Hei!
Eli minkäikäisinä olette antaneet lapsenne käydä ulkoiluttamassa koiraa? Tottakai lapsen pitää hallita koira, mutta enemmän mietin sitä, että jos vastaan tulee joku, joka ei hallitse omaansa. Meidän koira on melko pieni, mutta ei lapsi sitä silti jaksa syliin ottaa, ja jos iso koira hyökkää käy tilanteessa lapsellekkin huonosti. Tässä lähellä on kyllä hyvät puistot ja rauhallista mennä, mutta vähän vielä mietityttää. Poika on ekäluokkalainen, syksyllä tokaluokkalainen ja muuten olisi ihan innokas lenkittäjä.
Eli minkäikäisinä olette antaneet lapsenne käydä ulkoiluttamassa koiraa? Tottakai lapsen pitää hallita koira, mutta enemmän mietin sitä, että jos vastaan tulee joku, joka ei hallitse omaansa. Meidän koira on melko pieni, mutta ei lapsi sitä silti jaksa syliin ottaa, ja jos iso koira hyökkää käy tilanteessa lapsellekkin huonosti. Tässä lähellä on kyllä hyvät puistot ja rauhallista mennä, mutta vähän vielä mietityttää. Poika on ekäluokkalainen, syksyllä tokaluokkalainen ja muuten olisi ihan innokas lenkittäjä.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Se riippuu vähän siitä, mikä koira on kyseessä ja miten se on koulutettu. Meillä ainakin koiran pitää totella myös käskyt lapsilta ja ekaluokkalainen ulkoiluttaa koiraamme päivittäin. Meillä on kultis.
Meillä ei annettu lasten koskaan ulkoiluttaa koiraa ilman aikuisen mukana oloa. Vaikka meillä on kääpiökoiria. Lapsella on liian suuri vastuu koirasta ollessaan yksin sen kanssa lenkillä. Ihmisiä kun on niin monenlaisia vastaantulijoissa.
Mutta tämä on asia josta todella ollaan niin montaa mieltä.
?....
luottamuksen puutteesta vaan siitä että liian suuri vastuu lapselle, mikäli ongelma tilanteita syntyy.
Lapsuuden kodissa sain ulkoiluttaa koiraa teini-iässä. Nyt kun on oma iso säheltäjä ja koulutus vaiheessa, en anna kuin aikuisen tyttäreni tai hänen poikaystävänsä ulkoiluttaa. Teini-ikäinen (13v) loukkaantui aluksi, kun en anna hänen vastuulleen koiraa, mutta on ymmärtänyt sitten, että se on meidän aikuisten ja varsinkin minun asiani. Tulee vieläkin välillä tilanteita, että pitää olla tolppana koiralle ja lapsi olisi silloin hätää kärsimässä. Jos olen itse mukana ja valvomassa, saa 13v taluttaa. Viisivuotiaalle en anna edes metrin matkalle.
Kai se on koirakohtaista, milloin sopii. Ja myös kiinni niistä muista ulkoiluttajista. Tuossa oli viestiketju siitä, kuinka humalaiselta pääsi iso koira irti. Sellaista ei soisi tapahtuvan kenenkään kohdalle.
Ihmettelen, miksi et! Tunnen hyvin erään ystäväni pikkusiskon (10) joka ulkoiluttaa perheen koiraa päivittäin, eikä se koira ole mikään hiljainen!
yleensä ottaen ainakin alle 10-vuotias on liian nuori. Riippuu tietty koirasta ja asuinpaikastakin, onko tulossa paljon muita koiria vastaan.
En antaisi lapsen ollenkaan ulkoiluttaa koiraa, ainostaan ehkä silloin kun itse olen (tai mieheni) vieressä. Ongelma ei mielestäni välttämättä ole se, pystyykö lapsi hallitsemaan koiran, vaan toiset ärhäkät koirat. Koulutettu koira voi hyvin olla lapsellakin hanskassa, mutta mitä lapsi pystyy tekemään tilanteessa kun vieras koira hyökkää vapaana ollessaan oman koiran luo? Mielestäni vastuu tällaisissa tilanteissa on liian suuri lapselle. Pahimillaan oma koira saattaa loukkaantua pahoin, ja pelkään että asian käsitteleminen voisi olla aivan liian rankkaa nuorelle mielelle.
