Kun täällä ihmetellään vaan sisävesikippareita, niin Suezilla on oikea laiva jumissa. Siitä voi tulla meille asti paljon lisäkustannuksia eri muodoissa joita ei edes pystytä aavistamaankaan tässä vaiheessa.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/67eb2618-3e03-40ef-8a62-76fa3e3df7c7
Pieniä on murheet
Anonyymi
41
61
Vastaukset
- Anonyymi
Eipä niin. Raakaöljyn hinta nousee, se vaikuttaa moneen.
Hyvä tietysti olla viisas kun merellä vahinko sattuu mutta
kannattasko tuota vetää mailta nii ei vettä sokis ja tilanne
olis helpommin hallittavissa tai muutama alus peräkkäin
ja veto kauempaa. Lastin kevennys? Vuoroveden vaikutus?- Anonyymi
Nythän ei edes olla merellä vaan lätäkössä missä botskin kumpikin pää on rantahietikossa jumissa. Sunnuntaiksi odottavat nousuvettä joten saa nähdä auttaako riittävästi. En tiedä kuinka suuri vaikutus Suezin kanavassa sillä on. Olettaisin että muutamia kymmeniä senttejä vain.
- Anonyymi
Miksei tuolla givenin takana olevalla konttialuksella yritetä vetää sitä pois hiekasta.? Voimaa olisi enemmän kuin hinaajilla.
- Anonyymi
Paras ratkaisu on veto vastarannoilta kunnon vehkeillä niin saadaan voimaa vetoon niin paljon että alus varmasti irtoaa. Eri asia sitten kestääkö alus sellaista rääkkiä.
- Anonyymi
Maalla on huono pito, ja ei taida löytä sellaista vehjettä jolla vetää 200 000 tonnia . Pitäisi ankkuroida syvälle maahan joku helllvetin iso sähkövinssi.
Yksi ratkaisu että vetää taaksepäin isolla / isoilla aluksilla, ja samalla keulaa poispäin rannasta n. 90 asteen kulmassa, Mutta se on eri asia löytyykö niin vahvaa vaijeria ja sellaista kiinnityspistettä aluksista jotka kestää tuollaiset rasitukset.?
...helppohan se on täältä kotisohvilta neuvoa.. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maalla on huono pito, ja ei taida löytä sellaista vehjettä jolla vetää 200 000 tonnia . Pitäisi ankkuroida syvälle maahan joku helllvetin iso sähkövinssi.
Yksi ratkaisu että vetää taaksepäin isolla / isoilla aluksilla, ja samalla keulaa poispäin rannasta n. 90 asteen kulmassa, Mutta se on eri asia löytyykö niin vahvaa vaijeria ja sellaista kiinnityspistettä aluksista jotka kestää tuollaiset rasitukset.?
...helppohan se on täältä kotisohvilta neuvoa..Kyllähän maalle aina paremman pidon saa kuin veteen, vaikka olis kuinka isot ja vahvat hinaajat hyvänsä. Näin täältäkin kotisohvalta käsittäisin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän maalle aina paremman pidon saa kuin veteen, vaikka olis kuinka isot ja vahvat hinaajat hyvänsä. Näin täältäkin kotisohvalta käsittäisin.
No ei varmaan kyllä ole. Voidaan lyödä vaikka vetoa että jos laitetaan joku jättihinaaja vetämään köyttä kaikkein suurimman maalla liikkuvan ajoneuvon kanssa, niin kyllä se vetää sen "maakravun" jorpakkoon niin että heilahtaa. Eikä tee tiukkaakaan.!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän maalle aina paremman pidon saa kuin veteen, vaikka olis kuinka isot ja vahvat hinaajat hyvänsä. Näin täältäkin kotisohvalta käsittäisin.
Eiköhän jätetä ongelman ratkaisu aivan toisille ihmisille. Onhan noita hiukan hupaisiakin mielipiteitä esitetty jo nyt täällä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maalla on huono pito, ja ei taida löytä sellaista vehjettä jolla vetää 200 000 tonnia . Pitäisi ankkuroida syvälle maahan joku helllvetin iso sähkövinssi.
Yksi ratkaisu että vetää taaksepäin isolla / isoilla aluksilla, ja samalla keulaa poispäin rannasta n. 90 asteen kulmassa, Mutta se on eri asia löytyykö niin vahvaa vaijeria ja sellaista kiinnityspistettä aluksista jotka kestää tuollaiset rasitukset.?
...helppohan se on täältä kotisohvilta neuvoa..Taitaa se kippo kuitenkin suurinmalta osaltaan yhä kellua joten kitka on melko pieni. Ei tarttee siis koko uppoumaa pystyä nykimään.
Internetissä olevien lehtitietojen mukaan Suezille hankittiin pari vuotta sitten 70 tonnin paaluvetoon pystyviä hinaajia. Vertailun vuoksi jäänmurtaja Urhon paaluveto on 113 tonnia ja Alfons Håkanin Hermeksen 126 tonnia.
