Poliisihallituksen asehallintopäällikköä ja ylitarkastajaa epäillään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä
Julkaistu 30.03.2021 11:10, 3289 lukukertaa
Poliisihallituksen johtoon kuuluva asehallintopäällikkö Mika Lehtonen on vastaajana Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa yhdessä poliisihallituksen ylitarkastaja Ilmari Kososen kanssa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
UMV-Lehden haltuunsa saamien Kanta-Hämeen käräjäoikeuden dokumenttien mukaan syytteeseen törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vastaa Riihimäellä sijaitsevan poliisihallituksen asehallinnon johtaja Mika Lehtonen ja ylitarkastaja Ilmari Kosonen.
Istunto Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa on käyty eilen maanantaina ja on vähintään epäilyttävää, että asiasta ei ole lainkaan valtamedian uutisointia, vaikka asia on saapunut oikeusistuimen päiväkirjan mukaan jo 28.1.2021. Haasteet vastajille on toimitettu 11.2.2021 mennessä.
Lisähuomio haasteissa on varoitettuna punaisella: rikosasia saattaa vanhentua tänään 30.3.2021, joten oikeusistunto pidetty aivan viimetingassa. UMV-Lehdellä ei ole tietoa siitä mihin todennäköisin syin epäilty törkeä virka-aseman väärinkäyttö perustuu ja että ovatko kyseiset henkilöt jatkaneet törkeistä rikosepäilyistä huolimatta viroissaan esitutkinnan aikana.
Huomioitakoon, että valtamedia, jolla on nykyisin yksinoikeus viranomaisten kanssa tapahtuvaan tiedotukseen, on linjoitettu operoimaan poliisihallinnon tiedotuksen alaisuudessa, eikä yleistä avoimuutta olla enää viime vuoden marraskuun jälkeen harjoitettu. Tästä kärsivät aivan kaikki.
Vetoamme valtamedian toimituksiin, että he tekevät nyt velvollisuutensa ja selvittävät suomalaisille tiukasti kysymykset esittäen, että mikä on vallitseva tilanne poliisihallituksen johdossa ja mistä näissä vakavissa syytteissä on kysymys sekä mihin toimenpiteisiin on ryhdytty. Meille valtamedian haastajille tämän viranomaistoiminnan julkisuusvaatimuksen mukaisen tehtävän suorittaminen on tehty mahdottomaksi.
https://mvlehti.net/2021/03/30/poliisihallituksen-asehallintapaallikkoa-ja-ylitarkastajaa-epaillaan-torkeasta-virka-aseman-vaarinkayttamisesta/
Julkaistu 30.03.2021 11:10, 3289 lukukertaa
Poliisihallituksen johtoon kuuluva asehallintopäällikkö Mika Lehtonen on vastaajana Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa yhdessä poliisihallituksen ylitarkastaja Ilmari Kososen kanssa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.
UMV-Lehden haltuunsa saamien Kanta-Hämeen käräjäoikeuden dokumenttien mukaan syytteeseen törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vastaa Riihimäellä sijaitsevan poliisihallituksen asehallinnon johtaja Mika Lehtonen ja ylitarkastaja Ilmari Kosonen.
Istunto Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa on käyty eilen maanantaina ja on vähintään epäilyttävää, että asiasta ei ole lainkaan valtamedian uutisointia, vaikka asia on saapunut oikeusistuimen päiväkirjan mukaan jo 28.1.2021. Haasteet vastajille on toimitettu 11.2.2021 mennessä.
Lisähuomio haasteissa on varoitettuna punaisella: rikosasia saattaa vanhentua tänään 30.3.2021, joten oikeusistunto pidetty aivan viimetingassa. UMV-Lehdellä ei ole tietoa siitä mihin todennäköisin syin epäilty törkeä virka-aseman väärinkäyttö perustuu ja että ovatko kyseiset henkilöt jatkaneet törkeistä rikosepäilyistä huolimatta viroissaan esitutkinnan aikana.
Huomioitakoon, että valtamedia, jolla on nykyisin yksinoikeus viranomaisten kanssa tapahtuvaan tiedotukseen, on linjoitettu operoimaan poliisihallinnon tiedotuksen alaisuudessa, eikä yleistä avoimuutta olla enää viime vuoden marraskuun jälkeen harjoitettu. Tästä kärsivät aivan kaikki.
