Olen aloittanut opiskelemaan pokerin teoriaa ja tiedän että olen vielä noviisi ja että pokerissa voittaminen pidemmän päälle vaatii paljon enemmän kokemusta, opiskelua ja harjoittelua.
Olen nyt jonkin aikaa pelannut senttipöydissä ja tässä muutamia huomioita:
Alkuun aloitin aggressiivisella ja aivan liian riskialttiilla pelillä, bluffasin paljon, pelasin huonoillakin käsillä jne. Tämä on kuitenkin tähän mennessä ollut ainoa voittoisa strategia.
Mitä enemmän olen opiskellut asioita, sitä varovaisemmaksi peli on tullut. Yksi aloittelijoille annetuista perusohjeista on että pelaa vain hyviä käsiä. Noh, kun parissa tunnissa tulee ehkä kaksi pelattavaa kättä, joista toinen isolla blindilla foldataan ja toisella en edes minimikorotuksella saa ketään mukaan niin eipä tuostakaan pöydästä lähdetä rikkaampana kotiin.
Ainakin noissa senttipöydissä tulee todella usein vastaan slouvaajia, jopa siten, että kukaan koko pyödässä ei korota vaikka olisi minkälainen käsi. Checkataan ja maksetaan kaikki korotukset showdowniin saakka ja edes riverillä ei koroteta vaikka olisi värisuora.
Kokeilin tuotakin strategiaa, vaikka olen ymmärtänyt, ettei noin kannattaisi pelata. Kyllä tämäkin jokseenkin on toiminut, mutta sitten taas välillä tulee tappioita hyvilläkin käsillä kun antaa toiselle ilmaiseksi mahdollisuuden parantaa omaansa.
Olen oppinut laskemaan outit ja niiden todennäköisyydet ja niiden suhteen pot oddseihin. Mutta tuolla tavalla tulee kipattua lähes kaikki kädet, koska niiden perusteella ei vaan yksinkertaisesti kannata. Vastustaja on kuitenkin pelannut lähes jokaisen kätensä ja melko suurella todennäköisyydellä osuisi bluffiin, jos katsoisi.
Eli mikä on vikana kun tuntuu, että häviän vain enemmän mitä enemmän olen alkanut pelaamaan ns. oikein? Aloittelijamaisella löysä-aggressiivisella pelillä olen tähän mennessä pärjännyt parhaiten.
Olen nyt jonkin aikaa pelannut senttipöydissä ja tässä muutamia huomioita:
Alkuun aloitin aggressiivisella ja aivan liian riskialttiilla pelillä, bluffasin paljon, pelasin huonoillakin käsillä jne. Tämä on kuitenkin tähän mennessä ollut ainoa voittoisa strategia.
Mitä enemmän olen opiskellut asioita, sitä varovaisemmaksi peli on tullut. Yksi aloittelijoille annetuista perusohjeista on että pelaa vain hyviä käsiä. Noh, kun parissa tunnissa tulee ehkä kaksi pelattavaa kättä, joista toinen isolla blindilla foldataan ja toisella en edes minimikorotuksella saa ketään mukaan niin eipä tuostakaan pöydästä lähdetä rikkaampana kotiin.
Ainakin noissa senttipöydissä tulee todella usein vastaan slouvaajia, jopa siten, että kukaan koko pyödässä ei korota vaikka olisi minkälainen käsi. Checkataan ja maksetaan kaikki korotukset showdowniin saakka ja edes riverillä ei koroteta vaikka olisi värisuora.
Kokeilin tuotakin strategiaa, vaikka olen ymmärtänyt, ettei noin kannattaisi pelata. Kyllä tämäkin jokseenkin on toiminut, mutta sitten taas välillä tulee tappioita hyvilläkin käsillä kun antaa toiselle ilmaiseksi mahdollisuuden parantaa omaansa.
Olen oppinut laskemaan outit ja niiden todennäköisyydet ja niiden suhteen pot oddseihin. Mutta tuolla tavalla tulee kipattua lähes kaikki kädet, koska niiden perusteella ei vaan yksinkertaisesti kannata. Vastustaja on kuitenkin pelannut lähes jokaisen kätensä ja melko suurella todennäköisyydellä osuisi bluffiin, jos katsoisi.
Eli mikä on vikana kun tuntuu, että häviän vain enemmän mitä enemmän olen alkanut pelaamaan ns. oikein? Aloittelijamaisella löysä-aggressiivisella pelillä olen tähän mennessä pärjännyt parhaiten.
Vastaukset 1
Vanhimmat
No senttipöydät hirveästi opeta. Eikä parhaiten pärjää se joka pelaa tiukimmin. Peli olisi sut helppoa. Jos pelaat järkyttävän tiukkaa menetät paljon rahaa pluffeihin kun joku hieman aikaa sinua seuranneena huomaa tyylisi. Toisaalta voit käyttää tiukkaa profiilia hyväksesi ja korottaa vastaan jolloin vastistaja yleensä luovuttaa koska todennäköisesti pluffaa...tämän voit tehdä oikeastaan millä tahansa kädellä...löysällä aggressiivisella saat isoja potteja mutta häviät myös eli vaihtelu on suurta