Tossa videossa 16 000 paunan eli hmm noin 6,5 tonnin paaluvetoon pystyvä satamahinaaja vetää kilpaa 500 hevosvoiman hinausauton kanssa ja pärjää ihan hyvin kunnes veto menee sivuun.
https://sparktowing.com/the-towing-game-tow-truck-vs-tug-boat/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa se kippo kuitenkin suurinmalta osaltaan yhä kellua joten kitka on melko pieni. Ei tarttee siis koko uppoumaa pystyä nykimään.
Internetissä olevien lehtitietojen mukaan Suezille hankittiin pari vuotta sitten 70 tonnin paaluvetoon pystyviä hinaajia. Vertailun vuoksi jäänmurtaja Urhon paaluveto on 113 tonnia ja Alfons Håkanin Hermeksen 126 tonnia.
Tossa videossa 16 000 paunan eli hmm noin 6,5 tonnin paaluvetoon pystyvä satamahinaaja vetää kilpaa 500 hevosvoiman hinausauton kanssa ja pärjää ihan hyvin kunnes veto menee sivuun.
https://sparktowing.com/the-towing-game-tow-truck-vs-tug-boat/Asfaltilla on parempi pito normirenkailla kuin hiekalla. Piikkipyörät tai telaketjut on sitten eri asia. Joku maansiirtoauto olisi varmaan pärjänny videon hinaajalle paremmin mutta eipä taida löytyä sellaista maalla kulkevaa ajoneuvoa joka pärjäisi vetokilpailussa esim. jäänmurtaja Urholle.
- Anonyymi
Ajoneuvossa ongelmaksi tulee paino. Jos sen sijaan juntataan ankkuri maahan, niin sen varaan voi rakentaa sellaisen vinssin, että laiva tulee ylös vaikka sujonaan. Ehjänä se ei tietenkään silloin kestä.
- Anonyymi
Taitaa olla nyt suunnitellut konstit sekä Plan B kuorman kevennyksineen melkoisesti nopeampi ratkaisu kuin rakentaa paalu, tuoda paikalle riittävän iso vinssi ja riittävän vahva kaapeli.
Mutta varmaan noin , että takentamalle maalle kiinteä riittävän järeä vinssiasema saadaan enemmin vetoa kuin hinaajilla. Kauhean kätevää se ei kyllä taida olla.
- Anonyymi
Tuossa juutuub videossa hahmoteltu miten se konttikippo on sinne kanaaliin juuttunu.
https://www.youtube.com/watch?v=KzxEb3dlUHI
Eli ilmeisesti molemmat päät jumissa rannoilla.- Anonyymi
Moni on varmasti seurannut Evergreen-varustamon konttialuksen murheita. Olisi mielenkiintoista kuulla jonkun asiantuntijan analyysi tilanteesta.
Olen katsellut AIS-palvelusta irrottamisyrityksiä. Itseäni on ihmetyttänyt, että keulapulbin kohdalla yritetään vaatimattomalla kaivurilla ruopata. Eikö kannattaisi enemmänkin pumpata paineella vettä rungon ja pohjan väliin. Muutama kymmenen tehokasta pumppua voisi auttaa paljon, jotta hiekka/mutapohja hellittäisi.
Toinen ihmeteltävä asia on, että hinaajilla yritetään vetää keulaa irti menosuuntaan. Eikö olisi järkevämpää keskittyä takaosaan ja yrittää vetää alusta irti tulosuuntaan? - Anonyymi
Ei ole todellinen kanavan poikkileikkaus tuossa. Oikeasti on 200 m leveä väylä kanavan vasemmassa reunassa. Oikeassa reunassa on 100 m matkalla matalaa ja keula on jopa hieman siitäkin ohi kuivalla maalla.
Syvyyskäyrät ja laivan paikan näkee vaikkapa täältä: https://www.myshiptracking.com/
Nyt kun laivaa on saatu käännettyä on se jo yli puolet pituudestaan tuolla matalalla alueella, jota on ilmeisesti ruopattu syvemmäksi viikonloppuna. Keula taitaa olla edelleen varsin tukevasti kiinni, mutta nyt sentään voi yrittää vetäää kölilinjan suuntaisesti taaksepäin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moni on varmasti seurannut Evergreen-varustamon konttialuksen murheita. Olisi mielenkiintoista kuulla jonkun asiantuntijan analyysi tilanteesta.
Olen katsellut AIS-palvelusta irrottamisyrityksiä. Itseäni on ihmetyttänyt, että keulapulbin kohdalla yritetään vaatimattomalla kaivurilla ruopata. Eikö kannattaisi enemmänkin pumpata paineella vettä rungon ja pohjan väliin. Muutama kymmenen tehokasta pumppua voisi auttaa paljon, jotta hiekka/mutapohja hellittäisi.
