Tämä voi iskeä mihin vuoden aikaan tahansa, näemmä. Onkohan kyseessä vain "ne ruusunpunaiset, näköähaittaavat" silmälasinsa hukanneiden ja "liikaakin tajuavien" uusiosinkkulaisten tauti? Tauti iskee rintaan, sydämen tietämille ja aiheuttaa kuristavan tunteen. Päässä takoo ajatus. "Ei ikinä, en ikinä, ei taaskaan, pitihän se arvata.." Ajatuksissa siintää ajatus luostarista tms. miehettömästä/naisettomasta alueesta"; sitten, kun olosuhteet sen sallivat.
Kun kohdalle osuu miehiä, joista saa vain "henkisiä näppylöitä", niin ennuste on kehno. Onko muita kohtalotovereita tai mähdollisesti lääkkeen löytäneitä/ sopivaa lääkettä? Niin kauan on toivoa, kun on elämää ;]
Kun kohdalle osuu miehiä, joista saa vain "henkisiä näppylöitä", niin ennuste on kehno. Onko muita kohtalotovereita tai mähdollisesti lääkkeen löytäneitä/ sopivaa lääkettä? Niin kauan on toivoa, kun on elämää ;]
Vastaukset 3
Vanhimmat
...parasta lääkettä ihan koithoito,, siinä peilin edessä kysyt itseltäsi. mitä, odotin? mitä tarjosin?
On todella kiusallista jos olet ollut "terveillä" tavoiteilla likkeellä ja aina käy noin.
JOIdenkin "kasvuteorioiden" pohjana on ajatus jossa ihminen joutuu sellaisten haasteiden eteen jotka opettavat jotakin tärkeää. Jos aina löytää itsensä saman ongelman edestä on ehkkkä syytä katsoa enemmän itseään kuin sitä ongelmaa.
En tarkoita että olisit jotenkin "huono" erityiseti kasvun tarpeessa, vaan sitä että jokin asia elämässä ei todellakaan men niin kuin pitää.
Usimmiten se on se klise.." eletään toisin kuin saarnataan"
NYT MATSIA KATTOMAAN: ;))
Kärpäset vie pojan pohjolaan ;)))
aina vaan lankeaa tohon samaan:o(
Jos oikein ymmärsin niin suosittelisin pitkäaikaista selibaattia:)