Itse sain ensimmäisen koirani (pieni koira, n.4kg) 12-vuotiaana ja ulkoilutus oli minun tehtäväni. Onneksi mitään vakavaa ei koskaan sattunut. Nykyään näin aikuisen näkövinkkelistä katsoen, en missään nimessä toimisi samoin kuin vanhempani. Ehkäpä 16-vuotias lienee jo tarpeeksi vanha sopiakseen koiran ulkoiluttajaksi.
Ei alle 15v.. siihen vetäisin rajan, koiran kokoon katsomatta.
olen antanut 10 vuotiaan tyttöni kuljettaa koiraa ulkona. Meilläkin on pieni koira ja silti aina jännittää että sujuuko se. Mutta lapset ovat yllättävän neuvokkaita ongelmatilanteissa ja osaavat hakea apua jos tarvitaan,
lisäisin, että tyttäreni on nyt 12 ja erittäin pätevä koirantaluttaja, joka on osannut välttää ikävät tilanteet esim. reitin vaihtamisella. En ole samaa mieltä siitä että pitäisi olla 16-17 vuotias ennenkuin voi koiraa ulkoiluttaa. Se on niin lapsesta kiinni ja sitäpaitsi lapsellekin pitää antaa vastuuta siitä lemmikin hoitamisesta, silloin se tuntuu omalta.
ulkoiluttamaan lapsuuden ajan koiriamme (saksanpaimenkoiraa ja cavaliereja) minun ollessani kuusi- ja siskoni ollessa nelivuotias. Sakun kanssa kävimme kärriajeluilla niin, että pikkusiskoni istui kärryissä ja minä talutin koiraa =). Asuimme tuolloin omakotitalolähiössä ja lenkkeilimme parin kilometrin säteellä kotoamme. Saku oli viimeisen päälle koulutettu.
Yhden ainoan kerran muistan, milloin tuli hankaluuksia: erään talon pihasta hyökkäsi toinen saku meidän sakun kimppuun. Tilanne raukesi sillä, että toisen koiran omistaja rääkyi koiransa takasin pihaansa. Muita ongelmia ei koskaan tullut =)
Minusta lapsen kehittyneisyys (esim. koko, luonne ja ajattelutavat sekä kokemukset) vaikuttaa siihen, milloin tämä voi alkaa kuljettamaan koiraa yksinään. Ei tähän asiaan kai voi sanoa mitään tiettyä ikää, jolloin lapsi olisi valmis...
Meillä alkaneet koulu-iästä lähtien ulkoiluttamaan. Itse olen katsonut tärkeimmäksi asiaksi sen,että koira tottelee lasta ja lapsi pitää sovituista asioista kiinni,mutta tapaus kohtausta. Ilokseni olen huomannut sen,että tuntemattomat ihmiset on sillon tällöin tulleet juttelemaan ja kehumaan,kuin hienosti lapset käyttää jne. Samoin koirapuistoissa ihmiset,ovat tykänneet. Meillä on vähän näin päin lasten kanssa koirat käyttäytyvät kiltimmin muita koiria kohtaan ja minun kanssa tappelevat enempi. Mitä taas tähän jos isompi koira hyökkää käy lapsellekin huonosti,niin se kyllä minullakin on mielessä lukuisia kertoja,mut itse yritän peittää kaikki kauhu tarinat sillä ajatuksella,ainaskin lapseni pystyvät kantamaan vastuuta koiristaan ja se ilo mikä niillä on niin en voisi edes olla kieltämättä. Mutta sinä sen päätät saako lapsesi viedä koiraanne ulos.minun mielestä kyllä voi.
