Vastuullista journalismia -logo
Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi luotettavan tiedon pohjalta.
Huippuekonomisti TE:ssä: Suomi uhkaa pudota banaanivaltioksi
ILKKA LUUKKONEN | 18.03.2021 | 16:04- päivitetty 18.03.2021 | 16:05
Heikosti kasvava Suomi rahoittaa hyvinvointinsa velalla, moittii Johnny Åkerholm.
Kansantaloustieteilijä Johnny Åkerholm varoittaa Suomen heikon talouskasvun seurauksista. Hänen mukaansa on mahdollista, että Suomesta tulee niin sanottu banaanivaltio.
– Ei tuo johtopäätös kovin kaukana ole. Kasvua pitäisi nyt saada aloille, jotka perustuvat ennen muuta osaamiseen, Åkerholm sanoo Talouselämässä.
Banaanivaltio tarkoittaa maata, joka vie etupäässä raaka-aineita ja on riippuvainen harvoista vientituotteista. Åkerholm puolestaan on työskennellyt muun muassa Suomen Pankissa, valtiovarainministeriössä ja Pohjoismaisessa investointipankissa. Nyt hän on eläkkeellä.
Åkerholm huomauttaa, että Suomen kokonaisviennistä tavaroiden osuus on 70 prosenttia. Hänen mielestään viennin rakenne muuttuu epäedulliseen suuntaan.
– Raaka-aineiden vienti on noussut jopa 88 prosenttia. Vastikään kuuntelin uutisista, että sahatavaran vienti olisi elpynyt hienosti. Iloitsemme siis siitä, että viemme ulos samaa tavaraa kuin 150 vuotta sitten.
Åkerholm havaitsi äskettäin, että Suomi on pudonnut maailman kasvuvertailussa sijalle 134. Yhteensä vertailussa on 141 maata ja se koskee vuosia 2008–2019. Kasvuero Ruotsiin on 20 prosenttia.
– Suomen hyvinvointi on rahoitettu ajamalla julkista alijäämää ja kotitalouksien alijäämiä, hän toteaa.
LUE MYÖS:
Sixten Korkman: Olemme velkaloukussa
Sinulla on oikeus muodostaa mielipiteesi luotettavan tiedon pohjalta.
Huippuekonomisti TE:ssä: Suomi uhkaa pudota banaanivaltioksi
ILKKA LUUKKONEN | 18.03.2021 | 16:04- päivitetty 18.03.2021 | 16:05
Heikosti kasvava Suomi rahoittaa hyvinvointinsa velalla, moittii Johnny Åkerholm.
Kansantaloustieteilijä Johnny Åkerholm varoittaa Suomen heikon talouskasvun seurauksista. Hänen mukaansa on mahdollista, että Suomesta tulee niin sanottu banaanivaltio.
– Ei tuo johtopäätös kovin kaukana ole. Kasvua pitäisi nyt saada aloille, jotka perustuvat ennen muuta osaamiseen, Åkerholm sanoo Talouselämässä.
Banaanivaltio tarkoittaa maata, joka vie etupäässä raaka-aineita ja on riippuvainen harvoista vientituotteista. Åkerholm puolestaan on työskennellyt muun muassa Suomen Pankissa, valtiovarainministeriössä ja Pohjoismaisessa investointipankissa. Nyt hän on eläkkeellä.
Åkerholm huomauttaa, että Suomen kokonaisviennistä tavaroiden osuus on 70 prosenttia. Hänen mielestään viennin rakenne muuttuu epäedulliseen suuntaan.
– Raaka-aineiden vienti on noussut jopa 88 prosenttia. Vastikään kuuntelin uutisista, että sahatavaran vienti olisi elpynyt hienosti. Iloitsemme siis siitä, että viemme ulos samaa tavaraa kuin 150 vuotta sitten.
Åkerholm havaitsi äskettäin, että Suomi on pudonnut maailman kasvuvertailussa sijalle 134. Yhteensä vertailussa on 141 maata ja se koskee vuosia 2008–2019. Kasvuero Ruotsiin on 20 prosenttia.
– Suomen hyvinvointi on rahoitettu ajamalla julkista alijäämää ja kotitalouksien alijäämiä, hän toteaa.
LUE MYÖS:
Sixten Korkman: Olemme velkaloukussa
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sahatavara ja sellu ovat jalostusasteeltaan matalaa bulkkituotantoa. Vaikka Suomi on seisonut puujaloilla pitkään, niin nokioita tänne tarvitaan, jos meillä on aikomus pysyä kehituksen mukana.
