitsata, vaan kun ei yleensä tarvitse kun ne on niin kestäviä. Hiilikuitua ei korjata, mutta kun ei tarvitse. Kalleimmissakin erikoispyörissä on valmiiksi alumiini- tai hiilikuituhaarukka.

Alumiinista vaikeaksi menee 7750 tai 7075 - parhaat alumiinit ja äärimmäisen kestävät mutta vaikeaa hitsata ja muokata. Mutta kun ei tarvitse.

Se kestää, jolla kilpaillaan ja rankasti!

Lue lisää

Kaikesta kirjoittamastasi huomaa, että olet aiheesta ulkona kuin lumiukko.

Nooh... Kerropa tässä nyt meille kaikille, kuinka esim. Reynoldsin klassista 531 tai 753 terästä käytännössä hitsataan (helposti ja vielä alkeellisissa olosuhteissa).

Alumiinia puolestaan harvempi vaivautuu korjaamaan, kun se hajoaa joka tapauksessa pian uudelleen.

Anonyymi kirjoitti:

Teräksen ainoa myyntivaltti on se, että sitä voi hitsata räkäsaumalla melkein kuka tahansa. Chromoly-Reynolds tai -Columbus- tai vastaavalla putkella - vaikkapa hydroformattuna - on täysin yliarvostettu. Mutta kun romuterästä voi hitsata Himalajalla tai Etelä-Amerikassa, sen takia sitä on matkapyörissä...

Pitää siis erottaa pyörä, joka on 10 000 km päässä kotoa tai 50 kilometrin päässä kotoa ja huoltopisteestä.

Mutta kun alumiiniakin voi hitsata, vaan kun ei yleensä tarvitse kun ne on niin kestäviä. Hiilikuitua ei korjata, mutta kun ei tarvitse. Kalleimmissakin erikoispyörissä on valmiiksi alumiini- tai hiilikuituhaarukka.

Alumiinista vaikeaksi menee 7750 tai 7075 - parhaat alumiinit ja äärimmäisen kestävät mutta vaikeaa hitsata ja muokata. Mutta kun ei tarvitse.

Se kestää, jolla kilpaillaan ja rankasti!

Lue lisää

Tuossa yksi petustelu alumiin välttämiseen:

https://road.cc/content/blog/aluminium-frames-are-work-devil-292401

Anonyymi kirjoitti:

Teräksen ainoa myyntivaltti on se, että sitä voi hitsata räkäsaumalla melkein kuka tahansa. Chromoly-Reynolds tai -Columbus- tai vastaavalla putkella - vaikkapa hydroformattuna - on täysin yliarvostettu. Mutta kun romuterästä voi hitsata Himalajalla tai Etelä-Amerikassa, sen takia sitä on matkapyörissä...

Pitää siis erottaa pyörä, joka on 10 000 km päässä kotoa tai 50 kilometrin päässä kotoa ja huoltopisteestä.

Mutta kun alumiiniakin voi hitsata, vaan kun ei yleensä tarvitse kun ne on niin kestäviä. Hiilikuitua ei korjata, mutta kun ei tarvitse. Kalleimmissakin erikoispyörissä on valmiiksi alumiini- tai hiilikuituhaarukka.

Alumiinista vaikeaksi menee 7750 tai 7075 - parhaat alumiinit ja äärimmäisen kestävät mutta vaikeaa hitsata ja muokata. Mutta kun ei tarvitse.

Se kestää, jolla kilpaillaan ja rankasti!

Lue lisää

Googleen haku "aluminium bicycle frame life span" niin epäileville Tuomaille löytyy oivallista lukemista.

Anonyymi kirjoitti:

Googleen haku "aluminium bicycle frame life span" niin epäileville Tuomaille löytyy oivallista lukemista.

Mites tuo ajomukavuus? Ai niin, painava hyppykeppi keulaan, kyllä kelpaa polkea. Nooh, alumiinihan on kevyttä... Tosin kestävyyttä tavoiteltaessa putkien pitää olla halkaisijaltaan suuria, jolloin keveysero teräkseen verrattuna on marginaalinen.

Anonyymi kirjoitti:

Googleen haku "aluminium bicycle frame life span" niin epäileville Tuomaille löytyy oivallista lukemista.

Kymmenen vuotta näyttää olevan tyypillinen arvio.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikesta kirjoittamastasi huomaa, että olet aiheesta ulkona kuin lumiukko.

Nooh... Kerropa tässä nyt meille kaikille, kuinka esim. Reynoldsin klassista 531 tai 753 terästä käytännössä hitsataan (helposti ja vielä alkeellisissa olosuhteissa).

Alumiinia puolestaan harvempi vaivautuu korjaamaan, kun se hajoaa joka tapauksessa pian uudelleen.

Lue lisää

"Mutta kun romuterästä voi hitsata Himalajalla tai Etelä-Amerikassa, sen takia sitä on matkapyörissä."

Onko Lihasheikkousmiehellä lukutaitokin jo hukassa?

Paras ja kestävin runko on 7-sarjan alumiinia tai titaania, ei kahta muuta sanaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta kun romuterästä voi hitsata Himalajalla tai Etelä-Amerikassa, sen takia sitä on matkapyörissä."

Onko Lihasheikkousmiehellä lukutaitokin jo hukassa?

Paras ja kestävin runko on 7-sarjan alumiinia tai titaania, ei kahta muuta sanaa.

Lue lisää

Titaani kelpaa, lelumiini EI!

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta kun romuterästä voi hitsata Himalajalla tai Etelä-Amerikassa, sen takia sitä on matkapyörissä."

Onko Lihasheikkousmiehellä lukutaitokin jo hukassa?

Paras ja kestävin runko on 7-sarjan alumiinia tai titaania, ei kahta muuta sanaa.

Lue lisää

Mutta miten niitä tiettyjä teräksiä hitsataan, unohdit kertoa. Täällä odotetaan jännityksellä asiantuntevia vastauksia

Anonyymi kirjoitti:

Kymmenen vuotta näyttää olevan tyypillinen arvio.

Ei näistä ota selvää. Monet polkevat parikymmentä vuotta vanhoilla alumiineilla kymmeniä tuhansia kilometrejä eikä mitään halkeamia ole tullut. Itse poljen tällä hetkellä kevyellä alumiinisella cyclocrossilla nyt viidettä vuotta jolla tulee juuri täyteen 30000 kilometriä kovaa polkemista melkoisen painavana henkilönä. Eikä tämäkään vielä osoita väsymisen merkkejä.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta miten niitä tiettyjä teräksiä hitsataan, unohdit kertoa. Täällä odotetaan jännityksellä asiantuntevia vastauksia

No ellet itse löydä vastausta, niin TIG:llä, suojakaasulla. Lämpötilan ja puikkotyypin löydät itse.

Anonyymi kirjoitti:

Titaani kelpaa, lelumiini EI!

Ottaisit alumiinin, älä lelumiinia.

Teräsputkirunko oli 60-luvulla kova juttu.

Anonyymi kirjoitti:

No ellet itse löydä vastausta, niin TIG:llä, suojakaasulla. Lämpötilan ja puikkotyypin löydät itse.

Tuo kaveri haluaa muhviliitokset, sen takia tivaa hitsaamisesta.

7-sarjan Al ei kelpaa hänelle myöskään.

Anonyymi kirjoitti:

Ottaisit alumiinin, älä lelumiinia.

Teräsputkirunko oli 60-luvulla kova juttu.

"Teräsputkirunko oli 60-luvulla kova juttu."

On niin kova juttu että kestävät ajoa vielä nykyisinkin.

Anonyymi kirjoitti:

"Teräsputkirunko oli 60-luvulla kova juttu."

On niin kova juttu että kestävät ajoa vielä nykyisinkin.

Niin, ellei se ole ruostunut ajokelvottomaksi.
Teräksellä kun on myös omat akilleenkantapäänsä ja niistä yksi iso liittyy teräsrungon mahdolliseen ruostumiseen missä se on paljaana (suojaava maali lähtenyt paikkapaikoin, taikka putken sisäpuolta ei ole suojattu mitenkään yms.).
Etenkin rungon sisäsuunnasta lähetenyt ruostuminen on todella haastavaa havaita ja voi olla myös vaarallista.

Saattaa käydä vaikka kuten Timolle "laadukkaalla teräspyörällään":
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005793684.html

santtu_1975X kirjoitti:

Niin, ellei se ole ruostunut ajokelvottomaksi.
Teräksellä kun on myös omat akilleenkantapäänsä ja niistä yksi iso liittyy teräsrungon mahdolliseen ruostumiseen missä se on paljaana (suojaava maali lähtenyt paikkapaikoin, taikka putken sisäpuolta ei ole suojattu mitenkään yms.).
Etenkin rungon sisäsuunnasta lähetenyt ruostuminen on todella haastavaa havaita ja voi olla myös vaarallista.

Saattaa käydä vaikka kuten Timolle "laadukkaalla teräspyörällään":
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005793684.html

Lue lisää

Kuvassa on etuhaarukka on irronnut yläkiinnityksistään eikä katkennut

santtu_1975X kirjoitti:

Niin, ellei se ole ruostunut ajokelvottomaksi.
Teräksellä kun on myös omat akilleenkantapäänsä ja niistä yksi iso liittyy teräsrungon mahdolliseen ruostumiseen missä se on paljaana (suojaava maali lähtenyt paikkapaikoin, taikka putken sisäpuolta ei ole suojattu mitenkään yms.).
Etenkin rungon sisäsuunnasta lähetenyt ruostuminen on todella haastavaa havaita ja voi olla myös vaarallista.