Minä aloitin ensin käyttämään tuttujen terrieriä 9 vuotiaana. Vuoden ehtiin sitä lenkittää, kunnes se kuoli. Sen jälkeen käytin cavalieerejä. Ja kun naapuriin tuli noutaja, koulutin sen ja lenkkeily sujuu kuin tanssien (kiitos tiukan koulutuksen). Saksanpaimenkoiraa olen käyttänyt jo jonkin aikaa, mutta tiedän että pystyn pitelemään sitä koiraa, nimittäin tilanteita on tullut seeferiden kohdalla... Ja minulla on kokemusta myös nöffeistä ym... Minä pystyn ainakin pidättelemään isoja koiria, koska kokemusta on monen vuoden ajan erikokoisista koiraista, vaikka olenkin vasta 13 vuotias dogsitteri
hieman liian itsevarma. En tarkoita pahalla, mutta itsellenikin tulee aina välistä yllättäviä juttuja ulkoilessamme ja olen sentään jo yli 40 vuoden ajan lenkkeilyt koirineni.
Liika itsevarmuus usein kostautuu, vaikka itseluottamus on upea asia ja ilman sitä ei tulisi asioista mitään. Ja vielä jos luin viestisi oikein koirat eivät ole omiasi, ainoastaan koiran kanssa jatkuvasti asuva ja elävä tietää ja tuntee koiransa, katsos kun rotujenkin sisällä on huimia eroja. Ja erilaisissa tilanteissa koirat se tuttukin voi reagoida aika yllättävästi,vaikka olisi miten koulutettu tahansa.
Kuulutko mihinkään paikalliseen yhdistykseen? Sinulle olisi ihan oikeasti käyttöä yhdistys sektorilla. Missäpäin Suomea vaikutat.
kokemusta jo sen verran, ettei pitäisi alkaa hänen itseluottamustaan horjuttaa. :-)
Se on hyvä asia nuoressa, että pystyy luottamaan itseensä. Minä ainakin nostan hattua hänenlaisilleen.
vaan varoitin että liika itseluottamus kostautuu. Voitko väittää kenenkään olevan kokemuksensa puolesta täysin pätevän ilman ettei mitään koskaan satu. Hän vielä kertoi kouluttaneensa kultaisen noutajan joka ei ole hänen, tuskin sanon minä pitänee kaikilta osin paikkaansa.
Ja siinä olit oikeassa hatunnoston arvoinen nuori ja itse kerroin koirayhdistysten ottavan tällaisen näin lupaavan nuoren joukkoihinsa riemumielin. Joten....
Itse olin ihan pieni, kun sain ulkoiluttaa perheemme collieta. Ensimmäisen ikioman koiran sain 13 vuotiaana, jonka kanssa kävin jo yksin koulutuksessa.
neljätoista vuotias saa ilman aikuista ulkoiluttaa koiraa, mutta kahdeksan vuotiaan kanssa pitää olla joko minä tai mieheni mukana, koira on uroscollie.
Nyt rupean puolustelemaan meitä nuoria...
Itse olin noin 9 vuotta kun aloin ulkoiluttaa koiriamme. Asumme kyllä maalla, mutta kun koiramme ovat ajokoiria ja metsästysvietti kova ei niittenkään ulkoiluttaminen ollut varmaan turvallisin vaihtoehto. Pikkuvelijeni on nyt 10 vuotta ja ulkoiluttaa vanhinta koiraamme ihan hyvin. Nuoria koiria hän ei edes halua ulkoiluttaa koska tietää ettei pärjää niille. Minusta on väärin sanoa että alle 15 vuotias ei voisi ulkoiluttaa koiraa. Minusta ulkoiluttajan täytyy hallita koira ja pärjätä sen kanssa. On otettava myös se huomioon että koira voi käyttäytyä aivan eritavalla riippuen siitä kuka sitä ulkoiluttaa. Hyvä esimerkki on se kun vertaa sitä miten vanhin koiramme käyttäytyy silloin kun minä tai veljeni ulkoiluttaa sitä. Minun kanssani se on reipas ja innokas mutta kun veljeni ulkoiluttaa sitä se kulkee nätisti vieressä eikä edes yritä vetää.
onkin ihan eri asia kuin kaupungissa tai edes taajamissa. Maalla asiat sujuu ikäänkuin luonnostaan, mutta kaupungissa on monia vaaroja ja tilanteita, joissa aikuinenkin saa olla koiran kanssa varuillaan kuten uma kirjoitti. Ja koiran omistajalla se vastuu on viime kädessä vaikka ei olisi paikallakaan. Ei ole nuorten mollaamista asettaa rajoja vaan suojelua.