Toinen ihmeteltävä asia on, että hinaajilla yritetään vetää keulaa irti menosuuntaan. Eikö olisi järkevämpää keskittyä takaosaan ja yrittää vetää alusta irti tulosuuntaan?Sikäläiset räpeltäjät tuntien en yhtään ihmettele jos vetelevät väärään suuntaankin. Paikalla varmasti ainakin 15 kpl erilaisia lukutaidottomia päälliköitä kullakin muutama sata työmiestä alaisenaan huseeraamassa ja huuto ja mekkala sen mukaista. Kokonaiskoordinointi puuttuu kokonaan niin kauan kunnes jenkkien sota-alus tulee vetämään paatin kivuttomasti pois kiveltä.
- Anonyymi
Olisivat kaataneet koko toosan sinne kanaaliin.
- Anonyymi
Kälätys on tosiaan kovaa!
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007883626.html - Anonyymi
Miksi pitäisi olla vahvoja kaapeleita kun vahva vaijeri olisi varmasti parempi. Sähköä vai internetliikennettäkö siellä kaapelissa olisi tarkoitus välittää?
Jos maalta vedettäisiin, niin totta kai laitettaisiin pitävä ankkuri ja siitä vinssillä, eikä millään traktoreilla ja kyntöhärjillä. Ihme sakkia täällä pölisemässä asfaltin kitkakertoimista.
Onneksi paatti on jo irti.
Suezin kanavassa on vaikeaa liikennöidä, siellä nimittäin "maaefekti" eli veden virtaukset kapeassa ja matalassa kanvassa tekee ohjaamisen konstikkaaksi. Pitää jopa kääntää eri suuntaan kuin avovedessä. Suezin kanavasta on olemassa jopa pienoismalli jossa ohjaamista harjoitellaan. Lienee nykyään korvattu simulaattorilla.- Anonyymi
Vahvan ankkurin ja vinssin suunnitteluun, valmistukseen ja asennukseen kuluu enemmän aikaa kuin aluksen irrotukseen kului todellisuudessa.
Sen sijaan telaketjuvetoisia puskutraktoreita löytyy Egyptin kokoisesta maasta taatusti enemmän kuin 100 kpl, ja niiden yhteinnen vetovoima olisi ollut monta kertaa suurempi kuin apuun saadun 14 hinaajan. Lisäksi laivaan olisi ollut helppo ja nopea hitsata lisää sen kokoisia kiinnikkeitä, jotka kestävät puskutraktorien vedon, toisin kuin isojen hinaajien vedon kestäviä.
100 puskutraktorin siirto laveteilla paikalle olisi onnistunut jopa vuorokaudessa, hinaajilla kesti viimeisen apuun saapuneen osalta lähes viikon. Yhdellä isolla mutta yleisesti käytössä olevalla puskutraktorilla vetää ainakin 150 kN, eli 15 tonnin painon verran. 1000 kN vetovoiman hinaajia ei paikalla varmasti ollut ainuttakaan. Lisäksi hinaaja tarvitsee miehistön ja polttoainetta koko ajan aiheuttaen kustannuksia, puskutraktori voi siirron suoritettuaan sammuttaa moottorinsa, jäädä paikalleen pitäen myös aluksen paikallaan, vaikka kuski lähtee tauolle. Siihen hinaaja ei pysty, kuten jo nähtiin Ever Given aluksen jo kertaalleen irronneen perän ajautuessa uudelleen takaisin rantaan tuulenpuuskassa. Sekin olisi vältetty maakalustoa käyttämällä.
Kyse ei ole mistään muusta kuin siitä että päättämässä olivat meripelastukseen erikoistuneet yhtiöt, joiden kalusto tietysti sopii meripelastukseen, eikä siihen siksi kuulu ainuttakaan puskutraktoria. Hinaajien käyttö ahtaassa paikassa oli tietysti vaikeaa, eikä niillä päässyt toiselle puolelle laivaa vetämään ennen kuin laivaa olis ensin saatu riittävästi käännettyä ohittamisen mahdollistamiseksi. Puskutraktorit olisi saatu paljon helpommin, nopeammin ja halvemmalla juuri sinne missä niitä olisi tarvittukin, mutta sehän ei meripelastusyhtiöitä tietysti kiinnostanut, kun omalla kalustolla saa suuremman voiton, asiakkaan kustannuksella tietysti. Samalla kaikki rahtiliikenne odotti täysin turhaan ja maksoi siitä valtavat kustannukset. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vahvan ankkurin ja vinssin suunnitteluun, valmistukseen ja asennukseen kuluu enemmän aikaa kuin aluksen irrotukseen kului todellisuudessa.
Sen sijaan telaketjuvetoisia puskutraktoreita löytyy Egyptin kokoisesta maasta taatusti enemmän kuin 100 kpl, ja niiden yhteinnen vetovoima olisi ollut monta kertaa suurempi kuin apuun saadun 14 hinaajan. Lisäksi laivaan olisi ollut helppo ja nopea hitsata lisää sen kokoisia kiinnikkeitä, jotka kestävät puskutraktorien vedon, toisin kuin isojen hinaajien vedon kestäviä.