Saattaa käydä vaikka kuten Timolle "laadukkaalla teräspyörällään":
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005793684.html

Lue lisää

Heh, kyllä jälleen huomaa, ettei Santtu ole asioista perillä. - Aika nihkeää on cromo tai mangaanimolybdeeni ruostumaan. Ehkä, jos sata vuotta jaksan odotella, alkaa jotain pintaruostetta pahempaakin löytyä.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta miten niitä tiettyjä teräksiä hitsataan, unohdit kertoa. Täällä odotetaan jännityksellä asiantuntevia vastauksia

Saitko itsellesi sopivan vastauksen? Oletko hitsaamassa vanhaa katkennutta runkoa?

santtu_1975X kirjoitti:

Niin, ellei se ole ruostunut ajokelvottomaksi.
Teräksellä kun on myös omat akilleenkantapäänsä ja niistä yksi iso liittyy teräsrungon mahdolliseen ruostumiseen missä se on paljaana (suojaava maali lähtenyt paikkapaikoin, taikka putken sisäpuolta ei ole suojattu mitenkään yms.).
Etenkin rungon sisäsuunnasta lähetenyt ruostuminen on todella haastavaa havaita ja voi olla myös vaarallista.

Saattaa käydä vaikka kuten Timolle "laadukkaalla teräspyörällään":
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005793684.html

Lue lisää

Löysitkin vertailuun tosi laadukkaan teräspyörän. Tuo on varmasti sitä Hi Teniä.
Tuon ikäisiä alumiini ja hiilikuitupyöriä ei sitten tulla näkemäänkään ajossa.

Anonyymi kirjoitti:

Heh, kyllä jälleen huomaa, ettei Santtu ole asioista perillä. - Aika nihkeää on cromo tai mangaanimolybdeeni ruostumaan. Ehkä, jos sata vuotta jaksan odotella, alkaa jotain pintaruostetta pahempaakin löytyä.

Lue lisää

Ja arvaappas mistä halvemmanpään teräsrungot tehdään ei ainakaan CrMo teräksestä...
johtuen materiaalin kalliimmasta hinnasta, tarkemmista työstövaatimuksista sekä tarkemmasta hitsauksen lämpötilahallinnsta eli suomeksi sanottuna kalliimmista valmistuskustannuksista.
(tuo MnMo teräs oin minulle vieräs tuote ja nopealla google haulla en siitä viittauksia polkupyörän runkomateriaalina käyttämiseen löytänyt muutamaa yksittäistä keskustelua lukuunottamatta)

Kalliimmissa teräspyörissä tuo CrMo teräs sitten se yleisin käyttömateriaali.

Tässä päästään sitten siihen keskustelun yhteen ytimeen ei oli olemassa vain Yhtä teräslaatua, ei ole olemassa vin yhtä alumiinilaatua eikä ole olemassa myöskaan vain yhtä hiilikuitulaatua.

Anonyymi kirjoitti:

Löysitkin vertailuun tosi laadukkaan teräspyörän. Tuo on varmasti sitä Hi Teniä.
Tuon ikäisiä alumiini ja hiilikuitupyöriä ei sitten tulla näkemäänkään ajossa.

Niin, tuo on tosiaan vanha teräsrunkoinen (ja teräsksisellä haarukalla oleva) pyörä joka on kuvista päätellen ruostunut paikkapaikoin hyvinkin voimallisesti. Eli mikään ei ole ikuista, ei myöskään teräspyörän runko.
Tuossa ylempänä mainuttu CrMo terässeos on tietysti paljon vähemmän ruostumiselle altista (ei kuitenkaan ruostumatonta), mutta se ensin vaatisi että pyörä on kyseisestä materiaalista valmistettu jota isoin osa halvemmista pyörän teräsrungoista ei ole...

Anonyymi kirjoitti:

Heh, kyllä jälleen huomaa, ettei Santtu ole asioista perillä. - Aika nihkeää on cromo tai mangaanimolybdeeni ruostumaan. Ehkä, jos sata vuotta jaksan odotella, alkaa jotain pintaruostetta pahempaakin löytyä.

Lue lisää

Rikkoutunut etuhaarukka oli vanhaa hiiliterästä, kuvan perusteella turvattoman vanha ja ruosteessa. Pitäisi laittaa käyttökiletoon tuollaiset aina etukäteen!

Turha sotkea uutta ja kallista ja harvinaista chromoly-terästä tähän asiaan. Kallista kuin fan, ja todella harvinaista Suomen pyöräkannassa.

santtu_1975X kirjoitti:

Niin, tuo on tosiaan vanha teräsrunkoinen (ja teräsksisellä haarukalla oleva) pyörä joka on kuvista päätellen ruostunut paikkapaikoin hyvinkin voimallisesti. Eli mikään ei ole ikuista, ei myöskään teräspyörän runko.
Tuossa ylempänä mainuttu CrMo terässeos on tietysti paljon vähemmän ruostumiselle altista (ei kuitenkaan ruostumatonta), mutta se ensin vaatisi että pyörä on kyseisestä materiaalista valmistettu jota isoin osa halvemmista pyörän teräsrungoista ei ole...

Lue lisää

Eiköhän valtaosa teräsrungoista ole juuri crmo-terästä. Tämä on toiselta merkinnältään 4130-terästä. Putket on nykyisin yleensä suojattu ruostumista vastaan Ed-coating tekniikalla.
Minulla on 95-vuoden retkipyörän runko joka taas on suojattu ruostumista vastaan zinkkifosfaatti käsittelemällä. Hämmästyinkin tajutessani että tuo pyörä on jo 30 vuotta vanha. Ainostaan pintanaarmua kovasta käytöstä johtuen, ruosteista ei ole pelkoakaan.
Lisäksi on 1985 vuoden Peugeot 501-teräksestä, sekin hienossa kunnossa.

Vähän olan samoilla linjoilla toisen kirjoittajan kanssa että Santtu ei ihan ajantasalla ole teräsrunkoisista mutta ymmärrettävää jos ne ei kiinnosta.
CrMo-teräs on perustasoa jos vähän harrastushenkisiä pyöriä ajatellaan. Mummopyörissä varmasti löytyy huonompaakin terästä mutta kannattaneeko niitä verrata sitten DH-pyörien kanssa samassa lauseessa.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän valtaosa teräsrungoista ole juuri crmo-terästä. Tämä on toiselta merkinnältään 4130-terästä. Putket on nykyisin yleensä suojattu ruostumista vastaan Ed-coating tekniikalla.
Minulla on 95-vuoden retkipyörän runko joka taas on suojattu ruostumista vastaan zinkkifosfaatti käsittelemällä. Hämmästyinkin tajutessani että tuo pyörä on jo 30 vuotta vanha. Ainostaan pintanaarmua kovasta käytöstä johtuen, ruosteista ei ole pelkoakaan.
Lisäksi on 1985 vuoden Peugeot 501-teräksestä, sekin hienossa kunnossa.

Vähän olan samoilla linjoilla toisen kirjoittajan kanssa että Santtu ei ihan ajantasalla ole teräsrunkoisista mutta ymmärrettävää jos ne ei kiinnosta.
CrMo-teräs on perustasoa jos vähän harrastushenkisiä pyöriä ajatellaan. Mummopyörissä varmasti löytyy huonompaakin terästä mutta kannattaneeko niitä verrata sitten DH-pyörien kanssa samassa lauseessa.

Lue lisää

1960-luvulla norjalaisilla fillareilla oli 50 vuoden runkotakuu. Norjalainen taittopyöräni on nyt jo reilusti yli 50 vuotias ja on pintaruostetta. Pitäisikö olla huolissaan?

Anonyymi kirjoitti:

Googleen haku "aluminium bicycle frame life span" niin epäileville Tuomaille löytyy oivallista lukemista.

Kyllä, löytyy aika paljon esimerkkejä ja valitusvirsiä pettäneistä alumiinirungoista ja -etuhaarukoista.

santtu_1975X kirjoitti:

Ja arvaappas mistä halvemmanpään teräsrungot tehdään ei ainakaan CrMo teräksestä...
johtuen materiaalin kalliimmasta hinnasta, tarkemmista työstövaatimuksista sekä tarkemmasta hitsauksen lämpötilahallinnsta eli suomeksi sanottuna kalliimmista valmistuskustannuksista.
(tuo MnMo teräs oin minulle vieräs tuote ja nopealla google haulla en siitä viittauksia polkupyörän runkomateriaalina käyttämiseen löytänyt muutamaa yksittäistä keskustelua lukuunottamatta)

Kalliimmissa teräspyörissä tuo CrMo teräs sitten se yleisin käyttömateriaali.

Tässä päästään sitten siihen keskustelun yhteen ytimeen ei oli olemassa vain Yhtä teräslaatua, ei ole olemassa vin yhtä alumiinilaatua eikä ole olemassa myöskaan vain yhtä hiilikuitulaatua.

Lue lisää

laita santtu vaseliinia runkon suojaksi, kestää ja on ikuinen.
kalasta välillä rautuja ettei masu kasva.

Yhtä huono juttu se aina on riippumatta materiaalista. Mikään kun ei ole ikuista tässä maailmassa.

Minulla on sekä teräsrunkoinen että alumiinirunkoinen. Alumiinirunkoinen hakkaa ikävästi tien epätasaisuuksissa.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on sekä teräsrunkoinen että alumiinirunkoinen. Alumiinirunkoinen hakkaa ikävästi tien epätasaisuuksissa.

Itsellä myös ja sama juttu. Alumiinirunkoinen nousee mäet kivasti ja ottaa kuskin polkemat tehot hyvin vastaan. Eli puolensa siinäkin. Suoritus ja vauhtipeli kun taas teräsrunkoinen selkeä voittaja kun ajeaan pitkää matkaa tai muuten nautiskellaan menosta.

Anonyymi kirjoitti:

Itsellä myös ja sama juttu. Alumiinirunkoinen nousee mäet kivasti ja ottaa kuskin polkemat tehot hyvin vastaan. Eli puolensa siinäkin. Suoritus ja vauhtipeli kun taas teräsrunkoinen selkeä voittaja kun ajeaan pitkää matkaa tai muuten nautiskellaan menosta.

