Oletko löytänyt jo elämän tarkoituksen?

Tämä kysymys on tietenkin kaikille jotka pohdiskelevat laillani "syntyjä syviä", mutta erityisesti demeter1 joka lukee samaa kirjaa kanssani.
Tässä tuli vain mieleen että ellei ole sitä löytänyt vielä tähän mennessä, niin nyt on aikaa pohtia hiljaisella viikolla, koronavuotena ja karanteenissä.

213

916

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hyvä ehdotus ja hyvä ajoitus, Paloma. Kunhan otamme aiheen väljästi, ettei kukaan tunne painetta sanoa sitä viimeistä sanaa, eikä toisaalta koe aihepiiriä turhan juhlalliseksi.
      Vastausta elämän tarkoitukseen ei taida antaa edes Mazzarella. Hänkin etsii mieluummin vastauksia, esittää kysymyksiä mutta niin suurella tietämyksellä ja avaralla ajattelulla ettei se sulje pois muidenkaan pohdiskelua.
      Kiva, että "löysit" Mazzarellan, Paloma. Vaikka tuolla aikaisemmin vähän "syytin" häntä elitismistä tarkoitin tietysti hänen asennettaan suhteessa omaan missiooni, ilmastonmuutokseen, ekologisiin arvoihin.

      Mazzarellan pohdiskelevissa kirjoissa on minusta ansiokasta se, että hän jakaa tietämystään ja ajatuksiaan, mutta osaa silti jättää asiat auki, ei nimeä kenenkään ajattelua "oikeaksi" tai "vääräksi", vaikka sen kyseenalaistaakin, kritisoikin sitä. Häntä kiinnostaa, miksi joku ajattelee niinkuin ajattelee kun ajattelee eri tavalla kuin hän.

      Ehdottomat varmuudet ja niiden esittäminen on paras tapa tyrehdyttää keskustelu, sen jokainen tietää ja siksi kai keskustelut päätyvät helposti umpikujaan tai niistä tulee monologeja jopa jonkinlaista kilpalaulantaa, missä tavoitteena ei ole löytää mitään yhteistä tai mitään uutta vaan osoittaa toinen "väärässä olevaksi", "kisan häviäjäksi".

      Odotan mielenkiinnolla keskustelua. Omasta osallistumisestani on ole satavarma. Pääsiäissuunnitelmat menivät hiukka uusiksi, mutta yritän olla mukana, vähintäinkin jälkijunassa ja tuohon kirjaan varmasti palataan myöhemmin. Toivottavasti se on tuttu muillekin tai herättää ainakin kiinnostusta.
      demeter1

    • Anonyymi

      Elämän "tarkoitusta" voi olla mielenkiintoista pohtia,
      mutta sen tarkoitusta ei tarvitse tietää eikä tule tietämään,
      vaikka jonkun vastauksen voi itse kukin silti itselleen löytää.
      Onko kenenkään sattumanvaraisella syntymällä tänne Tellukselle mitään
      tarkoitusta ?
      Elämän tarkoitus on kai vain elää ja sen tarkoitus voi tulla sen sisällöstä ?
      "Elämä on uni". Olemmeko todella olleet olemassa ?

    • Ei sinänsä mitään uutta eikä maailmaa mullistavaa, mutta kuitenkin sen verran monipuolista mietintää tarjoaa kirja, monista eri näkökulmista. Jäi mieleeni heti kohta alusta tuo tapaus missä hän miettii sitä miten oli pelastunut terrorihyökkäyksen uhriksi joutumista Tunisiassa missä osa risteilymatkailijoista jotka olivat lähteneet bussiin matkalle museoon, olivat menettäneet henkensä, oliko se pommi-iskussa. Hän ja hänen matkakumppinansa olivat jääneet nauttimaan aurinkoisesta päivästä ja oli täysin sattumaa etteivätkö he olleet siinä bussissa. Yhteensattumien summa, sanoisin. Tällaisissa tilanteissa ihmiselle yleensä sanotaan että "sinulla oli suojelusenkeli" tai "sinulla oli tehtävä". Mistä herää heti vastakysymykset: "Oliko niiden muiden suojelusenkeleillä sillon vapaapäivä?"Olivatko ne jotka kuolivat sitten tarpeettomia?"
      ***
      Seuraan.

      • Anonyymi

        Elämän tarkoistuksesta olemme keskustelleet palstalla pari kertaa
        kahdenkymmenen vuoden aikana. On tullut selväksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elämän tarkoistuksesta olemme keskustelleet palstalla pari kertaa
        kahdenkymmenen vuoden aikana. On tullut selväksi.

        Mutta nyt saa osallistua vain jos on lukenut tuon kirjan. Sitäpaitsi elämän tarkoitusta on käsitelty ainakin kymmenen kertaa näillä palstoilla.


      • Anonyymi

        Tunisiassa olen ollut mieheni vielä eläessä golf-matkalla hänen kanssaan.

        Jokaisena aamupäivänä kahden viikon aikana ajoimme golf-kentälle, pelasimme, ja myöhemmin nälkäisinä takaisin hotellille syömään ja suihkuttelemaan. Myöhemmin kävelimme kaupungilla emmekä ikinä olleet vaarassa missään.

        Varmaan suojelusenkelimme ohjasivat askeleitamme, sanojamme ja ajatuksiamme. Mia.


    • En ole misään välissä sanonutkaan että tämä olisi joku uusi aihe. Olen jopa osallistunut ainakin pariin asiaa koskevaan ketjuun. Nyt kuitenkin kun aloin lukemaan Mazzarellan kirjaa niin innostuin uudelleen aiheesta.
      Totta kai tätä voi kommentoida kuka tahansa ja ei tarvi olla kirjan pohjalta. Ainoa toivomukseni on että välttyisimme turhalta mahtipontisuudelta ja besserwissereiltä joilla on mielstään vastaukset kaikkiin kysymyksiin.
      Jospa onnistuisimme keskustelemaan aiheesta sopuisasti.
      ***
      Tai sitten voi jättää väliin, jos aihe tuntuu liian monta kertaa käsitellyltä.
      ***
      "Virtuaalinen oliivinoksa"

    • "Sivupersoonani " tuo sen oksan kun en itse pysty vaihtamaan kuvaa edgellä.

      • Varmasti noin, Anot 18.02 ja 8.27, aihetta on käsitelty, minäkin muistan sitä käsitellyn tuolla 60 :lla.
        Mutta lopulta: onkohan yhtään aihetta, mitä ei olisi joskus käsitelty ? Pitkään kirjoittaneet varmasti tietävät tämän. Ja jos on itse asian mielessään ratkaissut tuntuu ehkä väkinäiseltä siitä jatkaa...
        Itse en elämän tarkoitusta tiennyt silloin aikaisemmin, enkä tiedä sitä nytkään..)) Ehkä silloinkin keskusteltiin enemmän siitä, mikä omassa elämässä on ollut merkityksellistä, millaisia arvoja on pitänyt tärkeinä ja tarkoitus on löytynyt niiden kautta.

        Tuosta Mazzarellan kirjasta minua kosketti alkupuollella - olen lukenut sitä vähän oudosti, aloitin loppupuolelta - kuvaus alkuperäiskansojen kohtalosta, mitä heille tapahtui kun
        heidät pakotettiin siirtymään omilta asuinsijoiltaan koska maata tahdottiin hyödyntää sen luonnonvarojen tai vaikka modernien liikenneyhtyksien vuoksi.

        Se taas sai minut miettimään tätä nykyistä "kansainvaellusta", sitä että ei ole mikään pikku juttu ihmisten lähteä synnyinmaastaan vieraaseen kulttuuriin, vieraiden keskelle ja että siinä voidaan menettää jotakin ihan oleellista omasta identiteetistä kun joutuu elämään "elämää, jota ei ymmärrä", kuten Crow-intiaanit asian ilmaisivat... Ja miten pitkään kestää sopeutuminen, "kotoutuminen", onnistuuko se edes yhden ihmiselämän aikana ?

        Totta sekin tietysti, että kirja olisi hyvä tuntea, jolloin se antaisi aiheen käsittelyyn enemmän erilaisia "tulokulmia" kuten nykyisin sanotaan..)) ja ehkä auttaisi näkemään sen tarkoituksenkin kirkkaammin...

        Silti olisi mukava kuulla millaisia vastauksia on tullut noista aikaisemmista keskusteluista...


    • Anonyymi

      Elämäntarkoitus, kohtalo ja sattuma, kolme asiaa, joita pohditaan kai niin kauan kuin ihmisiä on.
      En ole erikoisemmin miettinyt elämäntarkoitusta, minusta elämä on lähinnä
      mieletöntä. Kaikki voi muuttua hetkessä, kun sattuma puuttuu suunnitelmiimme.
      Kaikki ihmiset ovat osallisina sattumiin jonkun toisen elämässä.

      Miten elämäntarkoitusta pitäisi ajatella ?
      Filosofian vai käytännön tasolla ?
      Onko tarkoitus miettiä oman elämänsä tarkoitusta
      vai ihmisen elämän tarkoitusta yleensä ?

    • "Onko tarkoitus miettiä oman elämänsä tarkoitusta
      vai ihmisen elämän tarkoitusta yleensä ?"

      Tämä on tärkeä pointti.
      Jos ajattelee että elämällä noin yleensä ei ole mitään erityistä tarkoitusta, se on vain sattumien summa niin samalla voi ajatella että onko juuri minun elämälläni mitään tarkoitusta ja jos on, kenelle?
      Luommeko itse elämällemme sen tarkoituksen että jaksaisimme yleensäkään nousta sängystä joka aamu?

    • Anonyymi

      Ihminen syntyy maailmaan saamatta itse valita haluaako
      ja pian hänen täytyy alkaa täyttää velvollisuuksiaan,
      joita yhteiskunta vaatii yhden:
      Ihmisen pitää elättää itsensä.
      Siinä sitä on elämän tarkoitusta nousta joka aamu töihin
      monta kymmentä vuotta.
      Siinä sivussa voi yrittää ehtiä harrastaa jotakin mieluista,
      ettei uupuisi kaikkien velvollisuuksiensa ja vastuittensa alle.
      Humoristina lainaan "tuntemattoman ajattelijan" ajatusta:
      "Elämä on sarja kärsimyksiä".

      • Anonyymi

        Hyvä kiteytys, Ano 20.35. "ihmisen pitää elättää itensä". Olisko tuota "velvollisuusetiikkaa" ?..))
        Ja vähän hauskaakin saa olla...


    • Anonyymi

      En ole etsinyt elämän tarkoitusta. Olen nuoruudesta alkaen lukenut erilaisia
      elämän tarkoituksen pohtijoitten ja etsijöitten kirjoja ja todennut, että kun minua viisaammatkaan eivät ole sitä löytäneet, ei sen etsiminen minullekaan tulosta tuo. Parempi keskittyä vaan elelemään sitä elämää.

      • Anonyymi

        Tuohon moni päätyi, silloin kun keskusteltiin 60 :lla.
        Että elämän tarkoitus on elää... Ei enempää eikä vähempää..))


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuohon moni päätyi, silloin kun keskusteltiin 60 :lla.
        Että elämän tarkoitus on elää... Ei enempää eikä vähempää..))

        Niinpä. Tavalla tai toisella elää elämäänsä. En ole itse koskaan sen syvemmin pohtinut elämän tarkoitusta, elänyt päivän kerrallaan.


    • Anonyymi

      juuu,
      teidän miksi olen syntyny maailmaan,
      no kerrompa,

      pelkästään siitä syystä kun isä halus äitiä , olivat aviopari,
      silloin ei ollenkaan ollut tarkotus lapsia hankkia,
      mutta
      mä vaan tulin
      vaikka mua ei oltu suuniteltukaan hankkia maailmaan,
      oli tarkotus vain nauttia hetkestä oman puolison kanssa,

      semmonen on monen muuki ihmisen kohtalo
      ja selitys
      siis miehen ja naisen välisen rakkauden seurauksista,

      siksi olen syntyny maailmaan, vaikka minulta ei sitä halua kysyttykää,

      • Anonyymi

        siis vahinko laukauksen seurauksena,,, eipä ole ainoa ihminen joka on vahinko-laukas,,,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        siis vahinko laukauksen seurauksena,,, eipä ole ainoa ihminen joka on vahinko-laukas,,,

        Niin. Itse kai sen tarkoituksen joutuu moni keksimään, kun ei omasta syntymästään saa päättää..., Ano 21.49.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        siis vahinko laukauksen seurauksena,,, eipä ole ainoa ihminen joka on vahinko-laukas,,,

        Rakastivatko vanhempasi sinua ? Minua eivät. Koska olin vahinkolaukaus ja olin pilannut heidän mielestään heidän elämänsä. On raskas taakka olla syyllinen koko ikänsä,
        syyllinen syntymäänsä, jota ei ole toivonut, syntyä ei-toivotuksi lapseksi ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rakastivatko vanhempasi sinua ? Minua eivät. Koska olin vahinkolaukaus ja olin pilannut heidän mielestään heidän elämänsä. On raskas taakka olla syyllinen koko ikänsä,
        syyllinen syntymäänsä, jota ei ole toivonut, syntyä ei-toivotuksi lapseksi ?

        Luultavasti silti rakastivat, vaikka elämä ei helppoa ollukkaan,
        paljon opettivat koko lapsuuden ajan kaikenlaista elämään kuuluvaa tekniikkaa ja työn tekemistä maalla,
        meitä pienokaisia oli perheessä enemmänki,
        olimme just ennen sotaa ja sodan aikaan syntyneitä,
        tietenkää elämä ei niin autuasta ollut siihen aikaan , mutta lapsille todella mielenkiintoista aikaa,
        lapset oli maalla töissä heti pienestäpitäen navetassa ja peltotöissä,
        jostain kummasta syystä olen kiitollinen varsinki mummolleni suuresta rakkaudesta ja lämmöstä
        kun hän antoi töitä pienelle lasellekki,
        heti pienestä pitäen tunsi itsensä tärkeäksi ihmiseksi,
        pienet lapsetki kelpasi heti tekemään töitä, kuten esm. " rantteelta"
        liiteristä hakemaan puita,
        saattoi olla vain yksi puu lapsen sylissä mutta se oli tärkeää puuhaa,
        siihen aikaan ruoka keitettiin hällällä joka kuumentui puilla,
        myös pienen maton sai puistella roskista, ym. pientä touhua sai pienet lapseki siihen aikaan tehdä,
        myös heti kun harava pysyi kädessä piti haravoida pellon reunoja
        jotta heinän kerääminen onnistui huolella talviarastoon latoon, ym. ihanaa puuhaa sai tehdä,
        se lapsuus on erittäin ihanaa sielua lämmittävää aikaa,

        sitten kasvettiin ja aikuistuttiin, tuli maalta muutto maailmalle leveämmän leivän perässä,
        hyvä ja työteliäs on ollu elämä, paljon on elämä antanu hyvää
        tietenkin myös kipua , tuskaa ja huolta mutta loppu hyvin kaikki hyvin, suorastaan loistavasti ,
        nyt vietän vanhuutta sairaana, loppusuora menossa,
        voin sanoa kuten jeesus,,, " se on täytetty " anteeksi pyydän kaikkia heikkouksiani parempaan en pystyny,,,


      • Anonyymi kirjoitti:

        Rakastivatko vanhempasi sinua ? Minua eivät. Koska olin vahinkolaukaus ja olin pilannut heidän mielestään heidän elämänsä. On raskas taakka olla syyllinen koko ikänsä,
        syyllinen syntymäänsä, jota ei ole toivonut, syntyä ei-toivotuksi lapseksi ?

        Kova kohtalo, mutta ei kovin harvinainen, ymmärtääkseni, Ano 9.11. Ennen perheet olivat suuria ja veikkaan, että näitä vahingonlaukauksia oli enemmänkin. Harvinaista taitaa kuitenkin olla se, että asia tehtiin lapselle selväksi, että häntä syyllistettiin omasta syntymästään.
        Ei tuohon oikein muuta selitystä keksi kuin sen, että vanhemmat olivat uhreja itsekin ja ne "isien pahat teot siirtyivät lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen".

        Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kirjoittaja on itse pystynyt katkaisemaan tuon ketjun tultuaan siitä noinkin tietoiseksi. Jos/kun näin on, hän on, runoilijan sanoin, tehnyt "mittavan karrieerin" katkaisemalla tuon jatkumon...
        Eiköhän siinä ole riittävä elämäntarkoitus ?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Luultavasti silti rakastivat, vaikka elämä ei helppoa ollukkaan,
        paljon opettivat koko lapsuuden ajan kaikenlaista elämään kuuluvaa tekniikkaa ja työn tekemistä maalla,
        meitä pienokaisia oli perheessä enemmänki,
        olimme just ennen sotaa ja sodan aikaan syntyneitä,
        tietenkää elämä ei niin autuasta ollut siihen aikaan , mutta lapsille todella mielenkiintoista aikaa,
        lapset oli maalla töissä heti pienestäpitäen navetassa ja peltotöissä,
        jostain kummasta syystä olen kiitollinen varsinki mummolleni suuresta rakkaudesta ja lämmöstä
        kun hän antoi töitä pienelle lasellekki,
        heti pienestä pitäen tunsi itsensä tärkeäksi ihmiseksi,
        pienet lapsetki kelpasi heti tekemään töitä, kuten esm. " rantteelta"
        liiteristä hakemaan puita,
        saattoi olla vain yksi puu lapsen sylissä mutta se oli tärkeää puuhaa,
        siihen aikaan ruoka keitettiin hällällä joka kuumentui puilla,
        myös pienen maton sai puistella roskista, ym. pientä touhua sai pienet lapseki siihen aikaan tehdä,
        myös heti kun harava pysyi kädessä piti haravoida pellon reunoja
        jotta heinän kerääminen onnistui huolella talviarastoon latoon, ym. ihanaa puuhaa sai tehdä,
        se lapsuus on erittäin ihanaa sielua lämmittävää aikaa,

        sitten kasvettiin ja aikuistuttiin, tuli maalta muutto maailmalle leveämmän leivän perässä,
        hyvä ja työteliäs on ollu elämä, paljon on elämä antanu hyvää
        tietenkin myös kipua , tuskaa ja huolta mutta loppu hyvin kaikki hyvin, suorastaan loistavasti ,
        nyt vietän vanhuutta sairaana, loppusuora menossa,
        voin sanoa kuten jeesus,,, " se on täytetty " anteeksi pyydän kaikkia heikkouksiani parempaan en pystyny,,,

        Kaunis, seesteinen elämäntarina sinulla, Ano 11.49. "Silloin se parasta oli, kun se työtä ja vaivaa oli", sanovat monet sinun ikäpolvesi edustajat ja uskon, ettei silloin tarvinnut kysellä elämäntarkoituksen perään. Kaikki oli siinä: oikein ja kohdallaan, loppukin...
        Kiitos sinulle tarinastasi.


    • Anonyymi

      Minä nyt Anonyyminä osallistuin kun en "ehtinyt" kirjautua.
      Mutta ihan kiva, että vastailtiin. Toivottavasti jatkoakin tulee.
      demeter1

    • Minullahan on samoja kokemuksia kuoleman kylmästä puhalluksesta niskaan Tunisian matkoilta kuten Mazzarellalla.

      No, tiedän kuinka kirjat vievät mukanaan kuten TV. sarjatkin. Filodofi Esa Saarinen korostaa oman ajattelun tärkeyttä ihmisenä kehittymisessä. Kuka mitäkin, mutta olen ymmärtänyt, että lisääntyminen on elämän tarkoitus.

      • Anonyymi

        Lapsettomien elämälläkö ei ole siis tarkoitusta?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lapsettomien elämälläkö ei ole siis tarkoitusta?

        Taas paasaat monen nimimerkin takaa, et taida olla sota-ajan lapsi,,,,,,,,,


    • Virukset ja mikrobiotkin lisääntyvät...
      Tässä korostuu juuri se perusasia miltä kannalta mietimme elämän tarkoitusta. Noin yleensä, vai henkilökohtaisesti. Biologia ei tahdo antaa täysin tyydyttävää selitystä tarkoituksesta, ainoastaan selityksen miten.

      • Anonyymi

        Jaa että lasten saanti on verrattavissa virusten lisääntymiseen? Huhhhuuhh!


      • Viirusten lisääntyminen ja muuntuminen voimakkaamiksi taistelussa ihmiskuntaa vastaan kävi myös mielessäni. En kuitenkaan kirjannut sitä, mutta koska otit asian esille näin se näyttää menevän.

        Ihminen pystyy tappamaan eläimiä sukupuuttoon, mutta joutuu taistelemaan näkymätöntä vihollista vastaan. Vihollista joka itseasiassa on aina ollut keskuudessamme.

        Tuli myös mieleen taistelu rikollisuutta vastaan. Välillä rikollistoimintaa vastaan taistelevat ovat rinnan mitan edellä, mutta vain hetken kun taas pahuus rynnii ohi.

        Huomasin taas empatiani niukkuuden facessa. Mietin onko myötäeläminen vain naistentauti?
        Onkohan minulla putkiaivot 🙄?


      • korppis kirjoitti:

        Viirusten lisääntyminen ja muuntuminen voimakkaamiksi taistelussa ihmiskuntaa vastaan kävi myös mielessäni. En kuitenkaan kirjannut sitä, mutta koska otit asian esille näin se näyttää menevän.

        Ihminen pystyy tappamaan eläimiä sukupuuttoon, mutta joutuu taistelemaan näkymätöntä vihollista vastaan. Vihollista joka itseasiassa on aina ollut keskuudessamme.

        Tuli myös mieleen taistelu rikollisuutta vastaan. Välillä rikollistoimintaa vastaan taistelevat ovat rinnan mitan edellä, mutta vain hetken kun taas pahuus rynnii ohi.

        Huomasin taas empatiani niukkuuden facessa. Mietin onko myötäeläminen vain naistentauti?
        Onkohan minulla putkiaivot 🙄?

        Katselin eilen illala tai siis myöhään yöllä espanjalaista poliisisarjaa terrorismia vastaan kamppailevasta poliisiyksiköstä, Siinä oli hyvin realistinen kuvaus siitä miten terroristit ajattelevat: sääli ja myötätunto, empatia ja auttaminen ovat täysin poissa heidän ajatusmaailmastaan jota hallitsee vain tarkoitusperäinen ja tunteeton ongelmien ratkominen: todistajia, täysin syyttömiä sivullisia, ei jätetä henkiin. Sattumalta, kaikki terroristit ovat miehiä; naiset jotka ovat mukana ovat yleensä vain sivurooleissa ja tukijoukkoina. Äidit jotka rukoilevat radikalisoituneita poikiaan olemaan tekemättä mitään mitä he voisivat katua. Mutta se on huono argumentti, koska heillä ei ole tarvetta katua, koska empatia puuttuu täysin.
        ***
        Tätä "aasinsiltaa" pääsenkin sitten seuraavaan pointtiin: lopun yötä käytin lukemalla esseetä pahuudesta. Sen jälkeen näkemällä unta pahuudesta.