Vetoamme valtamedian toimituksiin, että he tekevät nyt velvollisuutensa ja selvittävät suomalaisille tiukasti kysymykset esittäen, että mikä on vallitseva tilanne poliisihallituksen johdossa ja mistä näissä vakavissa syytteissä on kysymys sekä mihin toimenpiteisiin on ryhdytty. Meille valtamedian haastajille tämän viranomaistoiminnan julkisuusvaatimuksen mukaisen tehtävän suorittaminen on tehty mahdottomaksi.
https://mvlehti.net/2021/03/30/poliisihallituksen-asehallintapaallikkoa-ja-ylitarkastajaa-epaillaan-torkeasta-virka-aseman-vaarinkayttamisesta/
Vastaukset 20
Vanhimmat
Näyttää siltä, että poliisihallituksen asehallinnon johtaja Mika Lehtonen on törkeistä rikosepäilyistä huolimatta jatkanut virassaan tutkinnan aikana, mikä antaa viitettä siitä, että poliisihallituksen virkamiesten oikeamielisyyden ja henkilökohtaisten ominaisuuksien valvonnassa on puutteita.
Kun käräjäoikeuden istunnossa käsitellään yhtä useamman vastaajan ja mitä ilmeisimmin vielä ampuma-aseisiin liittyvää törkeää virka-aseman väärinkäyttämistä samanaikaisesti, niin lähtökohtaisesti kyse on sen vakavuusluokan teoista, että niiden voidaan todeta osoittavan vakavaa piittaamattomuutta lainsäädännöstä.
Keskustelua ei tietenkään synny koska asiaa ei ole virallisesti uutisoitu.
Nähtävästi tarkoitatte, ettei valtamedia ole uutisoinut asiasta, minkä jo yksistään pitäisi herättää keskustelua oikeusvaltiossa.
Niinpä.
Viranomaisentoiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 3 §:n mukaantiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena ontoteuttaa avoimuutta viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille jayhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä,muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön javalvoa oikeuksiaan ja etujaan ja edelleen 9§:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saadatieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.
Viranomaistentoiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta annetun asetuksen(1030/1999) 8 a §:ssä säädetään edelleen viranomaisten viestinnäntarkoituksesta ja sen 1 momentin mukaan valtion hallintoviranomaistenja muiden valtion virastojen ja laitosten sekä tuomioistuinten ja muidenlainkäyttöviranomaisten (valtionhallinnonviranomainen) tiedotuksen, julkaisutoiminnan ja muun viestinnäntarkoituksena on toteuttaa avoimuutta sekä tuottaa ja jakaa tietoa, joka luoyksilöille ja yhteisöille edellytyksiä muodostaa mahdollisimmantotuudenmukainen kuva viranomaisten toiminnasta.
Diktatuureissa vapaata keskustelua ja totuudenmukaista uutisointia pyritään perinteisesti estämään kiristyksen, uhkailun ja lahjonnan keinoin.
Kun Tukesin virkamiestä epäiltiin törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä vuoden 2020 lopulla, ei poliisiviranomainen eikä valtamedia pitänyt yllä hiljaisuutta.
https://yle.fi/uutiset/3-11631211
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tukesin-johtava-kaivosasiantuntija-vangittu-poliisi-epailee-torkeasta-virka-aseman-vaarinkayttamisesta/7974972
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007195958.html
https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000007029715.html
https://www.kaleva.fi/tukesin-teollisuusyksikon-kaivosryhmaan-kuuluva-vi/3076859
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/68767ea0-205a-4501-a7f4-af09b72c69fa
Niinpä.
Diktatuureissa ei perinteisesti kohdella hallintoalamaisia tasapuolisesti.
Pyrkimys tasapuoliseen kohteluun kuuluu olennaisena demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen.
Eikö tuollainen ominaisuus ole plussaa hakiessa yhteiskunnan tarjoamaa duunia .
Esimerkiksi alla olevista oikeustoimittaja Mikko Niskasaaren artikkeleista voidaan lukea, mitä poliisihallituksessa näytetään pidettävän plussana.