Lue lisää

Nautiskeluun ehkä, vaan ei pitkille matkoille. Liian raskaita semmoiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Nautiskeluun ehkä, vaan ei pitkille matkoille. Liian raskaita semmoiseen.

Kannatko pyörää useinkin pitkiä matkoja?

Anonyymi kirjoitti:

Nautiskeluun ehkä, vaan ei pitkille matkoille. Liian raskaita semmoiseen.

Alumiinirunkoinen on painavampi noista.

Anonyymi kirjoitti:

Alumiinirunkoinen on painavampi noista.

Ei tietenkään ole. Vain polkupyörämateriasta tietämättömät hölmöt voi väittää moista. Niitähän täällä riittää. Jos sanon; alumiinirunkoinen polkupyöräni kaikkine vermeineen painaa noin yhdeksän kiloa, silloin vastaus on; minun teräsrunkoiseniseni painaa seitsemän kiloa. Lapsikin tietää että tässä valehdellaan silloin. Poljin tänäänkin kolmenkymmenen asteen helteessä yli 104- kilometriä, keskituntinopeudella 26, tuolla sangen kevyellä alumiinirunkoisella joka painaa yhteensä noin yhdeksän kiloa. Täällä materiaaleista vänkäävät trollit ole tehneet tänäänkään muuta kuin löhönneet sohvalla ja korkeintaan kitanneet kaljaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tietenkään ole. Vain polkupyörämateriasta tietämättömät hölmöt voi väittää moista. Niitähän täällä riittää. Jos sanon; alumiinirunkoinen polkupyöräni kaikkine vermeineen painaa noin yhdeksän kiloa, silloin vastaus on; minun teräsrunkoiseniseni painaa seitsemän kiloa. Lapsikin tietää että tässä valehdellaan silloin. Poljin tänäänkin kolmenkymmenen asteen helteessä yli 104- kilometriä, keskituntinopeudella 26, tuolla sangen kevyellä alumiinirunkoisella joka painaa yhteensä noin yhdeksän kiloa. Täällä materiaaleista vänkäävät trollit ole tehneet tänäänkään muuta kuin löhönneet sohvalla ja korkeintaan kitanneet kaljaa.

Lue lisää

Alumiinirunkoinen painaa piirun päälle 11kg, teräsrunkoinen piirun alle. Ei painolla merkittävää eroa noilla pyörillä ole. En puhu nyt maantiekiitureista.
Teräsrunkoinen on 12 vuotta vanha cyclo vannejarruilla ja alumiininen on uudehko graveli levyjarruilla. Cyclossa on varmaan vielä kevyemmät kiekot.
Alumiiniset gravelit on yllättävän painavia. Painoa tulee muistakin osista kuin rungosta mutta ehkä rungotkin tehdään järeämpää käyttöä kestävämmiksi kuin maantiekiiturit.

Olen kyllä ajanut satasia tuolla cyclolla 26km/h keskarilla toisinaan jos olen intoutunut maantielle. Yleensä ajelen maaseudun teitä ja metsäteitä mieluummin. En ole juonut kaljaa kuin viimeksi 2015.

Anonyymi kirjoitti:

Alumiinirunkoinen painaa piirun päälle 11kg, teräsrunkoinen piirun alle. Ei painolla merkittävää eroa noilla pyörillä ole. En puhu nyt maantiekiitureista.
Teräsrunkoinen on 12 vuotta vanha cyclo vannejarruilla ja alumiininen on uudehko graveli levyjarruilla. Cyclossa on varmaan vielä kevyemmät kiekot.
Alumiiniset gravelit on yllättävän painavia. Painoa tulee muistakin osista kuin rungosta mutta ehkä rungotkin tehdään järeämpää käyttöä kestävämmiksi kuin maantiekiiturit.

Olen kyllä ajanut satasia tuolla cyclolla 26km/h keskarilla toisinaan jos olen intoutunut maantielle. Yleensä ajelen maaseudun teitä ja metsäteitä mieluummin. En ole juonut kaljaa kuin viimeksi 2015.

Lue lisää

Höpöhöpö. Hyvin ohennettu alumiininen cyclocrossi hiilietuhaarukalla painaa yhdeksän kiloa. Se onkin suhteellisen kallis hyvillä osilla. Semmoiselle kertyy hintaa lähemmäs kolmea tonnia euroissa ilmastuina. Kaksitoista vuotta vanha cyclo teräsrunkoisena on jo niin letkeä ketku että et varmana pane menemään semmoisella mitään 26 keskarilla paitsi kenties kolmekymmentäkilometriä ja sekin myötätuuleen.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö. Hyvin ohennettu alumiininen cyclocrossi hiilietuhaarukalla painaa yhdeksän kiloa. Se onkin suhteellisen kallis hyvillä osilla. Semmoiselle kertyy hintaa lähemmäs kolmea tonnia euroissa ilmastuina. Kaksitoista vuotta vanha cyclo teräsrunkoisena on jo niin letkeä ketku että et varmana pane menemään semmoisella mitään 26 keskarilla paitsi kenties kolmekymmentäkilometriä ja sekin myötätuuleen.

Lue lisää

Varmaan painaakin. Tuo minun alumiinigraveli on hinnat alkaen Canyon. Hinta sille oli kumminkin 1500 euroa. Se on vähän yli 11kg polkimineen.

"Kaksitoista vuotta vanha cyclo teräsrunkoisena on jo niin letkeä ketku "
Teräsrunko ei menetä ominaisuuksiaan ts. muutu letkuksi.

Oli minulla alumiininen maantiepyöräkin hetken. Se oli 1-2km/h nopeampi satasen matkalla tuohon cycloon verrattuna. Molemmissa oli samat kiekot ja renkaat noille matkoille joten erot tulivat vaan pyörästä. Cyclo taas on tietysti monipuolisempi pyörä eikä suunniteltukaan maantieajoon.

Kuten aikaisemmin on todettu, hiilikuidussa vaurio piilee rakenteissa, alumiinissa väsymistä ei huomaa. Kumpikin pettää yllättäen.

Anonyymi kirjoitti:

Kuten aikaisemmin on todettu, hiilikuidussa vaurio piilee rakenteissa, alumiinissa väsymistä ei huomaa. Kumpikin pettää yllättäen.

Ja em. "Timolla" etuhaarukan vaurio oli varmasti tiedossa jo etukäteen, mutta hän halusi vahingoittaa tahallaan itseään vanhalla romulla....?! Niinkö? Älä unta nää! Yli 20 - 30 vuotta vanhat teräsrunkopyörät kannattaa heittää suoraan kierrätyspataan sulatukseen. Hengenvaarallista.

Määrittelemätön hiiliteräs tai vaikkapa Reynolds 531 -teräsputket eivät ole lainkaan suunniteltu TIG- tai MIG-hitsaukseen, ja siksi niistä tehdyt rungot voivat vaurioitua tai haljeta, jos niitä hitsataan nykyaikaisilla menetelmillä. Näistä kaikista luovuttiin 1990-luvulle tullessa. 20-30 vuotta vanhoja teräsrunkoja tai etuhaarukoita on todella riksialtista käyttää, ellei kyseessä ole varmuudella ranakasti seostettu teräs.

Ruostunutta teräsetuhaarukkaa tai -runkoa ei pidä koskaan käyttää. Nykyiset seostetut teräkset ovat kestäviä, lujia, kevyitä mutta kalliita. Täysin marginaalituote Suomessa.

Paras etuhaarukka on hiilikuidusta, kakkosena on titaani. Alle 700 gramman seostettuja teräshaarukoita on mahdotonta löytää.

Anonyymi kirjoitti:

Ja em. "Timolla" etuhaarukan vaurio oli varmasti tiedossa jo etukäteen, mutta hän halusi vahingoittaa tahallaan itseään vanhalla romulla....?! Niinkö? Älä unta nää! Yli 20 - 30 vuotta vanhat teräsrunkopyörät kannattaa heittää suoraan kierrätyspataan sulatukseen. Hengenvaarallista.

Määrittelemätön hiiliteräs tai vaikkapa Reynolds 531 -teräsputket eivät ole lainkaan suunniteltu TIG- tai MIG-hitsaukseen, ja siksi niistä tehdyt rungot voivat vaurioitua tai haljeta, jos niitä hitsataan nykyaikaisilla menetelmillä. Näistä kaikista luovuttiin 1990-luvulle tullessa. 20-30 vuotta vanhoja teräsrunkoja tai etuhaarukoita on todella riksialtista käyttää, ellei kyseessä ole varmuudella ranakasti seostettu teräs.

Ruostunutta teräsetuhaarukkaa tai -runkoa ei pidä koskaan käyttää. Nykyiset seostetut teräkset ovat kestäviä, lujia, kevyitä mutta kalliita. Täysin marginaalituote Suomessa.

Paras etuhaarukka on hiilikuidusta, kakkosena on titaani. Alle 700 gramman seostettuja teräshaarukoita on mahdotonta löytää.

Lue lisää

Alle 700 gramman titaanisen etuhaarukan saa, jos on valmis maksamaan 500 € tai enemmän. Kiinan seostettuja alle kilon painoisia teräsromuja saattaa olla olemassa, mutta eurooppalaisia tai amerikkalaisia alle 700 gramman teräsetuhaarukoita ei vain ole olemassa. Hiilikuituisina alle 500 gramman etuhaarukka ei ole enää mikään harvinaisuus, ja hinta alle 150 €.

Jos painolla ei ole mitään väliä, voi saman tien ottaa joustokeulan.

Anonyymi kirjoitti:

Alle 700 gramman titaanisen etuhaarukan saa, jos on valmis maksamaan 500 € tai enemmän. Kiinan seostettuja alle kilon painoisia teräsromuja saattaa olla olemassa, mutta eurooppalaisia tai amerikkalaisia alle 700 gramman teräsetuhaarukoita ei vain ole olemassa. Hiilikuituisina alle 500 gramman etuhaarukka ei ole enää mikään harvinaisuus, ja hinta alle 150 €.

