Tosiaan olen ysillä ja vaihdan kohta lukioon.
Odotan toki innolla sitä lukioa ja että pääsen pois tuosta koulusta mutta mua pelottaa ihan sikana. Mä tajusin vasta hiljalleen että mikä mua siinä pelottaa. Mulla pelottaa se että mä joudun eroon mun luokasta. Koska ne ei edes tiedä sitä, mutta ne on pitäny mut kirjaimellisesti hengissä nää viimeset kolme vuotta. Nyt, ku vaihan koulua, en tiedä mitä tapahtuu kun me erotaan.
Mä pelkään sitä mitä mä saatan tehdä itselleni siinä vaiheessa.
Nyt mä en tiedä mitä mä teen. Mä en voi estää sitä eroamista mitenkään. Mä toivon vaan että mä eläisin loppu elämäni yhden päivän loopissa niin ettei mun tarvis ikinä erota niistä.
Olen vaihtamassa kohta koulua ja se pelottaa
1
115
Vastaukset
- Anonyymi
Koulut loppuu aina aikanaan, mutta eikös sieltä voi jäädä kavereita silti omaan elämään mukaan.
Kaveruussuhteista jotkut voivat ihan hyvin pysyä koulun päättymisestä huolimatta.
Olet lukioon menossa ja kaveripiiri vaihtuu, mutta ei kannata ajatella sitä pelolla, vaan mieluummin vaikka uteliaisuudella.
Uteliaana siitä, minkälaisia uusia kavereita mahdollisesti tulee, ja kaikesta muusta uudesta.
On normaalia, että usein kaikki mikä on uutta, herättää hieman pelonsekaista tunnetta. Olisi jo oudompaa, jos ei tuntisi mtään silloin kun elämäntilanteet vaihtuvat.
Itse pääsin pois peruskoulusta jo -80-luvulla, ja meilläkin oli ollut tosi kiva luokka sekä muutkin kaverit.
Monet pysyivät kavereina koulun päättymisen jälkeenkin.
Minä menin kauppakouluun, josta en tuntenut yhtään ketään mennessäni.
Nopeasti sielläkin sitten porukkaan tutustui ja tuli hyviä kaverisuhteita.
Monesti elämässä käy niin, että ihmiset tulevat ja menevät, käyvät piipahtamassa osana omaa elämää, kovin moni ihminen ei jää läheiseksi koko loppuelämän ajaksi.
Joskus käy niin, ettei mistään kaveruus- tai ystävyyssyhteesta tule elinikäistä.
Itse olen ajatellut niin, että se on aika rakentavaa ja kasvattavaa, kun tapaa paljon erilaisia ihmisiä vuosien varrella. Siinä oppii paljon ihmisistä, ja oppii myös hyväksymään erilaisuutta, ja oppii toimimaan ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
Myös se. kun joku ajanjakso loppuu, ja alkaa uusi, se opettaa myös hyväksymään luopumista jostain. Aina tulee eteen tilanteita, että jostain asiasta tai ihmisestä on luovuttava.
Luopumisesta herääviin tunteisiinkin oppii ajan myötä, eikä se sitten enää välttämättä tunnu niin pahalta.
Tsemppiä sulle, ja nauti tulevasta kesästä, syksyllä (?) sitten uuteen opinahjoon, uteliain ja iloisin mielin!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162158Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842088- 1011387
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101236Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461178Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663811163Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249886Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173864- 63844
- 60827