Lastensuojelun asiakkuus

Kyllä siitä pääsee eroon aikanaan. Voit ilmoittaa, ettei lapsesi ole heidän suojeluksensa tarpeessa ja haluat vapauttaa heidän niin kuuluisan vähäiset resurssit johonkin olennaiseen, esimerkiksi tappojen ennaltaehkäisemiseen. Tosin vaikuttaa siltä, että päätökset on tehty ennalta ja asiakkuutta jatketaan kuitenkin. Ettei missään tapauksessa vaikuta epäkunnioittavalta arvoisia viranomaisia kohtaan, kannattaa kiitellä kovasti heidän avuliaisuudestaan ja suorastaan liikuttavasta huolissaan olemisesta, vaikka niin sanottu apu olisikin ollut jotain sellaista, että kysellään millä se se pikku Petteri tykkää leikkiä ja mitä syö, toimiiko vatsa jne, mistä sitten kirjoittelevat raportteja lähinnä kai toisilleen joita se toinen ei kjuitenkaan vaivaudu lukemaan. Lastensuojelun asiakas ei saa tuntea itseään väsyneeksi samalla tavoin kuin ihmiset yleensä ja lapsi ei tietenkään saa ikinä kiukutella samoin kuin muut normaalit lapset. Lastensuojelun asiakas ei myöskään saa kotipalveluapua. Lastensuojelun asiakas kun haluaa lapsenvahdin, niin sen saa vain 30 vuorokaudeksi putkeen,, nimityksellä avohuollon sijoitus, Kaiketi nuo sijaisperheet tienaavat hyvin sitten. Eli ei siitä asiakkuudesta ole mitään hyötyä, mutta ei haittaakaan, kun vain ei pidä mitään yhteyttä niin unohtavat ja jos ottavatkin jotain yhteyttä niin aina kannattaa pyytää rahaa tai maksusitoumus johonkin oli tarvetta tai ei.

Sinulla on oikeus kieltäytyä asiakkuudesta vaikka lasu yrittää miten roikkua kiinni teissä. Katso lastensuojelulakia ja sieltä löydät ihan selvästi määrittelyt lastensuojeluun liittyvät lainkohdat jolloin voit arvioida niiden valossa sitä että vaikka lasu miten perustelisi sitä että lasuasiakkuuttanne ei ole edellytyksiä päättää niin kun tiedät oikeutesi , tiedät mihin vedoten perustelet ilman suurempaa selittelyä sen että nyt on aika päättää koko se niiden karuselli. Mitä kauemmin roikkuvat arkeanne kyttäämässä niin keräävät koko ajan olevinaan sellaista kaikkea potentiaalista infoa josta pystyvät sitten pienellä vaivalla kehittämään sen heille kovin keskeisen perustelun ryhtyä mihin tahansa toimenpiteisiin eli heille herää HUOLI jostain. He saavat huolestumisensa perusteltua muka pötevästi sillä että kiittävät jotain täysin mitäänsanomattomia ”fakta” tietojaan juuri teidän perheenne yksilöllisestä elämästä tai ihan vaan jostain kodin yksityiskohdasta tms jolla ei ole käytännössä merkitystä muutenkaan mutta se henkilöityy silloin juuri teihin ja sitten aletaan rakentaa ympärille sitä omaa kasvavaa huolta milloin mistäkin asiasta ja jos niiden huoleen reagoi vähättelevästi saati suivaantuu yms niin sehän kirjataan ”tulkintana” kuormittuneesta aikuisesta tai muka herkästi suuttumisesta ja sitten tarina ja kuvailu vaan jatkuu… jos itse koet ettei tarvetta ole, niin tarvetta silloin ei ole heidän huolestuniselleen.

Ja jos tuntuvat olevan liian tiukassa olevia niin asianajaja vaan tueksi.