On aivan tavallinen arkipäivä ja kello on ehtinyt neljääntoista. Ukkoa on kun meren mutaa enempi tai vähempi tuiterissa. Ikäskaalaltaan nämä elämänkolhimat sankarit ovat noin 30 - 50 vuotiaita suurin osa. Toki joukkoon mahtuu joitakin nuorempia ja vanhempiakin, mutta keski-ikä näillä paikkakuntamme persoonallisuuksilla on noin 40 ikävuotta.
Eivät he pahoja olleet, he olivat vain miehiä joiden siivet ei oikein kantaneet. Osalla oli takanaan aivan normaaliakin elämää työpaikkoineen ja parisuhteineen, mutta suurin osa oli jäänyt joko tieten tahtoen tai tahtomattaan työelämän ulkopuolelle.
Toimeentulon he saivat Kansaeläkelaitoksen työttömyysrahoista ja sosiaalitoimiston rahoista.
Silloin oli vielä kunnilla ns. velvoitetyöllistyspakko. Kunnan oli palkattava pitkäaikaistyötön hommiin yleensä noin puoleksi vuodeksi. Palkkaakin piti maksaa ihan työehtosopimuksen mukaan. Sitten valtiokin työllisti pitkäaikaistyöttömiä mm. VR:lle ja TVH:lle. Se oli hyvä käytäntö. Ryyppyputki meni poikki ja sai palkkaakin josta kertyi ihan normaalisti eläkettä. Työhommissa ollessa ukot sai elämästään hieman kiinni ja moni ostikin rahoilla muutakin kun viinaa.
saattoi joku mennä vaikkapa Urheiluun ja Koneeseen ja ostaa Salora merkkisen väritelevision tai polkupyörän.
Tilipäivänä elettiin herroiksi ja ostettiin hieman parempaa lihaa ym. ja ajettiin taksilla ...
Kun ilta ehtii niin osa näistä elämänkolhimista miehistä päätyy poliisikyydillä nukkumaan päänsä selväksi Orimattilan poliisilaitoksen putkaan, siihen samaan rakennukseen missä oli aikoinaan työkkäri ja nyttemmin fysikaalinen hoitolaitos. Näin elämä soljui eteenpäin 80-luvulla.
Se on kiva muistella menneitä. Silloin aikoinaan sitä meikäkin oli tuttu näky kylänraitilla. Tuli monelle kylän miehelle kotiokyyti tarjottua pientä maksua vastaan laadukkaalla henkilöautollani
Eivät he pahoja olleet, he olivat vain miehiä joiden siivet ei oikein kantaneet. Osalla oli takanaan aivan normaaliakin elämää työpaikkoineen ja parisuhteineen, mutta suurin osa oli jäänyt joko tieten tahtoen tai tahtomattaan työelämän ulkopuolelle.
Toimeentulon he saivat Kansaeläkelaitoksen työttömyysrahoista ja sosiaalitoimiston rahoista.
Silloin oli vielä kunnilla ns. velvoitetyöllistyspakko. Kunnan oli palkattava pitkäaikaistyötön hommiin yleensä noin puoleksi vuodeksi. Palkkaakin piti maksaa ihan työehtosopimuksen mukaan. Sitten valtiokin työllisti pitkäaikaistyöttömiä mm. VR:lle ja TVH:lle. Se oli hyvä käytäntö. Ryyppyputki meni poikki ja sai palkkaakin josta kertyi ihan normaalisti eläkettä. Työhommissa ollessa ukot sai elämästään hieman kiinni ja moni ostikin rahoilla muutakin kun viinaa.
saattoi joku mennä vaikkapa Urheiluun ja Koneeseen ja ostaa Salora merkkisen väritelevision tai polkupyörän.
Tilipäivänä elettiin herroiksi ja ostettiin hieman parempaa lihaa ym. ja ajettiin taksilla ...
Kun ilta ehtii niin osa näistä elämänkolhimista miehistä päätyy poliisikyydillä nukkumaan päänsä selväksi Orimattilan poliisilaitoksen putkaan, siihen samaan rakennukseen missä oli aikoinaan työkkäri ja nyttemmin fysikaalinen hoitolaitos. Näin elämä soljui eteenpäin 80-luvulla.
Se on kiva muistella menneitä. Silloin aikoinaan sitä meikäkin oli tuttu näky kylänraitilla. Tuli monelle kylän miehelle kotiokyyti tarjottua pientä maksua vastaan laadukkaalla henkilöautollani
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hyvin kirjoitettu! Kirjoita ihmeessä lisää
Joo kovaa aikaa oli 80 luku röllit ja jaskat ja hekat putkassa aina kun silmä vältti riitti niitä putkan ulkopuolellekkin minullakin nennu aukes ja veri se vaan roisku sinne kuivannon meijerin taakse juu siellä se on vielä tänäkin päivänä vai miten se oli
Onko Käkelässä kivaa muistella menneitä aikoja?
Mistä arvasit että Käkelässä? Käkelässä olisikin paljon kerrottavaa. Muistatko mikä oli Tujula?
Niin, nykyäään velvoitetyöoikeus on ainoastaan 57-vuotiailla, joilla
anssi on loppumassa
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007739405.html
Se oli kovaa pillurallin ajoa koko 80-luku. Kuka muistaa ihan arki-illatkin kun opel asconaa, ford escorttia, datsun 100aata, teino corollaa ja monia sen aikakauden autoja meni pitkänä jonona erkontiellä sahaten sitä päästä päähän. Välillä parkkiin telewatin edustalle.
Sitten oli mopopojat, Niillä oli solifer suzukia, honda monkia, joillakin raisu tai tunturi super sport. Taisipa pappa tunturiakin olla. Nyt on pillurallin ajat olleet ohi jo liki 30 vuotta ja mopot on skoottereita. Eivätten itte osaa etes korjata skoottereitaan tai autojaan. Silloin kasarilla meikäläinen teki isotkin venttiilinsäätörempat ym autoon ihan kerrostalon parkkipaikalla.
Tuli vaan mieleen tällainenkin juuttu
Ja lisää muisteloita olisi vaikka kuinka. Kiinnostaako työmaajuttulot taavilalta ja moilaselta olisiu monia hyviä muistoja?
jos nyt kumminkin pitäsit omanasi
Okkei! Pivän omana tietonani.
Oli kuppilat täynnä ukkoo päivänä kun päivänä. Sopinkulma oli vanhemman rauhaa rakastavan väen kantapaikka jossa sodan käyneet miehet paransivat maailmaa. Kyllä oli kovia kokeneet rintamalla, mutta hommasa tekivät eikä jouduttu ryssän komennon alle, paitsi ihan pikkusen.
Sitten oli tuo Matin kellar, siellä oli kovia pokeja pitämässä kuria viikonloppuisin kun sinne oli perjantaina jonotettava jos aikoi juomaan sinne päästä. Voi poiiijaat siellä on moni rakkaustarina saanut alkunsa kun virkkeen tai kaitilan tehdasduunari nainen ja jonkun vaikkapa mertallifirman mies on kohdanneet ja olutta juotuaan vapautuneesti toistensa kanssa keskustelleet. Sitten ol sellainenkin ravintola kun Heltta, kuka muistaa? Sinne harva uskalsi mennä, kun siellä olikin sitten sen kaliiperin gansterit valtaa pitämäsä että oli välillä koko kylä helisemässä. Tietty Orimattilan poliisilaitoksella oli ne kylän todelliset kurkot jotka laittoi hankalat tyypit nippuun ja koppiautolla veivät putkaan.
Tällaista tuli mieleen tällä erää