Jos painolla ei ole mitään väliä, voi saman tien ottaa joustokeulan.

Lue lisää

Et taaskaan ole kartalla, tässä esim. Columbus XCr 600 g:

https://stelbel.it/en/model/inox/

Anonyymi kirjoitti:

Et taaskaan ole kartalla, tässä esim. Columbus XCr 600 g:

https://stelbel.it/en/model/inox/

Lue lisää

Kartalla olen varmasti patremmin kuin Lihasheikkousmies aka Putkirunkomies, joka on jumittunut 70-luvun nuoruuteensa. Kerran kun on sanonut tai tehnyt jotakin, niin se mielipide ei muutu edes dynamiitilla.

Mutta kerropa meille muille, mistä kyseisiä haarukoita saa tilattua ja anna vielä hinta...?! Ja taitaakin sopia useisiin eri pyörämalleihin. Not! Titaani on paljon parempi materiaali, ellei hiilikuitu kelpaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kartalla olen varmasti patremmin kuin Lihasheikkousmies aka Putkirunkomies, joka on jumittunut 70-luvun nuoruuteensa. Kerran kun on sanonut tai tehnyt jotakin, niin se mielipide ei muutu edes dynamiitilla.

Mutta kerropa meille muille, mistä kyseisiä haarukoita saa tilattua ja anna vielä hinta...?! Ja taitaakin sopia useisiin eri pyörämalleihin. Not! Titaani on paljon parempi materiaali, ellei hiilikuitu kelpaa.

Lue lisää

Ko. linkissä oli yhteydenottolomake, aloita tiedustelu vaikka ko. pyörän valmistajalta. Vinkkinä lisäksi, että vastaavasta putkisarjasta tekevät pyöriä muutkin, eli tarjontaa on.

Titaani kelpaa, ja se onkin melko tasaväkinen vaihtoehto teräksen kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja em. "Timolla" etuhaarukan vaurio oli varmasti tiedossa jo etukäteen, mutta hän halusi vahingoittaa tahallaan itseään vanhalla romulla....?! Niinkö? Älä unta nää! Yli 20 - 30 vuotta vanhat teräsrunkopyörät kannattaa heittää suoraan kierrätyspataan sulatukseen. Hengenvaarallista.

Määrittelemätön hiiliteräs tai vaikkapa Reynolds 531 -teräsputket eivät ole lainkaan suunniteltu TIG- tai MIG-hitsaukseen, ja siksi niistä tehdyt rungot voivat vaurioitua tai haljeta, jos niitä hitsataan nykyaikaisilla menetelmillä. Näistä kaikista luovuttiin 1990-luvulle tullessa. 20-30 vuotta vanhoja teräsrunkoja tai etuhaarukoita on todella riksialtista käyttää, ellei kyseessä ole varmuudella ranakasti seostettu teräs.

Ruostunutta teräsetuhaarukkaa tai -runkoa ei pidä koskaan käyttää. Nykyiset seostetut teräkset ovat kestäviä, lujia, kevyitä mutta kalliita. Täysin marginaalituote Suomessa.

Paras etuhaarukka on hiilikuidusta, kakkosena on titaani. Alle 700 gramman seostettuja teräshaarukoita on mahdotonta löytää.

Lue lisää

Ja jälleen olet ulkona kuin naisten hygieniatuotteen naru... Voivoi.

Hiiliteräksestä valmistettuja pyöriä todellakin valmistetaan massatuottamalla tänä päivänä, ja poikkeuksetta ne on kasattu nimenomaan hitsaamalla.

531:n käytöstä ei suinkaan luovuttu minkään valtakunnan kestävyysongelmien takia, vaan siksi ettei se ollut enää kustannustehokasta (muhvien kanssa kasaaminen vaatii enemmän työvaiheita kuin pikaräkäisy hitsillä) eikä materiaali soveltunut hitsaamiseen (joka on halpa valmistustapa).

Anonyymi kirjoitti:

Ko. linkissä oli yhteydenottolomake, aloita tiedustelu vaikka ko. pyörän valmistajalta. Vinkkinä lisäksi, että vastaavasta putkisarjasta tekevät pyöriä muutkin, eli tarjontaa on.

Titaani kelpaa, ja se onkin melko tasaväkinen vaihtoehto teräksen kanssa.

Lue lisää

Meneepä vaikeaksi. Osta sinä sähköpyörä.

Anonyymi kirjoitti:

Meneepä vaikeaksi. Osta sinä sähköpyörä.

Niin, keskustelun myörä on tosiaan käynyt ilmi, ettei tiedonhankinta ole vahvuutesi.
En osta sähköpyörää.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, keskustelun myörä on tosiaan käynyt ilmi, ettei tiedonhankinta ole vahvuutesi.
En osta sähköpyörää.

Tieto ei ole minun ongelmani, minulla sitä on. Sinun ongelmasi sen sijaan on tiedonpuute. En todellakaan lähde tehtaalta kysymään, mistä saisi etuhaarukan, kun enää ei olla ihannoimallasi 70-luvulla. Anna nyt vaan linkki siihen tuotteeseen., mistä sen haarukan saa tilattua.

Anonyymi kirjoitti:

Tieto ei ole minun ongelmani, minulla sitä on. Sinun ongelmasi sen sijaan on tiedonpuute. En todellakaan lähde tehtaalta kysymään, mistä saisi etuhaarukan, kun enää ei olla ihannoimallasi 70-luvulla. Anna nyt vaan linkki siihen tuotteeseen., mistä sen haarukan saa tilattua.

Lue lisää

Idiootti, se ei ole tehdas.

Anonyymi kirjoitti:

Idiootti, se ei ole tehdas.

Ko. paikasta voit tilata. Linkin jo lähetin.

Anonyymi kirjoitti:

Idiootti, se ei ole tehdas.

Missä tämä Idiootti -niminen ostospaikka sijaitsee?

Anonyymi kirjoitti:

Missä tämä Idiootti -niminen ostospaikka sijaitsee?

Mietipä sitä

Anonyymi kirjoitti:

Mietipä sitä

Lähetä samalla etuhaarukan hinta ja sopivuus eri pyörätyypeille!

Oliko tuo siis maailman ainoa etuhaarukka lajissaan, jonka löysit erikseen kysyttäessä? Kromimolobdeeniteräksestä valmistettu kevyt etuhaarukka on siis äärimmäinen harvinaisuus...

Voidaan siis päätellä, että aika on ajanut ohi asiassa. Jos välttämättä haluaa joustavan ja metallisen etuhaarukan, kannattaa valita titaaninen - niitä saa suoraan verkosta tilaamalla, eikä tarvitse ryhtyä salapoliisiksi tai valita käytettyjä osia. Miksi pitäisi valita käytetty, jonka kunnosta ei tiedä mitään?

Moderni hiilikuituinen etuhaarukka on joka tapauksessa täysin ylivoimainen. Jos tykkää, että haarukka "iskee käsille", kannattaa valita joustava ohjaustanko tai -pala tahi kädensijat, niitäkin löytyy helpommin kuin kevyitä teräksisiä haarukoita.

Anonyymi kirjoitti:

Lähetä samalla etuhaarukan hinta ja sopivuus eri pyörätyypeille!

Oliko tuo siis maailman ainoa etuhaarukka lajissaan, jonka löysit erikseen kysyttäessä? Kromimolobdeeniteräksestä valmistettu kevyt etuhaarukka on siis äärimmäinen harvinaisuus...

Voidaan siis päätellä, että aika on ajanut ohi asiassa. Jos välttämättä haluaa joustavan ja metallisen etuhaarukan, kannattaa valita titaaninen - niitä saa suoraan verkosta tilaamalla, eikä tarvitse ryhtyä salapoliisiksi tai valita käytettyjä osia. Miksi pitäisi valita käytetty, jonka kunnosta ei tiedä mitään?

Moderni hiilikuituinen etuhaarukka on joka tapauksessa täysin ylivoimainen. Jos tykkää, että haarukka "iskee käsille", kannattaa valita joustava ohjaustanko tai -pala tahi kädensijat, niitäkin löytyy helpommin kuin kevyitä teräksisiä haarukoita.

Lue lisää

Tuo ei ole cromoa, ja samaa teräslaatua käyttää usea valmistaja.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ei ole cromoa, ja samaa teräslaatua käyttää usea valmistaja.

Saako täältä oikeita tietoja keneltäkään? Kevyt chromo-keula, 700 grammaa, mistä verkosta löytyy nappia painamalla + hinta.

Titaaninen lienee paras.

Anonyymi kirjoitti:

Saako täältä oikeita tietoja keneltäkään? Kevyt chromo-keula, 700 grammaa, mistä verkosta löytyy nappia painamalla hinta.

Titaaninen lienee paras.

Aliexpressistä löytyy.

Anonyymi kirjoitti:

Aliexpressistä löytyy.

Tuossa vaikka jos linkki toimii:

https://www.aliexpress.com/item/32869413278.html?spm=a2g0o.productlist.main.1.3878NE3wNE3woU&algo_pvid=a51b93f1-e7c9-40a5-9120-bb568515476c&algo_exp_id=a51b93f1-e7c9-40a5-9120-bb568515476c-0&pdp_ext_f={"order":"9","eval":"1"}&pdp_npi=4@dis!EUR!89.38!80.44!!!102.80!92.52!@211b819117533497617153756ee7ba!65521605679!sea!FI!138223749!X&curPageLogUid=Z6mlqUE2yhSn&utparam-url=scene:search|query_from:

Anonyymi kirjoitti:

Aliexpressistä löytyy.

Kiinan romua, materiaali ei varmaan ole luvattua!

Voisiko saada jonkun oikean linkin Euroopassa, USA:ssa tai Japanissa edes. Kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ei ole cromoa, ja samaa teräslaatua käyttää usea valmistaja.