        (Nyt kaupoille ostamaan pääsiäisen ruokia. Palaan iltapäivällä tai illalla aiheeseen, josta on paljon puhuttavaa)


    • Anonyymi

      Tuottaa uutta elämää

      • Elämän tarkoituksena koen eämänlahjasta nauttimisen. Koko elämääni on sävyttänyt elämisen ihanuus, josta olen nauttinut kiitollisuudella.

        Ympäröivä kauneus, luonnossa, ihmisissä kuin elämässä itsessäänkin, saa yhä uudelleen tunteen heräämään. Ei sitä ole kyenneet pilviset tai myrskyisetkään kokemukset tukahduttamaan, pilvien raosta pilkistävä aurinko herättää sen uudelleen henkiin.

        Elämälle kiitos .


      • Anonyymi
        sinisiru kirjoitti:

        Elämän tarkoituksena koen eämänlahjasta nauttimisen. Koko elämääni on sävyttänyt elämisen ihanuus, josta olen nauttinut kiitollisuudella.

        Ympäröivä kauneus, luonnossa, ihmisissä kuin elämässä itsessäänkin, saa yhä uudelleen tunteen heräämään. Ei sitä ole kyenneet pilviset tai myrskyisetkään kokemukset tukahduttamaan, pilvien raosta pilkistävä aurinko herättää sen uudelleen henkiin.

        Elämälle kiitos .

        Onko sinun "elämänlahja" ne kehumasi toinen toistaan rikkaammat miehet jotka on vaihtuneet ja taanneet "elämisen autereisen ihanuuden" ?


    • Miksi pitäisikään miettiä elämän tarkoitusta, kun elämän voi kokea kiitollisuuden aiheena ja lahjana, arvona sinänsä. En ole kokenut koskaan elämän tarkoituksettomuutta pilvisinäkään päivinä, en konkreettisesti enkä kuvaannollisesti. Kevään herääminen voimaannuttaa aina, vuoden kierto kuin ihmiselämä.

      Lapset ovat elämän suurimpia lahjoja, mutta ei mielestäni voi sanoa, että he olisivat elämän tarkoitus. Emme voi elää lasten kautta, vaikka he ovat kauttamme maailmaan tulleet. Monia hyvän elämän peruspilareita voisi mainita, mutta vaikka kaikki ei olisikaan hyvin, on elämä merkityksellistä sinänsä. Uskon ihmisten keskinäiseen auttamiseen ja siihen että rakkaus on suurin voima . Käyhän se elämän tarkoituksestakin, ilman sitä olemme vain kilisevä kello ja helisevä vaski.

      Kärsimyksen merkitystä voi näin hiljaisella viikolla miettiä - vastaus voi olla jokin aavistus, mahdoton sanoiksi pukea.

    • Kiitollisuus, elämästä kiittäminen, siitä nauttiminen on varmasti "hyvä" elämäntarkoitus, yksilön itsensä kannalta. On myös opetettu, että se on myös riittävä, että tyytyväinen ihminen antaa panoksensa yhteiseen hyvään jo pelkästään olemassaolollaan, hyvinvoiva säteilee omaa olemustaan ympäristöön ja läheisiin.

      Entä jos joku kuitenkin voi huonosti hänen lähellään, hänen vaikutuspiirissään ? Onko se vain toisen oma päänsärky, mikä ei kuulu meille ?


      Eli minua kyllä askarruttaa mikä, millainen, on ihmisen vastuu toisesta ihmisestä, mitä on lähimmäisyys tänään, kun me kuitenkin mittavan tiedonvälityksen ansiosta tiedämme, että "tasan ei käy onnen lahjat" ja jopa entiset "yltiöoptimistit" (mm filosofi Marja-Riitta Ollila) myöntävät, että meidän hyvinvointimme on pois niiltä, joilla ei mitään ole.

      Eli onko yksilön elämällä itseään isompi tarkoitus vai riittääkö tuo, "että elättää itsensä" ja pitää hauskaa välillä ? Tämä siis ei ollut pilkkaa mitenkään, neuvottomana kyselen...

      • Siinäpä se suuri kysymys onkin. Yksilöllisellä tasolla jokainen kai rakentaa sen merkityksen sellaisten asioiden ympärille jotka itse kokee mielekkäiksi. "Itsensä elättäminen" tuntuu enemmän yhteiskunnan asettamalta velvollisuudelta kuin varsinaiselta tarkoitukselta. Elämästä nauttiminen, siitä iloitseminen ja siitä kiitollisuutta tunteminen ja se onko siihen mahdollisuutta ja yleensäkään mitään syytä, jos onnen lahjat eivät ole osuneet kohdalle ovat kiehtovia päämääriä ja houkuttelevat minuakin, mutta samalla minua jää vaivaamaan pienenpieni huonon omantunnon häivähdys kun näkee esim televisiosta ihmisiä sotaa, kuivuutta, nälänhätää, jne. kauhuja paossa, että onko heidän elämällään sitten jotain tarkoitusta, koska ei siinä taida ehtiä ajattelemaan elämän kauneutta kun taivaltaa paljain jaloin kuumassa hiekassa, pari lasta helmoissa ja tietämättä mistä tulee seuraava ateria tai edes kulaus vettä.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Siinäpä se suuri kysymys onkin. Yksilöllisellä tasolla jokainen kai rakentaa sen merkityksen sellaisten asioiden ympärille jotka itse kokee mielekkäiksi. "Itsensä elättäminen" tuntuu enemmän yhteiskunnan asettamalta velvollisuudelta kuin varsinaiselta tarkoitukselta. Elämästä nauttiminen, siitä iloitseminen ja siitä kiitollisuutta tunteminen ja se onko siihen mahdollisuutta ja yleensäkään mitään syytä, jos onnen lahjat eivät ole osuneet kohdalle ovat kiehtovia päämääriä ja houkuttelevat minuakin, mutta samalla minua jää vaivaamaan pienenpieni huonon omantunnon häivähdys kun näkee esim televisiosta ihmisiä sotaa, kuivuutta, nälänhätää, jne. kauhuja paossa, että onko heidän elämällään sitten jotain tarkoitusta, koska ei siinä taida ehtiä ajattelemaan elämän kauneutta kun taivaltaa paljain jaloin kuumassa hiekassa, pari lasta helmoissa ja tietämättä mistä tulee seuraava ateria tai edes kulaus vettä.

        Miksi ne naiset lapsineen jää sinne hiekka-aavikolle ja nuoret terveet miehet rynnii parhaan sosiaaliturvan maihin lihapatojen ääreen? Kylmä karu pohjola elättää lämpimistä maista tulevia. Niissä maissa on myös valtavasti luonnonvaroja, kuten öljyä ja mineraaleja ja saisi monta satoa ruokaa. Miksi niitä lapsia tehdään aavikollekkin , paljon enemmäm kuin pari?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ne naiset lapsineen jää sinne hiekka-aavikolle ja nuoret terveet miehet rynnii parhaan sosiaaliturvan maihin lihapatojen ääreen? Kylmä karu pohjola elättää lämpimistä maista tulevia. Niissä maissa on myös valtavasti luonnonvaroja, kuten öljyä ja mineraaleja ja saisi monta satoa ruokaa. Miksi niitä lapsia tehdään aavikollekkin , paljon enemmäm kuin pari?

        Ajattelin nyt lähinnä näitä naisia ja lapsia jotka PAKENEVAT nälänhätää ja sotaa Afrikan sarvessa tai esim. Jemenissä. Nuoret terveet miehet on shanghaijattu miliiseihin paitsi ne jotka ovat ehtineet alta pois. Tai tapettu. Mitä luonnonvaroja? Että pystyisi hyödyntämään luonnonvaroja tarvitaan infrastruktuuri, jota ei ole ja sekin vähä mitä on ollut on sota ja uskonnollinen fundamentalismi tuhonnut.
        Turhaa syyllistää hädässä olevia ihmisiä jotka eivät ole itse syypäitä ahdinkoonsa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ne naiset lapsineen jää sinne hiekka-aavikolle ja nuoret terveet miehet rynnii parhaan sosiaaliturvan maihin lihapatojen ääreen? Kylmä karu pohjola elättää lämpimistä maista tulevia. Niissä maissa on myös valtavasti luonnonvaroja, kuten öljyä ja mineraaleja ja saisi monta satoa ruokaa. Miksi niitä lapsia tehdään aavikollekkin , paljon enemmäm kuin pari?

        Ehkä tuo on hiukan kärjistetty näkemys monipohjaisesta tilanteesta 12.53. Toinen asia on sitten tuo vastuukysymys. Olemmeko me vastuussa siitä, että kansat sotivat keskenään ja sotien uhrit ovat usein viattomia siviilejä, joita vallitseva hallinto ei pysty tai halua auttaa ?

        Noihin kysymysiin en osaa vastata ja siksipä olenkin aina etsimässä vastauksia, kuten varmasti suurin osa meistä joilla olisi kuitenkin halua auttaa avun tarvitsijoita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ne naiset lapsineen jää sinne hiekka-aavikolle ja nuoret terveet miehet rynnii parhaan sosiaaliturvan maihin lihapatojen ääreen? Kylmä karu pohjola elättää lämpimistä maista tulevia. Niissä maissa on myös valtavasti luonnonvaroja, kuten öljyä ja mineraaleja ja saisi monta satoa ruokaa. Miksi niitä lapsia tehdään aavikollekkin , paljon enemmäm kuin pari?

        Ano 12:53 persu ja ei tiedä alkeellisintakaan asiaa olosuhteista/pakolaisuudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ne naiset lapsineen jää sinne hiekka-aavikolle ja nuoret terveet miehet rynnii parhaan sosiaaliturvan maihin lihapatojen ääreen? Kylmä karu pohjola elättää lämpimistä maista tulevia. Niissä maissa on myös valtavasti luonnonvaroja, kuten öljyä ja mineraaleja ja saisi monta satoa ruokaa. Miksi niitä lapsia tehdään aavikollekkin , paljon enemmäm kuin pari?

        Rasisti hei, ei öljyn ja mineraalit omistavat ökyrikkaat
        kuten esim. Syyrian diktaattori al-Assad,
        pakolaiseksi lähdekään vaan ne, joita he tapattavat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi ne naiset lapsineen jää sinne hiekka-aavikolle ja nuoret terveet miehet rynnii parhaan sosiaaliturvan maihin lihapatojen ääreen? Kylmä karu pohjola elättää lämpimistä maista tulevia. Niissä maissa on myös valtavasti luonnonvaroja, kuten öljyä ja mineraaleja ja saisi monta satoa ruokaa. Miksi niitä lapsia tehdään aavikollekkin , paljon enemmäm kuin pari?

        Antaisin sinulle 100 miinuspistettä, mutta kun niitä ei voi antaa nykyisen systeemin mukaan. Ennen oli kaikki paremmin, koska miinuksiakin voi antaa, mutta ole hyvä, sinulle siis 100 miinusta.


    • Anonyymi

      2.Pietarin kirje: 2
      Open fire

      • Anonyymi

        Älkää mistään murehtiko,
        Fil. 4:6


    • Jättäisin mielelläni uskonnon tarjoamat valmiit näkökohdat ja formulat keskustelun ulkopuolelle, koska ne eivät johda oikeastaan mihinkään. Uskon asioista ei voi keskustella, koska se joka uskoo, että hänen päässään ei taitu yksikään hius jonkun ylemmän tahon tietämättä ja hyväksymättä tapahtunutta elää turvallisesti omassa kuplassaan. Jos olettaa että jollain kaikkivaltiaalla on täysi kontrolli kaikesta, niin itse ei tarvitse edes harkita paljon tekemisiään ja vaihtoehtojaan: valinnat ovat itsestään selvät ja katumuskin voi olla ehdonalaista. Vastuu ei ole ykslön, vaan jossain ylemmässä portaassa.
      Keskiaikana ja sitä aikaisemminkin, muiden kansojen ja kulttuurien piireissä uskottiin dualismiin: elikkä hyvän ja pahan taisteluun. Kristinuskosta nämä harhauskot karsittiin kerettiläisyytenä pois joskus 1200-300 luvulla, mutta idea siitä että olemassa sekä absoluuttinen paha ja absoluuttinen hyvä elää edelleen. Mutta onko pahuus ihmisessä joku valuvirhe, geneettinen virhekoodaus, sairaus, synnynnäinen vai tehdäänkö ihmisestä paha kasvatuksella? Lapset jotka kiduttavat ja murhaavat, puolustuskyvyttömiä aikuisia tai toisia lapsia? "Normaalilla" lapsella, samoin kuin aikuisella, on se ylipääsemätön raja, joka estää häntä tappamasta, murhaamasta, kiduttamasta. Ja kuitenkin tällaista tapahtuu.
      ***
      Olisko kuitenkin niin että pahuus asuu kaikissa ihmisissä, hyvyyden varjossa ja vastakohtana. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan ylitä tätä rajaa, elleivät he ole mielenvikaisia, psyykisesti manipuloituja (islamistit, kiihkonationalistit jne. )joita on vuosikausia valmennettu tappamaan säälittä oman asian edistämiseksi. hyvin nuoresta pitäen.

      • Anonyymi

        Itse siinä juuri syyllistyt manipulointiin, kun rajaat uskontoon liittyvät ajatukset pois. Länsimainen kulttuuri rakentuu vahvasti kristillisyydelle, kai sentään sen voit myöntää?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Itse siinä juuri syyllistyt manipulointiin, kun rajaat uskontoon liittyvät ajatukset pois. Länsimainen kulttuuri rakentuu vahvasti kristillisyydelle, kai sentään sen voit myöntää?

        En rajaa mitään pois ja itsekin etsin esimerkkejä raamatullisista kertomuksista. Keskustelun luonteeseen vain kuuluu se että se pysyy avoimena ja humanistisena, samoin kuin Mazzarellan kirja. Raamatunlauseilla yritään usein rajoittaa ajatuksen vapaus ja keskustelun suunta, mutta kristinuskoon perustuvat moraaliset ja eettiset arvot meillä on kai kaikilla.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        En rajaa mitään pois ja itsekin etsin esimerkkejä raamatullisista kertomuksista. Keskustelun luonteeseen vain kuuluu se että se pysyy avoimena ja humanistisena, samoin kuin Mazzarellan kirja. Raamatunlauseilla yritään usein rajoittaa ajatuksen vapaus ja keskustelun suunta, mutta kristinuskoon perustuvat moraaliset ja eettiset arvot meillä on kai kaikilla.

        eiköhän nuo koraanin lauseet rajoita pahemmin kuin kristinuskon?


      • Anonyymi kirjoitti:

        eiköhän nuo koraanin lauseet rajoita pahemmin kuin kristinuskon?

        Mitkä koraanin lauseet?
        Ei ole kysymys mistään uskontojen vastakkainasettelusta tai vertailusta.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Mitkä koraanin lauseet?
        Ei ole kysymys mistään uskontojen vastakkainasettelusta tai vertailusta.

        Sano ensin mitkä Raamatun lauseet rajoittaa ajattelua! Eikös islamin uskossa ole ainakin naisilla rajoituksia? Mutta miten voit olettaa että täällä koraanin säkeitä tunnettaisiin?
        Selväksi on tullut, kumpaa pidät parempana.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Itse siinä juuri syyllistyt manipulointiin, kun rajaat uskontoon liittyvät ajatukset pois. Länsimainen kulttuuri rakentuu vahvasti kristillisyydelle, kai sentään sen voit myöntää?

        Minäkin ajattelen, että hengellisyys jossakin muodossa, ei ole pelkästään ihmistä rajoittava, se voi yhtä hyvin olla häntä avartava, tarjota sellaisen ulottuvuuden, mitä aikaan sidottu mieli ei tavoita.
        Silti vierastan itsekin julistavaa, ahdasta hengellisyyttä, mitä ei kyllä mielestäni enää tapaakaan. Tai no, ehkä joskus..)) Munkki Hariton, Pokrovan luostarin valtias, puhutteli kyllä meitä vierailijoita ankarin sanoin. Katsoi, että me olimme kuin soppailijoita valintamyymälässä, otamme hengellisyydestä sen, mikä miellyttää meitä. Muu saa jäädä..)) Eipä tuota osaa vastaankaan väittää...

        Tuosta pahuudesta olen Paloman kanssa samaa mieltä (viesti eilen 23.26). Pahuutta on meissä kaikissa ja ellei sitä tunnista itsessään tuleekin sitten kova tarve maalittaa ja leimata muita. Ja kun prosessi, maalittaminen, pääsee alkuun sitä ei pysäitä mikään. Se ruokkii ja vahvistaa itse itseään. Tätä Mazzarella kuvaa kirjassaan ja siitä meilläkin on mielestäni esimerkki täällä: persukeskustelu..))

        Dostojevskin ajatus siitä, että pahantekijät, rikolliset ja muut, ovat lähempänä Jumalaa, koska he kantavat suurimman osan ihmiskunnan yhteisestä syyllisyydestä, kiehtoi minua pitkään. Niin pitkään kunnes tutustuin muutamaan rikolliseen. Heidän joukossaan on kirjailijoitakin, Torsti Lehtinen, Kierkegaard-tuntija on heistä ehkä tunnetuin, muut eivät ole niin tunnettuja.
        Ajattelen nykyisin, että rikollisuus, pahantekeminen, ei enää sisällä tuota traagista ulottuvuutta ja siitä seuraavaa kärsimystä, vaan on pikemminkin pinnallisempi ilmiö, joka seuraa noista Paloman listaamista asioista: geneettinen virhe, huonot kasvuolosuhteet ja kun meidän aikamme ei oikein tunnista tuota kärsimyksen "jalostavaa vaikutusta" me tavallaan pelaamme pois ihmisen puhdistumis- ja muutosmahdollisuuden, hoidamme haavaa peittämällä sen laastarilla. Tai sitten meillä on luonnevikaisia yhä enemmän ja heillehän me emme voi mitään.
        Jokin aika sitten telkkarissa oli rikosasianajaja, nimeä en nyt muista, Anne Flinkkilän haastateltavana. Hän muisti pitkältä uraltaan vain muutaman rikoksentekijän, jonka hän saattoi katsoa "puhtaan pahuuden" edustajaksi.


      • demeter1 kirjoitti:

        Minäkin ajattelen, että hengellisyys jossakin muodossa, ei ole pelkästään ihmistä rajoittava, se voi yhtä hyvin olla häntä avartava, tarjota sellaisen ulottuvuuden, mitä aikaan sidottu mieli ei tavoita.
        Silti vierastan itsekin julistavaa, ahdasta hengellisyyttä, mitä ei kyllä mielestäni enää tapaakaan. Tai no, ehkä joskus..)) Munkki Hariton, Pokrovan luostarin valtias, puhutteli kyllä meitä vierailijoita ankarin sanoin. Katsoi, että me olimme kuin soppailijoita valintamyymälässä, otamme hengellisyydestä sen, mikä miellyttää meitä. Muu saa jäädä..)) Eipä tuota osaa vastaankaan väittää...

        Tuosta pahuudesta olen Paloman kanssa samaa mieltä (viesti eilen 23.26). Pahuutta on meissä kaikissa ja ellei sitä tunnista itsessään tuleekin sitten kova tarve maalittaa ja leimata muita. Ja kun prosessi, maalittaminen, pääsee alkuun sitä ei pysäitä mikään. Se ruokkii ja vahvistaa itse itseään. Tätä Mazzarella kuvaa kirjassaan ja siitä meilläkin on mielestäni esimerkki täällä: persukeskustelu..))

        Dostojevskin ajatus siitä, että pahantekijät, rikolliset ja muut, ovat lähempänä Jumalaa, koska he kantavat suurimman osan ihmiskunnan yhteisestä syyllisyydestä, kiehtoi minua pitkään. Niin pitkään kunnes tutustuin muutamaan rikolliseen. Heidän joukossaan on kirjailijoitakin, Torsti Lehtinen, Kierkegaard-tuntija on heistä ehkä tunnetuin, muut eivät ole niin tunnettuja.
        Ajattelen nykyisin, että rikollisuus, pahantekeminen, ei enää sisällä tuota traagista ulottuvuutta ja siitä seuraavaa kärsimystä, vaan on pikemminkin pinnallisempi ilmiö, joka seuraa noista Paloman listaamista asioista: geneettinen virhe, huonot kasvuolosuhteet ja kun meidän aikamme ei oikein tunnista tuota kärsimyksen "jalostavaa vaikutusta" me tavallaan pelaamme pois ihmisen puhdistumis- ja muutosmahdollisuuden, hoidamme haavaa peittämällä sen laastarilla. Tai sitten meillä on luonnevikaisia yhä enemmän ja heillehän me emme voi mitään.
        Jokin aika sitten telkkarissa oli rikosasianajaja, nimeä en nyt muista, Anne Flinkkilän haastateltavana. Hän muisti pitkältä uraltaan vain muutaman rikoksentekijän, jonka hän saattoi katsoa "puhtaan pahuuden" edustajaksi.

        Kärsimyksen jalostavaan vaikutukseen ei taida enää uskoa kukaan, toinen vanhanaikainen hyve josta on tullut mieluummin pahe on uhrautuminen, josta on kehitetty uhriutuminen.
        ***
        Ajattelin alkaa katsomaan dokumenttia Knutbyn murhasta tämän viikonlopun aikana. Nuoruudessani pitkäperjantai oli päivä joka oli omistettu mietiskelylle ja telkkaristakin tuli raamatullisia filmejä ja historiaa; nyt on joka kanavalla indiana jonesia.
        ***
        Minä olen lähes koko elämäni taittanut peistä oikeudenmukaisuuden puolesta, joskus enemmän, joskus vähemmän ja tällä ei oikeastaan ole mitään tekemistä politiikan kanssa. Tiedän että elämä ei ole koskaan ollut oikeudenmukaista ja että röyhkeät, ahneet ja vahvat ovat aina rohmunneet leijionanosan kaikesta materiaalisesta hyvästä. Mazzarellan tapaan olenkasvanut ja varttunut toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa, kun meidän sukupolvemme luuli voivansa korjata virheitä ja tehdä maailmasta paremman paikan elää. Kansainliitto romutettiin ja sen tilalle perustettiin Yhdistyneet Kansakunnat, johon kaikkien valtioiden tuli liittyä ja jossa neuvottelemalla selvitettäisiin keskinäiset riidat.
        Nyt, yli puoli vuosisataa myöhemmin taistelemme oikeudesta saada etukäteen tilattuja ja maksettuja rokotteita, joiden toimitukset romahtivat puoleen, kun maat jotka eivät ole liittoutuneet tai sitoutuneet mihinkään ovat rohmunneet itselleen leijonanosan etukäteen.
        Onko vahvoilla ja röyhkeillä, ahneilla ja häikäilemättömillä oikeus parempaan elämään? Onko elämän ainoa tarkoitus vain darwinistinen vahvimman japarhaiten sopeutuvan lajin jätkumiseen?


