Olen toista kertaa naimisissa. Minulla on ensimmäisestä avioliitosta kaksi lasta, toisesta avioliitosta ei lainkaan.
Minun omaisuuteni on huomattavasti suurempi kuin nykyisen vaimoni.
Mikä on oikea tapa toimia, että omaisuuteni päätyisi minun lapsilleni?
Esim, jos vaimoni kuolee ennen minua, joudunko maksamaan tasinkoa hänen kuolinpesälleen?
Minun omaisuuteni on huomattavasti suurempi kuin nykyisen vaimoni.
Mikä on oikea tapa toimia, että omaisuuteni päätyisi minun lapsilleni?
Esim, jos vaimoni kuolee ennen minua, joudunko maksamaan tasinkoa hänen kuolinpesälleen?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Lapset perivät vanhempansa.
Varakkaamman ei tarvi luovuttaa tasinkoa kuolinpesälle, mutta avioerotapauksessa tarvii (ellei ole avioehtoa, minkä sisältö tällöin ratkaisee...)
"jos vaimoni kuolee ennen minua, joudunko maksamaan tasinkoa hänen kuolinpesälleen?"
Tässä kohden ei ole ongelmaa, koska leskellä (sinulla) olisi kuolintapauksessa ns. tasinkoprivilegi, eli leksen ei tarvitse maksaa tasinkoa lainkaan puolison kuolinpesälle.
Mutta tilanteessa, jossa sinä kuolisit ensin, kuolinpesä on velvollinen maksamaan tasinkoa vähävaraiselle leskelle (vaimosi). Näin lapsille jäisi vähemmän perintöä. Ongelman ratkaisee avioehtosopimus, mikäli vaimosi suostuu sopimukseen. Avioehdon voi laatia vain kuolintapauksen varalta, jos vaimosi ei keskinäisessä neuvottelussanne suostuisi avioeron perusteella toteutuvaan avioehtoon.
Avioehto on hyvä mutta asian voi kiertää myös sillä että kuolleen perilliset eivät vaadi tasinkoa,automaattisesti tasinkoa ei makseta vaan se vaatii aina perillisten vaatimuksen tasingosta.Ositus ei myöskään ole pakollista jos perilliset eivät vaadi ositusta.
siis tarkoitus oli sanoa että avioerotapauksessa jos puoliso ei vaadi tasinkoa tai ositusta niin silloin tasinkoa ei makseta vaikka toinen olisi köyhempi.
Koettakaa nyt päättää.
Kantsii lukea aloitus.
Palaan myöhemmin asiaan kun ja jos selvenee mitä kukin saa, tasinkoa taikka ei 😂
T. Lawetorder
Tämän hepun myöhempää palaamista asiaan ei sen kannata odottaa, joka oikeaa tietoa odottaa, sillä nm. Lawe ... on täysin pihalla avioliitto-oikeudesta, mihin ap:n kysymys liittyy. Tämä varoituksena niille, jotka eivät ko. nikkarin "mainetta" vielä tunne.
Lawetti on kertonut, että lukijan pitää ymmärtää mitä hän tarkoittaa. Jos Lawetti kirjoittaa perintökaaresta, niin lukijan pitää ymmärtää hänen tarkoittaneen avioliitto-oikeutta.
Varmin ratkaisu olisi avioehto ("kumpaisellakaan ei avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen"). Tällöin avioliiton purkauduttua tavalla tai toisella ei toimitettaisi omaisuuden ositusta (mihin liittyy tasinko enemmän omistavalta vähemmän omistavalle), vaan tehtäisiin omaisuuden erottelu: kumpainenkin osapuoli (puolisot A/B tahi puoliso A/B:n perilliset) pitäisi oman omaisuutensa.
Avioehto edellyttää molempien suostumusta ja avioehdon rekisteröimistä DVV:ssä. Avioehto voidaan haluttaessa tehdä myös koskemaan vain avioliiton päättymistä kuolemaan.
Ilman avioehtoa on eroteltava kaksi tapausta:
1. Varakkaampi puoliso kuolee ensin.
- Köyhempi puoliso saa halutessaan osituksessa varakkaamman perillisiltä tasinkoa niin paljon, että kummankin osapuolen nettovarallisuus on yhtä suuri.
2. Köyhempi puoliso kuolee ensin.
a. Jos ositus toimitetaan lesken eläessä, leskellä on ns. tasinkoprivilegi, mikä tarkoittaa, että leski voi kieltäytyä luovuttamasta omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille. Tällöin leski pitää omistuksessaan kaiken omaisuutensa, mikä leskenkin kuoltua periytyy hänen omille perillisilleen
b. Edellä sanottu pätee vain, jos omaisuuden ositus on toimitettu lesken eläessä. Jos ositus siirtyy lesken kuoleman jälkeiseen aikaan, lesken perillisillä ei ole tuota lesken etuoikeutta, vaan he osituksessa joutuvat luovuttamaan tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille.