Starttiaseet ja Pohan rikokset osa 1: väärät valat
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/201
Starttiaseet ja Pohan rikokset osa 2: tekaistut lausunnot
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/202
Starttiaseet ja Pohan rikokset, osa 3: valehtelu medialle
https://www.mikkoniskasaari.fi/node/203
”Vetoamme valtamedian toimituksiin, että he tekevät nytvelvollisuutensa ja selvittävät suomalaisille tiukasti kysymykset esittäen,että mikä on vallitseva tilanne poliisihallituksen johdossa ja mistä näissävakavissa syytteissä on kysymys sekä mihin toimenpiteisiin on ryhdytty.”
Lienee tarpeellista kiinnittää huomioita siihen, että toisin kuin muilla asianosaisilla, rikoksista epäillyillä poliisiviranomaisilla ei ole totuusvelvollisuutta, eikä velvollisuutta myötävaikuttaa syyllisyytensä selvittämiseen (itsekriminointisuoja).
Itsekriminointisuojan käyttöä sinänsä voidaan pitää inhimillisenä jopa tyypillisenä epäiltyjen menettelynä ja varsinkin kun otetaanhuomioon, että rikoslain 40 luvun 8 §:n mukaan törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä tulee tuomita 4 kuukauden – 4 vuoden vankeustuomio sekä viralta pantavaksi.
Onko tiedossa kuinka pitkiä vankeusrangaistuksia vastaajille on käräjäoikeudessa vaadittu?
Käräjäoikeudesta kysymällä voi saada tietoa.
Rangaistuksen määräämisestä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä yleensä voidaan todeta, että rangaistuksen määrääminen perustuu asianomaista rikosta koskevassa säännöksessä säädettyyn rangaistusasteikkoon. Sen pohjalta tapahtuvassa mittaamisharkinnassa on keskeisessä asemassa kulloinkin kysymyksessä olevan rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus sekä sen osoittama tekijän syyllisyys. Tätä harkintaa ohjaavat rangaistuksen mittaamista koskevat Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut. Jos sellaisia ei ole, huomioon voidaan ottaa myös muut samaa rikosta koskevat Korkeimman oikeuden ratkaisut, joissa Korkeimmassa oikeudessa on ollut kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta.
Lehdistöä on kiinnostanut Yli Viskari jossain määrin.
Ja Päivi Räsänen.
Säännöllisesti Kelmien kerhon kokouksiin sinisessä haalarissa ja hatussa osallistuvan ison pahan Sepe suden vertaistukeen lienee turvauduttu hiljaisuuden ylläpitämiseksi valtamediassa.
Kyllä yksi suurista ongelmista on ns. valtamedian ja poliisin liian tiivis yhteistyö.
Valtamedia ja poliisi ovat olleet otsikon asiassa yhteistyössä hiljaa jo noin ½ vuotta.
Koska valehdellakseen ei sinänsä tarvitse suoranaisesti valehdella, vaan riittää kun jättää kertomatta asiasta, niin valtamedian voidaan todeta olevan valemedia.
Paineensiirto rehellisyysvaatimuksissa toimii, kaiketi?
https://poliisi.fi/-/poliisihallitus-vastaa-yleisradion-uutisointeihin-poliisin-vaarinkaytoksista
”Poliisi suhtautuu myönteisesti siihen, että sitä valvotaan”
”Se, että poliisin toiminnasta havaittuja epäkohtia tuodaan esiin, on ainoastaan positiivinen asia. Kun asia nousee esiin, sen todenperäisyys voidaan selvittää ja siihen reagoida.”
”On myös tärkeää, että kansalaiset kertovat valvoville tahoille, jos he havaitsevat poliisin toimineen epäasianmukaisesti. Paitsi poliisille itselleen, havaitsemistaan epäkohdista voi ilmoittaa myös poliisin ulkopuoliselle taholle.”
”Onkin tärkeää tuoda viivytyksettä esiin kaikki sellaiset tapaukset, joissa poliisin epäillään toimineen lainvastaisesti tai epäeettisesti. Jokaiseen todennettuun tapaukseen puututaan, Mikko Eränen korostaa.”
https://tykistomies.blogspot.com/2021/10/9-keskusrikospoliisin-menettely.html
Poliisihallituksen asehallinnon ylitarkastajan virassa toiminut Ilmari Kosonen joutunee lähitulevaisuudessa vastaamaan myös Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa osaltaan yksittäisen kansalaisen rikolliseksi lavastamisesta. Sinänsä teko näyttää täyttävän useammankin rikoksen tunnusmerkistön, mikä johdosta voidaan todeta, että kyse on poliisiviranomaisen ilmeisen törkeästä menettelystä.