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Kärsimyksen jalostavaan vaikutukseen ei taida enää uskoa kukaan, toinen vanhanaikainen hyve josta on tullut mieluummin pahe on uhrautuminen, josta on kehitetty uhriutuminen.
        ***
        Ajattelin alkaa katsomaan dokumenttia Knutbyn murhasta tämän viikonlopun aikana. Nuoruudessani pitkäperjantai oli päivä joka oli omistettu mietiskelylle ja telkkaristakin tuli raamatullisia filmejä ja historiaa; nyt on joka kanavalla indiana jonesia.
        ***
        Minä olen lähes koko elämäni taittanut peistä oikeudenmukaisuuden puolesta, joskus enemmän, joskus vähemmän ja tällä ei oikeastaan ole mitään tekemistä politiikan kanssa. Tiedän että elämä ei ole koskaan ollut oikeudenmukaista ja että röyhkeät, ahneet ja vahvat ovat aina rohmunneet leijionanosan kaikesta materiaalisesta hyvästä. Mazzarellan tapaan olenkasvanut ja varttunut toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa, kun meidän sukupolvemme luuli voivansa korjata virheitä ja tehdä maailmasta paremman paikan elää. Kansainliitto romutettiin ja sen tilalle perustettiin Yhdistyneet Kansakunnat, johon kaikkien valtioiden tuli liittyä ja jossa neuvottelemalla selvitettäisiin keskinäiset riidat.
        Nyt, yli puoli vuosisataa myöhemmin taistelemme oikeudesta saada etukäteen tilattuja ja maksettuja rokotteita, joiden toimitukset romahtivat puoleen, kun maat jotka eivät ole liittoutuneet tai sitoutuneet mihinkään ovat rohmunneet itselleen leijonanosan etukäteen.
        Onko vahvoilla ja röyhkeillä, ahneilla ja häikäilemättömillä oikeus parempaan elämään? Onko elämän ainoa tarkoitus vain darwinistinen vahvimman japarhaiten sopeutuvan lajin jätkumiseen?

        Miten sinä olet taistellut oikeudenmukaisuuden puolesta? Oletko ollut barrikaadeilla, mielenosoituksissa, antanut huomattavasti rahaa, ollut itse kriisialueilla auttamassa? Oletko luopunut omasta mukavuudestasi ja hyvinvoinnistasi huono-osaisten puolesta? Oletko ollut politiikassa päättäjien tasolla edesauttamassa oikeudenmukaisuutta? On niin helppoa vain julistaa, että taistelen oikeudenmukaisuuden puolesta.

        Kaiken jakaminen on kommunismia, mutta sen piiristä nousikin pahimmat omien etujen kahmijat. Jos jaetaan kaikki tasan tänään, jotkut ryyppää ja rällää heti rahansa ja jotkut kartuttaa pääomaa. Ollaanko me hyvinvoivat suomalaiset röyhkeitä ja ahneita, kun meillä on parempi elämä kuin esim. Syyriassa? Mekö siellä on tavallista kansaa riistetty ja tapettu? Suomessa ja muissa länsimaissa autetaan nimenomaan heikkoja, on kattava sosiaaliturva, joka rahoitetaan verovaroilla.


      • Paloma01 kirjoitti:

        Kärsimyksen jalostavaan vaikutukseen ei taida enää uskoa kukaan, toinen vanhanaikainen hyve josta on tullut mieluummin pahe on uhrautuminen, josta on kehitetty uhriutuminen.
        ***
        Ajattelin alkaa katsomaan dokumenttia Knutbyn murhasta tämän viikonlopun aikana. Nuoruudessani pitkäperjantai oli päivä joka oli omistettu mietiskelylle ja telkkaristakin tuli raamatullisia filmejä ja historiaa; nyt on joka kanavalla indiana jonesia.
        ***
        Minä olen lähes koko elämäni taittanut peistä oikeudenmukaisuuden puolesta, joskus enemmän, joskus vähemmän ja tällä ei oikeastaan ole mitään tekemistä politiikan kanssa. Tiedän että elämä ei ole koskaan ollut oikeudenmukaista ja että röyhkeät, ahneet ja vahvat ovat aina rohmunneet leijionanosan kaikesta materiaalisesta hyvästä. Mazzarellan tapaan olenkasvanut ja varttunut toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa, kun meidän sukupolvemme luuli voivansa korjata virheitä ja tehdä maailmasta paremman paikan elää. Kansainliitto romutettiin ja sen tilalle perustettiin Yhdistyneet Kansakunnat, johon kaikkien valtioiden tuli liittyä ja jossa neuvottelemalla selvitettäisiin keskinäiset riidat.
        Nyt, yli puoli vuosisataa myöhemmin taistelemme oikeudesta saada etukäteen tilattuja ja maksettuja rokotteita, joiden toimitukset romahtivat puoleen, kun maat jotka eivät ole liittoutuneet tai sitoutuneet mihinkään ovat rohmunneet itselleen leijonanosan etukäteen.
        Onko vahvoilla ja röyhkeillä, ahneilla ja häikäilemättömillä oikeus parempaan elämään? Onko elämän ainoa tarkoitus vain darwinistinen vahvimman japarhaiten sopeutuvan lajin jätkumiseen?

        Varmasti noin: kärsimys ja uhrautuminen ovat kulunutta kamaa meidän ajassa, ne eivät kuulu "hyvän elämän" käsikirjoitukseen. Omalta mukavuusalueelta ei mieluusti poiketa, varsinkaan toisen hyväksi ja oman henkisen kuorman kantamiseen tarvitaan aina "apua".
        Yksilökeskeisellä ajalla on omat sääntönsä, mutta mielestäni myös omat pudokkaansa.

        Itse kannatan ehdottomasti kumpaistakin: kärsimystä (osana inhimillistä kehitysprosessia) ja uhrautumista (itseä isomman kokonaisuuden hyväksi)...))
        Tietysti tämä elämänvaihe ei ole enää itselle aktiivisen toiminnan aikaa, mutta nuoremmeille olisin valmis niitä tarjoamaan vaikka niillä eri juuri houkuttavuutta olekaan...

        Ehkä tuo oikeudenmukaisuuden hakeminen on yhteistä meille kaikille, ellei isommalle joukolle niin ainakin itselle ja tuo paljon mainittu kateus on oman osattomuuden pelkoa. Että joku saa enemmän ja parempaa, ehkä jopa ilman omaa ansiotaan..))

        Sillä tavalla yleinen ilmapiiri on mielestäni muuttunut, että nämä markkinoiden rummuttamat päiväkäskyt ovat muuttuneet elämänohjeiksi, ellei suorastaan hyveiksi kuten "nopeat syövät hitaat" ja sitten se ihana "carpe diem"...))
        Eli ilman muuta: röyhkeät menestyvät ja "snälla barn väntar tills de ingenting får"
        joku osaa aina suomentaa minua paremmin..))

        Tuon epäoikeudenmukaisuuden sietämisen ja oman mielenrauhansa vuoksi meille kai sitten hyvin kelpaavat uskontojen lohduttavat vakuutukset kuolemanjälkeisen elämän palkitsevuudesta. En siis missään nimessä väheksy uskon/uskontojen merkitystä sellaisenaankaan ja itsekin hauraasti uskon, että ellei oikeus toteudu nyt, se toteutuu joskus myöhemmin - vaikka siellä seuraavassa elämässä..))


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten sinä olet taistellut oikeudenmukaisuuden puolesta? Oletko ollut barrikaadeilla, mielenosoituksissa, antanut huomattavasti rahaa, ollut itse kriisialueilla auttamassa? Oletko luopunut omasta mukavuudestasi ja hyvinvoinnistasi huono-osaisten puolesta? Oletko ollut politiikassa päättäjien tasolla edesauttamassa oikeudenmukaisuutta? On niin helppoa vain julistaa, että taistelen oikeudenmukaisuuden puolesta.

        Kaiken jakaminen on kommunismia, mutta sen piiristä nousikin pahimmat omien etujen kahmijat. Jos jaetaan kaikki tasan tänään, jotkut ryyppää ja rällää heti rahansa ja jotkut kartuttaa pääomaa. Ollaanko me hyvinvoivat suomalaiset röyhkeitä ja ahneita, kun meillä on parempi elämä kuin esim. Syyriassa? Mekö siellä on tavallista kansaa riistetty ja tapettu? Suomessa ja muissa länsimaissa autetaan nimenomaan heikkoja, on kattava sosiaaliturva, joka rahoitetaan verovaroilla.

        "Taittanut peistä" on vertauskuvallinen ilmaisu. Ei se tarkoita sanamukaisesti seistä barrikaadeilla tai asua spitaalisten leireissä.
        Opettajantyössäni olen aina levittänyt tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatetta sekä lapsille että aikuisille.
        En kannata kommunismia enkä myöskään äärikapitalismia. Kommunismi ei toimi koska se on (valitettavasti) ihmisluonnon vastaista ja mikään yhteiskuntajärjestys, jossa kaikilla on yhtä hyvin tai yhtä huonosti ei tue kehitystä eikä edistä mitään, kun taas äärikaåitalismin suunnaton ja vastenmielinen epäoikeudenmukaisuus ja ahneus saa ihokarvat nousemaan pystyyn.
        Suomen ja muidenkin pohjoismaiden (mm.) kattava sosiaaliturva ja hyvinvointiverkosto on sosialismin aikaansaannosta.
        Ei kai suomalaiset ole sen röyhkeämpiä tai ahneempia kuin muutkaan , mutta ei tässä nyt ole kysymyskään suomalaisista tai suomalaisten elintasosta tai suomalaisesta yhteiskunnasta erikseen. Soppa on jo aivan tarpeeksi sekaisin niillä aineksilla jotka siihen on lisätty.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        "Taittanut peistä" on vertauskuvallinen ilmaisu. Ei se tarkoita sanamukaisesti seistä barrikaadeilla tai asua spitaalisten leireissä.
        Opettajantyössäni olen aina levittänyt tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatetta sekä lapsille että aikuisille.
        En kannata kommunismia enkä myöskään äärikapitalismia. Kommunismi ei toimi koska se on (valitettavasti) ihmisluonnon vastaista ja mikään yhteiskuntajärjestys, jossa kaikilla on yhtä hyvin tai yhtä huonosti ei tue kehitystä eikä edistä mitään, kun taas äärikaåitalismin suunnaton ja vastenmielinen epäoikeudenmukaisuus ja ahneus saa ihokarvat nousemaan pystyyn.
        Suomen ja muidenkin pohjoismaiden (mm.) kattava sosiaaliturva ja hyvinvointiverkosto on sosialismin aikaansaannosta.
        Ei kai suomalaiset ole sen röyhkeämpiä tai ahneempia kuin muutkaan , mutta ei tässä nyt ole kysymyskään suomalaisista tai suomalaisten elintasosta tai suomalaisesta yhteiskunnasta erikseen. Soppa on jo aivan tarpeeksi sekaisin niillä aineksilla jotka siihen on lisätty.

        Eipä tuo nyt kummoista oikeudenmukaisuuden puolesta toimimista ole saarnata pikkulapsille asioista, joihin heillä ei ole osaa eikä arpaa ja tuskin ymmärtävät. Ammattikasvattajan pitää olla puolueeton sitä paitsi.
        Saarnasitko myös lasten vanhemmille ja työkavereille ja saitko oppimaan oikeudenmukaisuutta? Varmaan olet aina toiminut itse hyvänä esimerkkinä ja luopunut omastasi muiden hyväksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eipä tuo nyt kummoista oikeudenmukaisuuden puolesta toimimista ole saarnata pikkulapsille asioista, joihin heillä ei ole osaa eikä arpaa ja tuskin ymmärtävät. Ammattikasvattajan pitää olla puolueeton sitä paitsi.
        Saarnasitko myös lasten vanhemmille ja työkavereille ja saitko oppimaan oikeudenmukaisuutta? Varmaan olet aina toiminut itse hyvänä esimerkkinä ja luopunut omastasi muiden hyväksi.

        Aikaisin kylvetty siemen tuottaa hedelmää vuosien varrella. Oma esimerkki ja opetussuunitelman mukainen esikoulutoiminta rakentaa pohjaa demokraattiselle kasvatukselle. Eipä siinä mitään saarnoja tarvittu.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Varmasti noin: kärsimys ja uhrautuminen ovat kulunutta kamaa meidän ajassa, ne eivät kuulu "hyvän elämän" käsikirjoitukseen. Omalta mukavuusalueelta ei mieluusti poiketa, varsinkaan toisen hyväksi ja oman henkisen kuorman kantamiseen tarvitaan aina "apua".
        Yksilökeskeisellä ajalla on omat sääntönsä, mutta mielestäni myös omat pudokkaansa.

        Itse kannatan ehdottomasti kumpaistakin: kärsimystä (osana inhimillistä kehitysprosessia) ja uhrautumista (itseä isomman kokonaisuuden hyväksi)...))
        Tietysti tämä elämänvaihe ei ole enää itselle aktiivisen toiminnan aikaa, mutta nuoremmeille olisin valmis niitä tarjoamaan vaikka niillä eri juuri houkuttavuutta olekaan...

        Ehkä tuo oikeudenmukaisuuden hakeminen on yhteistä meille kaikille, ellei isommalle joukolle niin ainakin itselle ja tuo paljon mainittu kateus on oman osattomuuden pelkoa. Että joku saa enemmän ja parempaa, ehkä jopa ilman omaa ansiotaan..))

        Sillä tavalla yleinen ilmapiiri on mielestäni muuttunut, että nämä markkinoiden rummuttamat päiväkäskyt ovat muuttuneet elämänohjeiksi, ellei suorastaan hyveiksi kuten "nopeat syövät hitaat" ja sitten se ihana "carpe diem"...))
        Eli ilman muuta: röyhkeät menestyvät ja "snälla barn väntar tills de ingenting får"
        joku osaa aina suomentaa minua paremmin..))

        Tuon epäoikeudenmukaisuuden sietämisen ja oman mielenrauhansa vuoksi meille kai sitten hyvin kelpaavat uskontojen lohduttavat vakuutukset kuolemanjälkeisen elämän palkitsevuudesta. En siis missään nimessä väheksy uskon/uskontojen merkitystä sellaisenaankaan ja itsekin hauraasti uskon, että ellei oikeus toteudu nyt, se toteutuu joskus myöhemmin - vaikka siellä seuraavassa elämässä..))

        Oikeudenmukaisuuden vaatimus on meissä kaikilla "sisääänrakennettuna",
        se käsittää ja sisältää oikeudenmukaisuuden suomisen kaikille.
        Epäilen, että kateus on ahneutta.
        Ei soisi muille mitään.
        Ei edes mahdollisuutta parempaan.
        Haluaa itselle senkin, mikä ei itselle kuulu ja mitä ei tarvitse.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oikeudenmukaisuuden vaatimus on meissä kaikilla "sisääänrakennettuna",
        se käsittää ja sisältää oikeudenmukaisuuden suomisen kaikille.
        Epäilen, että kateus on ahneutta.
        Ei soisi muille mitään.
        Ei edes mahdollisuutta parempaan.
        Haluaa itselle senkin, mikä ei itselle kuulu ja mitä ei tarvitse.

        Olen samaa mieltä "anon" kanssa tuosta asiasta.
        Jos ihmisellä on vahva oikeudenmukaisuuden tunne niin ei se tarkoita että hän ajattelee että häneltä itseltään on jotain pois. Se on enemmän ulospäin suunnattua, ei itsekästä kadehdintaa, siitä mitä muilla on.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Minäkin ajattelen, että hengellisyys jossakin muodossa, ei ole pelkästään ihmistä rajoittava, se voi yhtä hyvin olla häntä avartava, tarjota sellaisen ulottuvuuden, mitä aikaan sidottu mieli ei tavoita.
        Silti vierastan itsekin julistavaa, ahdasta hengellisyyttä, mitä ei kyllä mielestäni enää tapaakaan. Tai no, ehkä joskus..)) Munkki Hariton, Pokrovan luostarin valtias, puhutteli kyllä meitä vierailijoita ankarin sanoin. Katsoi, että me olimme kuin soppailijoita valintamyymälässä, otamme hengellisyydestä sen, mikä miellyttää meitä. Muu saa jäädä..)) Eipä tuota osaa vastaankaan väittää...

        Tuosta pahuudesta olen Paloman kanssa samaa mieltä (viesti eilen 23.26). Pahuutta on meissä kaikissa ja ellei sitä tunnista itsessään tuleekin sitten kova tarve maalittaa ja leimata muita. Ja kun prosessi, maalittaminen, pääsee alkuun sitä ei pysäitä mikään. Se ruokkii ja vahvistaa itse itseään. Tätä Mazzarella kuvaa kirjassaan ja siitä meilläkin on mielestäni esimerkki täällä: persukeskustelu..))

        Dostojevskin ajatus siitä, että pahantekijät, rikolliset ja muut, ovat lähempänä Jumalaa, koska he kantavat suurimman osan ihmiskunnan yhteisestä syyllisyydestä, kiehtoi minua pitkään. Niin pitkään kunnes tutustuin muutamaan rikolliseen. Heidän joukossaan on kirjailijoitakin, Torsti Lehtinen, Kierkegaard-tuntija on heistä ehkä tunnetuin, muut eivät ole niin tunnettuja.
        Ajattelen nykyisin, että rikollisuus, pahantekeminen, ei enää sisällä tuota traagista ulottuvuutta ja siitä seuraavaa kärsimystä, vaan on pikemminkin pinnallisempi ilmiö, joka seuraa noista Paloman listaamista asioista: geneettinen virhe, huonot kasvuolosuhteet ja kun meidän aikamme ei oikein tunnista tuota kärsimyksen "jalostavaa vaikutusta" me tavallaan pelaamme pois ihmisen puhdistumis- ja muutosmahdollisuuden, hoidamme haavaa peittämällä sen laastarilla. Tai sitten meillä on luonnevikaisia yhä enemmän ja heillehän me emme voi mitään.
        Jokin aika sitten telkkarissa oli rikosasianajaja, nimeä en nyt muista, Anne Flinkkilän haastateltavana. Hän muisti pitkältä uraltaan vain muutaman rikoksentekijän, jonka hän saattoi katsoa "puhtaan pahuuden" edustajaksi.

        Paloma on itse paha ja vaarallinen......


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikeudenmukaisuuden vaatimus on meissä kaikilla "sisääänrakennettuna",
        se käsittää ja sisältää oikeudenmukaisuuden suomisen kaikille.
        Epäilen, että kateus on ahneutta.
        Ei soisi muille mitään.
        Ei edes mahdollisuutta parempaan.
        Haluaa itselle senkin, mikä ei itselle kuulu ja mitä ei tarvitse.

        Juuri sinä!


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        En rajaa mitään pois ja itsekin etsin esimerkkejä raamatullisista kertomuksista. Keskustelun luonteeseen vain kuuluu se että se pysyy avoimena ja humanistisena, samoin kuin Mazzarellan kirja. Raamatunlauseilla yritään usein rajoittaa ajatuksen vapaus ja keskustelun suunta, mutta kristinuskoon perustuvat moraaliset ja eettiset arvot meillä on kai kaikilla.

        Tuo pitää paikkansa, lyödään toisinsanoen raamatulla päähän...


    • Anonyymi

      Äärinoita alueuutisissa esiintyi juuri äsken. Noita näkee monia tyhjiä kaappeja eri kulmista. Sellaisia noidat on.

      • Anonyymi

        Elämän tarkoitus?
        Eikö raamatun mukaan Jumala luonut kaiken, eläimet, kasvit ja lopuksi ihmisen.
        Tarkoitus ja käsky oli täyttäkää maa ja jos ei sitä omenaa olisi paratiisissä ollut, kuka ties eläisimme kyselemättä tarkoituksia.
        Kohtalo on yksi isoasia mikä kulkee mukanamme, määrittää kenet kohtaamme, kenen kanssa lapsia teemme, miten velvollisuuden täytämme.
        Oliko tuo omenasta haukkaaminen juuri se määrite, mikä ihmisten kohtalot muutti siksi mitä ne kelläkin on.
        Ahneuden ja vallan tavoittelu mutkisti elämisen ja sen tarkoituksen.
        Tarvitaan sotia kulkutauteja ja muita vitsauksia, että ihmiset heräisivät elämän todelliseen tarkoitukseen, takaamaan jatkuvuuden.
        Onko kohtalo se mikä määrittää itse kullekin elämän tarkoituksen, vaikea on joskus käsittää, miksi se on sen oloinen mikä tuo suurelle osalle ihmisiä pelkää kärsimystä, vahvassa on pahuus mikä elämän tarkoituksen sekoittaa.
        Synnymme, elämme ja kuolemme, siinä välissä sitä elämän tarkoitustakin voi pohtia.
        Elämän tarkoitus ei kenenkään kohdalla ole miljoonien kerääminen ja sivusta seurata, miten lapset nälkään kuolee.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Elämän tarkoitus?
        Eikö raamatun mukaan Jumala luonut kaiken, eläimet, kasvit ja lopuksi ihmisen.
        Tarkoitus ja käsky oli täyttäkää maa ja jos ei sitä omenaa olisi paratiisissä ollut, kuka ties eläisimme kyselemättä tarkoituksia.
        Kohtalo on yksi isoasia mikä kulkee mukanamme, määrittää kenet kohtaamme, kenen kanssa lapsia teemme, miten velvollisuuden täytämme.
        Oliko tuo omenasta haukkaaminen juuri se määrite, mikä ihmisten kohtalot muutti siksi mitä ne kelläkin on.
        Ahneuden ja vallan tavoittelu mutkisti elämisen ja sen tarkoituksen.
        Tarvitaan sotia kulkutauteja ja muita vitsauksia, että ihmiset heräisivät elämän todelliseen tarkoitukseen, takaamaan jatkuvuuden.
        Onko kohtalo se mikä määrittää itse kullekin elämän tarkoituksen, vaikea on joskus käsittää, miksi se on sen oloinen mikä tuo suurelle osalle ihmisiä pelkää kärsimystä, vahvassa on pahuus mikä elämän tarkoituksen sekoittaa.
        Synnymme, elämme ja kuolemme, siinä välissä sitä elämän tarkoitustakin voi pohtia.
        Elämän tarkoitus ei kenenkään kohdalla ole miljoonien kerääminen ja sivusta seurata, miten lapset nälkään kuolee.