100 puskutraktorin siirto laveteilla paikalle olisi onnistunut jopa vuorokaudessa, hinaajilla kesti viimeisen apuun saapuneen osalta lähes viikon. Yhdellä isolla mutta yleisesti käytössä olevalla puskutraktorilla vetää ainakin 150 kN, eli 15 tonnin painon verran. 1000 kN vetovoiman hinaajia ei paikalla varmasti ollut ainuttakaan. Lisäksi hinaaja tarvitsee miehistön ja polttoainetta koko ajan aiheuttaen kustannuksia, puskutraktori voi siirron suoritettuaan sammuttaa moottorinsa, jäädä paikalleen pitäen myös aluksen paikallaan, vaikka kuski lähtee tauolle. Siihen hinaaja ei pysty, kuten jo nähtiin Ever Given aluksen jo kertaalleen irronneen perän ajautuessa uudelleen takaisin rantaan tuulenpuuskassa. Sekin olisi vältetty maakalustoa käyttämällä.
Kyse ei ole mistään muusta kuin siitä että päättämässä olivat meripelastukseen erikoistuneet yhtiöt, joiden kalusto tietysti sopii meripelastukseen, eikä siihen siksi kuulu ainuttakaan puskutraktoria. Hinaajien käyttö ahtaassa paikassa oli tietysti vaikeaa, eikä niillä päässyt toiselle puolelle laivaa vetämään ennen kuin laivaa olis ensin saatu riittävästi käännettyä ohittamisen mahdollistamiseksi. Puskutraktorit olisi saatu paljon helpommin, nopeammin ja halvemmalla juuri sinne missä niitä olisi tarvittukin, mutta sehän ei meripelastusyhtiöitä tietysti kiinnostanut, kun omalla kalustolla saa suuremman voiton, asiakkaan kustannuksella tietysti. Samalla kaikki rahtiliikenne odotti täysin turhaan ja maksoi siitä valtavat kustannukset....eikä niillä päässyt toiselle puolelle laivaa vetämään ennen kuin laivaa olis ensin saatu riittävästi käännettyä ohittamisen mahdollistamiseksi.''
Paikalle pääsi kahdesta suunnasta.
Boskalis yhtiön hinaajia oli paikalla, jokaisen paaluveto yli 200 tonnia.... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vahvan ankkurin ja vinssin suunnitteluun, valmistukseen ja asennukseen kuluu enemmän aikaa kuin aluksen irrotukseen kului todellisuudessa.
Sen sijaan telaketjuvetoisia puskutraktoreita löytyy Egyptin kokoisesta maasta taatusti enemmän kuin 100 kpl, ja niiden yhteinnen vetovoima olisi ollut monta kertaa suurempi kuin apuun saadun 14 hinaajan. Lisäksi laivaan olisi ollut helppo ja nopea hitsata lisää sen kokoisia kiinnikkeitä, jotka kestävät puskutraktorien vedon, toisin kuin isojen hinaajien vedon kestäviä.
100 puskutraktorin siirto laveteilla paikalle olisi onnistunut jopa vuorokaudessa, hinaajilla kesti viimeisen apuun saapuneen osalta lähes viikon. Yhdellä isolla mutta yleisesti käytössä olevalla puskutraktorilla vetää ainakin 150 kN, eli 15 tonnin painon verran. 1000 kN vetovoiman hinaajia ei paikalla varmasti ollut ainuttakaan. Lisäksi hinaaja tarvitsee miehistön ja polttoainetta koko ajan aiheuttaen kustannuksia, puskutraktori voi siirron suoritettuaan sammuttaa moottorinsa, jäädä paikalleen pitäen myös aluksen paikallaan, vaikka kuski lähtee tauolle. Siihen hinaaja ei pysty, kuten jo nähtiin Ever Given aluksen jo kertaalleen irronneen perän ajautuessa uudelleen takaisin rantaan tuulenpuuskassa. Sekin olisi vältetty maakalustoa käyttämällä.
Kyse ei ole mistään muusta kuin siitä että päättämässä olivat meripelastukseen erikoistuneet yhtiöt, joiden kalusto tietysti sopii meripelastukseen, eikä siihen siksi kuulu ainuttakaan puskutraktoria. Hinaajien käyttö ahtaassa paikassa oli tietysti vaikeaa, eikä niillä päässyt toiselle puolelle laivaa vetämään ennen kuin laivaa olis ensin saatu riittävästi käännettyä ohittamisen mahdollistamiseksi. Puskutraktorit olisi saatu paljon helpommin, nopeammin ja halvemmalla juuri sinne missä niitä olisi tarvittukin, mutta sehän ei meripelastusyhtiöitä tietysti kiinnostanut, kun omalla kalustolla saa suuremman voiton, asiakkaan kustannuksella tietysti. Samalla kaikki rahtiliikenne odotti täysin turhaan ja maksoi siitä valtavat kustannukset.Seuraavan kerran kun jotain vastaavaa tapahtuu, mene paikalle ja anna ohjeet.