- VAROITUS: Em. nm. Lawe ... (tunnettu myös nimellä L-höpsö) on markkinoinut täällä virheellistä käsitystään, että perukirja olisi samalla myös osituskirja. Näin EI ole, vaan ositus tulee tehdä omana toimituksenaan. Jos näin ei ole menetelty, seurauksena on, että varakkaamman puolison perilliset ovat velvollisia vaadittaessa antamaan omaisuutta tasinkona köyhemmän perillisille.
Esitä lainkohta joka niin määrää, että jollei ositusta tehdä, tulee isänpuolen rintaperillisten luovuttaa tasinkona omaisuutta.
Lisään, kerro tarkkaan mikä ositus on, onko se A) omaisuuden jako, B) omaisuuden erittely, C) omaisuusluettelo?
En ole opettajasi, jolle voit esittää vaatimuksiasi - mutta olkoon tämän kerran.
Lainkohta löytyy avioliittolakiin, sen 103 §:n 2 momenttiin, 26.4.1991 säädetystä lisäyksestä, joka kuuluu:
"Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei =>eloonjäänyt puoliso<= ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille. (26.4.1991/765)" https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O4L2P103
Tuossa on se laissa ositukseen pääsäännöstä lesken hyväksi säädetty poikkeus, ns. lesken tasinkoprivilegi, joka vapauttaa eloon jääneen puolison - mutta vain hänet - tasingon antamisen velvoitteesta. Säännös ei ole voimassa lesken perillisten hyväksi. Jos siis ositus toimitetaankin vasta lesken kuoltua, osituksessa menetellään tasingon osalta pääsäännön mukaisesti.
Luuletko oikeestikki, aikuisten oikeestikki, etten guota tiennyt.
Kysymys oli ihan muusta, jonka kysymyksistä huomasit, muttet älynnyt, vaan vastasit sen joka on tiedossa suurimmalla osalla.
Mm. paakki on ollit osallisena tuohon tasinkoprivilegi jutussa, jossa lesken turvaa lisättiin, koska se leski nyt vaan jää niin huonoon asemaan jos omaisuutta onkin enemmän ja nämä perilliset jotka saavat vähemmän, voe kaahee paekka.
"Mm. paakki on ollit osallisena tuohon tasinkoprivilegi jutussa, jossa lesken turvaa lisättiin, koska se leski nyt vaan jää niin huonoon asemaan jos omaisuutta onkin enemmän ja nämä perilliset jotka saavat vähemmän, voe kaahee paekka." Tuo tasinkoprivilegi kuuluu ilman tätä "paakki" , lesken oikeuteen.. Ap, jos vaimosi kuolee ennen sinua, joka olet varakkaampi,
voit vedota tuohon lesken tasinkoprivilegiin, omaisuuttasi ei tarvitse luovuttaa , vaan pidät omanasi.
Osaatko sanoa mistä tasinkoprivilegi-systeemi tuli ja MILLAIN?
ONKO PERINTÖKAARESSA PRIVILEGIÄ?
Testamentti, missä tarkoin määräät lapsillesi ja lapsenlasillesi kaiken mahdollisen. Tee lakimiehen kanssa. On sen väärti.
Ja taas kuluu taaloja jonka repii taskuunsa joku muu, eli hyppää vain aasittajan rattaille, meno on kevyttä ja hyvää kohti köyhyyttä.
"Testamentti, missä tarkoin määräät lapsillesi ja lapsenlasillesi kaiken mahdollisen."
Tässä jälleen tyypillinen ite-tietäjän eli luulijan neuvo!
Testamentilla kun voidaan määrätä =>vain<= siitä omaisuudesta, joka =>osituksen jälkeen<= kuuluu vainajan (testaattorin) osuuteen. Se omaisuus taas ilman testamenttiakin periytyy kokonaan vainajan (testaattorin) omille jälkeläisille. Joten testamentti on tehoton väline ap:n toivomaan tarkoitukseen.
Ositukseen liittyen olen antanut tyhjentävän kommentin 9.4. klo 13:07.
Hups heijaa, pysykää luulotautiset pois täältä, oli meinaan sinunkaltaistesi neuvo, ei Lawetorderin.
Kannattaisko lottoilla enempi, josko osuis kohdalle sadan vuoden päästä?
Lycka till
Millain tyhjentävän?
Huomaathan sanat: ositus toimitetaan kuin siitä määrätään perintökaaressa ja tämän lain mukaan kuin on sanottu eli tähän tapaan, "2 luku
Osituksen toimittaminen
98 §
Ositus on toimitettava siinä järjestyksessä, kuin perinnönjaosta on säädetty, noudattamalla sen ohessa, mitä tässä luvussa sanotaan".
Lycka till