YLE uutisoi yleensä ajankohtaisista asioista tehden tutkivaa journalismia.
Nyt Suomea koettelee jälleen ison sellutehtaan lopetus ja satojen työntekijöiden työttömyys.
Miksi sellun keitto Suomessa lopetetaan ja mitä pitäisi tehdä?
https://yle.fi/uutiset/3-6842143
Valitettavasti edellä oleva YLE:n artikkeli sellun keiton siirtämisesta Paraguayhin, Uruguayhin ja muihin eucalyptus-maihin ei ole ajan tasalla, mutta kannattaa lukea.
Ajantasaista tietoa ei googlaamalla löytynyt, mutta jotain kuitenkin.
Suomessa sellun keitto on ollut erittäin kannattavaa, vasta viime vuosina sellun hinta on laskenut ja perinteiset paperimarkkinat hiipuneet. Kunnon voitot sellutehtaat siitä huolimatta ovat keränneet.
Sijoitusomaisuuden kerääminen ja voittojen maksimointi onnistuu kymmenkertaisesti halpatyövoiman maissa, joissa valtio ei kerää veroja ja rakentaa infran ilmaiseksi. Sinne se tuotanto siirretään, maailman suurimpiin sellutehtaisiin.
Eucalyptus kasvaa korjuukuntoon seitsemässä vuodessa, kun taas suomalainen mänty vaatii kasvuajakseen jopa kymmenen kertaisen ajan (50-70 vuotta).
Sellua valmistetaan maailman suurimmissa sellutehtaissa — lähellä Kiinan markkinoita — eucalyptuksesta ja vastaavasti Suomessa toimineet tehtaat on lopetettu.
Pääomasijoittajille on voittojen maksimointi tärkeintä, myös osakeyhtiölain mukaan. Ei suinkaan suomalaisen yhteiskunnan kokonaisetu. Metsävarantoa Suomessa on, mutta voitot eivät eivät yllä läheskään halpatyövoiman raaka-aineiden tuotoille.
Sellutehtaat eivät ole Suomessa huolehtineet tuotekehityksestä. Suomalaisesta puusta on keitetty vain sellua, kun olisi pitänyt valmistaa esim. muovia korvaavaa käyttötavaraa. Uusi tekniikka mahdollistaisi puuperäisten, muovia korvaavien, hyödykkeiden tulostamisen entistä kannattavammin.
Yritystuet olisi pitänyt käyttää tulevaisuuden tuotekehitykseen sellun keiton sijaan. Miksi niin ei tehty? Montako sellutehdasta on Suomessa lopetettu ja montako luonnonkaunista koskea valjastettu hyljätyille sellutehtaille?
Miksi yliopistojen ja yritysten yhteistyö ei onnistu tuotekehityksen osalta? Pitäisikö yritystuet suunnata yliopistojen tuotekehitykseen, ei esimerkiksi tukemaan osinkojen jakoa?
Nyt Suomea koettelee jälleen ison sellutehtaan lopetus ja satojen työntekijöiden työttömyys.
Miksi sellun keitto Suomessa lopetetaan ja mitä pitäisi tehdä?
https://yle.fi/uutiset/3-6842143
Valitettavasti edellä oleva YLE:n artikkeli sellun keiton siirtämisesta Paraguayhin, Uruguayhin ja muihin eucalyptus-maihin ei ole ajan tasalla, mutta kannattaa lukea.
Ajantasaista tietoa ei googlaamalla löytynyt, mutta jotain kuitenkin.
Suomessa sellun keitto on ollut erittäin kannattavaa, vasta viime vuosina sellun hinta on laskenut ja perinteiset paperimarkkinat hiipuneet. Kunnon voitot sellutehtaat siitä huolimatta ovat keränneet.
Sijoitusomaisuuden kerääminen ja voittojen maksimointi onnistuu kymmenkertaisesti halpatyövoiman maissa, joissa valtio ei kerää veroja ja rakentaa infran ilmaiseksi. Sinne se tuotanto siirretään, maailman suurimpiin sellutehtaisiin.
Eucalyptus kasvaa korjuukuntoon seitsemässä vuodessa, kun taas suomalainen mänty vaatii kasvuajakseen jopa kymmenen kertaisen ajan (50-70 vuotta).
Sellua valmistetaan maailman suurimmissa sellutehtaissa — lähellä Kiinan markkinoita — eucalyptuksesta ja vastaavasti Suomessa toimineet tehtaat on lopetettu.
Pääomasijoittajille on voittojen maksimointi tärkeintä, myös osakeyhtiölain mukaan. Ei suinkaan suomalaisen yhteiskunnan kokonaisetu. Metsävarantoa Suomessa on, mutta voitot eivät eivät yllä läheskään halpatyövoiman raaka-aineiden tuotoille.
Sellutehtaat eivät ole Suomessa huolehtineet tuotekehityksestä. Suomalaisesta puusta on keitetty vain sellua, kun olisi pitänyt valmistaa esim. muovia korvaavaa käyttötavaraa. Uusi tekniikka mahdollistaisi puuperäisten, muovia korvaavien, hyödykkeiden tulostamisen entistä kannattavammin.
Yritystuet olisi pitänyt käyttää tulevaisuuden tuotekehitykseen sellun keiton sijaan. Miksi niin ei tehty? Montako sellutehdasta on Suomessa lopetettu ja montako luonnonkaunista koskea valjastettu hyljätyille sellutehtaille?
Miksi yliopistojen ja yritysten yhteistyö ei onnistu tuotekehityksen osalta? Pitäisikö yritystuet suunnata yliopistojen tuotekehitykseen, ei esimerkiksi tukemaan osinkojen jakoa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Väärä palsta tähän aiheeseen. Täytyy kuitenkin todeta, että George Floydin tapaus sai mediassamme paljon enemmän huomiota kuin Veitsiluodon paperitehtaan lopettaminen tai muu teollisuuden ahdinko.