        Tuo "lisääntykää ja täyttäkää maa" direktiivi oli varmaan silloin aikojen alussa aivan asiallinen. Uskoisin jos luojamme puhuisi nyt niin hän käskisi kuuntelemaan Gretaa ja muita nuoriamme, jotka haluavat puhtaan ja elinkelpoisen maapallon lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

        "Jumala on kuollut, Karl Marx on kuollut ja minäkään en voi kovin hyvin", on seinäkirjoitus, jota lainaan tässä Merete Mazzarellan kirjasta.
        Asiasta enemmän tässä:
        https://www.paivanlehti.fi/merete-mazzarella-elaman-tarkoitus-voi-loytya-keskustellen-tarkeaa-on-uskaltaa-ihmetella/


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Tuo "lisääntykää ja täyttäkää maa" direktiivi oli varmaan silloin aikojen alussa aivan asiallinen. Uskoisin jos luojamme puhuisi nyt niin hän käskisi kuuntelemaan Gretaa ja muita nuoriamme, jotka haluavat puhtaan ja elinkelpoisen maapallon lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

        "Jumala on kuollut, Karl Marx on kuollut ja minäkään en voi kovin hyvin", on seinäkirjoitus, jota lainaan tässä Merete Mazzarellan kirjasta.
        Asiasta enemmän tässä:
        https://www.paivanlehti.fi/merete-mazzarella-elaman-tarkoitus-voi-loytya-keskustellen-tarkeaa-on-uskaltaa-ihmetella/

        Grete on nyt valonnäyttäjä sinulle ja ruotsalaisille. Kysykää vielä häneltä ohjeita, miten selviätte koronasta, kun vääntelee naamaansa oikein .


      • Paloma01 kirjoitti:

        Tuo "lisääntykää ja täyttäkää maa" direktiivi oli varmaan silloin aikojen alussa aivan asiallinen. Uskoisin jos luojamme puhuisi nyt niin hän käskisi kuuntelemaan Gretaa ja muita nuoriamme, jotka haluavat puhtaan ja elinkelpoisen maapallon lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

        "Jumala on kuollut, Karl Marx on kuollut ja minäkään en voi kovin hyvin", on seinäkirjoitus, jota lainaan tässä Merete Mazzarellan kirjasta.
        Asiasta enemmän tässä:
        https://www.paivanlehti.fi/merete-mazzarella-elaman-tarkoitus-voi-loytya-keskustellen-tarkeaa-on-uskaltaa-ihmetella/

        Hieno arvio tuosta Mazzarellan kirjasta. Pahuuteen liittyen: artikkelissa mainitaan myös Yrsa Stenius ja viitataan hänen tuotantoonsa. "Rakas minä", tutkielma natsiarkkitehti Albert Speeristä, jota Stenius - kai vähän provosoiden - nimitti elämänsä mieheksi, avaa myös uutta näkökulmaa "natsipahuuteen". Ihan niinkuin tuo Amerin tarinakin valottaa ansiokkaasti Isis-taistelijoiden taustaa.
        Yrsa Steniuksella on myös toinen - tietysti montakin - vaikuttava teos: "Valta ja naiseus", joka herätti jonkinverran keskustelua meilläkin. Riipaisevia olivat myös hänen haastattelunsa, joissa hän kävi läpi elämänsä vaikeita vaiheita, syvää masennusta ja vanhenemista, oman valta-aseman menetämistä, vaihetta, jolloin hän ei enää tuntenut olevansa lukuun otettava...


    • Anonyymi

      Puolet maailman ihmisistä ei usko Raamattuun.
      Se olisi kokonaan toinen keskustelu mikä on elämän tarkoitus siltä pohjalta,
      että Jumala on luonut maailman.

      • Anonyymi

        Tämä foorumi suomi24 ei kata koko maailmaa. Suomalaisista uskoo suurin osa, tai ainakin kuuluu ev.lut. kirkkoon. Usko ei ole erillinen osa ihmistä, miksi pitäisi keskustelut käydä ikäänkuin kukaan ei kuuluisi mihinkään uskontoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä foorumi suomi24 ei kata koko maailmaa. Suomalaisista uskoo suurin osa, tai ainakin kuuluu ev.lut. kirkkoon. Usko ei ole erillinen osa ihmistä, miksi pitäisi keskustelut käydä ikäänkuin kukaan ei kuuluisi mihinkään uskontoon.

        Onkohan puoletkaan suomalaisista tosissaan uskovia ?
        Osa kuuluu kirkkoon, kun ei ole tullut eronneeksikaan.

        Ei-uskovaisen maailmankuva ja käsitykset elämän tarkoituksesta
        voivat olla melko lailla erilaisia ja yhteensovittamattomia sen ihmisen kanssa,
        joka "uskoo".

        Eräänkin uskovaisen mielestä hänen elämänsä tarkoitus on palvella Herraa.
        Eipä ole paljon juteltavaa, kun toisenlainen käsitys elämän tarkoituksesta
        on hänen mielestään syntinen ja väärä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä foorumi suomi24 ei kata koko maailmaa. Suomalaisista uskoo suurin osa, tai ainakin kuuluu ev.lut. kirkkoon. Usko ei ole erillinen osa ihmistä, miksi pitäisi keskustelut käydä ikäänkuin kukaan ei kuuluisi mihinkään uskontoon.

        Ano 13.12. Onneksi useimmille muille "tämä foorumi" ei ole "ajattelun rajat"


    • Anonyymi

      Oliskohan tää Suomi 24 ?

      :-)

    • Anonyymi

      Yhtenä rattaana ja muurahaisena häärätä se mitä kuuluu yhteiskunnan jäsenenä. Soveltaa siihen malliin että itsekin pääasiassa elämästä nauttii.

    • Elämäni tarkoitus ovat lapseni. Niin, miten kukin sen kokee, minä koen näin.
      Tutkikoon kukin ihminen tykönään omasta elämän tarkoituksestaan, yhteistä tarkoitusta ei ole. Emme kykene päättelemään maailmanlaajuisesti elämän tarkoitusta se on jokaiselle omanlaisensa. Liian iso asia alkaa kokoamaan yhteen.

      Tänään kun katsoin kun kuopus kasasi talvella kaadetun koivun isoja pölkkyjä rannassa pinoon, tunsin suunnatonta kiitollisuutta. Suunnittelimme yhdessä huomisen pääsiäiskokon paikan, jonka hän tekee valmiiksi. Hän oli myös tehnyt avannon saunavesille ja kantanut vettä saunaan. Esikoinen ilmoitti olevansa matkalla korpeen, sukset vaimo ja koira mukanaan, tuossa järjestyksessä, häneen on iskenyt hiihtohimo ; ) Ihanaa olla taas yhdessä. Tänä päivänä elämäni tarkoitus oli valmistaa pääsiäisen ajan ruokia.

      Kiitollinen olen lapsistani. Elämä kun ei aina ole ruusuilla tanssimista.

      Yötä.

      • Anonyymi

        Että ihan koira elämän tarkoitusta jatkamassa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Että ihan koira elämän tarkoitusta jatkamassa!

        Ja ruoanlaitto. Jotkut elää syödäkseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Että ihan koira elämän tarkoitusta jatkamassa!

        Kun lukee palstojen juttuja koira on usealle vanhukselle yksi elämän tarkoitusta ylläpitävä lähde. Mieli masentuu kun päivittäiset rutiinit jäävät tauolle jos koira jostain syystä ei ole mukana arjessa.

        Minulla ei ole ikinä ollut koiraa, enkä ole edes koskaan sellaista halunnut.

        Koiran ikä on lyhyt, jos koiran katsoo elämäntarkoitukseksi pitää ottaa uusi koira noin 10-vuoden välein.

        Hyvää pääsiäistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja ruoanlaitto. Jotkut elää syödäkseen.

        Oliskohan kuitenkin niin, että jos asuu yksin ja syö mitä sattuu jääneen ei ymmärrä heitä joilla on ympärillä muita ihmisiä. Vieraille ja pieniin illan istujaisiin on ihana valmistaa suupaloja. Ruokailu on yksi tärkeä seurustelun muoto jos sellaista elämää ei ympärillä ole ymmärtää ruokien tarkoituksen mättönä.

        Hyvä ruoka parempi mieli.

        Sitruunajuustokakku appelsiinikuorrutuksella on tämän pääsiäisen kuningatar. Koristelen vielä päällisen pajunkissa teemalla ennen pöytään viemistä.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oliskohan kuitenkin niin, että jos asuu yksin ja syö mitä sattuu jääneen ei ymmärrä heitä joilla on ympärillä muita ihmisiä. Vieraille ja pieniin illan istujaisiin on ihana valmistaa suupaloja. Ruokailu on yksi tärkeä seurustelun muoto jos sellaista elämää ei ympärillä ole ymmärtää ruokien tarkoituksen mättönä.

        Hyvä ruoka parempi mieli.

        Sitruunajuustokakku appelsiinikuorrutuksella on tämän pääsiäisen kuningatar. Koristelen vielä päällisen pajunkissa teemalla ennen pöytään viemistä.

        Korppis

        Mikä ihmeen tarve sinulla on yksin asuvia mollata? Eivät muka syö hyvin ja kata kauniisti!? Tänä korona aikana ei vierailla kuin normaalisti, varovaisuus on kaikkien etu. Käyn lukemassa joskus Nojatuolia ja siellä esim. sinisirulla on aina ihania ruokia ja hänellä on suuri sukujoukko ympärillään. Skillanilla samoin ja taitaa olla melkein kaikilla muillakin. Kaikkihan siellä kertoo hyvistä ruuista ja lapsistaan, lastenlapsistaan ja ystävistään ja harrastuksistaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä ihmeen tarve sinulla on yksin asuvia mollata? Eivät muka syö hyvin ja kata kauniisti!? Tänä korona aikana ei vierailla kuin normaalisti, varovaisuus on kaikkien etu. Käyn lukemassa joskus Nojatuolia ja siellä esim. sinisirulla on aina ihania ruokia ja hänellä on suuri sukujoukko ympärillään. Skillanilla samoin ja taitaa olla melkein kaikilla muillakin. Kaikkihan siellä kertoo hyvistä ruuista ja lapsistaan, lastenlapsistaan ja ystävistään ja harrastuksistaan.

        Mollasinko?

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mollasinko?

        Korppis

        Yksin asuvatko ei mielestäsi ymmärrä ja välitä ruokailusta muuta kuin mättönä. Ja tuo perävaunusi komppaa että hänkin ennen uuden miehen huusholliin tuloa kuittasi ruokailun teellä ja leivällä. Siis koko ruokailu on teatteria mieskaverin takia ja heti on kiire kirjoittaa palstalle. Samoin jos ne keski ikäiset miehet tulee vanhan äitimuorin luo kylään, se on elämää siirempi tapaus
        Olen yksin asuva, mutta saan paljon kutsuja ruokailemaan ja itse kestitsen perhettäni (siihen kuuluu lapset puolisoineen ja lastenlapset) ja ystäviä. Korona tietysti rajoittanut. Yksin ollessa laitan (tai syön ulkona)joka päivä lämpimän ruuan ja terveelliset välipalat ja nätisti katan. Voisin loukkaantua, mutta tuollaisten mielipiteet ja omakehut on EVVK osastoa.


    • Anonyymi

      "Tutkikoon kukin ihminen tykönään omasta elämän tarkoituksestaan, yhteistä tarkoitusta ei ole. Emme kykene päättelemään maailmanlaajuisesti elämän tarkoitusta se on jokaiselle omanlaisensa. Liian iso asia alkaa kokoamaan yhteen".

      Sinusta tuskin on päättelemään mihin muut kykenevät, jo se on sinulle
      "liian iso asia".

      • Anonyymi

        Sinä jaksat roikkua korppiksen helmassa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä jaksat roikkua korppiksen helmassa!

        Olen hänen elämäntarkoituksensa 😁

        Tuo vastaus koira elämäntarkoituksena oli myös minun.

        Kivaa lankalauantaita 🐇🐥


    • Täällä toinen joka pitää ruuanlaitosta ja uusien ruokaohjeiden kokeiluista. Laitan myös mielelläni ruokaa suuremmallekin joukolle ja jaan korppiksen mielipiteen tuolla ylempänä, että jos asuu yksin niin ruuanlaitto ja kattaus ovat harvoin erityisen tärkeitä asioita elämässä. En lukenut korppiksen vastauksessa mitään "yksineläjää mollaavaa", ainoastaan näkemyksen siitä miksi kaikki eivät välitä laittaa juhlavampaa ruokaa tai koristaa vieraspöytää. Tiedän tämän kaikkien niiden yksinäni asumieni vuosien jälkeen, jolloin ruoka oli aivan sivuseikka. Korvasin ilta-aterian useimmiten teellä ja voileivällä.
      Ruuuanlaitto porukalla, esim loimuttaminen ystävien kanssa, grillaaminen ulkona kaveriporukassa tai räiskäleiden paisto lasten kanssa on sosiaalinen tapahtuma ja seurustelumuoto, aterioiminen samoin. Hyvässä seurassa ruokailuun voi mennä parikin tuntia ja eipä se ole mitään "mättöä". Ruokapöydässä keskustellaan, voi olla jopa jotain kaunista musiikkia taustalla, nautitaan kaikkien aistien avustuksella.
      (Lohimoussekakku kavring-pohjalla vetäytymässä kylmässä, rahka/hedelmätäytteinen kääretorttu puoliksi mantelijauhoihin leivottu samoin, kohta keittämään kananmunia ja pääsiäislauantai onkohta hanskassa, mitä tulee ruuan suhteen)

    • Anonyymi

      Ikääntyneenä ei pysty erottamaan asioita toisistaan vai johtuuko se iästä ?
      Jos ei ole "henkistä elämää" torppaa keskustelut sillä mitä on, ruoanlaitolla.
      Aloitus on syvällinen "Oletko jo löytänyt elämän tarkoituksen?"
      Liian vaativa sille, jolle ruoanlaitto on elämän tarkoitus.

      • Anonyymi

        Ja sitten perävaunu vajoaa samalle tasolle ja vesittää oman ketjunsa.


      • Anonyymi

        Kerro näkemhksesi elämän tarkoituksesta.

        No, voihan elämässä käydä niinkin, että juuri kun oppii olemaan syömättä kuolee pois 🥘🍳🥣🍜

        Kävimme ihailemassa mökillä sievästi koottua pöllikasaa, kyllä kelpaa illalla syöttää herkkuja pääsiäisrengeille.

        Korppis


      • Luulen jo aloituskommentissani tehneeni selväksi että asiaa voi katsella joko yleisestä tai yksityisestä näkökulmasta. Miettiä elämän tarkoitusta noin yleensä tai sitten mitä elämä merkitsee juuri sinulle.
        Korppis on valinnut valottaa oman elämänsä sisältöä ja mikä antaa sille tarkoitusta ja kantavuutta ja olla puuttumatta eksistentiaalisiin aspekteihin.
        Minä voisin katsella myös oman elämäni tarkoitusta, mutta olen valinnut katsella ja ottaa kantaa asioihin jotka kuuluvat suurempaan maailmankuvaan.
        Sekä korppiksen että omat kommenttini ovat täysin aloituksen hengessä. Henkilöihin kohdistuvat mollaukset ja kritiikki eivät ole.


    • Anonyymi

      Kk on yksipuolisen laihaa ns. "elämänsisältöään
      suoltanut tänne joka päivä
      sanasta sanaan lähes samanlaisena
      omakehulla höystettynä kuuleman mukaan 15 vuotta.
      Eiköhän tuo alkaisi jo riittää?

      • Anonyymi

        On jotain uutta , nimittäin esikoisen koira ja kuopuksen puupöllit.


      • Anonyymi

        Sheridanillako ?


      • Anonyymi

        Kerro omastasi välillä?


    • "Schopenhauer vertasi ihmistä myyrään:
      "Sitä ympäröi ikuinen yö. Sen elämä on yhtä kaivamista lapiomaisilla käpälillä. Mitä se saavuttaa tässä elämässä joka on niin vaivalloista ja ilotonta? Saa ruokaa ja lisääntyy niin että sama elämä voi alkaa uudestaan uusissa yksilöissä."
      (lainaus johdannosta)
      Useimmat vastaisivat enempää ajattelematta että lapseni ja heidän lapsensa, elämän jatkumo tai jopa hitunen omaa kuolemattomuutta, mutta siihen ajatukseen yhdistyvät aina henkilökohtainen ja yleismaailmallinen. Elämän jatkuminen uusissa yksilöissä jotka vievät edelleen geeniperimäämme on lajien bilogiaan sisäänrakennettu funktio, automaattinen tapahtuma, johon voimme vaikuttaa vain kieltäytymällä hankkimasta lapsia. Sekin on tietoinen valinta ja sinänsä kunnioitettava, oli syy mikä tahansa.
      Useimmat vanhemmat toivovat lapsilleen parempaa (tai ainakin helpompaa) tulevaisuutta kuin heillä itsellään oli. Miten se "parempi " sitten mitataan? Elintason parantumisessa, koulutuksen, terveydenhoidon, varallisuuden parametreissä? Miten tämä yksilöllinen onnen tavoittelu korreloituu ihmiskunnan edun ja maapallomme mahdollisuuden kannattaa hyvää elämää edelleenkin?

      • "Miten tämä yksilöllinen onnen tavoittelu korreloituu ihmiskunnan edun ja maapallomme mahdollisuuden kannattaa hyvää elämää edelleenkin?" kysyy Paloma.

        Siinäpä onkin tuhannen taalan kysymys, ja niin iso, että se "kannattaa" siirtää niiden asioiden joukkoon, joihin ei voi vaikuttaa. Mieluummin tietysti unohtaa koko juttu, vaikka se käy päivä päivältä vaikeammaksi. Jo korona on laittanut meidät polvilleen ja pakottanut ymmärtämään, että tulevaisuus tuo meille yhä enemmän sellaisia haasteita, joiden kohdalla olemme voimattomia ja neuvottomia. Yksi voitettu maraton ei ole loppu vaan lopun alku ?
        "Maailmaloppu ei ole tulossa, se on menossa" (Eero Paloheimo).

        Anteeksi synkkyyteni, mutta tällainen on oma tulevaisuuden näkyni. Toivoisin, että se olisi valoisampi muilla, ja itselläni tietysti myös..))

        Jos joku ajattelisi asioita yhtä synkästi, kysyisinkin, mihin kukin tulevaisuuden toivonsa perustaa, miten pärjää oman angstinsa, ahdistuksensa, kanssa ?
        Jos vastauksista voi mitään päätellä, aika monella on sittenkin usko johonkin ihmistä isompaan: Jumalaan, varjelukseen, kohtaloon, millä nimellä sitten kutsutaankin sitä tilaa, missä on ymmärtänyt ihmistiedon vajavaisuuden, ymmärryksen ja voimien vähäisyyden ja jättäytynyt luottamuksen ja armon varaan. Minulle ei ole jäänyt muita vaihtoehtoja.
        Jumalan luo ei nousta, sinne pudotaan.


    • Tulevaisuuden näkymät eivät ole lapsillemme saati lastenlapsillemme lupaavat.

      Demeterin kirjoitus oli pysähdyttävä.

      Esikoisen ja hänen vaimonsa ystäväpiiri on laaja.
      Hyvin toimeentulevia ihmisiä. Vain kahdella/kymmenestä heidän ystäväpariskunnilla on yksi lapsi.

      Uskon, että sodat, pakolaisvirrat, kulkutaudit, luonnonkatasrofit jne. pistävät nuoret ajattelemaan jälkeläisten hankkimista tähän epävakaaseen maailmaan.

      Ymmärrän ja itseasiassa tilanne on sama myös kumppaninikin suvussa. Hänen lapsillaan vain yhdellä on lapsia ja vain yhdellä lapsenlapsi. Hekin ovat sanoneet, että eivät halua lapsia.

      Eilen vietimme iltaa lasteni ja heidän puolisoittensa kanssa. Tuntuu hyvältä kun heillä elämäntilanme on tasapainossa, kuopuskin on saanut opintojaan tukevan kesätyöpaikan.

      Kannan huolta kuten kaikki äidit/isät kantavat omista lapsistaan.

      Demeter viittasi tyyneysrukoukseen. Sopiva rukous nykyisten epävakaiden aikojen edessä.

      "Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan."

      • Anonyymi

        Onko se nyt äitimuorin asia selitellä lastensa lapsettomuutta yleisellä palstalla? Lapsettomuus on arka ja traumaattinen asia. Miten tuo hyvin toimeentulevuus asiaan liittyy? Päinvastoin hyvinvoivat ovat elämään uskovia ja haluavat lapsia. Aina on ollut kulkutauteja ja ne on voitettu, rokotukset auttavat.


    • Anonyymi

      Kiva että keski-ikäinen opiskelija on saanut kesätyöpaikan.

      • Tietämättömiä pitää opettaa, joten....

        "Keski-ikä tarkoittaa ihmisen ikäkautta nuoruuden ja vanhuuden välissä. Collins Dictionaryn mukaan keski-ikä ajoittuu suurin piirtein elinvuosille 40–60. Oxford English Dictionary antaa samankaltaisen määritelmän, mutta vuosille 45–60."

        Kuopus on 31-vuotias.


    • Minä olen myös miettinyt tuota perheiden pienenemistä, mutta en ole sitä yhdistänyt niinkään pessimismiin tulevaisuudesta, vaan pikemminkin ajan henkeen: hedonismiin, yksilöllisyyteen ja yleensäkin elämäntyyliin, jossa oman itsensä toteuttaminen on ensisijalla. Lapsia synnytetään yhä vanhempina ja aina vain vähemmän. Sodanjälkeinen babybuumi on nyt suurelta osalta eläkkeellä ja jo nykyään alle 15-vuotiaita on Suomessa vähemmän kuin yli 65-vuotiaita.
      Tämä väestön ikärakenne on täysin päinvastainen Eurooppaa ympäröivissä maissa, Afrikassa ja Aasiassa ja jotain seurauksia tästä tulee näkymään meidänkin yhteiskunnassamme. Renkaita vedessä...
      Olen aloittanut uuden Mazzarella-kirjan, joka on myös esseemuodossa ja käsittelee ikääntymistä: eräänlainen eläkkeelle jäävän päiväkirja. "Matkalla puoleen hintaan" lupaa lähipäivinä antoisaa ajanvietettä, nyt kun pääsiäiskokoontumiset ovat peruutettu tältä kertaa perheemme kesken: menemme ottamaan ensimmäisenrokotuspiikin perjantaina, ja lapset eivät halunneet altistaa meitä juuri enne rokotuksia.

      • Minä kertailen Mazzarellaa vuodelta 2000 "Kun kesä kääntyy" vanhenemisen taidosta.

        Pieni sitaatti kirjan takakannesta: "Että millaista on olla vanha ? Ei siinä kyllin, että eläkeiäiseen suhtaudutaan kuin lapsiin, meidän oletetaan myös käyttäytyvän lasten tavoin: olevan iloisia ja aktiivisia. Vanhojen ihmisten asema on ollut heikoin sellaisissa yhteisöissä missä on palvottu fyysistä kauneutta ja voimaa. Parhaiten he ovat selvinneet sellaisissa yhteisöissä, jotka ovat perustuneet jatkuvuuden varaan ja tarvinneet vanhempaa ihmistä perinteenkannattajiksi".

        Eli omat ennusteemme eivät hääviltä näytä..)) Vai olisiko pientä edistystä, lisärespektiä kuitenkin tullut sitten vuoden 2000 ?


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Minä kertailen Mazzarellaa vuodelta 2000 "Kun kesä kääntyy" vanhenemisen taidosta.