olen hyvin nuorena voimakkaita koiria ulkoiluttanut, mutta kahdeksan vuotiaan poikani en anna ulkoiluttaa koiraa, koska poikani on hieman arka ja pelkää muita koiria, ja voin hyvin kuvitella, miten siinä käy, kun toinen uroskoira rähisee omalle urokselleni (monta kertaa luokseni koiraa ulkoiluttaessa luokseni on tullut uhkaavasti muriseva koira omistajansa kanssa ja omistaja on aina yrittänyt selittää, että ei tämä koira tee mitään, se on ihan kiltti ja hetken päästä saankin olla koiria irrottamassa toistensa kimpusta..)
Ymärrän että suojelet poikaasi ja koiraasi ja se on hyvä asia. Älkää nyt ihmiset ajatelko että vanhempani ovat olleet välinpitämättömiä. Olen aina ollu aika jämäkkä ja ulkoilutin koiria jotaka olivat kilttejä ja helposti hallittavia. Kun pienestä pitäen olen toiminut isojen hevosten kanssa eivät koirat ole vaikeimpia eläimiä ulkoiluttaa. Mutta kuten joku aikaisemmin minulle sanoi on "aivan" eriasia jos asuu maalla kuin kaupungissa. Maalla asumisesta huolimatta en antaisi pikkuvelijeni ( 10 vuotta) ulkoiluttaa nuorinta koiraamme yksin. On hyvä että jokaisella on kokemuksia mutta omasta mielestäni pistyn jo hallitsemaan koiramme( olen 15)kun muutama ikävä tilanne on vastaan satunut ovat ne selvinneet onneksi pelkällä säikähdyksellä. Minusta on väärin sanoa että 15 vuotias on liian nuori, kaikki riippuu persoonasta ja ihmisestä itse miten koirille pärjää.Mutta jos mielipiteistä ei voi riidellä niin mistäs sitten... Mitä sitä faktoista väittelemään...
alle murrosikäistä ei pitäisi päästää koskaan taluttamaan koiraa. olin kerran todella pahassa tilanteessa, kun alle murrosikäinen tuli koirapuistoon koiransa kanssa, ja ja koira karkasi. pikkulikka rupesi parkumaan ja tietysti siinä piti ruveta auttamaan. tytön vanhemmille sanoin asiasta, mutta he totesivat vain, että pikkutyttö sen koiran oli halunnutkin ja se sen myös hoitaa ja kasvattaa. todella vastuutonta. alle murrosikäinen ei vielä ymmärrä vastuutaan koirasta. jos sellainen pääsee ulkoiluttamaan, on sekä koira, että lapsi vaarassa.
olen kyllä ihan samaa mieltä kanssasi zelja. luin juuri äskettäin tuire kaimion pennusta kunnon koira, ja siinäkin neuvottiin odottamaan murrosikään, ennen kuin lapsi/nuori päästetään koiraa omin päin ulkoiluttamaan.
ja on ihan fiksua, että joissain (toivoisi niin olevan kaikkialla) 4H-yhdistyksissä on ala ikärajana 14 vuotta. vaikka ikä ei tällaisissa tapauksissa välitä juuri mitään tietoa, niin on silti oletettavaa, että 14 vuotias on jo puberteetti iän saavuttanut. itse en ainakaan iki maailmassa ottaisi koirilleni hoitajaa (maksullista tai maksutonta, aivan sama, koira on kuitenkin silloin hoitajan vastuulla) joka on alle 14. ja tutustumis käynnilläkin on onneksi aikaa vielä tarkastella hoitajan otteita koiraan.
että 14 vuotta on alaikärajana nimenomaan 4H DOGSITTERIKSI pääsemiseen. askartelukerhoon voi toki liittyä 13 vuotiaanakin
6 ja 8 vuotiaiden lastemme taluttaa koiriamme yksinään, olen itse aina mukana. Vaikka koiramme eivät vedäkään ainakaan koko lenkin aikaa, voi joku mielenkiintoinen tuoksu tai vastaan tuleva koira aiheuttaa vetämistä, enkä usko että pienet lapset jaksavat pitää keskikokoisia koiria aloillaan ja vielä lyhyessä hihnassa. Eri asia olisi jos asuisimme maalla keskellä ei mitään, mutta asumme pienen maalaiskylän taajamassa, jossa on monenlaista vastaantulijaa. Ehkä sitten kun lapsemme kasvavat hieman isommiksi, voi päästää heidät yksinään koirien kanssa lenkille, mutta nyt olen tätä mieltä.
