Fedora jumittui

Fedoran kanssa on aina vaikeuksissa.

Kokemukseni perustuu kaikkiin Fedora-jakeluihin alkaen Fedora-core versioista aina versioon Fedora34 (Beta) asti. Laajojen päivitysten jälkeen, on hyödyllistä käynnistää kone uudelleen, jotta asentuneet kernel- ja esim. kirjastotiedostot otetaan käyttöön.
Vastaaviin ongelmiin en ole koskaan törmännyt. Fedora on toiminut erinomaisesti.

Fedora päivittyy säännöllisesti tuoreilla ohjelmaversioilla, joten ehkä kannattaa huolehtia, ettei käytä testing-ohjelmalähteitä - jos ei taho.

Tervehdys

Olen kuulut ihmisten puhuvan Red Hatin tukeman Fedora-projektin luotettavuudesta, käyttäjäystävällisyydestä ja tehokkuudesta ja eritoten soveltuvuudesta käyttöjärjestelmäksi sekä kannettaviin että pöytäkoneisiin pelkään hyvää. Olette tehneet loistavan valinnan.

t. Windowsin käyttäjä

Tuon perusteella on vaikea sanoa mistä tarkalleen on kyse. Tuo mainitsemasi QML -tiedosto on kuitenkin lähdekooditiedosto. QML on Qt -frameworkkiin eli Qt -ohjelmistokehykseen kuuluva kieli, jolla voidaan tehdä joko kokonaisia sovelluksia tai sovelluksen osia kuten käyttöliittymiä. Qt -sovelluksia voidaan kehittää joko käyttääen C -ohjelmointikieltä, QML -kieltä tai yhdistämällä samaan sovellukseen sekä C kielellä, että QML -kielellä tehtyä koodia. QML -sovelluksissa on yleensä käytetty myös Javascriptiä.

QML -kielellä ja Qt Quick -tekniikalla on erittäin helppo kehittää sovelluksia ja systeemi on todella hienosti suunniteltu kuten koko Qt -frameworkki muutenkin. Qt Quick ja QML on muuten kehitetty alunperin suomessa ja sitä kehitetään edelleen suomessa. Nokia osti vuonna 2008 Qt -frameworkin norjalaiselta Trolltechilta. Sen jälkeen Nokia kehitti yhdessä suomalaisen Digian kanssa QtQuick -tekniikan ja QML -kielen.
Nokian tarkoituksena oli uudistaa Symbian Qt:n avulla ja Nokia myös teki sen. Kesällä 2011 Nokia julkaisi Symbian Bellen, joka oli ensimmäinen Symbian -versio, jossa vanhat Symbianin ohjelmointirajapinnat ja vanha AVKON -frameworkki oli jo lähes täysin korvattu Qt:lla.fValitettavasti Stephen Elop ehti vetää kaiken vessasta alas helmikuussa 2011 vain muutamaa kuukautta ennenkuin Symbian Belle valmistui..
Symbianin uudistamisen lisäksi Nokian tarkoituksena oli kehittää Linux -tyyppinen MeeGo Harmattan käyttöjärjestelmä, joka myöskin julkaistiin kesällä 2011. MeeGo Harmattan on siis Nokia N9:ssä ollut käyttis. Sekä Symbian Belle, että MeeGo Harmattan joutuivat valitettavasti Stephen Elopin ja Microsoftin uhreiksi kun Elop siirsi Nokian käyttämään Windows Phonea.

QtQuick -tekniikan ja QML -kielen kehittämisen seurauksena syntyi erittäin hienosti suunniteltu ja erittäin helppo tapa ohjelmoida sekä Symbianille, että MeeGo Harmattanille. Sovellusten kehittäminen oli todella helppoa molemmille käyttiksille ja lisäksi etuna oli se, että samastas sovelluksesta tehdyn Symbian Belle ja MeeGo Harmattan -versioiden lähdekoodi oli lähes täysin identtistä minkä takia sovelluskehittäjien oli helppo tukea molempia käyttiksiä. Lähdekoodi oli lähes täsmälleen sama sekä Symbian Belle, että MeeGo Harmattan -versioissa.