        Pieni sitaatti kirjan takakannesta: "Että millaista on olla vanha ? Ei siinä kyllin, että eläkeiäiseen suhtaudutaan kuin lapsiin, meidän oletetaan myös käyttäytyvän lasten tavoin: olevan iloisia ja aktiivisia. Vanhojen ihmisten asema on ollut heikoin sellaisissa yhteisöissä missä on palvottu fyysistä kauneutta ja voimaa. Parhaiten he ovat selvinneet sellaisissa yhteisöissä, jotka ovat perustuneet jatkuvuuden varaan ja tarvinneet vanhempaa ihmistä perinteenkannattajiksi".

        Eli omat ennusteemme eivät hääviltä näytä..)) Vai olisiko pientä edistystä, lisärespektiä kuitenkin tullut sitten vuoden 2000 ?

        Kyllä ainakin minä olen iloinen ja aktiivinen ja ihan arvostettu omissa piireissäni. On neljä hyvin toimeentulevaa lasta ja 11 lastenlasta ja jo 3 lastenlastenlastakin. Jo on surkeasti asiat, kun ei lapsia uskalla hankkia.


      • demeter1 kirjoitti:

        Minä kertailen Mazzarellaa vuodelta 2000 "Kun kesä kääntyy" vanhenemisen taidosta.

        Pieni sitaatti kirjan takakannesta: "Että millaista on olla vanha ? Ei siinä kyllin, että eläkeiäiseen suhtaudutaan kuin lapsiin, meidän oletetaan myös käyttäytyvän lasten tavoin: olevan iloisia ja aktiivisia. Vanhojen ihmisten asema on ollut heikoin sellaisissa yhteisöissä missä on palvottu fyysistä kauneutta ja voimaa. Parhaiten he ovat selvinneet sellaisissa yhteisöissä, jotka ovat perustuneet jatkuvuuden varaan ja tarvinneet vanhempaa ihmistä perinteenkannattajiksi".

        Eli omat ennusteemme eivät hääviltä näytä..)) Vai olisiko pientä edistystä, lisärespektiä kuitenkin tullut sitten vuoden 2000 ?

        Luin juuri romaninaisista, jotka romanihameen valitessaan sitoutuvat romaniyhteisön sääntöihin, jossa vanhempien ihmisten kunnioitus on ensisijalla. Hyvät tavat ja kielenkäyttö vanhemman ihmisen läsnäollessa jne. Naiset kertoivat, että kun he valitsivat romanipukeutumisen he tietoisesti asettavat itsensä rasismille alttiiksi ja ammatin valinta mahdollisuudet kapenivat. Työpukuja he eivät voi käyttää paikoissa joissa, liikkuu vanhempaa romaniväestöä. Romanipuku sitoo heidät perinteisiin.

        Joten siinäpä olisi miettimistä miksi me valkolaiset emme noudata perinteitä. Eihän siitä lie kuin noin sata vuotta kun suomalaiset kunnioittivat pukeutumisellaan ja käytöksellään vanhempia ihmisiä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä ainakin minä olen iloinen ja aktiivinen ja ihan arvostettu omissa piireissäni. On neljä hyvin toimeentulevaa lasta ja 11 lastenlasta ja jo 3 lastenlastenlastakin. Jo on surkeasti asiat, kun ei lapsia uskalla hankkia.

        Noin minäkin kuvittelen olevani: iloinen ja aktiivinen jälkikasvuni seurassa, Ano 12.46, ainakin vielä kun olen suht.terve ja toimintakykyinen.

        Olen kuitenkin joutunut todistamaan, että ikääntyneen arvostus voi laskea silloin kun hänellä ei ole enää "annettavaa", kun tulee aika, jolloin hän ei ole avun antaja vaan avun tarvitsija.
        Toivoa tietysti sopii. että jokainen meistä saisi ansaitsemansa arvostuksen myös elämän viime vaiheissa. Sinulla, Ano, on varmasti siihen hyvät mahdollisuudet: noin paljon jälkikasvua omaa elämää rikastuttamassa..))


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Luin juuri romaninaisista, jotka romanihameen valitessaan sitoutuvat romaniyhteisön sääntöihin, jossa vanhempien ihmisten kunnioitus on ensisijalla. Hyvät tavat ja kielenkäyttö vanhemman ihmisen läsnäollessa jne. Naiset kertoivat, että kun he valitsivat romanipukeutumisen he tietoisesti asettavat itsensä rasismille alttiiksi ja ammatin valinta mahdollisuudet kapenivat. Työpukuja he eivät voi käyttää paikoissa joissa, liikkuu vanhempaa romaniväestöä. Romanipuku sitoo heidät perinteisiin.

        Joten siinäpä olisi miettimistä miksi me valkolaiset emme noudata perinteitä. Eihän siitä lie kuin noin sata vuotta kun suomalaiset kunnioittivat pukeutumisellaan ja käytöksellään vanhempia ihmisiä.

        Kyllä niissä valtavästön perinnetuohivirsuissa ja pitkissä sarkahameissa olisi ikävä töitä tehdä vaikka nykyajan sairaalassa. Romanit voivat kunnioittaa omia vanhuksiaan, mutta aika usein ovat romaninaiset tunkeutuneet jotain kaupittelemalla valkolaisvanhusten kotiin ja ryöstäneet. Saattaa se perinneasu olla myös suoja, ettei tarvitse esim. siivoojaksi alkaa. Koulutustaso kun on alhainen, ei ole monia töitä edes tarjolla.


      • korppis kirjoitti:

        Luin juuri romaninaisista, jotka romanihameen valitessaan sitoutuvat romaniyhteisön sääntöihin, jossa vanhempien ihmisten kunnioitus on ensisijalla. Hyvät tavat ja kielenkäyttö vanhemman ihmisen läsnäollessa jne. Naiset kertoivat, että kun he valitsivat romanipukeutumisen he tietoisesti asettavat itsensä rasismille alttiiksi ja ammatin valinta mahdollisuudet kapenivat. Työpukuja he eivät voi käyttää paikoissa joissa, liikkuu vanhempaa romaniväestöä. Romanipuku sitoo heidät perinteisiin.

        Joten siinäpä olisi miettimistä miksi me valkolaiset emme noudata perinteitä. Eihän siitä lie kuin noin sata vuotta kun suomalaiset kunnioittivat pukeutumisellaan ja käytöksellään vanhempia ihmisiä.

        Romaanikultturi on onnistunut säilyttämään omat perinteensä, hyvässä ja pahassa.
        Käsittääkseni heillä on vielä voimassa verikostokin, näin minulle on kerrottu.

        Sellainen ristiriita siinä ja ehkä myös muissakin oman kulttuurinsa vaalijoissa on, että vaikka he eivät suostu tinkimään omastaan, he ovat kuitenkin valmiit käyttämään yhteiskunnan palveluja ja sosiaaliturvaa siinä kuin kantaväestökin.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Romaanikultturi on onnistunut säilyttämään omat perinteensä, hyvässä ja pahassa.
        Käsittääkseni heillä on vielä voimassa verikostokin, näin minulle on kerrottu.

        Sellainen ristiriita siinä ja ehkä myös muissakin oman kulttuurinsa vaalijoissa on, että vaikka he eivät suostu tinkimään omastaan, he ovat kuitenkin valmiit käyttämään yhteiskunnan palveluja ja sosiaaliturvaa siinä kuin kantaväestökin.

        Ovat yliedustettuina sosiaalipalvelujen ja vankilapalvelujen käyttäjinä.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Romaanikultturi on onnistunut säilyttämään omat perinteensä, hyvässä ja pahassa.
        Käsittääkseni heillä on vielä voimassa verikostokin, näin minulle on kerrottu.

        Sellainen ristiriita siinä ja ehkä myös muissakin oman kulttuurinsa vaalijoissa on, että vaikka he eivät suostu tinkimään omastaan, he ovat kuitenkin valmiit käyttämään yhteiskunnan palveluja ja sosiaaliturvaa siinä kuin kantaväestökin.

        joo mutta niitten kanssalispuku on outo ilmestys ARKIPÄIVÄNÄKI katukuvassa,
        ei ollenkaan hyväksyttävä näky,
        ne raukat ei ymmärrä että kansallispuku on juhla asu EI arkivaate,

        ne ei sopeudu tuhannen vuodenkaan kuluttua länsimaiseen kultuuriin,
        niillä on tooooosi hidas äly,,, siinäsuhteessa,

        muualla euroopassakaan romaneilla ei arkisin ole kansallispua päällään,
        siellä ramaanit sulautuu tavallisen kansaan hyvin
        tekvät työtä samoin kuin muutki kansalaiset, romaanit usein euroopassa ovet taitelijoita esiintyvät yökerhoissa suurissakin tanssi ja laulu ohjelmistossa,


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Noin minäkin kuvittelen olevani: iloinen ja aktiivinen jälkikasvuni seurassa, Ano 12.46, ainakin vielä kun olen suht.terve ja toimintakykyinen.

        Olen kuitenkin joutunut todistamaan, että ikääntyneen arvostus voi laskea silloin kun hänellä ei ole enää "annettavaa", kun tulee aika, jolloin hän ei ole avun antaja vaan avun tarvitsija.
        Toivoa tietysti sopii. että jokainen meistä saisi ansaitsemansa arvostuksen myös elämän viime vaiheissa. Sinulla, Ano, on varmasti siihen hyvät mahdollisuudet: noin paljon jälkikasvua omaa elämää rikastuttamassa..))

        Uskon että minusta pidetään ihan itseni takia, ei siksi että olisi rahallista annettavaa. Lapsilla ja lastenlapsilla on on hyvät koulutukset ja työpaikat, eivät ole rahojani vailla. Itse ajattelen, että kun ollaan niin hyviä veronmaksajia monta kasvatettu ja koulutettu ja he taas puolestaan tehneet osansa, voi odottaa yhteiskunnaltakin apua tarvittaessa. Lastenlapset vierailee usein ja auttaa raskaammissa pihatöissä. Heidän seura on myös virkistävää, en tykkää aina olla senioripiireissä.
        Outoa kun olette noin lapsivastaisia, Suomessa syntyy ihan liian vähän vauvoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        joo mutta niitten kanssalispuku on outo ilmestys ARKIPÄIVÄNÄKI katukuvassa,
        ei ollenkaan hyväksyttävä näky,
        ne raukat ei ymmärrä että kansallispuku on juhla asu EI arkivaate,

        ne ei sopeudu tuhannen vuodenkaan kuluttua länsimaiseen kultuuriin,
        niillä on tooooosi hidas äly,,, siinäsuhteessa,

        muualla euroopassakaan romaneilla ei arkisin ole kansallispua päällään,
        siellä ramaanit sulautuu tavallisen kansaan hyvin
        tekvät työtä samoin kuin muutki kansalaiset, romaanit usein euroopassa ovet taitelijoita esiintyvät yökerhoissa suurissakin tanssi ja laulu ohjelmistossa,

        Ketä vielä keksitte haukkua ? Mistä te tiedätte, mitkä tavat romaneilla on
        kansallispukuihin nähden ? Asu on perinteinen romanien asu. Onko se kansallispuku ?

        Saako Aslak kuitenkin käyttää neljäntuulen lakkia arkisin ?
        Eikö se kuuluu kansallisasuun ?
        Ei se ainakaan muun suomalaisen väestön asu ole.


      • demeter1 kirjoitti:

        Romaanikultturi on onnistunut säilyttämään omat perinteensä, hyvässä ja pahassa.
        Käsittääkseni heillä on vielä voimassa verikostokin, näin minulle on kerrottu.

        Sellainen ristiriita siinä ja ehkä myös muissakin oman kulttuurinsa vaalijoissa on, että vaikka he eivät suostu tinkimään omastaan, he ovat kuitenkin valmiit käyttämään yhteiskunnan palveluja ja sosiaaliturvaa siinä kuin kantaväestökin.

        Heh, yleensä en jaksa korjata tekemiäni kirjoitusvirheitä, mutta nyt tuli klasiinen moka: ei "romaanikulttuuri" vaan romanikulttuuri..))


      • demeter1 kirjoitti:

        Heh, yleensä en jaksa korjata tekemiäni kirjoitusvirheitä, mutta nyt tuli klasiinen moka: ei "romaanikulttuuri" vaan romanikulttuuri..))

        Ja toinen: "klassinen", ei klasiinen...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ketä vielä keksitte haukkua ? Mistä te tiedätte, mitkä tavat romaneilla on
        kansallispukuihin nähden ? Asu on perinteinen romanien asu. Onko se kansallispuku ?

        Saako Aslak kuitenkin käyttää neljäntuulen lakkia arkisin ?
        Eikö se kuuluu kansallisasuun ?
        Ei se ainakaan muun suomalaisen väestön asu ole.

        jooo mutta romaanien kansallipuku hirmu kauhean suurine hameineen t a s k u i n e e n
        on tosi kauhistus suomen maisemissa,
        mikä siinä on ettei suomen romaanit ota esimerkkiä EUROOPAN romaneista, niilä ON ihan tavalliset asut ihan samanlaiset kuin valtaväestölläki, ne ei sillä erotu valtaväestöstä, MIKSI helekutissa suomen romaanit haluaa välttämättä näyttäytyä inhottavissa tuman näkösissä kansallispuvuissaan kun kaikki tietää että niihin piilotetaan varastettua tavaraa kaupoissa, ym.
        hävetkää
        sopeutukaa vihdoin suomen kultuuriin,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        jooo mutta romaanien kansallipuku hirmu kauhean suurine hameineen t a s k u i n e e n
        on tosi kauhistus suomen maisemissa,
        mikä siinä on ettei suomen romaanit ota esimerkkiä EUROOPAN romaneista, niilä ON ihan tavalliset asut ihan samanlaiset kuin valtaväestölläki, ne ei sillä erotu valtaväestöstä, MIKSI helekutissa suomen romaanit haluaa välttämättä näyttäytyä inhottavissa tuman näkösissä kansallispuvuissaan kun kaikki tietää että niihin piilotetaan varastettua tavaraa kaupoissa, ym.
        hävetkää
        sopeutukaa vihdoin suomen kultuuriin,

        En pidä ollenkaan rumina romanien vaatteita eikä minua häiritse mitenkään romanien tapa pukeutua eikä ole koskaan tullut mieleen ajatella, että heidän vaatteensa olisivat varta vasten varastamisen takia sellaiseksi suunniteltu kuin ne ovat.

        "Valkolaisetkin" varastelevat valitettavasti, oletko rasisti pannut merkille ?
        Eräs "valkolainen" juuri eilen varasti ns. "juoksukaljataktiikalla" kaljapakkauksen
        lähi-Alepasta siellä asioidessani.
        Kaljat kainaloon ja juosten tuhatta ja sataa kassan ohi ulos kaupasta.
        Eikä kukaan huutele palstoilla,
        mutta romanit ja maahanmuuttajat ovat aina eräitten hampaissa.

        Mikä siinä on, että joillakin ihmisillä pitää aina olla joku hampaissa ?
        Kuinka paljon ihmisen täytyy moittia muita,
        että tuntisi itsensä "hyväksi" ihmiseksi ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        joo mutta niitten kanssalispuku on outo ilmestys ARKIPÄIVÄNÄKI katukuvassa,
        ei ollenkaan hyväksyttävä näky,
        ne raukat ei ymmärrä että kansallispuku on juhla asu EI arkivaate,

        ne ei sopeudu tuhannen vuodenkaan kuluttua länsimaiseen kultuuriin,
        niillä on tooooosi hidas äly,,, siinäsuhteessa,

        muualla euroopassakaan romaneilla ei arkisin ole kansallispua päällään,
        siellä ramaanit sulautuu tavallisen kansaan hyvin
        tekvät työtä samoin kuin muutki kansalaiset, romaanit usein euroopassa ovet taitelijoita esiintyvät yökerhoissa suurissakin tanssi ja laulu ohjelmistossa,

        Onpa sinulla epätodellinen kuva romanien elämästä Euroopassa.
        Aniharvoin yökerhoissa Euroopassa romania nähdään esiintymässä.
        Romanit ovat surkeassa asemassa ympäri Eurooppaa lukuunottamatta
        pohjoismaita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En pidä ollenkaan rumina romanien vaatteita eikä minua häiritse mitenkään romanien tapa pukeutua eikä ole koskaan tullut mieleen ajatella, että heidän vaatteensa olisivat varta vasten varastamisen takia sellaiseksi suunniteltu kuin ne ovat.

        "Valkolaisetkin" varastelevat valitettavasti, oletko rasisti pannut merkille ?
        Eräs "valkolainen" juuri eilen varasti ns. "juoksukaljataktiikalla" kaljapakkauksen
        lähi-Alepasta siellä asioidessani.
        Kaljat kainaloon ja juosten tuhatta ja sataa kassan ohi ulos kaupasta.
        Eikä kukaan huutele palstoilla,
        mutta romanit ja maahanmuuttajat ovat aina eräitten hampaissa.

        Mikä siinä on, että joillakin ihmisillä pitää aina olla joku hampaissa ?
        Kuinka paljon ihmisen täytyy moittia muita,
        että tuntisi itsensä "hyväksi" ihmiseksi ?

        olet itse samaa porukkaa ei teienkää sua ne haittaa,
        yleissivistykseen kuuluu sopeutua kulttuuriin,
        mieti

        miksi euroopassa muut romaanit sulautuu kansaa niitä ei siellä erota valta väestöstä jos joku ei kerro, ne käy oikeesti töissä

        miksi suomen mutiliset käyttäytyy kuin eivät haluaiskaan sopeutua yhteikuntaan,
        noo ompa on syy jos niitä tarkkaillaa enemmän,


      • Anonyymi kirjoitti:

        olet itse samaa porukkaa ei teienkää sua ne haittaa,
        yleissivistykseen kuuluu sopeutua kulttuuriin,
        mieti

        miksi euroopassa muut romaanit sulautuu kansaa niitä ei siellä erota valta väestöstä jos joku ei kerro, ne käy oikeesti töissä

        miksi suomen mutiliset käyttäytyy kuin eivät haluaiskaan sopeutua yhteikuntaan,
        noo ompa on syy jos niitä tarkkaillaa enemmän,

        Huomenta Korvesta@

        Kirjoitukseni romaniväestön vanhempien ihmisten kunnioituksesta (koskee niin naisia kuin miehiäkin) poiki rasistisia kannanottoja.

        Syvällä on ennakkoluulot, asenteet ja yleistäminen. Täällä korvessa en ole kokenut en kuullut kertomianne tarinoita. Joskus nuoruudessa 1950-luvulla olen kuullut, että romanimies puukotti toista.

        Kaupoissa kiinnittyy huomio kauniisiin romaninaisiin ja siisteihin miehiin. Yhtenä iltana näin nuorisojoukon hengailevan Prisman hissikäytävällä. Keskipiste oli hyvin kaunis romanityttö vielä valkolaisvaatteissa, romanipoika siisteissä muodikkaissa vaatteissa. Valkolaiset ja romanit kuten nuoret ylipäätään. Ihan sulassa sovussa pelehtivät keskenään.

        Tässä lähistöllä asuu romaniperhe kauniissa puisessa talossa, jonka ovat entisöineet kauniiksi. Vanhemmat käyvät töissä ja poika koulua.

        Liekö sienne isoille kirkoille asuttunut levottomampi seurakunta eri kansalaisuuksia ja heimoja kuin tänne maalle.

        Sairaalassa näin monikansallisia työntekijöitä käyttäen esim. hijab-huiveja.
        Raavaat irakilaiset miehet luutun vartessa tavarataloissa siivoojana ja eri kansalaisuuksia edustavat nuoret hyllujen täyttäjänä ja varastoyöissä.

        Täällä on romanimiehillä hevostalleja ja perinteinen raviurheilu on heillle elinkeino. Avioituneet romaninaiset ovat kotiäitejä.

        Nin, jotta suomalaiset ovat hiljaa sekoittumassa monikansallisiksi eikä seka-avioliitot romaaniväestössäkään ole uisi ilmiö.


    • Anonyymi

      Pitäiskö sellainen löytää? En ole tullut ajatelleeksi. Ehkä niin että elän päivän kerrallaan juuri sellaisena kuin olen.

    • Tuota, että pariskunta ei hanki lapsia, voidaan jostakin näkökulmasta katsottuna pitää ekotekona. Kun ollaan jo aika yksimielisiä siitä, että maapallon suurin ongelma on liiallinen väestönkasvu. Etenkin hyvinvointivaltion asujan hiilijalanjälki on luvattoman suuri ja samaan elintasoon pyrkii tietysti myös kehittyvien maiden väestö.

      Tietysti meidän huoltosuhde vääristyy kaiken aikaa, mutta onko viisasta yrittää korjata sitä tuottamalla vielä suurempia ongelmia ?

      • Anonyymi

        Kyllä nämä maahanmuuttajat tekee lapsia kantaväestönkin edestä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä nämä maahanmuuttajat tekee lapsia kantaväestönkin edestä.

        Näinhän se on, Ano 12.58, onhan se avoimesti myönnettykin, että jo meidän huoltosuhde vaatii maahanmuuttajien panosta. "Oma väki" kun ei halua tehdä niitä tehtäviä, mihin maahanmuuttajat täällä sijoittuvat, palvelu-ja hoiva-alalle.


      • Ekotekona ei mitenkään loppuun asti ajateltu asia, koska ei väestön eksponentiaalinen kasvu tapahdu meidän maissamme ja sillä tekeekö esim. suomalainen pari yhden tai kaksi lasta ei ole globaalisti mitään merkitystä paitsi siten, että väestön vanhetessa ja syntyvyyden pienentyessä tulee vain enemmän ja enemmän tarvetta ottamaan vastaan muualta tulijoita. Jos kuuluisin niihin jotka pelkäävät demografian muutoksia ja katukuvan ihmisvilinän väriskaalan muuttumista niin olisi huolissani. Mutta kun en.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Ekotekona ei mitenkään loppuun asti ajateltu asia, koska ei väestön eksponentiaalinen kasvu tapahdu meidän maissamme ja sillä tekeekö esim. suomalainen pari yhden tai kaksi lasta ei ole globaalisti mitään merkitystä paitsi siten, että väestön vanhetessa ja syntyvyyden pienentyessä tulee vain enemmän ja enemmän tarvetta ottamaan vastaan muualta tulijoita. Jos kuuluisin niihin jotka pelkäävät demografian muutoksia ja katukuvan ihmisvilinän väriskaalan muuttumista niin olisi huolissani. Mutta kun en.

        "Väestötiede eli demografia on tieteenala, joka tutkii väestön kehitystä, suuruutta ja rakennetta sekä väestössä tapahtuvia muutoksia. Väestön tilan suhteen väestötieteessä tarkastellaan esimerkiksi väestön määrää, ikä-, sukupuoli- ja siviilisäätyrakennetta sekä alueellista jakautumista. Wikipedia"

        Oli outo sana minulle, joten oli pakkp tarkastaa. Tässähän se aika meneekin, kun täytyy opiskella välillä. Harmi, että huomenna en muista enää.