Mitä tuo sitten on?

https://stelbel.it/en/model/inox/

Anonyymi kirjoitti:

Tuo ei ole cromoa, ja samaa teräslaatua käyttää usea valmistaja.

Älä valehtele! Tuo etuhaarukka on markkinoiden ensimmäinen Columbus XCr -täysteräshaarukka!

Etsi parempi jos löydät. Vahvuusalue 1450 MPa vetolujuus, 1000 MPa myötöraja ja yli 10 % sitkeys - et saa rikki ajamalla vaikka kuinka yrität. Mahdotonta rikkoa!

Anonyymi kirjoitti:

Älä valehtele! Tuo etuhaarukka on markkinoiden ensimmäinen Columbus XCr -täysteräshaarukka!

Etsi parempi jos löydät. Vahvuusalue 1450 MPa vetolujuus, 1000 MPa myötöraja ja yli 10 % sitkeys - et saa rikki ajamalla vaikka kuinka yrität. Mahdotonta rikkoa!

Lue lisää

Tulee pyörän mukana tai mittatilauksena. Ei voi tilata nappia painamalla, hinta-arvio 700 - 800 euroa eli titaanisen hintainen.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tuo sitten on?

https://stelbel.it/en/model/inox/

Rosteria, ei ns. cromoa

Anonyymi kirjoitti:

Rosteria, ei ns. cromoa

Ja Reynolds valmistaa liki samanlaista putkisarjaa, tyyppinumerolta 931

Anonyymi kirjoitti:

Ja Reynolds valmistaa liki samanlaista putkisarjaa, tyyppinumerolta 931

Ja sitäkin käyttää useampi eri valmistaja, ja yllätys, yllätys - siitäkin tehdään haarukoita.

Anonyymi kirjoitti:

Ja sitäkin käyttää useampi eri valmistaja, ja yllätys, yllätys - siitäkin tehdään haarukoita.

Ja tuokaan ei ole cromoa, vaan siis rosteria

Anonyymi kirjoitti:

Tulee pyörän mukana tai mittatilauksena. Ei voi tilata nappia painamalla, hinta-arvio 700 - 800 euroa eli titaanisen hintainen.

Teräs on laatutietoisen valinta.

Anonyymi kirjoitti:

Rosteria, ei ns. cromoa

Chromoly, suomeksi kromimolybdeeniterästä. Erittäin harvinaista löytää 700 gramman kevyt etuhaarukka. Näitä saa suoraan vain vannejarruille, joka rajaa saantia ja käyttökohteita entisestään. Levyjarrut vaativat erikostyöstön, joka nostaa hintaa.

Tämä ei tietenkään ole mitään tiskialtaiden perusrosteria, vaan vähähiilistä martensiittistä vedettyä putkiterästä: hiiltä 0.10–0.20 % C, kromia 12–14 %, molybdeeniä 1–2 % , nikkeliä 0.5–1 % ja loput rautaa.

Tätä et saa rikki, mutta tätä et myöskään löydä tai saa halvalla, vaan erittäin kalliilla pieniltä erikoispajoilta.

Anonyymi kirjoitti:

Chromoly, suomeksi kromimolybdeeniterästä. Erittäin harvinaista löytää 700 gramman kevyt etuhaarukka. Näitä saa suoraan vain vannejarruille, joka rajaa saantia ja käyttökohteita entisestään. Levyjarrut vaativat erikostyöstön, joka nostaa hintaa.

Tämä ei tietenkään ole mitään tiskialtaiden perusrosteria, vaan vähähiilistä martensiittistä vedettyä putkiterästä: hiiltä 0.10–0.20 % C, kromia 12–14 %, molybdeeniä 1–2 % , nikkeliä 0.5–1 % ja loput rautaa.

Tätä et saa rikki, mutta tätä et myöskään löydä tai saa halvalla, vaan erittäin kalliilla pieniltä erikoispajoilta.

Lue lisää

Ja jälleen olet ulkona kuin naisten hygieniatuotteen naru... Voivoi. Et vaan osaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kiinan romua, materiaali ei varmaan ole luvattua!

Voisiko saada jonkun oikean linkin Euroopassa, USA:ssa tai Japanissa edes. Kiitos.

Singaporelaista laatua on:
https://tsunamibicycle.com

Anonyymi kirjoitti:

Ja jälleen olet ulkona kuin naisten hygieniatuotteen naru... Voivoi. Et vaan osaa.

Täydellisesti nolannut itsensä jo monta kertaa, ja jaksaa silti inttää...

Anonyymi kirjoitti:

Täydellisesti nolannut itsensä jo monta kertaa, ja jaksaa silti inttää...

Kenestä puhut? Täällähän ainoa itsensä munannut on Vannejarrumies aka Lihasheikkousmies, joka ei kykene etsimään järkihintaista ja kevyttä rosterietuhaarukkaa.

Hiilikuitu tai titaanietuhaarukka on helppoa lytää.

Anonyymi kirjoitti:

Kenestä puhut? Täällähän ainoa itsensä munannut on Vannejarrumies aka Lihasheikkousmies, joka ei kykene etsimään järkihintaista ja kevyttä rosterietuhaarukkaa.

Hiilikuitu tai titaanietuhaarukka on helppoa lytää.

Lue lisää

Siis löytää.

Teräksinen olisi paras mutta kun ei löydy.

Anonyymi kirjoitti:

Singaporelaista laatua on:
https://tsunamibicycle.com

Missä on se myytävä rosterinen etuhaarukka?

Anonyymi kirjoitti:

Täydellisesti nolannut itsensä jo monta kertaa, ja jaksaa silti inttää...

Mitä mieltä siis olet tuosta asiasta, jota itse intät?

Anonyymi kirjoitti:

Missä on se myytävä rosterinen etuhaarukka?

No kun ei löydy niin ei löydy!

Anonyymi kirjoitti:

No kun ei löydy niin ei löydy!

Ota hiilikuidusta, valikoima on huikea.

Anonyymi kirjoitti:

Ota hiilikuidusta, valikoima on huikea.

Liian turvaton ja hauras.

Anonyymi kirjoitti:

Liian turvaton ja hauras.

Ja hiilikuitu on eniten myyty, kun parempia ei ole, eikä ainakaan löydy. Kalleimmissa pyörissä on hiilikuituosat.

Alle satasella saa 500 grammaisen ja alle 300 eurolla saa 350-400 grammaisen. Lujuus sama kuin 1.5-kiloisella teräsmötikällä.

Teräksestä tässä säikeessä kaikki tarvittava on mainittu Timo-merkillä, viite murtunut etuhaarukka.

Anonyymi kirjoitti:

Liian turvaton ja hauras.

Olet nyt nolannut itsesi jo monta kertaa, ja jaksat silti inttää vastaan... Osoita jotakin todellista.

Anonyymi kirjoitti:

Olet nyt nolannut itsesi jo monta kertaa, ja jaksat silti inttää vastaan... Osoita jotakin todellista.

En tahdo neliraajahalvaus-haarukkaa
https://www.dailymail.co.uk/news/article-12795245/NHS-doctor-paralysed-bike-sheared-sues-firm.html

Anonyymi kirjoitti:

En tahdo neliraajahalvaus-haarukkaa
https://www.dailymail.co.uk/news/article-12795245/NHS-doctor-paralysed-bike-sheared-sues-firm.html

Lue lisää

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005793684.html

Tässä kaikki tarvittava teräksestä.

Etuhaarukka katkesi kokonaan, mikä viittaa väsymismurtumaan tai piilevään korroosiovaurioon. Teräksinen etuhaarukka voi syöpyä sisältä, erityisesti jos vesi on päässyt putken sisään ja yhdistettynä vuosikymmenien käyttöön. Pyörän runko ei ollut suunniteltu yli 100 kg käyttäjille, eikä nykypäivän kuormituksille.

Ei koskaan mitään vanhoja teräsrunkopyöriä!

Anonyymi kirjoitti:

En tahdo neliraajahalvaus-haarukkaa
https://www.dailymail.co.uk/news/article-12795245/NHS-doctor-paralysed-bike-sheared-sues-firm.html

Lue lisää

Onnettomuuden syyksi epäillään valmistusvirhettä tai heikkoa haarukkamateriaalia, joka sisälsi myös lasikuitua. Miksi otit tapauksen esille, kun kyseessä ei ole hiilikuitu?

Anonyymi kirjoitti:

Onnettomuuden syyksi epäillään valmistusvirhettä tai heikkoa haarukkamateriaalia, joka sisälsi myös lasikuitua. Miksi otit tapauksen esille, kun kyseessä ei ole hiilikuitu?

Lue lisää

Hiilikuituituhaarukkojen pettäminen on aiheuttanut useita kuolemantapauksia:

https://bicyclenetwork.com.au/newsroom/2019/02/28/fork-fail-leads-to-death/

https://www.stickybottle.com/latest-news/amateur-rider-49-dies-on-coffee-spin-after-carbon-fork-snap/

https://www.stickybottle.com/latest-news/cyclist-killed-on-training-spin-after-carbon-fibre-fork-came-apart/

https://www.leighday.co.uk/news/news/2016-news/coroner-finds-cyclist-died-after-forks-separated/

https://velo.outsideonline.com/road/road-gear/after-the-death-of-a-canberra-cyclist-should-you-be-concerned-about-catastrophic-fork-failure

Anonyymi kirjoitti:

No kun ei löydy niin ei löydy!

Löytyy, Stelbeliltä. Kysy itse hintaa.

Anonyymi kirjoitti:

Löytyy, Stelbeliltä. Kysy itse hintaa.