''No niin deegut, turpa kiinni ja rintamasuunta tänne, tulee ohjeita. Muuten täällä kuluu ikä ja terveys sohlatessa, perkele !!'' - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Seuraavan kerran kun jotain vastaavaa tapahtuu, mene paikalle ja anna ohjeet.
''No niin deegut, turpa kiinni ja rintamasuunta tänne, tulee ohjeita. Muuten täällä kuluu ikä ja terveys sohlatessa, perkele !!''Ohjeethan sen koko häslingin aiheutti. Kanavallahan on luotsauspakko!!!
Ties vaikka olis ollut luotsit ihan kirjaimellisesti ruoria kääntämässä, eikä vain käskemässä mitä tulee tehdä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vahvan ankkurin ja vinssin suunnitteluun, valmistukseen ja asennukseen kuluu enemmän aikaa kuin aluksen irrotukseen kului todellisuudessa.
Sen sijaan telaketjuvetoisia puskutraktoreita löytyy Egyptin kokoisesta maasta taatusti enemmän kuin 100 kpl, ja niiden yhteinnen vetovoima olisi ollut monta kertaa suurempi kuin apuun saadun 14 hinaajan. Lisäksi laivaan olisi ollut helppo ja nopea hitsata lisää sen kokoisia kiinnikkeitä, jotka kestävät puskutraktorien vedon, toisin kuin isojen hinaajien vedon kestäviä.
100 puskutraktorin siirto laveteilla paikalle olisi onnistunut jopa vuorokaudessa, hinaajilla kesti viimeisen apuun saapuneen osalta lähes viikon. Yhdellä isolla mutta yleisesti käytössä olevalla puskutraktorilla vetää ainakin 150 kN, eli 15 tonnin painon verran. 1000 kN vetovoiman hinaajia ei paikalla varmasti ollut ainuttakaan. Lisäksi hinaaja tarvitsee miehistön ja polttoainetta koko ajan aiheuttaen kustannuksia, puskutraktori voi siirron suoritettuaan sammuttaa moottorinsa, jäädä paikalleen pitäen myös aluksen paikallaan, vaikka kuski lähtee tauolle. Siihen hinaaja ei pysty, kuten jo nähtiin Ever Given aluksen jo kertaalleen irronneen perän ajautuessa uudelleen takaisin rantaan tuulenpuuskassa. Sekin olisi vältetty maakalustoa käyttämällä.
Kyse ei ole mistään muusta kuin siitä että päättämässä olivat meripelastukseen erikoistuneet yhtiöt, joiden kalusto tietysti sopii meripelastukseen, eikä siihen siksi kuulu ainuttakaan puskutraktoria. Hinaajien käyttö ahtaassa paikassa oli tietysti vaikeaa, eikä niillä päässyt toiselle puolelle laivaa vetämään ennen kuin laivaa olis ensin saatu riittävästi käännettyä ohittamisen mahdollistamiseksi. Puskutraktorit olisi saatu paljon helpommin, nopeammin ja halvemmalla juuri sinne missä niitä olisi tarvittukin, mutta sehän ei meripelastusyhtiöitä tietysti kiinnostanut, kun omalla kalustolla saa suuremman voiton, asiakkaan kustannuksella tietysti. Samalla kaikki rahtiliikenne odotti täysin turhaan ja maksoi siitä valtavat kustannukset.Sohvalta katsottuna kaikki on niin helppoa ja nopeaa! Tuo tuli siis nyt väärin irrotettua?
Ja kulujakin tuli, voi että. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ohjeethan sen koko häslingin aiheutti. Kanavallahan on luotsauspakko!!!
Ties vaikka olis ollut luotsit ihan kirjaimellisesti ruoria kääntämässä, eikä vain käskemässä mitä tulee tehdä.Siis...jos kukaan ei anna ordereita, ei tapahdu vahinkoja;)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis...jos kukaan ei anna ordereita, ei tapahdu vahinkoja;)
Niin. Ehkäpä nämä ylen viisaat kirjoittajat perustaisivat oman pelastusyhtiön ja onnettomuus konsulttitoimiston. Heidän varmuudellaan saisi varmasti miljarditulot vuodessa.
Nyt joutuvat kykyjensä mukaisesti työskentelemään muutaman tonnin palkalla. Eri toiminnoissa pitää osata muutakin kuin puhua ja kirjoittaa höpöjä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
...eikä niillä päässyt toiselle puolelle laivaa vetämään ennen kuin laivaa olis ensin saatu riittävästi käännettyä ohittamisen mahdollistamiseksi.''
Paikalle pääsi kahdesta suunnasta.
Boskalis yhtiön hinaajia oli paikalla, jokaisen paaluveto yli 200 tonnia...."Paikalle pääsi kahdesta suunnasta."