Nokia myöskin kehitti QtQuick -tekniikan ja QML -kielen avulla yhtenäisen uuden täysin uudistetun käyttöliittymän Symbian Bellelle ja MeeGo Harmattanille. Eli siis saman sovelluksen käyttöliittymä oli käytännössä täsmälleen samanlainen sekä Symbian Bellessä että MeeGo Harmattanissa. Sovellukset näytti ja tuntuu täsmälleen samalta molemmissa käyttiksissä ja sovellukset myös toimiat täsmälleen samalla tavalla molemmissa käyttiksissä. Ja sovellusten lähdekoodi oli käyttöliittymän osaltakin lähes täysin identtinen molemmissa käyttiksissä. Nokian tarkoituksena oli nimenomaan mahdollistaa helppo sovellusten kehittäminen niin, että sovelluskehittäjät pystyivät kehittämään helposti sovelluksestaan version sekä Symbian Bellelle, että MeeGo Harmattanille.

Homma toimi hienosti, on aivan hirveä vahinko että Stephen Elop tuli sotkemaan kaiken juuri kun Nokia sai käyttisten uudistamisessa tarvitun tekniikan valmiiksi ja sai julkastua ennsimmäisen Symbian -version ja MeeGo Harmattanin joissa uusi tekniikka oli käytössä.

QtQuick -tekniikkaa ja QML -kieltä käytetään nykyäänkin älypuhelinsovellusten kehityksessä. Suomalaisen Jollan kehittämälle Sailfish OS käyttöjärjestelmälle sovellukset kehitetään nimenomaan Qt:ta käyttäen ja sovellukset kehitetään QML ja C -kieliä käyttäen. Nykyisten Sailfish -sovellusten lähdekoodi on hyvin samanlaista kuin Symbian Bellelle ja MeeGo Harmattanille kehitettyjen sovellusten lähdekoodi oli. Sailfishille myös kehitetään sovelluksia hyvin samalla tavalla kuin kehitettiin Symbian Bellelle ja MeeGo Harmattanille. Tiedän sen varmuudella, koska kehitin itse noille käyttiksille sovelluksia ennen sokeutumistani.

Nykyään Qt -sovelluksia voi kehittää myös Androidille aivan samalla tavalla ja sovellukset voidaan tehdä QML ja C -kielillä aivan vastaavalla tavalla kuin Sailfishille, Symbian Bellelle ja MeeGo Harmattanille. Kaikkien käyttisten kohdalla kehitysympäristönä oli ja on QtCreator IDE,. Sailfishin kehitysympäristöön kuuluu myös Sailfishia varten tehdyt virtuaalikoneet käännösympäristöä ja emulaattoria varten.

Nykyään Qt frameworkkia käyttäen voi kehittää QML -sovelluksia myös työpöytätietokoneille. Esimerkiksi työpöytä -linuxille voidaan kehittää Qt -sovelluksia käyttäen QML ja C -kieliä.

Kuten sanoin edellä QML -kielellä voidaan tehdä joko koko sovellus alusta loppuun tai sovellukseen voidaan yhdistää QML ja C -koodia. Eli sovellus voidaan joko tehdä kokonaisuudessaan QML -kielellä, mukaanlukien sovelluslogiikan ja käyttöliittymän. Tai sitten voidaan esimerkiksi tehdä sovelluslogiikka C -kielellä ja käyttöliittymä QML -kielellä. QML -ohjelmissa on usein myös Javascript -koodia.
T. miksuh

Tietenkään en voi olla varma, mutta epäilen syyksi Snaps pakettihallinnasta asennettuja ohjelmia, jotka jäi saamatta päivitystä järjestelmän mukana, koska niillä on ihan oma päivitys-systeemi.

Mitä tuota ihmettelemään hetkessähän sen uusiksi asentaa ja sitten päivittä.
Saattannu vaikka koneesta muitikampa poksahtaa kesken päivitys prosessin.

Taustalla saattaa pyöriä 'PackageKit', joka lataa automaattisesti päivityspaketteja, ja ilmoittaa myös aina kun niitä on saatavilla.

Itse olen ottanut tuon pois käytöstä, ja asennan kaikki päivitykset vain käsin.

Pääsääntöisesti Linuxia ei tarvitse bootata päivitysten asentumisen jälkeen, ellei mukana päivity myös kernel.