Onko rutikuiva klapi paras?

Miten sait ton kosteuslukeman? Ei todellakaan kannata poltettavaa puuta kuivata uunissa, mutta huvinsa kullakin.

Tuskin se nyt aivan nolla on mut jos 10% niin riittää hyvin. Olen joskus ottanut tuoreesta koivusta n.2kg ison klapin ja punninnut sen grammavaaalla ja laittanut takan päälle kuivumaan. Kerran viikossa punnitsin puolen vuoden ajan. Painosta putosi hiukan yli puolet. No se siitä. Takassa poltettavien puiden pitää olla mahdollisimman kuivia jottei energiaa kulu veden poistamiseen. Polttonopeutta pitää säädellä tuloilmaa sekä piipun peltiä säätelemällä. Tulen pitää palata iloisesti muttei kuitenkaan "hohisten" . Peltejä pienennellään loppua kohden. Lopussa pelkällä hiilloksella liekit ikäänkuin hiukan tanssii. Itse kohennan hiillosta muutaman kerran ja suljen pellit vasta kun viimeinenkin hiven on poissa.

Mistä seuraavaksi kokemuksia pitäisi löytyä?

Vain tuhka voi olla 0,0 %.

Onkohan siitä kellään kokemuksia ja näkemyksiä?

Unohda ne mittareiden näytöt. Ne näyttää vain sen kohdan ja sen hetkisen tilanteen. Yleensä sanotaan että puun pitäisi olla "ylivuotista" eli vähintään n.1.5 vuotta kuivanut. Maalis-huhtikuussa kaadettu ja ennen heinäkuuta suojaan laitettu puu ei kyllä häviä kosteudessa paljoakaan. Puun kuivuminen tapahtuu aika nopeasti. 3kk riittää siihen. Juhannuksen jälkeen keväällä pilkottu klapi ei enää kuivu vaan sen kosteus mukailee ulkoilmaa. Kannattaa huomata että kun puu kuivuu niin sen solukot umpeutuu eikä se päästä sinne enää kosteutta kunhan se on poissa suoralta sateelta ja maakosteudelta.

Tarkennan vielä : siis keväällä pilkottu ei enää..... Täällä on tapettu ihmisiä pienemmästäkin sanavirheestä.

Vuosi-pari sitten jossain oli juttu lämpölaitoksesta joka oli puolivahingossa polttanut märkää puuta ja yllätyksekseen totesi polton tuloksen oikein hyväksi. Siis noin energian saanto mielessä. Tästähän sitten takkalämmittäjät intoutuivat kastelemaan polttopuitaan.
Myöhemmin sitten selvisi että isossa lämpölaitoksessa jossa on hyvin säädetty ja valvottu prosessi mm. savukaasujen lämmöntalteenotolla, tuo kostea puu tosiaan antaa vähintään saman tuloksen kuin kuiva.
Pienlaitoksissa (takat, uunit, kattilat, hellat) tämä ei todellakaan toimi vaan puun on oltava puhdasta ja kuivaa.
Se aiemmin mainittu ylivuotinen puu ja päivä-pari ennen polttoa sisään tuotuna antaa ihan hyvän tuloksen. Eikä tarvita kosteusmittareita.

Älä nyt sotke vettä tähän. Se ei ole se idea.
Oikea ajatus on ne aineet jotka kaasuuntuessaan palavat helposti ja tuottavat sen energian. Pihkapuussa se on helppoa. Kuka tahansa saa kannosta otetun lastun palamaan. Pihka . Mutta lehtipuun kaasut on jo minullekin hiukan outo juttu. Siis se on helppo ymmärtää että tosi kuumassa aineet palaa eri lailla kuin kynttilässä.
Siksi esim. Lehtipuun aineet kaasumaisina ovatkin hyviä palamaan

Mistäs saitte 0% klapia, ei pysy tuollaisena kuin tyhjiöpakattuna, kunhan on ensin nollaan kuivattu.

Ei tietenkään ole. Vertaa vaikka huippuviritettyihin autonmoottoreihin joissa käytetään vesiruiskutusta, sen vuoksi että vesi, H2O, tuo lisävetyä ja -happea palamisreaktioon.

Rutikuiva klabi hiertää tuhkaluukussa aika ikävän tuntuisesti. Suosittelen ehdottomasti vähintäänkin sylläisemään siihen ennen laittamista sisään. Ihan tällainen vanhemman himpparimiehen neuvo. Suosittelen.

Miten niin hiertää?

Klapit kuulema haihduttavat ajan kanssa sisältään aromaattisia öljyjä. Juuri niin: öljyjä, joten vanhat klapit sisältävät jonkin verran vähemmän palamisenergiaa kuin uudemmat, riippumatta klapin kosteusprosentista, joten monen vuoden varastoa klapeja ei kannata itselleen pilkkoa, vaikka kuntoilla pitäisi, kun salille ei pääse. ; )

Kuivaa lapua ei ole olemassakaan.