Paikalle pääsi ainostaan siitä suunnasta jossa hinaaja ennestään oli. Yhdelläkään hinaajalla ei ollut mitään mahdollisuutta kiertää koko afrikan ympäri toiselle puolelle hinattavaa päästäkseen järkevässä ajassa. Hinaajalla ei voi työntää rannassa kiinni olevaa keulaa järkevään suuntaan, eikä myöskään lähes rannassa kiinni olevaa perää. Hinaaja ei nimittäin mahtunut rannan ja työnnettävän väliin. Keskilaivasta työntämisestä ei tuolloin olisi ollut yhtään mitään hyötyä. Suuremmilla hinaajilla ei päässyt syväyksen takia edes lähelle rantaa, joten niillä saattoi vetää vain lähes kanaalin suuntaan, eikä juuri lainkaan poikittain. Niinpä kannattaa laskea hyöty vetovoimaksi vain niitä 50 ... 70 tonnin paaluvedon hinaajia jotka saatiin tarkoituksenmukaiseen vetopaikkaan silloin kun konttilaus vielä oli siinä paikassa jumissa, johon se omin konein oli päätynyt.
"Boskalis yhtiön hinaajia oli paikalla, jokaisen paaluveto yli 200 tonnia.."
Joiden syväys on ?
Ja kyseinen syvyys löytyy vasta X metrin päässä ranansta. Otapa selvää paljonko on X.
Maakaluston hinauskäyttö olisi täysin ilmiselvistä syistä ollut kokonaisuuden kannalta järkevää ja tarkoituksenmukaista, mutta sillä ei todellakaan olisi saatu meripelastusyhtiöiden voittoa maksimoitua. Vaan minimoitua pelastuskustannukset sekä muulle rahtiliikenteelle aiheutettu haitta ajassa sekä rahassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis...jos kukaan ei anna ordereita, ei tapahdu vahinkoja;)
Ei, vaan syytä on turha vierittää varustamon palkkaamalle komentosillan henkilökunnalle, mikäli valtaa tosiasiassa käyttää luotsi, jonka toimintaan varustamolla ei ole mitään päätösvaltaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin. Ehkäpä nämä ylen viisaat kirjoittajat perustaisivat oman pelastusyhtiön ja onnettomuus konsulttitoimiston. Heidän varmuudellaan saisi varmasti miljarditulot vuodessa.
Nyt joutuvat kykyjensä mukaisesti työskentelemään muutaman tonnin palkalla. Eri toiminnoissa pitää osata muutakin kuin puhua ja kirjoittaa höpöjä.Jos asiakas olis järkevällä toiminnalla maksanut 100 miljoonaa tai vähemmän, ei siitä potista irtoaisi kenellekään miljardin voittoja, ei kertasuorituksena eikä vuosituloina. Siksihän järkevää menettelyä nimenomaan ei käytettykään!
Et ymmärrä ollenkaan kuinka liikeyritykset toimivat. Eivät ne asiakkaan etuja aja vaan omiaan! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Paikalle pääsi kahdesta suunnasta."
Paikalle pääsi ainostaan siitä suunnasta jossa hinaaja ennestään oli. Yhdelläkään hinaajalla ei ollut mitään mahdollisuutta kiertää koko afrikan ympäri toiselle puolelle hinattavaa päästäkseen järkevässä ajassa. Hinaajalla ei voi työntää rannassa kiinni olevaa keulaa järkevään suuntaan, eikä myöskään lähes rannassa kiinni olevaa perää. Hinaaja ei nimittäin mahtunut rannan ja työnnettävän väliin. Keskilaivasta työntämisestä ei tuolloin olisi ollut yhtään mitään hyötyä. Suuremmilla hinaajilla ei päässyt syväyksen takia edes lähelle rantaa, joten niillä saattoi vetää vain lähes kanaalin suuntaan, eikä juuri lainkaan poikittain. Niinpä kannattaa laskea hyöty vetovoimaksi vain niitä 50 ... 70 tonnin paaluvedon hinaajia jotka saatiin tarkoituksenmukaiseen vetopaikkaan silloin kun konttilaus vielä oli siinä paikassa jumissa, johon se omin konein oli päätynyt.
"Boskalis yhtiön hinaajia oli paikalla, jokaisen paaluveto yli 200 tonnia.."
Joiden syväys on ?
Ja kyseinen syvyys löytyy vasta X metrin päässä ranansta. Otapa selvää paljonko on X.
Maakaluston hinauskäyttö olisi täysin ilmiselvistä syistä ollut kokonaisuuden kannalta järkevää ja tarkoituksenmukaista, mutta sillä ei todellakaan olisi saatu meripelastusyhtiöiden voittoa maksimoitua. Vaan minimoitua pelastuskustannukset sekä muulle rahtiliikenteelle aiheutettu haitta ajassa sekä rahassa.Kanaalissa on vettä pohjaan asti, n.22m
Tämä bukseeri oli siellä, syväys n.7,5m
https://www.alpmaritime.com/fleet/alp-guard - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Paikalle pääsi kahdesta suunnasta."
