Tosiaan olen ysillä ja vaihdan kohta lukioon.
Odotan toki innolla sitä lukioa ja että pääsen pois tuosta koulusta mutta mua pelottaa ihan sikana. Mä tajusin vasta hiljalleen että mikä mua siinä pelottaa. Mulla pelottaa se että mä joudun eroon mun luokasta. Koska ne ei edes tiedä sitä, mutta ne on pitäny mut kirjaimellisesti hengissä nää viimeset kolme vuotta. Nyt, ku vaihan koulua, en tiedä mitä tapahtuu kun me erotaan.
Mä pelkään sitä mitä mä saatan tehdä itselleni siinä vaiheessa.
Nyt mä en tiedä mitä mä teen. Mä en voi estää sitä eroamista mitenkään. Mä toivon vaan että mä eläisin loppu elämäni yhden päivän loopissa niin ettei mun tarvis ikinä erota niistä.
Olen vaihtamassa kohta koulua ja se pelottaa
1
94
Vastaukset
- Anonyymi
Koulut loppuu aina aikanaan, mutta eikös sieltä voi jäädä kavereita silti omaan elämään mukaan.
Kaveruussuhteista jotkut voivat ihan hyvin pysyä koulun päättymisestä huolimatta.
Olet lukioon menossa ja kaveripiiri vaihtuu, mutta ei kannata ajatella sitä pelolla, vaan mieluummin vaikka uteliaisuudella.
Uteliaana siitä, minkälaisia uusia kavereita mahdollisesti tulee, ja kaikesta muusta uudesta.
On normaalia, että usein kaikki mikä on uutta, herättää hieman pelonsekaista tunnetta. Olisi jo oudompaa, jos ei tuntisi mtään silloin kun elämäntilanteet vaihtuvat.
Itse pääsin pois peruskoulusta jo -80-luvulla, ja meilläkin oli ollut tosi kiva luokka sekä muutkin kaverit.
Monet pysyivät kavereina koulun päättymisen jälkeenkin.
Minä menin kauppakouluun, josta en tuntenut yhtään ketään mennessäni.
Nopeasti sielläkin sitten porukkaan tutustui ja tuli hyviä kaverisuhteita.
Monesti elämässä käy niin, että ihmiset tulevat ja menevät, käyvät piipahtamassa osana omaa elämää, kovin moni ihminen ei jää läheiseksi koko loppuelämän ajaksi.
Joskus käy niin, ettei mistään kaveruus- tai ystävyyssyhteesta tule elinikäistä.
Itse olen ajatellut niin, että se on aika rakentavaa ja kasvattavaa, kun tapaa paljon erilaisia ihmisiä vuosien varrella. Siinä oppii paljon ihmisistä, ja oppii myös hyväksymään erilaisuutta, ja oppii toimimaan ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Myös se. kun joku ajanjakso loppuu, ja alkaa uusi, se opettaa myös hyväksymään luopumista jostain. Aina tulee eteen tilanteita, että jostain asiasta tai ihmisestä on luovuttava.
Luopumisesta herääviin tunteisiinkin oppii ajan myötä, eikä se sitten enää välttämättä tunnu niin pahalta.
Tsemppiä sulle, ja nauti tulevasta kesästä, syksyllä (?) sitten uuteen opinahjoon, uteliain ja iloisin mielin!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valkeakosken tappo
"Tyttö löytyi poliisin mukaan kuolleena läheisestä metsästä muutaman sadan metrin päässä kotoaan. Uhrin löysivät hänen k15827485Kuka oli tekijä?
Jos tekijä oli suomalainen, onko hänen vanhempiaan jo tavoitettu? Mitä mieltä ovat aikamiespoikansa teosta? Entä puoliso20217472Valkeakosken murhaaja-raiskaaja on kantasuomalainen mies tiedottaa poliisi
Some- ja palstapersut ehtivät jo moneen kertaan julistaa tekijän maahanmuuttajaksi. Miten meni niin kuin omasta mielestä345917615-vuotiaan ruumis valkeakoskella
Nuoria tyttöjä tappavat miessaalistajat ja toiset nuoret. Miessaalistajille ruumiin kätkeminen tai tuhoaminen ei ole on276338Valkeakosken kiinniotettua ei epäillä
Kummallisia kommentteja ja uhkauksia poliisi taas jakelee orjakansalle muituttaakseen verisrstä kostosta jos rahvas kapi194103Kantasuomalainen mies pidätetty - ulkomaalaiset syyttömiä tekoon
Verityöstä on pidätetty vuonna 2005 syntynyt mieshenkilö. Ulkomaalaisilla ei mitään yhteyttä tekoon.1933751- 211644
Miksi kaupunki toivoo nuorilta malttia?
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010453236.html "Älkää suunnitelko kostoa" Mistä on kyse? ”Toivomme, että nuorten taho431457Miten meidän käy
Olen syvästi pahoillani puolestasi siitä, mitä kävi. En ehkä pysty sitä täysin kertomaankaan sinulle. Tuo on taustalla m491205Toivottavasti tekijää ei suojella
Eikä mitään peitellä. Itselläni on 15-vuotias tytär myös ja voin hieman kuvitella tilannetta. Nämä tämmöiset tapaukset v501134