Kysy itse, ei kiinnosta tuollaiset kun parempaa saa halvemmalla.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilikuituituhaarukkojen pettäminen on aiheuttanut useita kuolemantapauksia:

https://bicyclenetwork.com.au/newsroom/2019/02/28/fork-fail-leads-to-death/

https://www.stickybottle.com/latest-news/amateur-rider-49-dies-on-coffee-spin-after-carbon-fork-snap/

https://www.stickybottle.com/latest-news/cyclist-killed-on-training-spin-after-carbon-fibre-fork-came-apart/

https://www.leighday.co.uk/news/news/2016-news/coroner-finds-cyclist-died-after-forks-separated/

https://velo.outsideonline.com/road/road-gear/after-the-death-of-a-canberra-cyclist-should-you-be-concerned-about-catastrophic-fork-failure

Lue lisää

Miksi dramatisoit? Koska hiilikuidun pettäminen halutaan tehdä dramaattiseksi ja julkisuudessa näkyvää, koska metalleissa murtumat voivat olla asteittaisia. Tai sitten ei.

Yhtään tapausta ei ole 2020 jälkeen! Miksi et julkaissut niitä, vai eikö niitä ole?

Jos maailmassa on sata miljoonaa hiilikuituista pyörää, tapausten määrä on minimaalinen. Etsipä huvikseen sama vuosien ajalta teräsputkirunkopyöristä. Etkö osaa vai halua?

Timon tapaus Suomessa oli kamala, mitä tykkäsit etuhaarukan murtumisesta?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi dramatisoit? Koska hiilikuidun pettäminen halutaan tehdä dramaattiseksi ja julkisuudessa näkyvää, koska metalleissa murtumat voivat olla asteittaisia. Tai sitten ei.

Yhtään tapausta ei ole 2020 jälkeen! Miksi et julkaissut niitä, vai eikö niitä ole?

Jos maailmassa on sata miljoonaa hiilikuituista pyörää, tapausten määrä on minimaalinen. Etsipä huvikseen sama vuosien ajalta teräsputkirunkopyöristä. Etkö osaa vai halua?

Timon tapaus Suomessa oli kamala, mitä tykkäsit etuhaarukan murtumisesta?

Lue lisää

Nooh, teräshaarukoita on tasan varmasti moninkertainen määrä hiilikuituisiin verrattuna, ja materiaalia on käytetty yli sata vuotta kauemmin... Laita sinä näkyviin vastaavia kuolemaan johtaneita tapahtumia niiden osalta.

Anonyymi kirjoitti:

Nooh, teräshaarukoita on tasan varmasti moninkertainen määrä hiilikuituisiin verrattuna, ja materiaalia on käytetty yli sata vuotta kauemmin... Laita sinä näkyviin vastaavia kuolemaan johtaneita tapahtumia niiden osalta.

Lue lisää

EI voisi vähempää kiinnostaa, mutta sinuahan tuo draama kiinnostaa.

Minua kiinnostaisi hyvä etuhaarukka, mutta foorumin vastaus on että etsi itse haarukkasi tai kysy niitä jostakin. Ihan 1970-luvun malliin, kun Jopo hitsattiin paikallisella pajalla ehjäksi.

Anonyymi kirjoitti:

EI voisi vähempää kiinnostaa, mutta sinuahan tuo draama kiinnostaa.

Minua kiinnostaisi hyvä etuhaarukka, mutta foorumin vastaus on että etsi itse haarukkasi tai kysy niitä jostakin. Ihan 1970-luvun malliin, kun Jopo hitsattiin paikallisella pajalla ehjäksi.

Lue lisää

Laitapa nyt näkyville ne kuolemaan johtaneet etuhaarukan pettämiset vuosien ajalta teräsputkirunkopyöristä. Etkö osaa vai halua?

Anonyymi kirjoitti:

Laitapa nyt näkyville ne kuolemaan johtaneet etuhaarukan pettämiset vuosien ajalta teräsputkirunkopyöristä. Etkö osaa vai halua?

Laitapa itse näkyville yksi kevyt teräksinen etuhaarukka, jonka voisi verkosta ostaa nappia painamalla. Etkö osaa vai etkö halua?

Omituinen heppu, liekö pyöräilijä ollenkaan, kun kiinnostaa pelkkä kuolema, minua kiinnostaisi löytää kunnon tekniikkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Laitapa itse näkyville yksi kevyt teräksinen etuhaarukka, jonka voisi verkosta ostaa nappia painamalla. Etkö osaa vai etkö halua?

Omituinen heppu, liekö pyöräilijä ollenkaan, kun kiinnostaa pelkkä kuolema, minua kiinnostaisi löytää kunnon tekniikkaa.

Lue lisää

Miksi se pitäisi ostaa nappia painamalla? Aivan varmasti voit teettää sellaisen. Kysy sieltä Stelbeliltä.

Mutta, laitapa nyt näkyville mainitsemasi kuolemaan johtaneet etuhaarukan pettämiset vuosien ajalta teräsputkirunkopyöristä. Etkö osaa vai halua?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi se pitäisi ostaa nappia painamalla? Aivan varmasti voit teettää sellaisen. Kysy sieltä Stelbeliltä.

Mutta, laitapa nyt näkyville mainitsemasi kuolemaan johtaneet etuhaarukan pettämiset vuosien ajalta teräsputkirunkopyöristä. Etkö osaa vai halua?

Lue lisää

En kysy Stelbeliltä, koska ei ole luotettava. EI mitään tietoa saatavissa.

Anonyymi kirjoitti:

En kysy Stelbeliltä, koska ei ole luotettava. EI mitään tietoa saatavissa.

Etkö osaa kirjoittaa yritykselle sähköpostia, vai etkö halua? Maksaminen onnistuu luottokortilla turvallisesti. Eikö sinulle ole myönnetty sellaista?

Laitahan nyt kuitenkin näkyville mainitsemasi kuolemaan johtaneet etuhaarukan pettämiset vuosien ajalta teräsputkirunkopyöristä. Etkö osaa vai halua?

Anonyymi kirjoitti:

Laitapa itse näkyville yksi kevyt teräksinen etuhaarukka, jonka voisi verkosta ostaa nappia painamalla. Etkö osaa vai etkö halua?

Omituinen heppu, liekö pyöräilijä ollenkaan, kun kiinnostaa pelkkä kuolema, minua kiinnostaisi löytää kunnon tekniikkaa.

Lue lisää

>>> Omituinen heppu, liekö pyöräilijä ollenkaan, kun kiinnostaa pelkkä kuolema, minua kiinnostaisi löytää kunnon tekniikkaa.

Täysin perverssi kaveri, mutta ollaan hetki mukana:

1. Toimittaja Pert*** Häkk*** kuolema. RIP.

Äkkijarrutuksen seurauksena pyörän etuhaarukka, jossa oli jo entuudestaan väsymismurtumia, murtui. Väsymysmurtumien syntyyn oli vaikuttanut toistuva etujarrun käyttö, mutta myös materiaali ja hitsaukset olivat heikkolaatuisia. Onnettomuustutkinta totesi, että pyörän etuhaarukka oli väsymismurtumia sisältävä, mikä viittaa huonoon kuntoon ja teräsrakenteeseen.

Hiilikuidussa ei ole hitsauksia, eikä alumiini väsy kuvatulla tavalla.

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000006192615.html

2. Voimalijan onnettomuus.

Teräksinen etuhaarukka katkesi kokonaan, mikä viittaa väsymismurtumaan tai piilevään korroosiovaurioon. Teräksinen etuhaarukka voi syöpyä sisältä, erityisesti jos vesi on päässyt putken sisään ja yhdistettynä vuosikymmenien käyttöön.

https://www.iltalehti.fi/fitnessvoimailu/a/000369f0-1d65-4592-a6be-24a63f0b6112

Anonyymi kirjoitti:

Miksi se pitäisi ostaa nappia painamalla? Aivan varmasti voit teettää sellaisen. Kysy sieltä Stelbeliltä.

Mutta, laitapa nyt näkyville mainitsemasi kuolemaan johtaneet etuhaarukan pettämiset vuosien ajalta teräsputkirunkopyöristä. Etkö osaa vai halua?

Lue lisää

Tuo sopii vain vannejarruille! Vannejarrut eivät ole nykyaikaa.

Anonyymi kirjoitti:

Etkö osaa kirjoittaa yritykselle sähköpostia, vai etkö halua? Maksaminen onnistuu luottokortilla turvallisesti. Eikö sinulle ole myönnetty sellaista?

Laitahan nyt kuitenkin näkyville mainitsemasi kuolemaan johtaneet etuhaarukan pettämiset vuosien ajalta teräsputkirunkopyöristä. Etkö osaa vai halua?

Lue lisää

Miksi ihmeessä kysyisin mitään Stelbeliltä 800 euron haarukasta, kun paremman ja halvemman titaanisen tai hiilikuituisen saa nappia painamalla verkosta. En kaipaa mitään vannejarruille sopivaa viritystä pikkupajalta!

Anonyymi kirjoitti:

>>> Omituinen heppu, liekö pyöräilijä ollenkaan, kun kiinnostaa pelkkä kuolema, minua kiinnostaisi löytää kunnon tekniikkaa.

Täysin perverssi kaveri, mutta ollaan hetki mukana:

1. Toimittaja Pert*** Häkk*** kuolema. RIP.

Äkkijarrutuksen seurauksena pyörän etuhaarukka, jossa oli jo entuudestaan väsymismurtumia, murtui. Väsymysmurtumien syntyyn oli vaikuttanut toistuva etujarrun käyttö, mutta myös materiaali ja hitsaukset olivat heikkolaatuisia. Onnettomuustutkinta totesi, että pyörän etuhaarukka oli väsymismurtumia sisältävä, mikä viittaa huonoon kuntoon ja teräsrakenteeseen.

Hiilikuidussa ei ole hitsauksia, eikä alumiini väsy kuvatulla tavalla.

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000006192615.html

2. Voimalijan onnettomuus.

Teräksinen etuhaarukka katkesi kokonaan, mikä viittaa väsymismurtumaan tai piilevään korroosiovaurioon. Teräksinen etuhaarukka voi syöpyä sisältä, erityisesti jos vesi on päässyt putken sisään ja yhdistettynä vuosikymmenien käyttöön.

https://www.iltalehti.fi/fitnessvoimailu/a/000369f0-1d65-4592-a6be-24a63f0b6112

Lue lisää

Pahoittelut, mutta yhdessäkään tapausta uutisoineessa artikkelissa ei sanota noin.