Paikalle pääsi ainostaan siitä suunnasta jossa hinaaja ennestään oli. Yhdelläkään hinaajalla ei ollut mitään mahdollisuutta kiertää koko afrikan ympäri toiselle puolelle hinattavaa päästäkseen järkevässä ajassa. Hinaajalla ei voi työntää rannassa kiinni olevaa keulaa järkevään suuntaan, eikä myöskään lähes rannassa kiinni olevaa perää. Hinaaja ei nimittäin mahtunut rannan ja työnnettävän väliin. Keskilaivasta työntämisestä ei tuolloin olisi ollut yhtään mitään hyötyä. Suuremmilla hinaajilla ei päässyt syväyksen takia edes lähelle rantaa, joten niillä saattoi vetää vain lähes kanaalin suuntaan, eikä juuri lainkaan poikittain. Niinpä kannattaa laskea hyöty vetovoimaksi vain niitä 50 ... 70 tonnin paaluvedon hinaajia jotka saatiin tarkoituksenmukaiseen vetopaikkaan silloin kun konttilaus vielä oli siinä paikassa jumissa, johon se omin konein oli päätynyt.
"Boskalis yhtiön hinaajia oli paikalla, jokaisen paaluveto yli 200 tonnia.."
Joiden syväys on ?
Ja kyseinen syvyys löytyy vasta X metrin päässä ranansta. Otapa selvää paljonko on X.
Maakaluston hinauskäyttö olisi täysin ilmiselvistä syistä ollut kokonaisuuden kannalta järkevää ja tarkoituksenmukaista, mutta sillä ei todellakaan olisi saatu meripelastusyhtiöiden voittoa maksimoitua. Vaan minimoitua pelastuskustannukset sekä muulle rahtiliikenteelle aiheutettu haitta ajassa sekä rahassa.''Keskilaivasta työntämisestä ei tuolloin olisi ollut yhtään mitään hyötyä.''
Jos on tarkoitus liikuttaa alusta pituussuunnassa, siitä ei todellakaan ole apua.
''...sillä ei todellakaan olisi saatu meripelastusyhtiöiden voittoa maksimoitua...'
Tuskinpa siellä tuntihommina mitään tehtiin;)
''..ei ollut mitään mahdollisuutta kiertää koko afrikan ympäri..''
Eikä ollut tarvettakaan. Kaikki maailman tehokkaat hinaajat eivät ole Välimerellä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Paikalle pääsi kahdesta suunnasta."
Paikalle pääsi ainostaan siitä suunnasta jossa hinaaja ennestään oli. Yhdelläkään hinaajalla ei ollut mitään mahdollisuutta kiertää koko afrikan ympäri toiselle puolelle hinattavaa päästäkseen järkevässä ajassa. Hinaajalla ei voi työntää rannassa kiinni olevaa keulaa järkevään suuntaan, eikä myöskään lähes rannassa kiinni olevaa perää. Hinaaja ei nimittäin mahtunut rannan ja työnnettävän väliin. Keskilaivasta työntämisestä ei tuolloin olisi ollut yhtään mitään hyötyä. Suuremmilla hinaajilla ei päässyt syväyksen takia edes lähelle rantaa, joten niillä saattoi vetää vain lähes kanaalin suuntaan, eikä juuri lainkaan poikittain. Niinpä kannattaa laskea hyöty vetovoimaksi vain niitä 50 ... 70 tonnin paaluvedon hinaajia jotka saatiin tarkoituksenmukaiseen vetopaikkaan silloin kun konttilaus vielä oli siinä paikassa jumissa, johon se omin konein oli päätynyt.
"Boskalis yhtiön hinaajia oli paikalla, jokaisen paaluveto yli 200 tonnia.."
Joiden syväys on ?
Ja kyseinen syvyys löytyy vasta X metrin päässä ranansta. Otapa selvää paljonko on X.
Maakaluston hinauskäyttö olisi täysin ilmiselvistä syistä ollut kokonaisuuden kannalta järkevää ja tarkoituksenmukaista, mutta sillä ei todellakaan olisi saatu meripelastusyhtiöiden voittoa maksimoitua. Vaan minimoitua pelastuskustannukset sekä muulle rahtiliikenteelle aiheutettu haitta ajassa sekä rahassa.Mihin suuntaan, järkevästi, olisit laittanut ne 100 telaketjuilla varustettua maansiirtokonetta vetämään? Jotenkin kanavan yli vai?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mihin suuntaan, järkevästi, olisit laittanut ne 100 telaketjuilla varustettua maansiirtokonetta vetämään? Jotenkin kanavan yli vai?
Voi hyvä luoja. Eivät useimmat kirjoittajista ole penaalin terävimpiä kyniä. Ettekö te itse tajua mitään?
Joku huomaa yhden kohdan, joka kiehtoo kirjoittajan mieltä.
Toinen huomaa toisen kohdan jne.
Operaation kustannusrakenteesta ei kenelläkään ole pienintäkään älyllistä tajua. Mitä te tiedätte meripelastuksesta. Ette näköjään. Olikohan tässä meripelastus?
Voi hyvät ihmiset luojan lisäksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mihin suuntaan, järkevästi, olisit laittanut ne 100 telaketjuilla varustettua maansiirtokonetta vetämään? Jotenkin kanavan yli vai?
