Onko tämä aikamme nyt uusi normaali?

Äärettömän mielenkiintoinen artikkeli erittäin ajankohtaisesta aiheesta:

Covid on tullut jäädäkseen ja kiertää maailmaa eri variantteina mutta ihminen adaptoituu siihen ja viiden vuoden kuluttua covid on yksi influenssan muoto joka toki on ikäihmisille vaarallinen, aivan kuten A-influenssan eri muodot nyt.

https://yle.fi/uutiset/3-11874265
"COVID-19-tautia aiheuttavalle SARS-CoV-2:lle tapahtuu samaa kuin viruksille yleensäkin: kun se lisääntyy kopioimalla itseään isäntäsolussa, kopiointivirheitä eli mutaatioita tapahtuu tuon tuosta.

SARS-CoV-2:lla virheiden syntyvauhti on suhteellisen hidas, mutta yksittäisten virusten perimän avaavassa sekvensoinnissa eri puolilla maailmaa on silti löytynyt kymmeniätuhansia mutaatioita.
Valtaosalla ei ole vaikutusta tarttuvuuteen tai virulenssiin. Jos tässä jutussa sattuu kirjoitusvirheen vuoksi lukemaan "vrius", se ei estä ymmärtämästä sisältöä oikein. Virukselle hyödyttömät – saati haitalliset – genomin kirjoitusvirheet eivät yleisty, mutta niin voi käydä, jos mutaatio sattuukin olemaan virukselle eduksi.

SARS-CoV-2:sta on nyt liikkeellä mutaatioista syntyneitä variantteja, jotka ovat selvästi tarttuvampia kuin Kiinassa runsas vuosi sitten sekvensoitu ensimmäinen versio.
Suomessakin yleistyvä brittivariantti B.1.1.7 on laajimmalle levinnyt uusi variaatio. Yhdysvalloissa tartuntatautivirasto CDC totesi sen viime viikolla maan yleisimmäksi koronatartuntojen aiheuttajaksi."

"Tieteet ovat malttilaji. Espanjantaudista oli 90 vuotta, kun tutkijat kertoivat selvittäneensä syyn pandemian tappavuuteen. Viruksen tietyt kolme geeniä heikensivät sairastuneiden keuhkoputkia ja keuhkoja niin, että viruksen perässä pääsi iskemään bakteeritulehdus.

Tampereen yliopiston epidemiologian professorin Pekka Nuortin mukaan on hyödyllistä katsoa myös historiaan, kun yritetään mallintaa COVID-19-pandemian hiipumista. Kannattaa myös katsoa muutakin kuin pelkkää virusta, Nuorti sanoo.

Hänkin tosin lisää, että kävipä miten tahansa, SARS-CoV-2:n kanssa kyllä joudutaan elämään lähitulevaisuus ja virusta on aivan mahdoton eliminoida maailmasta kokonaan.

Toistaiseksi ollaan aivan alussa, sillä väestötasolla rokotteita on liiennyt erittäin vähän muualle kuin vauraisiin maihin. Maailma terveysjärjestö WHO kertoi viime viikolla, että köyhät maat olivat saaneet vain 0,2 prosenttia maailman koronarokoteannoksista.

Lähikuva rokotteen pistämisestä olkavarteen.
Eteläafrikkalainen terveydenhuollon työntekijä sai koronarokotuksen helmikuussa, kun Etelä-Afrikka käynnisti rokotukset. Maanosansa varakkaimpana valtiona se kykenee saamaan rokotteita paljon paremmin kuin Afrikka yleensä.Nic Bothma / EPA
Klassinen patogeeni-isäntä-ympäristö-kolmio, agent-host-environment, antaa hyvän pohjan sen ymmärtämiselle, miten monimutkainen pandemioiden dynamiikka on, Pekka Nuorti sanoo.

– Muutokset kaikissa kolmion kärjissä vaikuttavat. Pelkästään virus ei muutu, vaan kokonaisuus. Virus tietysti mutatoituu ja tulee variantteja, mutta myös isännässä eli ihmisessä tapahtuu paljon muutoksia.

Sairastetut infektiot ja rokotukset ovat synnyttämässä väestöimmuniteettia, joka vaikuttaa siihen, miten pandemian hiipumisen dynamiikka toimii. Myös yksilöiden immuniteetti voi ajan kuluessa hiipua.

Kolmion ympäristökärkeen vaikuttavat kansanterveystoimet – testaukset, tartuntojen jäljitys, eristykset ja karanteenit ja myös paljon puhuttavat ei-lääketieteelliset rajoitukset. Myös ihmisten käyttäytyminen on yksi tekijä: etäisyydet, maskit ja käsihygienia.

– Pandemioissa on oikeastaan paljon analogista ilmastonmuutokseen tai sen terminologiaan, sanoo Suomen Akatemian Ilmastonmuutos ja terveys -ohjelman johtoryhmään kuuluva Nuorti.

Ilmastonmuutos vaikuttaa melkein mihin tahansa asiaan melkein millä tahansa mekanismilla, myös epäsuorasti. Ilmastonmuutoksen tavoin myös pandemialla on paljon ennakoimattomia heijastevaikutuksia, hän lisää.

Paljon on sellaistakin, mistä tiede tietää, ettei se tiedä, ja toisaalta asioita, joista ei tiedetä sitäkään.

Kolmiomalli, jonka kulmat ovat patogeeni, isäntä ja ympäristö.
Vaikuttavien tekijöiden agent-host-environment-kolmiossa patogeeni on vain yksi kulma. Anniina Wallius / Yle
Se, että virulenssi lopulta aina heikkenee, koska ärhäkkä ja nopeasti tappava virus ei pysty leviämään tehokkaasti, on Pekka Nuortin mielestä vähän liian helppo päätelmä.
– HIV on hyvä esimerkki, ja onhan niitä muitakin, jotka eivät ole virulenssiltaan muuttuneet mihinkään. Isorokkokaan ei satojen vuosien aikana lieventynyt, ja esimerkiksi denguekuume on muuttunut pahemmaksi, hän muistuttaa.

Entä asia, johon monet Suomessa panevat nyt toivonsa, pian koittava kesä? Suomessa COVID-19 helpotti viime kesänä. Maailmanlaajuisesti oli toisin.
– Ainakin viime vuonna oli hyvin vaikea nähdä globaalisti vuodenaikaisvaihtelua. Yhdysvalloissa oli keskellä kesää erittäin hankala tilanne, eivätkä Brasilian lämpö ja kosteus näytä tällä hetkellä auttavan, Nuorti sanoo.