Valitettavasti koulutuksesta ja tutkimuksesta on viime vuosina leikattu aivan liikaa. Pitkässä juoksussa se ei kanna.
Joopajoo.
Tottahan se, suomi nojaa edelleen puuhun, kun täällä ei paljon muita luonnonvaroja ole. Aikanaan vietiin tervaa, puustahan sekin tehdään. Jotain elintarvikevientiä on mutta kun suomeen pitää tuodakkin paljon, viimeisten ennusteiden mukaan rukiista voi tulla taas pulaa tulevalla satokaudella.
Mutta asioita voi laskea muutenkin. Esim. peliteollisuus tahkoaa reilua paria mijardia vuosittain ja elintarviketollisuus alle miljardia. Nokia oli aikanaan iso tekijä, nyt tökkii, mutta yleensäkin suomella on aika hyvin pullat uunissa hightech- ossalla.
Suomi on pieni ja vähäväkinen maa, tänne voi tuoda vain rajallisesti yhtään mitään. Sen sijaan vientimarkkinat, noh, periaatteessa siis täysin globaalit. Elikkäs kasvumahdollisuudet erinomaiset. Ainoo vaan, riittääkö pienessä maassa ns "osaajia" tarpeeksi. Kun ei tahdo riittää ja siks tarvitaan jatkuvasti työperäistä maahanmuuttoa. Siis korkean teknologian aloille, ei pelkkää suorittavan työn tekijää, kuten hoitsuja ja ties mitä marjanpoimijoita.
Mä olen luottavainen tulevaisuuteen. Vaikka nyt tollanen materia ei ehkä mene kovin hyvin, isot mahdollisuudet aineettomalla viennillä.
Noin mainiten, mitähän arabit, jenkit, itänaapuri jne tuumannee sähköautoista ja kaikenmaailman polttokennoista, se kun toi öljy ollut monilla se runsaudensarvi, mutta alkaa se pisnes pikkuhiljaa laantumaan. Suomessa ollaa näissä asioissa ihan ajantasalla, akkuklustereita puuhataan ja onpas noita ulkomaisia konesalejakin googklesta alkaen tänne rakennettu. Kummajuttu muuten. Maassa menestyv autotehdas, mutta ei omaa automerkkiä, Traktorit menee kaupaksi, valtra sentään suomalainen brändi.
Ajat tällaiset, velkaa otetaan reilusti, mutta sillhän maa pysyy pystyssä ja tulevaisuus näyttää ihan hyvältä, just, koska meillä oikeestaan vahvuutena on maan pieni koko. Kunhan vaan resusrssit saadaan kohdennettua potuntervauksesta nykyaikaisempaan tuotantoon, siis lähinnä vientiin.
Mnaah, päätän talouspoliittisen pohdintani tähän.
=DW=
Valtran+lisäksi+Ponsse+on+maailman+mitassakin+kova+peli.
’’ Pari Kanadassa lainassa ollut jäänmurtajaa…’’
Ei olleet lainassa vaan tienaamassa valtiolle rahaa, Alaskan lahdella murtamassa jäätä.
Vuonna 2012 suomalaiset murtajat, Fennica ja Nordica, tulivat Koillisväylää Alaskasta europpaan.
’’ Venäjä vaati omat jäänmurtajansa…’’
Venäjä hallinnoi Koillisväylää eikä siellä kulje yhtään alusta ilman venäläistä jäänmurtajaa.
Tietenkin kohtuullista korvausta vastaan….
’’ Kyseiset Venäjän jäänmurtajat olivat Suomessa valmistettuja.’’
Suomessa on tehty yksi ydinkäyttöinen murtaja, Taimyr, 1988, Wärtsilä, Helsinki
Taas massapostitus johon vastaaminen on sama kuin vastaisi seinälle.
Tekeekö ylläpito tällaisia massapostauksia: mielipidemittausta.
Ei brt-kansantuote viime vuonna tippunut dramaattisesti.
Se lienee yksi tunnusluku.
Varmasti kuluttajapuolella on patoumaa. Jahka turvallisesti voi asioida, eiköjän se kulutus siitä pitisty.
60 ovat harkitsevia. Eihän sitä nyt mitä tahansa osteta. Turha tyrkyttää.
Beng