      • Paloma01 kirjoitti:

        Ekotekona ei mitenkään loppuun asti ajateltu asia, koska ei väestön eksponentiaalinen kasvu tapahdu meidän maissamme ja sillä tekeekö esim. suomalainen pari yhden tai kaksi lasta ei ole globaalisti mitään merkitystä paitsi siten, että väestön vanhetessa ja syntyvyyden pienentyessä tulee vain enemmän ja enemmän tarvetta ottamaan vastaan muualta tulijoita. Jos kuuluisin niihin jotka pelkäävät demografian muutoksia ja katukuvan ihmisvilinän väriskaalan muuttumista niin olisi huolissani. Mutta kun en.

        Totta, lapsia syntyy sinne, minne niitä ei pitäisi syntyä, noin kärjistäen, Paloma.

        Mutta kun nyt on niin muodikasta puhua globaalista vastuusta, niin eikös sitä sopisi soveltaa tähänkin: lapsi kuin lapsi...?


      • Paloma01 kirjoitti:

        Ekotekona ei mitenkään loppuun asti ajateltu asia, koska ei väestön eksponentiaalinen kasvu tapahdu meidän maissamme ja sillä tekeekö esim. suomalainen pari yhden tai kaksi lasta ei ole globaalisti mitään merkitystä paitsi siten, että väestön vanhetessa ja syntyvyyden pienentyessä tulee vain enemmän ja enemmän tarvetta ottamaan vastaan muualta tulijoita. Jos kuuluisin niihin jotka pelkäävät demografian muutoksia ja katukuvan ihmisvilinän väriskaalan muuttumista niin olisi huolissani. Mutta kun en.

        Afrikassa, liikakansoitusta, joka aiheuttaa nälänhätää, miehet lähtevät suurin joukoin etsimään parempaa elämää Euroopasta.
        Ne, jotka jäävät sotivat keskenään, naisten ja tyttöjen elämä ei ole kadehdittavaa, tytöt synnyttävät jo lapsina lapsia.

        Eurooppa, kansainvaellusten päätepiste, huumausaineita, rikollisuutta, ihmiskauppaa.
        Taistelua rahasta.

        Kauko-idässä, ei ollut häävi elintaso missään käymissäni maissa (oppaat kertoivat maiden oloista) lasten tekoa siirretään (sitkun).

        HongKongissa esim. nuoret, koska eivät pysty itsenäiseen asumiseen eivät avioidu. Jos asunto löytyisi se olisi kallis hanke koko elämä menisi asuntovelan maksuun.

        Hedonismiako, yksilöllisyyttä ja elämäntyyliä, jossa yksilö on ensisijalla.

        Sitähän me kaikki tavoittelemme, minulle ja läheisillemme, eikö vain?

        Kyllä se oma napa on lähin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä nämä maahanmuuttajat tekee lapsia kantaväestönkin edestä.

        Ihana hyvä että tekevät, uusia suomalaisia ..

        Pirre


    • Anonyymi

      Miksi tuollainen pitäisi tietää ? Vähiten kiinnostava .

      • Anonyymi

        "Miksi tuollainen pitäisi tietää ? Vähiten kiinnostava ."

        Samoin ajattelin, mutta nythän on kirjamainos, joka täytyisi lukea ensin ja alkaa siten pohtia lukemansa kirjan mietteitä. Lueskelin sitä tuolta kirja suosituksista, mutta ei ole minun "heiniäni", siis en aio edes lukea enempää.

        Tuli mieleeni lukionaikainen tehtävä, jossa täytyi tulkita joku runo ja minä tietenkään en ollut lukenut läksyjäni, jossa sitten tulkittiin sitä runoa ja minä kirjoitin oman näkemykseni siitä, joka oli t i e t e n k i n nollanarvoinen, koska en ollut samaistuntu siihen arvosteluun.

        Tietenkin voin kertoa, mikä minun "elämäni tarkoitus" oli, joka ei liity mihinkään "kirjaviisauksiin" tai toisten tulkintoihin, koska ei silloin ollut mielessä, kuin oman elämänsä järjestäminen siedettävään toimeentuloon ja vakaaseen taloudellisen tasapainoon.

        Alle 18- vuotiaana olin jo huolissani, kuinka löydän puolison, koska ketään en rakastanut ja edellen "kiireeni" paljastui, kun siskoni meni avioon.

        Löysinhän minä sitten miehen, joka rakasti minua ja yhdessä oli yhteinen tavoite, että oma koti ja kaksi lasta. Olihan siinä säästämistä, mutta yhdessä sen teimme.

        Mitä voi elämältä muuta toivoa, kuin aluksi onnellinen perhe, joista lapsia ja nyt lapsenlapsia. Tämä on mielestäni minun elämäni tarkoitus, ilman kirjoja lukematta!D


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Miksi tuollainen pitäisi tietää ? Vähiten kiinnostava ."

        Samoin ajattelin, mutta nythän on kirjamainos, joka täytyisi lukea ensin ja alkaa siten pohtia lukemansa kirjan mietteitä. Lueskelin sitä tuolta kirja suosituksista, mutta ei ole minun "heiniäni", siis en aio edes lukea enempää.

        Tuli mieleeni lukionaikainen tehtävä, jossa täytyi tulkita joku runo ja minä tietenkään en ollut lukenut läksyjäni, jossa sitten tulkittiin sitä runoa ja minä kirjoitin oman näkemykseni siitä, joka oli t i e t e n k i n nollanarvoinen, koska en ollut samaistuntu siihen arvosteluun.

        Tietenkin voin kertoa, mikä minun "elämäni tarkoitus" oli, joka ei liity mihinkään "kirjaviisauksiin" tai toisten tulkintoihin, koska ei silloin ollut mielessä, kuin oman elämänsä järjestäminen siedettävään toimeentuloon ja vakaaseen taloudellisen tasapainoon.

        Alle 18- vuotiaana olin jo huolissani, kuinka löydän puolison, koska ketään en rakastanut ja edellen "kiireeni" paljastui, kun siskoni meni avioon.

        Löysinhän minä sitten miehen, joka rakasti minua ja yhdessä oli yhteinen tavoite, että oma koti ja kaksi lasta. Olihan siinä säästämistä, mutta yhdessä sen teimme.

        Mitä voi elämältä muuta toivoa, kuin aluksi onnellinen perhe, joista lapsia ja nyt lapsenlapsia. Tämä on mielestäni minun elämäni tarkoitus, ilman kirjoja lukematta!D

        "oman elämänsä järjestäminen siedettävään toimeentuloon ja vakaaseen taloudellisen tasapainoon."
        Näinhän se menee, useamman kohdalla. Tämä on hyvä esimerkki siitä miten rakennamme omaa, henkilökohtaista sisältöä elämällemme ja luomme sille tarkoitusta. Murrosiässä, kriisitilanteissa ja usein vanhentuessa monet alkavat kuitenkin pohtia kysymystä laajemmasti, löytää jonkinlaisen selityksen selityksen miksi , ei vain miten, missä ja milloin.
        Kytkeä oma elämä yhteen johonkin suurempaan tarkoitukseen.
        Ei kaikilla ole tarvetta siihen, eikä asia kiinnosta ja sen ok.
        Riittää että on tyytyväinen valintoihinsa ja edessä seesteinen vanhuus. Vielä vakavarainenkin :)


    • Anonyymi

      Mikä onni ihmiselle olla rasismi- ja kateusvapaa
      ja olla kantamatta kaunaa kellekään.
      Kateellisilla kaunankantajilla ja rasisteilla tuntuu olevan todella ahdistavaa ja raskasta.

      • Anonyymi

        Samoin ! Sydän on kevyt ilman kaunaa.
        Ennen korona-aikaa näin päivittäin maahanmuuttajia ulkona liikkuessani ja palveluammateissa usein
        eikä "värähdä" mikään kateusrekisterissä,
        puhumattakaan että tuntisin jostain syystä vihaa heitä kohtaan. Aivan outo ajatus.

        Korona-aikana kotonani on käynyt mitä mukavampia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.
        Läheiseni kotihoitajat ovat kaikki muualta maailmalta, Marokosta, Kongosta, Etiopiasta, Nigeristä, Keniasta, Filippiineiltä tai muualta.

        Ruokatilausten kotiinkuskaajat ovat myös lähes poikkeuksetta muualta kotoisin.
        Viimeinen oli Afganistanista, sitä edellinen Turkin kurdi.

        Iloitsen aina heidät nähdessäni, koska he ovat iloisia, avuliaita ja ystävällisiä ihmisiä.

        Olemalla itse ystävällinen saa ystävällisyyttä ja ystäviäkin.

        Paremmin tunnettuna se, jota pidät vihollisenasi voisi olla ystäväsi. . .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoin ! Sydän on kevyt ilman kaunaa.
        Ennen korona-aikaa näin päivittäin maahanmuuttajia ulkona liikkuessani ja palveluammateissa usein
        eikä "värähdä" mikään kateusrekisterissä,
        puhumattakaan että tuntisin jostain syystä vihaa heitä kohtaan. Aivan outo ajatus.

        Korona-aikana kotonani on käynyt mitä mukavampia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.
        Läheiseni kotihoitajat ovat kaikki muualta maailmalta, Marokosta, Kongosta, Etiopiasta, Nigeristä, Keniasta, Filippiineiltä tai muualta.

        Ruokatilausten kotiinkuskaajat ovat myös lähes poikkeuksetta muualta kotoisin.
        Viimeinen oli Afganistanista, sitä edellinen Turkin kurdi.

        Iloitsen aina heidät nähdessäni, koska he ovat iloisia, avuliaita ja ystävällisiä ihmisiä.

        Olemalla itse ystävällinen saa ystävällisyyttä ja ystäviäkin.

        Paremmin tunnettuna se, jota pidät vihollisenasi voisi olla ystäväsi. . .

        Suomalaiselle on mielestään terveellistä pitää välimatka tuntemattomiin, varmuuden vuoksi. Se ei ole vastaantulijan etnisestä taustasta riippuvainen varotoimi, vaan luontainen pidättyvyys, joka koskee kaikkia vieraita. Suomalainen ihminen ei useinkaan avaudu tuntemattomalle asioistaan ja innostu, vaan pitää hetken välimatkaa ja tarkkailee.
        Vierauden pelko on ihmiseen asettunut aikakausien mukana. On ollut parempi väistää ja varoa kuin mennä suoraan kohti. Meihin on jäänyt kuin perinnöksi se, että muualta tulleilta ei juuri hyvää ole ollut odotettavissa. Historiamme sen opettaa.

        Minusta on väärin ja ymmärtämätöntä, jos pidättyväisyyttä pidetään rasismina tai ennakkoluuloisuutena.
        Minua harmittaa, että olen sitä ikäluokka, jolle ei koulu antanut hyvää kielitaitoa, vaan opetus oli ulkolukua ja kielioppiknoppien käsittelyä. Lauseiden laatiminen ja ääntäminen ei ollut tarpeen, koska ilman muuta ymmärrettiin, etteivät oppilaat ikinä joudu ulkomaalaisten kanssa tekemisiin.
        Nyt on toisin, ja lapset oppivat juttelemaan vieraalla kielellä jo ennen rippikouluikää. Televisio antaa myös hyvän opin.

        Pidättyväisyys on usein kielitaidon puutetta. Me vanhat vielä opittiin häpeämään sitäkin vähää taitoa, joka meihin tarttui, kun kielioppivirheet tuomittiin ankarasti. Pelko nolatuksi joutumisesta istuu syvässä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaiselle on mielestään terveellistä pitää välimatka tuntemattomiin, varmuuden vuoksi. Se ei ole vastaantulijan etnisestä taustasta riippuvainen varotoimi, vaan luontainen pidättyvyys, joka koskee kaikkia vieraita. Suomalainen ihminen ei useinkaan avaudu tuntemattomalle asioistaan ja innostu, vaan pitää hetken välimatkaa ja tarkkailee.
        Vierauden pelko on ihmiseen asettunut aikakausien mukana. On ollut parempi väistää ja varoa kuin mennä suoraan kohti. Meihin on jäänyt kuin perinnöksi se, että muualta tulleilta ei juuri hyvää ole ollut odotettavissa. Historiamme sen opettaa.

        Minusta on väärin ja ymmärtämätöntä, jos pidättyväisyyttä pidetään rasismina tai ennakkoluuloisuutena.
        Minua harmittaa, että olen sitä ikäluokka, jolle ei koulu antanut hyvää kielitaitoa, vaan opetus oli ulkolukua ja kielioppiknoppien käsittelyä. Lauseiden laatiminen ja ääntäminen ei ollut tarpeen, koska ilman muuta ymmärrettiin, etteivät oppilaat ikinä joudu ulkomaalaisten kanssa tekemisiin.
        Nyt on toisin, ja lapset oppivat juttelemaan vieraalla kielellä jo ennen rippikouluikää. Televisio antaa myös hyvän opin.

        Pidättyväisyys on usein kielitaidon puutetta. Me vanhat vielä opittiin häpeämään sitäkin vähää taitoa, joka meihin tarttui, kun kielioppivirheet tuomittiin ankarasti. Pelko nolatuksi joutumisesta istuu syvässä.

        Hyvä kommentti, historian kautta nykypäivään. Suvaitsevuutta opin Suomen rajojen ulkopuolelta ja lapsiltani, jotka ovat nuoria aikuisia. Heitä ei voi manipuloida vanhoillisilla ennakkoluuloilla, ovat oppineet ilmaisemaan estoitta itseään.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Hyvä kommentti, historian kautta nykypäivään. Suvaitsevuutta opin Suomen rajojen ulkopuolelta ja lapsiltani, jotka ovat nuoria aikuisia. Heitä ei voi manipuloida vanhoillisilla ennakkoluuloilla, ovat oppineet ilmaisemaan estoitta itseään.

        Nuori aikuinen on parikymppinen, ei enää 30-40 vuotias. Kyllä sen ikäinen alkaa olla hyvinkin keski-ikäinen. Meidän keski- ikäiset lapset ovat hyvin avarakatseisia ja maailmaa nähneitä, vanhempiaan aikaisemmin päässeet matkustelemaan.On se noloa, kun vanha akka on lastensa opetettavana suvaitsevaisuudesta. Kyllä normaali suomalainen kasvatus on ollut suvaitsevaa ja onhan normaali 70-kymppinen saanut monenlaista koulutusta ja kosketusta muihin kansoihin ja kotimaassakin hyvin monenikäisiin. lastenlapset ovat oikeasti nuoria ja nuoria aikuisia. Ja eihän vain oman perhepiirin kanssa olla , seurataan aikaa ja ajan ilmiöitä laajasti. Mutta on näköjään tuollaisiakin tapauksia, jossain tynnyrissä korpiloukossa kasvaneita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaiselle on mielestään terveellistä pitää välimatka tuntemattomiin, varmuuden vuoksi. Se ei ole vastaantulijan etnisestä taustasta riippuvainen varotoimi, vaan luontainen pidättyvyys, joka koskee kaikkia vieraita. Suomalainen ihminen ei useinkaan avaudu tuntemattomalle asioistaan ja innostu, vaan pitää hetken välimatkaa ja tarkkailee.
        Vierauden pelko on ihmiseen asettunut aikakausien mukana. On ollut parempi väistää ja varoa kuin mennä suoraan kohti. Meihin on jäänyt kuin perinnöksi se, että muualta tulleilta ei juuri hyvää ole ollut odotettavissa. Historiamme sen opettaa.

        Minusta on väärin ja ymmärtämätöntä, jos pidättyväisyyttä pidetään rasismina tai ennakkoluuloisuutena.
        Minua harmittaa, että olen sitä ikäluokka, jolle ei koulu antanut hyvää kielitaitoa, vaan opetus oli ulkolukua ja kielioppiknoppien käsittelyä. Lauseiden laatiminen ja ääntäminen ei ollut tarpeen, koska ilman muuta ymmärrettiin, etteivät oppilaat ikinä joudu ulkomaalaisten kanssa tekemisiin.
        Nyt on toisin, ja lapset oppivat juttelemaan vieraalla kielellä jo ennen rippikouluikää. Televisio antaa myös hyvän opin.

        Pidättyväisyys on usein kielitaidon puutetta. Me vanhat vielä opittiin häpeämään sitäkin vähää taitoa, joka meihin tarttui, kun kielioppivirheet tuomittiin ankarasti. Pelko nolatuksi joutumisesta istuu syvässä.

        Suomalainen rasisti selittelee etnofobiaansa miten kuten taitaa.......


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Kannattaa lukea linkki, miksi romaaneja pidetään eriarvoisina kansalaisina, artikkelista selviää syitä.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa lukea linkki, miksi romaaneja pidetään eriarvoisina kansalaisina, artikkelista selviää syitä.

        Korppis

        Osataan kyllä lukea ihan itse ja on kokemusta ja tietoa erilaisista etnisistä ryhmistä ja kansallisuuksista eri puolilla maailmaa ja kotimaassa muuallakin kuin omalla paikkakunnalla.
        Pysyttele siellä noitakeitostesi parissa, niissä olet elementissäsi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa lukea linkki, miksi romaaneja pidetään eriarvoisina kansalaisina, artikkelista selviää syitä.

        Korppis

        Kiitos linkistä se valotti kyllä romanien asemaa eri puolilla Eurooppaa ainakin minulle. Toisaalta ihailtavaa miten sinnikkäästi he ovat pitäneet kiinni perinteistään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osataan kyllä lukea ihan itse ja on kokemusta ja tietoa erilaisista etnisistä ryhmistä ja kansallisuuksista eri puolilla maailmaa ja kotimaassa muuallakin kuin omalla paikkakunnalla.
        Pysyttele siellä noitakeitostesi parissa, niissä olet elementissäsi.

        "Pysyttele siellä noitakeitostesi parissa, niissä olet elementissäsi."

        Sinä taidat olla tyrmäämässä keskusteluja täällä, joten pysyisit itse siellä omien keitoksiesi ääressä, sillä täällä, ainakin minä haluan kirjoitella eri aiheista, vaikka osaisin itsekkin hakea niitä, mutta on kivempi, kun toisen kanssa vaihtaa mielipiteitä, ...niin, paitsi sinun, senkin ketjun pilaaja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Osataan kyllä lukea ihan itse ja on kokemusta ja tietoa erilaisista etnisistä ryhmistä ja kansallisuuksista eri puolilla maailmaa ja kotimaassa muuallakin kuin omalla paikkakunnalla.
        Pysyttele siellä noitakeitostesi parissa, niissä olet elementissäsi.

        Kirjoitustenne perusteella joillakin ei ole mitään tietoa ettekä ole yhden yhtä ulkomaalaista edes tavanneet.


      • Anonyymi
        Paloma01 kirjoitti:

        Kiitos linkistä se valotti kyllä romanien asemaa eri puolilla Eurooppaa ainakin minulle. Toisaalta ihailtavaa miten sinnikkäästi he ovat pitäneet kiinni perinteistään.

        Romanit i eperinteistään pysty pitämään kiinni kuin pohjoismaissa.
        Useimmissa muissa EU-maissa he ovat köyhiä - lähes kerjäläisiä.
        Asuvat hökkeileissä ilman mukavuuksia.


      • Anonyymi

    • Ollakseni täysin rehellinen niin minun on sanottava että suhtautumiseni romaneihin on monimutkainen. Teoriassa häpeän hieman omaa ennakkoluuloista asennettani, joka on muodostunut paitsi syntymäkotini vahvasti ennakkoluuloisesta ilmapiiristä (meitä lapsia käskettiin menemään piiloon ettei meitä varastettaisi ja muuta sen sellaista kotona ja kylillä lapsena kuultua) ja sitten muutama vaikea työpaikkasuhde romaniharjoittelijaan ja romanivanhempiin, jotka olivat vaikeita ja kyseenalaistivat lähes kaiken mitä teimme esikoulussa lasten kanssa.
      Nyt kun tuo kaikki tuli sanottua, niin olen tietoinen siitä, että ennakkoluulot istuvat tiukasti ja vaikka ne kuinka tiedostaisi, niin ne pulpahtelevat aina esiin tilanteen mukaan.
      Nyt kuitenkin, tässä ketjussakin on esiintynyt todellista, periaatteellista rasismia joka särähtää pahasti korvaan. Oliskohan se minun asiani, ketjun aloittajana, pyytää ne poistoon?
      Todennäköisesti minulle tekisi hyvää saada lisää myönteisiä ja positiivisia kokemuksia romanivähemmistöstä ja olen iloinen siitä että joillakin (esim. korppiksella) on niitä ja ne tuodaan framille.
      Mitä tulee vaatetukseen niin minulle on aivan samantekevää mitä pukuja he pitävät, heimovaatteitaan, vai valkolaisten. Minun omat huonot kokemukseni eivät perustu oikeastaan muuhun kuin asenteellisuuteen.
      Kyllä romaneilla on ollut ja on edelleen vaikeaa monissa Euroopan maissa, mutta joissakin, esim. Espanjassa heillä on oma alakulttuurinsa , jolla on kannatajansa.

      • Anonyymi

        Olen köyhimpiä romaneja tavannut muutamassa EU-maassa.
        Romaneja kohtaan valtavasti ennakkoluuloja,
        osa johtuu heistä itsestään ja osa "meistä".

        Asunnossamme on rutiköyhä romani tehnyt remonttia. Balkanilla.
        Hyvin tekikin ja tulimme aika hyviksi kavereiksi. Saimme apua myöhemminkin
        ja oli ilo maksaa palkkaa hyvin tehdystä työstä ihmiselle,
        jonka ihmisarvo yhteiskunnassa oli nollassa.

        Naapuriemme kauhistuminen kertoi asenteista romaneihin.
        He olivat melkein shokissa. Täysin järkyttyneitä.
        Olimme rikkoneet heidän "kulttuuriaan",
        jossa romaneja pidetään hylkytavarana.
        "Kuinka voitte päästää romanin edes sisälle ?!"

        Kutsuimme naapurit salaatille ja rakialle katsomaan hienosti tehtyä remonttia
        ja eniten toivoimme salaa mielessämme, että olisimme hiukan onnistuneet muuttamaan
        paikallisten asenteita.

        Toivon ja uskon, että kuilu kuroutuu joskus umpeen.

        Koska seuraavaksi todennäköisesti joku tuo romanien tekemät rikokset esiin,
        niin totean: Olen erittäin hyvin tietoinen niistä, että romanit mm. huijaavat ihmisiä Suomessa ja muualla. Olen myös pelännyt romaneja lapsena, koska aikuiset pelottelivat
        meitä lapsia: "Jos et ole kiltti mustalainen vie sinut!"

        Ei ole suuri synti olla pikkuisen idealisti ihmisten suhteen kunhan samaan aikaan on realisti,
        Ajattelen, että hidas kehitys kuilun umpeenkuromiseksi alkaa yksilötasolta.

        Jonkun on tultava toista vastaan, että "vihamieliset "leirit" voivat joskus tulevaisuudessa tuntea olevansa yksi ystävällismielisempi leiri, jossa suvaitaan ja ymmärretään toinen
        toisiaan kuin ihmiset konsanaan.

        Ystävällinen suhtautuminen ei maksa mitään, mutta se voi tehdä paljon hyvää ja
        se antaa hyvän mielen kummallekin osapuolelle.