Anonyymi kirjoitti:

Pahoittelut, mutta yhdessäkään tapausta uutisoineessa artikkelissa ei sanota noin.

Siis tapaus 1:n osalta.

Anonyymi kirjoitti:

Pahoittelut, mutta yhdessäkään tapausta uutisoineessa artikkelissa ei sanota noin.

Saat anteeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Etkö osaa kirjoittaa yritykselle sähköpostia, vai etkö halua? Maksaminen onnistuu luottokortilla turvallisesti. Eikö sinulle ole myönnetty sellaista?

Laitahan nyt kuitenkin näkyville mainitsemasi kuolemaan johtaneet etuhaarukan pettämiset vuosien ajalta teräsputkirunkopyöristä. Etkö osaa vai halua?

Lue lisää

Olet nyt nolannut itsesi jo monta kertaa, ja jaksat silti inttää vastaan... Osoita jotakin todellista, vai etkö vain osaa. Levyjarruille sopiva kevyt ja teräksinen etuhaarukka...?! Ei siis ole olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005793684.html

Tässä kaikki tarvittava teräksestä.

Etuhaarukka katkesi kokonaan, mikä viittaa väsymismurtumaan tai piilevään korroosiovaurioon. Teräksinen etuhaarukka voi syöpyä sisältä, erityisesti jos vesi on päässyt putken sisään ja yhdistettynä vuosikymmenien käyttöön. Pyörän runko ei ollut suunniteltu yli 100 kg käyttäjille, eikä nykypäivän kuormituksille.

Ei koskaan mitään vanhoja teräsrunkopyöriä!

Lue lisää

Teräs pettää ennakoidusti, hiilikuitu täysin yllättäen. Timonkin pyörä on jo yrittänyt pitkään pintaruotetta lisäämällä kertoa ettei sillä kannata enää ajaa.

Anonyymi kirjoitti:

Teräs pettää ennakoidusti, hiilikuitu täysin yllättäen. Timonkin pyörä on jo yrittänyt pitkään pintaruotetta lisäämällä kertoa ettei sillä kannata enää ajaa.

LIsäksi on naisten pyörä.

Anonyymi kirjoitti:

LIsäksi on naisten pyörä.

Mitä sitten? Onko ne varattu vain hameessa kulkeville naisille, vai tarkoitatko, että kyllä naisilla pyörä saa pettää alta? Melkoinen sovinisti.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sitten? Onko ne varattu vain hameessa kulkeville naisille, vai tarkoitatko, että kyllä naisilla pyörä saa pettää alta? Melkoinen sovinisti.

Painoeron vuoksi. 60-luvulla josta tuo Timon pyörä on peräisin, naiset kuin miehetkin olivat normaalissa painossa ja naiset miehiä kevyempiä niin pyörät suunniteltiin sen mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Painoeron vuoksi. 60-luvulla josta tuo Timon pyörä on peräisin, naiset kuin miehetkin olivat normaalissa painossa ja naiset miehiä kevyempiä niin pyörät suunniteltiin sen mukaan.

Lue lisää

Ja mikä oli painorajoitus näillä pyörillä 60-luvulla?

Kerro noista avauksen eri materiaaleista ja niiden kestävyydestä, vaikka vinetto ja kossu eivät sinulla kestäkään.

Etuhaarukka tietenkin kromattu kuten ennen oli paremman luokan fillareissa oli tapana.

Mutta oman kokemukseni mukaan nykyfillareiden rungot ovat paljon kestävämpiä kuin vielä 20 tai 30 vuotta sitten. Johtuu varmaan siitä että osien väliset hitsisaumat ovat pitempiä kuin ennen ja robotilla hitsattuja. Ei ainakaan lähipiirissä ole tullut pitkään aikaan enää vastaan rungon katkeamisia, toisin kuin ennen.

Anonyymi kirjoitti:

Etuhaarukka tietenkin kromattu kuten ennen oli paremman luokan fillareissa oli tapana.

Mutta oman kokemukseni mukaan nykyfillareiden rungot ovat paljon kestävämpiä kuin vielä 20 tai 30 vuotta sitten. Johtuu varmaan siitä että osien väliset hitsisaumat ovat pitempiä kuin ennen ja robotilla hitsattuja. Ei ainakaan lähipiirissä ole tullut pitkään aikaan enää vastaan rungon katkeamisia, toisin kuin ennen.

Lue lisää

Mistä saan kevyen 700-800 grammaa painavan teräksisen etuhaarukan, joka sopii levyjarruille? Vannejarruilla kun ei tee mitään, enkä ryhdy sellaisiin vaihtamaan.

Kiitos linkistä ja hintatiedosta. Täällä annettu Stebel ei käy.

Mitä materiaalia fillarisi on pinnan alta? Patarautaa?

Luovu heti tuollaisesta vanhasta romuraudasta, tai aja kävelyvahtia. Kierrätykseen tai museoon.

Alla on varoittavia esemerkkejä.

Toimittaja Pe*** Hä*** kuolema. RIP.

Äkkijarrutuksen seurauksena pyörän etuhaarukka, jossa oli jo entuudestaan väsymismurtumia, murtui. Väsymysmurtumien syntyyn oli vaikuttanut toistuva etujarrun käyttö, mutta myös materiaali ja hitsaukset olivat heikkolaatuisia. Onnettomuustutkinta totesi, että pyörän etuhaarukka oli väsymismurtumia sisältävä, mikä viittaa huonoon kuntoon ja teräsrakenteeseen.

Hiilikuidussa ei ole hitsauksia, eikä alumiini väsy kuvatulla tavalla.

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000006192615.html

Vanhan etuhaarukan pettäminen, varoittava esimerkki.

Atleetin pyöräilyonnettomuus.

Teräksinen etuhaarukka katkesi kokonaan, mikä viittaa väsymismurtumaan tai piilevään korroosiovaurioon. Teräksinen etuhaarukka voi syöpyä sisältä, erityisesti jos vesi on päässyt putken sisään ja yhdistettynä vuosikymmenien käyttöön.

https://www.iltalehti.fi/fitnessvoimailu/a/000369f0-1d65-4592-a6be-24a63f0b6112

Anonyymi kirjoitti:

Vanhan etuhaarukan pettäminen, varoittava esimerkki.

Atleetin pyöräilyonnettomuus.

Teräksinen etuhaarukka katkesi kokonaan, mikä viittaa väsymismurtumaan tai piilevään korroosiovaurioon. Teräksinen etuhaarukka voi syöpyä sisältä, erityisesti jos vesi on päässyt putken sisään ja yhdistettynä vuosikymmenien käyttöön.

https://www.iltalehti.fi/fitnessvoimailu/a/000369f0-1d65-4592-a6be-24a63f0b6112

Lue lisää

"Carbon fork fail leads to death"
Tutkitusti täysin huippulaatuinen hiilikuituhaarukka vain napsati poikki ja aiheutti kuskin kuoleman.
https://bicyclenetwork.com.au/newsroom/2019/02/28/fork-fail-leads-to-death/

Anonyymi kirjoitti:

"Carbon fork fail leads to death"
Tutkitusti täysin huippulaatuinen hiilikuituhaarukka vain napsati poikki ja aiheutti kuskin kuoleman.
https://bicyclenetwork.com.au/newsroom/2019/02/28/fork-fail-leads-to-death/

Lue lisää

Ei liity norjalaiseen valurautapyörään!

Anonyymi kirjoitti:

Ei liity norjalaiseen valurautapyörään!

Materiaali lienee tavallinen hiiliteräs, ja juotokset jotakin perusjuotosta, vaihtoehtoisesti muhviliitokset. Uudet teräkset ovat kaksi kertaa lujempia kuin vanhat hiiliteräkset. Teräs ei kestänyt hitsaamista.

Pyörien TIG-hitsaus yleistyi vasta 90-luvulla, josta alkaen alumiini ja hiilikuitu ovat syöneet teräksen aseman. SIlloinkin TIG-osaaminen Pohjoismaissa oli heikkoa ja rungot tuotiin Italiasta, Japanista,...

Jos yli 50 vuotta vanhassa pyörässä ruostetta on vähänkään, niin kannattaa ottaa tarkkaan syyniin. Erityisesti on tarkastettava putket sisältä.

Levyjarru aiheuttaa suuren rasituksen haarukanjaloille. Tuosta varmaan johtuu lukuisat hiilikuituhaarukoiden hajoamiset. Kestää aikansa mutta sitten yllättäen napsahtaa poikki kuskin alta.

Kun haluat kevyemmän, haluat samalla hauraamman ja turvattomamman. Fysiikanlakeja et voi todistaa vääriksi.
Aika nurinkurista että mitä kovemmat vauhdit, sitä kevyempiä ja turvattomia pyöriä yleensä halutaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kun haluat kevyemmän, haluat samalla hauraamman ja turvattomamman. Fysiikanlakeja et voi todistaa vääriksi.
Aika nurinkurista että mitä kovemmat vauhdit, sitä kevyempiä ja turvattomia pyöriä yleensä halutaan.

Lue lisää

Maastopyörät kestää.

Anonyymi kirjoitti:

Maastopyörät kestää.

Mutta niillä ei ajeta lujaa. Välitykset loppuu.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta niillä ei ajeta lujaa. Välitykset loppuu.

Missä on käsketty ajaa lujaa? Kyse on materiaalista.

Helkama Oiva tai jääkäri kestää isommankin.

Anonyymi kirjoitti:

Helkama Oiva tai jääkäri kestää isommankin.

Ei kestä, painoraja 125 kiloa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kestä, painoraja 125 kiloa.