ainaki lenkittäny kotona ajokoiria (kahtakin kerralla välillä) ihan ala-asteelta asti.. hyvin on pysyny "hanskassa", toki välillä pääsi karkuun. ei oo koskaan mitään vaaratilannetta tullut. tosin asuin n. 2 km päässä kaupungista, hiljaisemmalla alueella.
että välillä pääsi karkuun ? ja se on ihan luonnollista ? ei kyllä pitäisi päästää niin pientä lasta lenkille ajokoiran kanssa.
eikä minkään muunkaan koiran kanssa.
no jos voin kysyä että miten te käsitätte karkuun pääsemisen? Minusta karkaaminen ja irti pääseminen on eriasi. Karkaaminen on sellaista että koira ei ainakaan käskystä tule takaisin ja juoksee omille teillään, mutta irti pääseminen on että esim. kailapanta on niin löysällä että koira saa päänsä siitä läpi mutta se heti irtipäästyään tulee komennosta takaisin. Jos koira ei ole kunnolla koulutettu toivon että karkaamisia ei tapahdu usein.
Täällä Keravalla olen nähnyt ehkä 12-14 vuotiaan tytön kultaisen noutajan kanssa. Pituutta tytöllä oli korkeintaan 145cm. Näky ei ollut mieltä hivelevä. Koira veti tyttöä perässään nähdessään toisen koiran tien toisella puolella.
Tuskin tyttö kotona kertoi, että koira veti mennessään. Toisen koiran omistaja juoksi karkuun. Varokaa Alepan kulmilla.
Monilla on hiukan liian suuri luotto lapsiin nähden.
Kerran vastaani tuli aikuinen nainen jonkun ison pystykorvan kanssa. Flexi lähti naisen kädestä ja ennenkuin ehdin mitään koira oli vierelläni. Flexit on hankalia pitää kädessä. Liukkaitakin ja jos koira ei kutsusta tule luokse niin keriähän se naru täytyy. Tämä siis vielä flexistä, hävittäkää ne.
Samako pätee vanhuksiin? Se ei hyökkäystilanteessa ole mitenkään "uhrin" Syy. Ja mietikkääpä asiaa näin:
Talutat isokokoista sekarotuista koiraa. Joku, joka omistaa hiukan isomman koiran, tulee vastaan. Tämä vastaantuleva koira on agressiivinen, ja käy kiinni koiraasi. Mitä silloin teet????
Ei tietenkään saa ulkoiluttaa koiraa, jos se ei ole hallinnassa.
Eikai ikä ole mikään ratkaiseva kriteeri jos lapsi osaa muuten käyttäytyä liikenteessä ja koira on tarpeeksi pieni pysyäkseen hallinnassa.
Itse ulkoilutin ensimmäistä kertaa kokkeria ekaluokkalaisena (silloin sain yksin liikkua teitä pitkin) eikä sellaisen rääpäleen kanssa ollut lapsellakaan ongelmia :)
Isompaa koiraa en antaisi ellei ole varmaa että lapsi pärjää sen kanssa, nykyinen koira on senverran iso (50kg) eikä käyttäydy riittävän hyvin hihnassa joten en anna edes avokin ulkoiluttaa sitä koska on liian hento pitämään sitä hanskassa vaikka onkin jo vanh.... aikuinen :)
On tärkeää muistaa, että koskaan ei saa ottaa pientäkään koiraa syliin toisen koiran tullessa vastaan. Jos toinen koira nimittäin hyökkää, voi oma kilttikin koira purra tai tehdä muuta sellaista, sillä se ei pysty puolustautumaan jos se on sylissä! Tämä tulisi oppia viimeistään käytännössä, joten muistakaa ihmiset, ettette ota koiria syliin toisen koiran läheisyydessä!