    • Anonyymi

      Luin artikkelin, joka oli amnestyn laatima vetoomus kaikkialle, etenkin Eurooppaan, jossa kohtelu on hieman erilaista, kuin Suomessa. Intiasta ei mainittu, vaikka sieltähän on lähtöisin suurin osa näitä kiertäviä romaneita, ei suinkaan Romaniasta.

      On edellen pieni varaus tuohon heimoon, vaikka olen päässyt aikapaljon pois siitä pelosta, joka lapsena oli siinä syrjäkylässä, jossa asuimme. Hevoskuormittain niitä tuli tietenkin, jolloin lapset kamariin piilotettiin. Leipää netulivat hakemaan ja isännältä heiniä, joita usein (aina) saivatkin, mutta meillä eivät yöpyneet, kuten toiset majoittivat heitä yöksikin.

      Koulumatkat oli kamalimpia, kun pelkäsimme ja etenkin minä, jolle siskoni uskotteli, että hän kuuli nimeni mainittavan joltain mustalais pojalta, joten olen varmasti joku niiden poika! Tämä oli sitä sisar-rakkautta siihen aikaan.

      Olisihan noita "suakkunoita" enempikin, kuin he pystyivät "taikomaan" vihoissaan jonkun mielisairaalaan ja totisentotta, näinhän pääsi käymään.

      Teietenkin tämän pystyy tekemään myös Lapin shamaani, mutta olkoon se nyt ihan toinen juttu.

    • Anonyymi

      Veikkaan että 95% romaneista EU-maissa (pohjoismaiden ulkopuolella) asuvat slummeissa.
      Tsekissä. Slovakiassa, Sloveniassa, Unkarissa, Bulgariassa, Romaniassa jne.
      Rahaa heillä ei ole, koska heitä harvassa paikassa otetaan töihinkään.
      Tässä kuvassa on harvinaisuus, kivistä koottu talo,
      yleensä ne on koottu pellin- ja pahvinpaloista, jätekasoista haalituilla materiaaleilla.


      https://insajder.com/svet/romi-danes-po-vsem-svetu-praznujejo-svoj-dan

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Romaneja on kaikissa EU-maissa. Yhtä pennittömiä suurin osa.
        Heihin kohdistuu niin paljon ennakkoluuloja, että heitä harvoin otetaan töihinkään
        eikä heille ole paljon töitä, koska useimmissa maissa he eivät kelpaa kouluunkaan,
        he eivät voi oppia edes lukemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Romaneja on kaikissa EU-maissa. Yhtä pennittömiä suurin osa.
        Heihin kohdistuu niin paljon ennakkoluuloja, että heitä harvoin otetaan töihinkään
        eikä heille ole paljon töitä, koska useimmissa maissa he eivät kelpaa kouluunkaan,
        he eivät voi oppia edes lukemaan.

        Jos ketkä niin mustalaiset saavat katsoa peiliin, mistä mättää kohtelu.
        Porukka, joka osaa vaatia ja huutaa rasismia, sekä rahastaa sillä.
        Muutamat harvat tekee oikeita töitä Suomessa, usein hevosurheilun piirissä ja oli menneinä vuosina Lappeenrannassa poliisina.
        Kertoi lehtijutussa, että välillä ollut vaikeaa, saanut hävetä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ketkä niin mustalaiset saavat katsoa peiliin, mistä mättää kohtelu.
        Porukka, joka osaa vaatia ja huutaa rasismia, sekä rahastaa sillä.
        Muutamat harvat tekee oikeita töitä Suomessa, usein hevosurheilun piirissä ja oli menneinä vuosina Lappeenrannassa poliisina.
        Kertoi lehtijutussa, että välillä ollut vaikeaa, saanut hävetä.

        Ihmiset, joita ei muu yhteiskunta hyväksy ovat ikuisessa kierteessä.
        Jos yhteiskunta on heitä kohtaan vihamielinen, hekin käyttäytyvät vihamielisesti.
        Niin metsä vastaa jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ketkä niin mustalaiset saavat katsoa peiliin, mistä mättää kohtelu.
        Porukka, joka osaa vaatia ja huutaa rasismia, sekä rahastaa sillä.
        Muutamat harvat tekee oikeita töitä Suomessa, usein hevosurheilun piirissä ja oli menneinä vuosina Lappeenrannassa poliisina.
        Kertoi lehtijutussa, että välillä ollut vaikeaa, saanut hävetä.

        Miksi me "valkolaiset" emme katso peiliin koskaan ?


      • Anonyymi

        Anteeksi, ei kukaan ollutkaan poistattanut kommenttiani, jossa oli linkki.
        Sen vain kesti harvinaisen kauan ilmaantua palstalle, ehkä 10 minuuttia.


    • Anonyymi

      Työpaikallani (isossa firmassa) oli kaksi romania, toinen autonkuljettajana
      ja toinen henkilöstöruokalassa. Kun ihmiselle annetaan tilaisuus,
      hän pystyy samaan kuin nekin, jotka hänet tuomitsevat.

      Tuomitseminen on niin helppoa, toisen hyväksyminen samanvertaisena ihmisenä
      on joillekin niin vaikeaa.
      Kun ihminen tuntee itsensä hyväksytyksi yhteisössään hän integroituu siihen.

      • Anonyymi

        Niin on pakolaistenkin kohdalla. Jos me emme heitä hyväksy, teemme karhunpalveluksen
        heille ja itsellemme. He eivät integoroidu yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi,
        työelämään, elämään itsenäistä elämää.


      • Anonyymi

        Mut kun on luotu liikkumaan.


    • Anonyymi

      juuu, minusta tuntuu siltä että
      olen tehnyt kaiken sen mitä oli tarkotuski,

      nyt oottelen ,

      sitä ennen kuitenkin joksentelen asioilla
      ja harrastan liikuntaa siinämäärin mitä raihnainen kunto antaa vielä periksi harrastaa,

    • Anonyymi

      Ns. "maailman parantaminen" yksilötasolla ei ole ollenkaan pahitteeksi
      ja on ihan hyvä elämäntarkoitus (muitten ohella).
      Yksilöstähän kaikki lähtee. Pienillä teoilla voi vaikuttaa.

    • Anonyymi

      Löysin helmikuussa 1978 Thaimaassa elämäni tarkoituksen :-*

      Lemmenkäinen

      • Anonyymi

        Sieltä on moni suomalainen surkimus löytänyt panopuun (rahalla)
        luullen rakkautta saavansa, mutta hyvä kun yleensä "saa".
        Molemmat saa. Toinen saa taloudellisesti turvatun ylläpidon, kun ymmärtää antaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sieltä on moni suomalainen surkimus löytänyt panopuun (rahalla)
        luullen rakkautta saavansa, mutta hyvä kun yleensä "saa".
        Molemmat saa. Toinen saa taloudellisesti turvatun ylläpidon, kun ymmärtää antaa.

        Päivääkään en vaihtaisi pois , vaikka ne panemiset jo Eldankaa 43 vuoden yhdessäolon jälkeen :) Kivaa aamulla kun herää ,toisen kättä koskettaa ja huomaa että vielä elossa :)
        Molemmat jo aikoja sitten eläkkeellä pitkän työuran jälkeen.-
        2 on asuntoo ja 3 autoa , Suomessa maata ja mehtää ;D

        Vituttaako kuuntelen ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päivääkään en vaihtaisi pois , vaikka ne panemiset jo Eldankaa 43 vuoden yhdessäolon jälkeen :) Kivaa aamulla kun herää ,toisen kättä koskettaa ja huomaa että vielä elossa :)
        Molemmat jo aikoja sitten eläkkeellä pitkän työuran jälkeen.-
        2 on asuntoo ja 3 autoa , Suomessa maata ja mehtää ;D

        Vituttaako kuuntelen ?

        Samaan tapaan täälläkin, mutta autoja vain kaksi,. Ostetaan aina auto sille lapsenlapselle, joka saa ajokortin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaan tapaan täälläkin, mutta autoja vain kaksi,. Ostetaan aina auto sille lapsenlapselle, joka saa ajokortin.

        Kohta on 60 v yhteistä taivalta vaimon kanssa ja neljä sukupolvea meidän isossa klaanissa. Iso ok-talo on tarpeen, kun on niin paljon jälkikasvua ja kesäpaikalla paljon aittoja ja toinen kakkosasunto Espanjassa. Johan noilla on melkein kaikilla perheillä omatkin mökit mutta joskus kokoonnutaan mummolaan ja isomummolaan. Tässä sitä elämän tarkoitusta yllin kyllin.


    • Anonyymi

      Lakisi on omasi, joten pitäisit onnesi kätkössä.

    • Anonyymi

      Lapsellista kehuskelua.

      • Anonyymi

        Meillä on monta metriä sitä ja tätä ja lisää hankitaan ja mennään sinne ja sen jälkeen
        tonne. Monen kuolemattoman kirjoittajan elämän tarkoitus.


    • Tasapuolisuuden nimissä suotakoon että nekin, joille menestys elämässä heijastuu kerätyn omaisuuden ja hyvinvoinnin muodossa, autojen ja asuntojen lukumäärässä jne. "porvarillisissa" arvoissa saavat tuoda oman kantansa myös esille. Kaikille ei kuitenkaan kuluttaminen ja materiaaliset arvot ole yhtä tärkeitä ja elämän tarkoitus koostuu asioista joita ei rahalla saa.
      Minä uskon myös että on hyvä asia kerätä lapsenlapsille tilille "pesämunaa" ajokorttiin tai autoon kun se aika tulee. Onneksi omillani on farmor jolla on hyvä eläke :)

      • "Kaikille ei kuitenkaan kuluttaminen ja materiaaliset arvot ole yhtä tärkeitä ja elämän tarkoitus koostuu asioista joita ei rahalla saa", kirjoittaa Paloma.

        Näin itsekin asiat näen ja tunnen joskus jopa pientä kateutta niitä kohtaan, joille materiaaliset arvot riittävät, niille, joilla ei ole tarvetta etsiä elämästä sen "enempää"...))
        Tuo kateus on kuitenkin ohimenevää ja yleensä se vain vahvistaa omaa käsitystä siitä, mitkä ovat omat arvoni, minkä varaan olen oman elämäni rakentanut - tai minkä varaan se on rakentunut ilman tietoisia valintoja.
        Ja edelleen olen samaa mieltä siitä, että yksilön "onnellisuus", hyvinvointi on pois niiltä, joilla ei ole mitään, maailman, ihmiskunnan mittakaavassa.


      • Minulla on hyvä omatunto mitä jätän jättämättä lapsilleni 😁Isäpappa on hoitanut nämä perinteiset velvollisuudet kiitettävästi.

        Kunhan itse itsestäni ja kumppanistani huolehdin, että nälkä ei istu ruokapöytäämme. Niin mikäpä hänessä.

        Aina voi haaveilla. Korven Sanomissa luin kuinka Kajaanijoen varteen aletaan rakentamaan kahta tornitaloa, johon valmistuu 140 kpl asuntoa, upeaan ympäristöön keskelle kaupunkia.

        Lotton pistän vetämään 🌞


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Minulla on hyvä omatunto mitä jätän jättämättä lapsilleni 😁Isäpappa on hoitanut nämä perinteiset velvollisuudet kiitettävästi.

        Kunhan itse itsestäni ja kumppanistani huolehdin, että nälkä ei istu ruokapöytäämme. Niin mikäpä hänessä.

        Aina voi haaveilla. Korven Sanomissa luin kuinka Kajaanijoen varteen aletaan rakentamaan kahta tornitaloa, johon valmistuu 140 kpl asuntoa, upeaan ympäristöön keskelle kaupunkia.

        Lotton pistän vetämään 🌞

        Onneksi on niin hyvin koulutetut ja hyvissä ammateissa olevat lapset, ettei heidän tarvitse minun perintöjen toivossa olla eikä muunkaan suvun varallisuudesta ole riippuvaisia. Se sukupolvi tulee jättämään omille lapsilleen kunnon perinnöt meidän sukupolven perintöjen lisäksi. Kyllä se ympärivuotinen asunto on syytä maksaa työvuosina, ei ole sitten toisten armoilla vanhuudessa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onneksi on niin hyvin koulutetut ja hyvissä ammateissa olevat lapset, ettei heidän tarvitse minun perintöjen toivossa olla eikä muunkaan suvun varallisuudesta ole riippuvaisia. Se sukupolvi tulee jättämään omille lapsilleen kunnon perinnöt meidän sukupolven perintöjen lisäksi. Kyllä se ympärivuotinen asunto on syytä maksaa työvuosina, ei ole sitten toisten armoilla vanhuudessa.

        Niinhän he, mutta kun tuolta ylempää luin Paloman realistista tekstiä lastenlasten farmorin perinnöistä vastasin hänelle.

        Oletko muuten onnellinen?

        Minulla ei ole valittamista enkä pyri ketään opettamaan, omiani höpisen kuten, että olin päivän mökillä. Pohjustin 180 x 180 m puulaatikon tuvan aurinkoiseen nurkkaan kahviterassin viereen toivossa jotta juhannuskokolla syötäisiin uusia pottuja.

        Katsoin eilen A-studion ohjelman ikäihmisten elämästä korona-arjessa.

        Vanhempi 90-vuotta täyttävä vastasi sopeutuneensa eristykseen ei halunnut altistaa itseään koronalle. "Kuolen muutaman vuoden sisällä, mutta haluan kuolla normaalisti."

        Niinhän se lie, jokainen kuolee, mutta missä ja miten on herrassaan, joku kotiin joku dementia-hoitolaitokseen, vaikka olisi se velaton maksettu kotikin.


    • Anonyymi

      Perintö. Perintö ja perintö. Maallinen mammona.

      • Anonyymi

        Aika outoa että haudan partaalla olevat ihmiset vielä haaveilee lottovoitoista jotta saisivat asunnon. Ja jos oma talous on persiillään, kehutaan muitten omistuksilla.


    • Anonyymi

      Omistaminen ja omaisuuden kartuttaminen tuntuu täällä olevan monen elämän tarkoitus.
      Minulle oli jo ennen kuin tutustuinkaan tulevaan mieheeni, elämäni suurin tarkoitus oli suvun jatkuminen ja omistautuminen perheelle. Näin olenkin elämässäni tehnyt ja olen tyytyväinen. Lapset ja lastenlapset ovat myös tyytyväisiä elämäänsä. Raha ja omaisuus toki antavat turvan, mutta sen kerääminen yli tarpeittensa on mielestäni tyhjää elämää, onnellisuus ja toisista välittäminen on suurin lahja elämälle ja minun pienen elämäni suurin määränpää.

    • Lapsille ja lapsenlapsille voi jättää (tai olla jättämättä) monenlaista perintöä. On hyvin rajoitettua ajattelua että kysymys voisi olla vain mammonasta: taloista, autoista, maatiloista, metsästä, osakkeista jne.
      On paljon tärkeämpää jättää heille hyvä omatunto, kohdallaan olevat arvot ja vapauden valita sisällön ja mekityksen omaan elämäänsä. Sosiaalinen kompetenssi, lämmin sydän ja tiedonhalu opitaan useimmiten omassa kodissa ja omilta vanhemmilta.
      Hyvä koulutus ja hyvä toimeentulo, riittävä varallisuus että pystyy sellaista elämää jota itse ymmärtää omakseen ovat tärkeitä. Eivät kuitenkaan koskaan korvaa sitä henkistä pääomaa jonka pystymme siirtämään seuraavalle polvelle ja niin edelleen.

      • Anonyymi

        Miksi pitää aina uudelleen kerrata itsestäänselvyydet, ikäänkuin olisi itse ne keksinyt? Täällä on valistunutta elämää nähnyttä yli 80-vuotiasta väkeä, joilla on jo kolme sukupolvea jälkeläisinä. On punnittu elämän arvot ja eletty niiden mukaan, turha tuputtaa neuvojaan. Leiviskän hoito ja omaisuuden kartutus ja perinnöt on arvokasta, myös yhteiskuntaa hyödyttävää, eikä se poissulje henkisiä eikä hengellisiä arvoja.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi pitää aina uudelleen kerrata itsestäänselvyydet, ikäänkuin olisi itse ne keksinyt? Täällä on valistunutta elämää nähnyttä yli 80-vuotiasta väkeä, joilla on jo kolme sukupolvea jälkeläisinä. On punnittu elämän arvot ja eletty niiden mukaan, turha tuputtaa neuvojaan. Leiviskän hoito ja omaisuuden kartutus ja perinnöt on arvokasta, myös yhteiskuntaa hyödyttävää, eikä se poissulje henkisiä eikä hengellisiä arvoja.

        Neuvoja ? Onko joku tuputtanut niitä? Jos on, niin luultavasti on myös oppinut, ettei kukaan niitä noudata..))
        Itse suhtaudun tällaisiin pohdiskeluihin tietyllä uteliaisuudella. On mielenkiintoista kuulla, miten elämä on muilla mennyt, ovatko olleet siihen tyytyväisiä tai jotain muuta.

        Tietysti näissä keskusteluissa on paljon heitä, joiden elämä on jo valmis paketti, me keskeneräiset olemme vähemmistöä, mutta ilmeisesti myös me voimme nähdä rikkautta ja mielekkyyttä omassa elämässämme, vaikka tuntisimme olevamme monin tavoin vajaita ja kyseleviä, vastauksia vailla.
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi pitää aina uudelleen kerrata itsestäänselvyydet, ikäänkuin olisi itse ne keksinyt? Täällä on valistunutta elämää nähnyttä yli 80-vuotiasta väkeä, joilla on jo kolme sukupolvea jälkeläisinä. On punnittu elämän arvot ja eletty niiden mukaan, turha tuputtaa neuvojaan. Leiviskän hoito ja omaisuuden kartutus ja perinnöt on arvokasta, myös yhteiskuntaa hyödyttävää, eikä se poissulje henkisiä eikä hengellisiä arvoja.

        Hyvä kommenttisi on harvinaisuus täällä.


      • Tuosta olen Paloman kanssa samaa mieltä. Kodin henkinen perintö, ne "kestävät arvot" siirtyvät meiltä lapsille "kolmanteen ja neljänteen polveen".
        Ajattelen jopa niin vanhakantaisesti, että ihminen ei voi palvella kahta herraa ja onhan se "mammonan" ylivalta meillä tunnistettu ja tunnustettu.
        Ja kuten sanottu, yksilönä voimme, täällä hyvinvointivaltiossa, valita kumpaa palvelemme, muualla se ei välttämättä onnistu. "Tasan ei käy onnen lahjat", vai ?

        Eli tuo ylikansallinen solidaarisuus - vai millä nimellä tuota ilmiötä kutsuisi - on meillä vielä harrastelun asteella ja tuntuisi, että nykyisessä maailmantilanteessa, jossa meitä kuitenkin uhkaavat ennen kokemattomat globaalit uhkat, ajattelun ja arvostusten pitäisi muuttua yksilökeskeisyydestä poispäin.
        demeter1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyvä kommenttisi on harvinaisuus täällä.

        Komppaan. Ei vain tässä ketjussa, vaan monissa muissakin, joku kertoo itsestään selvyyksiä kuin olisi juuri ne oivaltanut. Heureka! Joskus taas ne on wikistä lainattua, vaikka ovat "pässinlihaa".
        Eipä se mitään, hyppäämällä yli pääsee. Joskus vaan ärsyttää. Miksi ärsyttää, no siksi kai, että aivan kuin tuon itsestään selvyyksien latelija pitäisi lukijaa ymmärtämättömänä, jopa alempitasoisena.

        Elämän tarkoitukseni on elää ja kasvattaa itseäni ihmisenä parempaan.


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Tuosta olen Paloman kanssa samaa mieltä. Kodin henkinen perintö, ne "kestävät arvot" siirtyvät meiltä lapsille "kolmanteen ja neljänteen polveen".
        Ajattelen jopa niin vanhakantaisesti, että ihminen ei voi palvella kahta herraa ja onhan se "mammonan" ylivalta meillä tunnistettu ja tunnustettu.
        Ja kuten sanottu, yksilönä voimme, täällä hyvinvointivaltiossa, valita kumpaa palvelemme, muualla se ei välttämättä onnistu. "Tasan ei käy onnen lahjat", vai ?

        Eli tuo ylikansallinen solidaarisuus - vai millä nimellä tuota ilmiötä kutsuisi - on meillä vielä harrastelun asteella ja tuntuisi, että nykyisessä maailmantilanteessa, jossa meitä kuitenkin uhkaavat ennen kokemattomat globaalit uhkat, ajattelun ja arvostusten pitäisi muuttua yksilökeskeisyydestä poispäin.
        demeter1

        Mitä on kodin henkinen perintö ja kestävät arvot?

        (en kysy ilkeys mielessä)


        emk


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Komppaan. Ei vain tässä ketjussa, vaan monissa muissakin, joku kertoo itsestään selvyyksiä kuin olisi juuri ne oivaltanut. Heureka! Joskus taas ne on wikistä lainattua, vaikka ovat "pässinlihaa".
        Eipä se mitään, hyppäämällä yli pääsee. Joskus vaan ärsyttää. Miksi ärsyttää, no siksi kai, että aivan kuin tuon itsestään selvyyksien latelija pitäisi lukijaa ymmärtämättömänä, jopa alempitasoisena.

        Elämän tarkoitukseni on elää ja kasvattaa itseäni ihmisenä parempaan.

        Hän läpäjää sillä henkisellä perinnöllä jonka on saanut. Ja ketjunsa venyttäminen se on selvästi pääasiana mitään sanomatta, sanoja vain latelemalla.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mitä on kodin henkinen perintö ja kestävät arvot?

        (en kysy ilkeys mielessä)


        emk

        Paloma niitä jo listasikin, siis näitä henkisiä arvoja, Ano 14.48. Itse ajattelen, että henkiset arvot pohjaavat aika pitkälle meidän kristilliseen perinteeseen, kymmeneen käskyyn, miten sitten kukin ne tulkitseekin.
        Harva kai niistä moitittavaa löytää, vaikka ne helposti joutuvat väheksynnän ja pilkan kohteeksi kun eivät sellaisenaan sovi modernin ihmisen julkikuivaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Komppaan. Ei vain tässä ketjussa, vaan monissa muissakin, joku kertoo itsestään selvyyksiä kuin olisi juuri ne oivaltanut. Heureka! Joskus taas ne on wikistä lainattua, vaikka ovat "pässinlihaa".
        Eipä se mitään, hyppäämällä yli pääsee. Joskus vaan ärsyttää. Miksi ärsyttää, no siksi kai, että aivan kuin tuon itsestään selvyyksien latelija pitäisi lukijaa ymmärtämättömänä, jopa alempitasoisena.

        Elämän tarkoitukseni on elää ja kasvattaa itseäni ihmisenä parempaan.

        Ei kai sentään, Ano 14.40. Että näiden itsestään selvyyksien varjolla joku tahtoisi nostaa itseään muiden yläpuolelle ? No. Ainakin tässä ja monissa muissakin palautteissa toistuu tuo sama ajatus: "kyllähän tuo tiedetään", "osataanhan me lukea ja ajatella itsekin"...