Nimenomaan. Sekä keulaa että perää olisi ollut tarve kiskoa vastarannalta käsin vastakkaisiin suuntiin, jotta molemmat matalassa vedessä/rannassa kiinni olevat päät laivasta saataisiin irti. Siis kumpikin pää laivasta irti siitä rannasta jossa ne olivat kiinni.
jo 250 metriä köyttä/touvia/vaijeria/ketjua konetta kohti olisi riittänyt vastarannalle maihin asti. Optimaaliseen vetosuuntaan olisi tarvittu 300...350 m konetta kohti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimenomaan. Sekä keulaa että perää olisi ollut tarve kiskoa vastarannalta käsin vastakkaisiin suuntiin, jotta molemmat matalassa vedessä/rannassa kiinni olevat päät laivasta saataisiin irti. Siis kumpikin pää laivasta irti siitä rannasta jossa ne olivat kiinni.
jo 250 metriä köyttä/touvia/vaijeria/ketjua konetta kohti olisi riittänyt vastarannalle maihin asti. Optimaaliseen vetosuuntaan olisi tarvittu 300...350 m konetta kohti.Nimen omaan 🤣😂🤣😂🤣😂
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi hyvä luoja. Eivät useimmat kirjoittajista ole penaalin terävimpiä kyniä. Ettekö te itse tajua mitään?
Joku huomaa yhden kohdan, joka kiehtoo kirjoittajan mieltä.
Toinen huomaa toisen kohdan jne.
Operaation kustannusrakenteesta ei kenelläkään ole pienintäkään älyllistä tajua. Mitä te tiedätte meripelastuksesta. Ette näköjään. Olikohan tässä meripelastus?
Voi hyvät ihmiset luojan lisäksi.Ja sinäkö tiedät sitten vai?
Saa kai sitä kysellä kun kaverilla on homma noinkin hanskassa että sadalla pillarilla ja 30 km vaijereilla kiskotaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mihin suuntaan, järkevästi, olisit laittanut ne 100 telaketjuilla varustettua maansiirtokonetta vetämään? Jotenkin kanavan yli vai?
Ei niitä 100 olisi tarvittu. Noiden isojen hinaajien paaluveto ALP Guard 285 tonnia ja Carlo Magna 155 tonnia. Yhdellä telaketjuvehkeellä saa 20-30 tonnia, isoilla jopa 100 tonnia. Siis paremminkin muutamasta 20 kymmeneen tuollaisella olisi saanut saman voiman.
Niillä on enemmän vapauksia, kun voivat liikkua Afrikkaa kiertämättä laivan puolelta toiselle. Kanaalin ylityskin onnistunee jollain aluksella melko helposti tai tietä pitkin kiertämällä.
Nuo ovat kovin hitaita, varsin suurilla vetovoimilla, mikä tietysti vaikeuttaa hallintaa kun laiva alkaa liikkua. Lipsahtihan se noilla hinaajilllakin uudestaan poikittain ja ilmeisesti hinattiin ensimmäiset tunnit ennen kuin alkoi ajaa omalla koneella.
Mutta ilmeisesti nousuvesi ja ruoppaus oli ne tärkeimmät.
- Anonyymi
Pieniä on veneet jos alle 2000bhp bensakoneilla 4x huitelee, ostakaa pojat jo sentääön soutuvebne heheh.
- Anonyymi
Tässähän oli kyse poikittain olevan valtavan laivan saamisesta pois tukkimasta kanavaa. Operaatiota johti ammattilaset, joilla on kokemusta isojen laivojen pelastamisesta ja siirtelystä. Tiesivät mitä tekevät ja homma hoitui hienosti.
Evergreeni ei olisi liikahtanu hinaajien eikä pillareiden avulla mihinkään ilman ruoppaajaa joka oli ratkaiseva tekijä koko operaatiossa.
Suomi24 "mutu" tietäjien ohjeilla laiva olisi edelleen jumissa.- Anonyymi
Ruoppaajan lisäksi kaksi suurta hinaajaa, sekä täysikuu olivat operaation onnistumisen kannalta ratkaisevassa asemassa.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007890490.html
- Anonyymi
Suurempi huoli luulisi olevan se että joku ns. Pätevä kapteeni joka ei oletettavasti olekaan kiinan palkkaama sabotööri, ajaa kikkkelinkuvion marinetrafficin mukaan, karauttaa koko euroopan laivaväylän jumiin kolmanneskilometrin kokoisella kelluvalla portilla ja ihmiset voivottelee kun yksi kiinakrääsäerä kaalimatovibroine, pääsiäismunaleluine tuleekin viikon myöhässä eurooppaan.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1304925- 313114
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161807Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221760Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.181621Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711481Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191237Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?101233Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161207Ison Omenan uhri tukahdutettiin kuoliaaksi. Kuolinsyynä sydämen pysähdys.
Eli naisen hengittäminen estettiin ja tästä oli suorana seurauksena sydämen pysähdys. Ihan oppikirjan mukainen tapaus. H171197