Jep, noi Helkamat ja Oivat ehkä, paitsi ettei niitä taida olla muilla kuin niillä leveillä paksuilla renkailla, ajelin paksurenkaisella Peugeotilla joskus 1980- 2000 muutamat tuhannetkin kilometrit, itse asiassa ennen kuin ns. maastopyörämuoti lainkaan oli rantautunut meille. Ajelin kylläkin vain maanteillä, sekä asvaltilla että soralla. Mutta olin silloin lähes 20 kg kevyempi ja silloinkin renkaiden vierintä- ja muodonmuutosvastus oli jo suuri hiljaisemmilla vauhdeilla, eli aina jokaisessa pienessäkin vastamäessä. Renkaisiin ei kerta kaikkiaan voinut pumpata sellaisia paineita etteivät ne olisi huomattavasti painuneet. Renkaiden "linttaan" painuminen ajajan painon johdosta on sellaista mitä ei jotain esim. 70 kg painava polkija välttämättä tule paksurenkaisella pyörällä ajellessaan kokeneeksi siinä mitassa kuin vaikka 110 kg painava polkija.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kestä, painoraja 125 kiloa.

Pyörässä on tietysti monta kohtaa joiden on kestettävä, runkohan voidaan tehdä kestämään vaikka norsun paino. Turvallisuuteen vaikuttavat muutkin seikat kuin mekaaninen kestävyys, en voi lakata ihmettelemästä esim. nykypyörien ohjaustangon kiinnitystapaa...

Anonyymi kirjoitti:

Pyörässä on tietysti monta kohtaa joiden on kestettävä, runkohan voidaan tehdä kestämään vaikka norsun paino. Turvallisuuteen vaikuttavat muutkin seikat kuin mekaaninen kestävyys, en voi lakata ihmettelemästä esim. nykypyörien ohjaustangon kiinnitystapaa...

Lue lisää

Kerrotko mikä on mielestäsi "nykypyörien ohjeustangon kiinnitystapa" jota ihmettelet ja mikä siinä on vikana? (ja verrattuna minkälaiseen kiinnitystapaan?)

Itselläni painoa siellä 98-100kg tienoilla ja käyn maastossa runsaasti ajamassa haastaviakin kivikko/juurakko osuuksia ja ihan kohtalaisilla nopeuksilla myös missä pyörän eri komponentit saavat jatkuvalla tahdilla "iskuja" itseensä, osa koviakin mutta kertaakaan ei suoraan ajosta oli mitään hajonnut (ja heti vakehtelin, yksi kevyt "kiinanjoustokeula" hajosi toimimattomaksi hyvin noepasti käyttöönoton jälkeen, mutta mitään varsinaisen vaarallista siinäkään ei käynyt, keula vain lopetti toimimisen).
Pyörieni rungot ovat alumiinisia sekä pari hiilikuitusta, mutta yhtään ei "jännitä" että mikään niistä ajossa hajoaisi.

Pyörä pitää muuttaa takapyörä edellä kulkevaksi koska kestävää etuhaarukkaa ei ole.

Vaikuttaa siltä että hiilikuituisella etuhaarukalla voi ajaa turvallisesti vuosia ja kymmeniätuhansia kilometrejä. Itsekin olen 226- kilometrin päässä 30000 - kilometrin ajoista moisella viisivuotissopimuksella eikä loppua ole näköpiirissä.

Hiilikuituisia haarukoita on ollut markkinoilla suhteellisen lyhyen aikaa, ja siihen suhteutettuna onnettomuuksien määrä on huolestuttava. Mitä tapahtuu, kun niille tulee muutama vuosi lisää? Kuolemantapauksia tunnetaan jo lukuisa määrä, ja jos vakavat vammautumiset huomioidaan, ollaan jo huolestuttavalla tasolla.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilikuituisia haarukoita on ollut markkinoilla suhteellisen lyhyen aikaa, ja siihen suhteutettuna onnettomuuksien määrä on huolestuttava. Mitä tapahtuu, kun niille tulee muutama vuosi lisää? Kuolemantapauksia tunnetaan jo lukuisa määrä, ja jos vakavat vammautumiset huomioidaan, ollaan jo huolestuttavalla tasolla.

Lue lisää

"Yhtään vakavaa onnettomuutta Suomessa, jossa hiilikuitu nimenomaisesti olisi osallisena, ei ole raportoitu."

Sinulla varmasti on tuosta asiasta sellaista tietoa, jota muilla ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilikuituisia haarukoita on ollut markkinoilla suhteellisen lyhyen aikaa, ja siihen suhteutettuna onnettomuuksien määrä on huolestuttava. Mitä tapahtuu, kun niille tulee muutama vuosi lisää? Kuolemantapauksia tunnetaan jo lukuisa määrä, ja jos vakavat vammautumiset huomioidaan, ollaan jo huolestuttavalla tasolla.

Lue lisää

Ikääntyminen on etenkin kysymysmerkki kuinka kestää aikaa. Vastuu sälytetään lopulta käyttäjälle joka on laiminlyönyt säännöllisen turvatarkistuksen.

Anonyymi kirjoitti:

"Yhtään vakavaa onnettomuutta Suomessa, jossa hiilikuitu nimenomaisesti olisi osallisena, ei ole raportoitu."

Sinulla varmasti on tuosta asiasta sellaista tietoa, jota muilla ei ole.

Lue lisää

Tuo kannattaa katsoa jos hiilikuiturungot kiinnostaa.
https://youtu.be/-qsLYlVWkbQ?t=925

Just, just ja lisää satuja ensi jaksossa. Älä valehtele.

Varmasti kerrot täällä että ajat päivittäin yli 50 vuotta vanhalla norjalaisella taittopyörälläsi. Kannattaa tietenkin julkistaa netissä nämä asiat itsestään.

Anonyymi kirjoitti:

Just, just ja lisää satuja ensi jaksossa. Älä valehtele.

Varmasti kerrot täällä että ajat päivittäin yli 50 vuotta vanhalla norjalaisella taittopyörälläsi. Kannattaa tietenkin julkistaa netissä nämä asiat itsestään.

Lue lisää

Miksi ihmeessä ei voisi kertoa netissä ajavansa fillarillaan?

Anonyymi kirjoitti:

Just, just ja lisää satuja ensi jaksossa. Älä valehtele.

Varmasti kerrot täällä että ajat päivittäin yli 50 vuotta vanhalla norjalaisella taittopyörälläsi. Kannattaa tietenkin julkistaa netissä nämä asiat itsestään.

Lue lisää

Ajan nyt jo pian kymmenettä vuotta eläkeläisenä lähes päivittäin 5- 15 km pyörällä josta iso osa ja ainakin runko oli ollut isäni käytössä jatkosodan aikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ihmeessä ei voisi kertoa netissä ajavansa fillarillaan?

Tiedän tuon henkilön, pyörä on niin harvinainen.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedän tuon henkilön, pyörä on niin harvinainen.

No, mitä sitten vaikka oikeasti tietäisitkin?

Anonyymi kirjoitti:

Just, just ja lisää satuja ensi jaksossa. Älä valehtele.

Varmasti kerrot täällä että ajat päivittäin yli 50 vuotta vanhalla norjalaisella taittopyörälläsi. Kannattaa tietenkin julkistaa netissä nämä asiat itsestään.

Lue lisää

Väitit että hän valehteli sanoessaan ajavansa sitä ja sitten sanoit tietäväsi sen henkilön joka ajaa sitä? Huomaaatko ristiriidan?

Anonyymi kirjoitti:

Väitit että hän valehteli sanoessaan ajavansa sitä ja sitten sanoit tietäväsi sen henkilön joka ajaa sitä? Huomaaatko ristiriidan?

Älä sotke kirjoittajia toisiinsa.

Minä tunnen tuon henkilön, ja lähetän hänelle terveisiä tässä. Ihmettelen vain, mikä tarve hänellä (= sinulla) on kertoa asioistaan täällä. Et ole oikeassa elämässä lainkaan tuollainen, mutta pyöräsi on kyllä hieno. Tule taas tervehtimään kun ajat ohi. Mietitään samalla tuon harvinaisen pyöräsi myyntiä ulkomaisessa huutokaupassa, siitähän viimeksi puhuit.

Anonyymi kirjoitti:

Älä sotke kirjoittajia toisiinsa.

Minä tunnen tuon henkilön, ja lähetän hänelle terveisiä tässä. Ihmettelen vain, mikä tarve hänellä (= sinulla) on kertoa asioistaan täällä. Et ole oikeassa elämässä lainkaan tuollainen, mutta pyöräsi on kyllä hieno. Tule taas tervehtimään kun ajat ohi. Mietitään samalla tuon harvinaisen pyöräsi myyntiä ulkomaisessa huutokaupassa, siitähän viimeksi puhuit.

Lue lisää

Totta. Tuo DBS Kombi on vuodelta 1972 vai 1973, muistatko sitä vuotta? Ja onhan se makea kun etuhaarukka on kromattu. Tavallinen maalattu hiiliteräsrunko mutta tuo taittomekanismi levyliitoksella on ainutlaatuinen, mutta tuskin saan siitä 200 - 300 euroa enempää. Mutta juodaan taas kahvit kun pyöräilen ohi.

Mutta ihan turhaan tosiaan ryhdyin täällä avautumaan asioistani.

Anonyymi kirjoitti:

Totta. Tuo DBS Kombi on vuodelta 1972 vai 1973, muistatko sitä vuotta? Ja onhan se makea kun etuhaarukka on kromattu. Tavallinen maalattu hiiliteräsrunko mutta tuo taittomekanismi levyliitoksella on ainutlaatuinen, mutta tuskin saan siitä 200 - 300 euroa enempää. Mutta juodaan taas kahvit kun pyöräilen ohi.

Mutta ihan turhaan tosiaan ryhdyin täällä avautumaan asioistani.

Lue lisää

Sanoit aluksi, että pyörä on 1960-luvulta ja ajat päivittäin. Se tarkoittaisi myös sade- ja talvikelejä. Melko riskillä kyllä menee nyt eli olehan alamäissä varovainen.