        Niinhän se tietysti on, mutta kuten sanottu, on meitäkin, jotka "emme tiedä", vaan olemme vielä "kyselyiässä" tai muuten kiinnostuneita luomaan kokonaiskuvaa tämän ikästen ihmisten ajattelusta ja maailmankuvasta.
        Ärsyttääkö sekin ?


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Ei kai sentään, Ano 14.40. Että näiden itsestään selvyyksien varjolla joku tahtoisi nostaa itseään muiden yläpuolelle ? No. Ainakin tässä ja monissa muissakin palautteissa toistuu tuo sama ajatus: "kyllähän tuo tiedetään", "osataanhan me lukea ja ajatella itsekin"...

        Niinhän se tietysti on, mutta kuten sanottu, on meitäkin, jotka "emme tiedä", vaan olemme vielä "kyselyiässä" tai muuten kiinnostuneita luomaan kokonaiskuvaa tämän ikästen ihmisten ajattelusta ja maailmankuvasta.
        Ärsyttääkö sekin ?

        En ole itse lukenut tuota Mazzarellan kirjaa, mistä oli tuolla aiempaa, että vanhuksia kohdellaankin kuin lapsia.
        Noista itsestään selvyyksistä tulee kyllä sellainen olo. Onko se sitten alempitasoiselle vai lapsenomaiselle selventämistä. Kyllä se ärsyttää joskus. Ärsyttääkö itsestään selvyyksien tarkentavat kysymykset. No jaa, harvoin kait niitä tulee edes luettua, kun itse asia on jo selvä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En ole itse lukenut tuota Mazzarellan kirjaa, mistä oli tuolla aiempaa, että vanhuksia kohdellaankin kuin lapsia.
        Noista itsestään selvyyksistä tulee kyllä sellainen olo. Onko se sitten alempitasoiselle vai lapsenomaiselle selventämistä. Kyllä se ärsyttää joskus. Ärsyttääkö itsestään selvyyksien tarkentavat kysymykset. No jaa, harvoin kait niitä tulee edes luettua, kun itse asia on jo selvä.

        Tuohon en osaa sanoa mitään, Ano 16.11. Liittyneekö tuo selvennyksesi ihan tähän yleiseen keskustelujen takkuuntumiseen täällä ?
        Että ei itse osaa ilmaista itseään niin, että toinen/jokainen sen ymmärtäisi tai sitten vain ollaan eri aaltopituudella, eikä yhteisymmärrys ei senkään vuoksi ole mahdollinen.

        Ja sitten voi olla vielä niinkin, että myös lukijalta puuttuu avoimuutta ja hyvää tahtoa, enkä nyt tarkoita sinua enkä tahdo ketään muutakaan osoitella. Kysymys voi koskea meitä kaikkia tai sitten ei ketään...


      • Anonyymi
        demeter1 kirjoitti:

        Tuohon en osaa sanoa mitään, Ano 16.11. Liittyneekö tuo selvennyksesi ihan tähän yleiseen keskustelujen takkuuntumiseen täällä ?
        Että ei itse osaa ilmaista itseään niin, että toinen/jokainen sen ymmärtäisi tai sitten vain ollaan eri aaltopituudella, eikä yhteisymmärrys ei senkään vuoksi ole mahdollinen.

        Ja sitten voi olla vielä niinkin, että myös lukijalta puuttuu avoimuutta ja hyvää tahtoa, enkä nyt tarkoita sinua enkä tahdo ketään muutakaan osoitella. Kysymys voi koskea meitä kaikkia tai sitten ei ketään...

        Onkohan tuo avoimuus hyväksi? Sitten kun kommentoidaan avoimiin itsensä paljastuksiin, tuleekin haukut stalkkauksesta. Miten tämä muutenkaan voisi sujua yleisellä tasolla, kun joillakin on kohta 20 vuoden keskinäiset kaunat, katkeruudet ja likasankot rasitteina?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onkohan tuo avoimuus hyväksi? Sitten kun kommentoidaan avoimiin itsensä paljastuksiin, tuleekin haukut stalkkauksesta. Miten tämä muutenkaan voisi sujua yleisellä tasolla, kun joillakin on kohta 20 vuoden keskinäiset kaunat, katkeruudet ja likasankot rasitteina?

        Heh, Ano 18.49...)) Kyllä se avoimuus omien asioitten kohdalla taitaa olla aika riskaabelia.

        Tarkoitin kai tuolla avoimuudella ennakkoluulottomuutta jonkin itselle uuden ja/tai tuntemattoman asian kohdalla. Taas hyvä esimerkki siitä miten huono tai epätarkka ilmaisu aiheuttaa "väärinymmärtämistä". Tuttu Wiion laki: "Viesti ei mene perille. Jos se menee, se ymmärretään väärin" ...))


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onkohan tuo avoimuus hyväksi? Sitten kun kommentoidaan avoimiin itsensä paljastuksiin, tuleekin haukut stalkkauksesta. Miten tämä muutenkaan voisi sujua yleisellä tasolla, kun joillakin on kohta 20 vuoden keskinäiset kaunat, katkeruudet ja likasankot rasitteina?

        No, mitäpä olet mieltä anon 12.55 kommentista?

        "Aika outoa että haudan partaalla olevat ihmiset vielä haaveilee lottovoitoista jotta saisivat asunnon. Ja jos oma talous on persiillään, kehutaan muitten omistuksilla."

        Onko kommentti seurausta minun ja kirjoittajan keskinäistä kaunosta (en tunne kirjoittajaa) vai avoimuuden tulkinnasta vaiko siitä, että hän on ymmärtänyt lukemansa väärin?


      • korpikirjailija kirjoitti:

        No, mitäpä olet mieltä anon 12.55 kommentista?

        "Aika outoa että haudan partaalla olevat ihmiset vielä haaveilee lottovoitoista jotta saisivat asunnon. Ja jos oma talous on persiillään, kehutaan muitten omistuksilla."

        Onko kommentti seurausta minun ja kirjoittajan keskinäistä kaunosta (en tunne kirjoittajaa) vai avoimuuden tulkinnasta vaiko siitä, että hän on ymmärtänyt lukemansa väärin?

        Korjaan...keskinäisistä kaunoistamme....


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Korjaan...keskinäisistä kaunoistamme....

        Ps. Stalkkaako hän minua?


      • korpikirjailija kirjoitti:

        Ps. Stalkkaako hän minua?

        Taisi olla oma kommenttisi 😁 No, tiesinhän tuon.


      • Anonyymi

        Se on yleinen tapa yksinäisillä ihmisillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on yleinen tapa yksinäisillä ihmisillä.

        Olen huomannut myös että itsepuhelu on tapasi täyttää päiväsi. Aikaisin aamulla aloitat tullut etsiämään hyväksyntää. Provoihin ei pitäisi vastailla mutta sitä tekee yks ja toinen.

        Omituisia juttujahan kerrot ja tyyli on sama, lauseet ja tokaisut tukee toisiaan.
        Huuhaata vanhasta omalotitalosta ja väliin kattohuoneistosta kirkonkylän keskeltä. Lapsiakin ja lapsenlapsia joten sikiävää sukua, liekö isästä tietoa.

        Ei 80-kymppiset kuitenkaan niin sekoja kirjoittele vaan kyllä sinä kuulut about samaan ikäluokkaan kuin minäkin ehkäpä nuorempaan. Kuitenkin olet kirjoittanut kertomasi mukaan kauemmin palstoilla kun minä. Ilmeisesti sairaseläkkeellä olet ollut jo viiskymppisenä

        On hyvä, että olet löytänyt ymmärtävän sydämen auttamaan pahaan olosi. Minä voi myös auttaa vastaamalla sinulle, vastauksillani saat tarvitsemasi päivittäisen lohtu annoksen, tulet huomioiduksi ja minä voin samalla testata aivojeni terävyyttä.

        Tutkijat ovat havainneet, että mitä säännöllisemmin yli 50-vuotiaat ratkovat sudokuja (minä joka ilta) sitä paremmin he suoriutuivat muistia, päättelykykyä ja tarkkaavaisuutta vaativista tehtävistä.

        Aurinkoista vielä, katsotaan jaksaako paistaa, että pääset pistämään sormeni multaan. Ostin eilen Iiriksen mukuloita.

        Korppis pitkän yöunen jälkeen valmiina kahvinkeittoon.


    • Anonyymi

      Elämän tarkoitus muuttuu eri ikäisenä, siis yksilön kokema elämän tarkoitus.
      Eri kulttuureissakin elämän tarkoitus on erilainen, jossain vain pysyä hengissä, ja sojjain kerätä omaisuutta mahdollisimman paljon, ei ole yhtäläistä elämän tarkoitusta olemassakaan, jos ei vain elää, kun tänne on sattunut syntymään.

    • Anonyymi

      Missäs se mun Närpiön perintöni viipyy ??? Vaiko pankki ja asianajaja tehneet dealin :-(

      Per-kel

      • Anonyymi

        Prinssi Philip on kuollut. Hänen elämän tarkoitus jää nyt puitavaksi ja mitä hän jättää historiaan saa nähdä.

        Korppis


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Prinssi Philip on kuollut. Hänen elämän tarkoitus jää nyt puitavaksi ja mitä hän jättää historiaan saa nähdä.

        Korppis

        Ei ole muiden asia puida kenenkään elämän tarkoitusta.
        Hän oli ihminen siinä missä muutkin. Aviomies, isä, isoisä ja isoisoisä.
        Avioliitto kesti kuolemaan asti eli 63 v, onhan se jo hieno esimerkki uskollisuudesta ja sitoutumisesta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole muiden asia puida kenenkään elämän tarkoitusta.
        Hän oli ihminen siinä missä muutkin. Aviomies, isä, isoisä ja isoisoisä.
        Avioliitto kesti kuolemaan asti eli 63 v, onhan se jo hieno esimerkki uskollisuudesta ja sitoutumisesta.

        Hän on julkisuuden henkilö ja jo nyt lehdistö on aloittanut aprikoinnin mitä tapahtuu kuningashuoneessa hänen poismenonsa johdosta. Veikkaan, että Elisabet luopuu kruunustaan.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Hän on julkisuuden henkilö ja jo nyt lehdistö on aloittanut aprikoinnin mitä tapahtuu kuningashuoneessa hänen poismenonsa johdosta. Veikkaan, että Elisabet luopuu kruunustaan.

        Edes julkisuuden henkilöiden elämän tarkoitus ei kuulu muiden reposteltavaksi. Se on aina yksityinen asia. Varmasti prinssi Philipin elämää ja elämäntyötä käsitellään paljon näinä aikoina, muttei sentään hänenkään elämänsä tarkoitusta. Merkitystä kylläkin, mutta se on eri asia kuin tarkoitus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Prinssi Philip on kuollut. Hänen elämän tarkoitus jää nyt puitavaksi ja mitä hän jättää historiaan saa nähdä.

        Korppis

        Miksi kukaan alkaisi prinssi Philipin elämäna tarkoitusta puida ?
        Paitsi jos itse kuvittelee olevansa lähes kuninkaallinen.
        Kuningattaren "mies", "prinssi" ei suurta jälkeä voi jättää historiaan,
        vaikka onkin ollut "prinssi", mutta on koko elämänsä ollut vain "avec".
        RIP.


      • Anonyymi
        korpikirjailija kirjoitti:

        Hän on julkisuuden henkilö ja jo nyt lehdistö on aloittanut aprikoinnin mitä tapahtuu kuningashuoneessa hänen poismenonsa johdosta. Veikkaan, että Elisabet luopuu kruunustaan.

        Hyasint on asiantuntija ja ennustaa kuninkaallisten tulevaisuuden.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hyasint on asiantuntija ja ennustaa kuninkaallisten tulevaisuuden.

        Hyasinth ilmoitti suoraan Englannin kuningashuoneelta saamansa sähkeen perusteella Prinssin kuolemasta ja opetti meille, että Philip on julkisuuden henkilö.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miksi kukaan alkaisi prinssi Philipin elämäna tarkoitusta puida ?
        Paitsi jos itse kuvittelee olevansa lähes kuninkaallinen.
        Kuningattaren "mies", "prinssi" ei suurta jälkeä voi jättää historiaan,
        vaikka onkin ollut "prinssi", mutta on koko elämänsä ollut vain "avec".
        RIP.

        Jo nyt lehdet pursuavat prinssin perinnöstä tälle ajalle.

        Yksi tärkeä asia jota puidaan on, miksi entinen Kreikan ja Tanskan prinssi taipui uranaisen taustavoimaksi.

        Moniko mies vieläkään olisi valmis samaan uhraukseen, en osaa sanoa, mutta miettimisen arvoinen perintö tähän päivään.

        Onneksi Suomi on päässyt maailman kartalle naisenergiansa kautta.

        Englanti prinssi Philipin esimerkistä huolimatta polkee paikoillaan.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Jo nyt lehdet pursuavat prinssin perinnöstä tälle ajalle.

        Yksi tärkeä asia jota puidaan on, miksi entinen Kreikan ja Tanskan prinssi taipui uranaisen taustavoimaksi.

        Moniko mies vieläkään olisi valmis samaan uhraukseen, en osaa sanoa, mutta miettimisen arvoinen perintö tähän päivään.

        Onneksi Suomi on päässyt maailman kartalle naisenergiansa kautta.

        Englanti prinssi Philipin esimerkistä huolimatta polkee paikoillaan.

        "Yksi tärkeä asia jota puidaan on, miksi entinen Kreikan ja Tanskan prinssi taipui uranaisen taustavoimaksi."

        Taisipa raha ratkaista. Mitäpäs iloa on olla rahaton Kreikan ja Tanskan prinssi.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Jo nyt lehdet pursuavat prinssin perinnöstä tälle ajalle.

        Yksi tärkeä asia jota puidaan on, miksi entinen Kreikan ja Tanskan prinssi taipui uranaisen taustavoimaksi.

        Moniko mies vieläkään olisi valmis samaan uhraukseen, en osaa sanoa, mutta miettimisen arvoinen perintö tähän päivään.

        Onneksi Suomi on päässyt maailman kartalle naisenergiansa kautta.

        Englanti prinssi Philipin esimerkistä huolimatta polkee paikoillaan.

        Vai että naisenergian avulla? Olisit jotain muuta keksinyt kuin tuon ikivanhan hokeman. Tätä tyttöhallitusta on Eurooppa kusettanut pahasti, saadaan olla vain maksumiehinä.
        Mitähän sinäkin luulet tietäväsi Philipin uhrauksista, kyllä hänellä on mittava elämäntyö ollut kuningattaren puolisona monissa edustus- ja hyväntekeväisyystehtävissä. Eikä ollut Kreikassa enää mitään tulevaisuutta.
        Sehän on huomattu että halveeraat kaikessa suomalaisia miehiä ja sitä naisenergiaa riittää kiven vääntöön sonnan ja lumen luontiin.


      • korppis kirjoitti:

        Jo nyt lehdet pursuavat prinssin perinnöstä tälle ajalle.

        Yksi tärkeä asia jota puidaan on, miksi entinen Kreikan ja Tanskan prinssi taipui uranaisen taustavoimaksi.

        Moniko mies vieläkään olisi valmis samaan uhraukseen, en osaa sanoa, mutta miettimisen arvoinen perintö tähän päivään.

        Onneksi Suomi on päässyt maailman kartalle naisenergiansa kautta.

        Englanti prinssi Philipin esimerkistä huolimatta polkee paikoillaan.

        Prinssi Philipillä oli pitkä rivi sukunimiä ja arvonimiä, mutta hänellä ei ollut maata. Hänelle oli lottovoitto päästä Elizabethin kanssa naimisiin, vaikka ottihan se luonnolle kun hän joutui luopumaan omasta sukunimestään (Battenberg =Mountbatten) kun lapset saivat äitinsä sukunimen.
        Katselin sarjan The Crown joka käsittelee juuri Windsorin kuningashuonetta ja se oli hyvin mielenkiintoinen.
        Kevyet mullat Battenberg- prinssille jolla oli kaikesta holimatta hyvä elämä sotien ja mullistusten Euroopassa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Yksi tärkeä asia jota puidaan on, miksi entinen Kreikan ja Tanskan prinssi taipui uranaisen taustavoimaksi."

        Taisipa raha ratkaista. Mitäpäs iloa on olla rahaton Kreikan ja Tanskan prinssi.

        Hän oli ennen avioitumistaan luonut uran laivaston komentajana. Kyllä niillä tuloilla olisi vaimon ja kaksi lasta hyvin elättänyt ; )

        Aloituksessa pohdiskellaan elämän tarkoitusta. Prinssi Philip hyväksyi osansa, joka poikkesi naisen ja miehen perinteisistä rooleista.

        Tässä omassa pohdiskelussani en ajattele prinssejä enkä prinsessoja vaan miehen ja naisten välisiä rooleja, jotka ovat vieläkin pitkälti sidoksissa ajatteluun mies tuo rahan taloon ja nainen hoitaa kodin.


      • Anonyymi
        korppis kirjoitti:

        Hän oli ennen avioitumistaan luonut uran laivaston komentajana. Kyllä niillä tuloilla olisi vaimon ja kaksi lasta hyvin elättänyt ; )

        Aloituksessa pohdiskellaan elämän tarkoitusta. Prinssi Philip hyväksyi osansa, joka poikkesi naisen ja miehen perinteisistä rooleista.

        Tässä omassa pohdiskelussani en ajattele prinssejä enkä prinsessoja vaan miehen ja naisten välisiä rooleja, jotka ovat vieläkin pitkälti sidoksissa ajatteluun mies tuo rahan taloon ja nainen hoitaa kodin.

        Millä vuosituhannella korppis on elänyt? Kyllä meidän sukupolven naiset ovat töissä käyneet niin Englannissa kuin Suomessa. Meillä on Suomessa ollut pitkään hyvä yhteiskunnan tukema päivähoito, nainen voi yhdistää uran ja äitiyden.
        Miten Philipin rooli muka erosi perinteisestä? Hän teki lujasti töitä maansa eteen. Ei se laivastoelämä niin kaksista ole pitemmän päälle, ainakaan perheellisellä. Sitäpaitsi rakkauden eteen voi tehdä kompromisseja. Kyllä kuninkaan puolisokin yleensä siviilityönsä jättää ja saa uuden ammatin edustaessaan maataan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vai että naisenergian avulla? Olisit jotain muuta keksinyt kuin tuon ikivanhan hokeman. Tätä tyttöhallitusta on Eurooppa kusettanut pahasti, saadaan olla vain maksumiehinä.
        Mitähän sinäkin luulet tietäväsi Philipin uhrauksista, kyllä hänellä on mittava elämäntyö ollut kuningattaren puolisona monissa edustus- ja hyväntekeväisyystehtävissä. Eikä ollut Kreikassa enää mitään tulevaisuutta.
        Sehän on huomattu että halveeraat kaikessa suomalaisia miehiä ja sitä naisenergiaa riittää kiven vääntöön sonnan ja lumen luontiin.

        Eihän minun elämän tarkoituksella ja ajattelullani ole mitään tekemistä sinun elämän tarkoitukden ja ajsttelun kanssa.

        Minä kunnioitan hallituksemme aikaan saannoksia näinä vaikeina aikoina. Olen EU.n ehdoton kannattaja. Suomi olisi pulassa ilman liittovaltioon kuulumista.

        Ainahan rikkaat Suomessakin maksavat enempi yhteiseen kassaan mm. veroissa.

        Ollaan onnellisia, että meillä ei ole pikkuhitlereitä kuten monissa maissa ympäri maapallon.

        Prinssi Philip oli hyvä "jätkä". En sanallakaan moiti.

        Miten olen mielestäsi halveerannut suomalaisia miehiä?

        Se on pakko vielä kun jaksaa luoda lumia, no onneksi kesä on tulossa ja paskahuusin tyhjennyksenkin voin tilata ulkopuoliselta toimijalta. Kiviä ei tänä kesänä pyöritellä. Ovat jo omilla paikoillaan. Kaksi kivikkopuutarhaa, lisään vain petentoja niihin.

        Mitä sinä olet muuta saanut aikaseksi kuin valittaa vaikka luin jostain, että valittajat esim. vaivoistaan valittajat etsivät huomiota itselleen. Vaivainen kun kerää sympatiat itselleen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Millä vuosituhannella korppis on elänyt? Kyllä meidän sukupolven naiset ovat töissä käyneet niin Englannissa kuin Suomessa. Meillä on Suomessa ollut pitkään hyvä yhteiskunnan tukema päivähoito, nainen voi yhdistää uran ja äitiyden.
        Miten Philipin rooli muka erosi perinteisestä? Hän teki lujasti töitä maansa eteen. Ei se laivastoelämä niin kaksista ole pitemmän päälle, ainakaan perheellisellä. Sitäpaitsi rakkauden eteen voi tehdä kompromisseja. Kyllä kuninkaan puolisokin yleensä siviilityönsä jättää ja saa uuden ammatin edustaessaan maataan.

        Kyllä minä tätä vuosisataa, elän tosin uran luomisesta oli tarkoitukseni Philipin kautta keskustella.

        No, näinhän ovat toki kuninkaallisten puolisiot tehneetkin. Onhan meillä toki tuoreempia urastaan luopuneita miehiä, kuten naapurimaan tulevan kuningattaren aviomies, niin mitäpä sitä ei rakkauden eteen tekisi ja onhan toki helpompaa noin fyysisesti edustaa, mutta psyykettä se taitaa vaatia miehiltä enempi kuin naiskuningattarilta jotka kuten Hollannin Maxima ovat tottuneet enempi ihteään tykö tuomaan.


    • Anonyymi

      En tiedä mikä tarkoitus elämälläni on noin yleismaailmallisesti ajatellen.., ehkä saasttuttaa tätä maapalloa..

      Lapset tehty, hoidettu ja maalimalle laitettu eli lisääntymis ja geenieni jatkumo täytetty...

      Ehkä nyt on vain elämän tarkoituksenani ikävän karkoitus..:)

      Pirre

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?

      Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https
      Maailman menoa
      271
      2606
    2. Muistatko kun kerroin...

      että palelen..? Myös nyt on kylmä. Tahtoisin peittosi alle.
      Ikävä
      41
      1421
    3. En sitten aio sinua odotella

      Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e
      Ikävä
      73
      1421
    4. Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"

      Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      1179
    5. Hei, vain sinä voit tehdä sen.

      Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change
      Ikävä
      7
      1154
    6. En vain ole riittävä

      Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o
      Ikävä
      27
      1143
    7. Kuka sinä oikeen olet

      Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej
      Ikävä
      48
      1136
    8. Kellä on rumin tukka?

      Kuka on haapaveden rumin ihminen? Vinot silmät ja ikivanha mersu?
      Haapavesi
      9
      1131
    9. Oon pahoillani että

      Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(
      Ikävä
      46
      1083
    10. Kuinka paljon nalle harmittaa

      Kun mä saan panna hehkua ja sä et? :)
      Ikävä
      6
      1042
    Aihe