Kaipaisin mielipiteitänne! Olen kiinnostunut eräästä naisesta joka on varmaan lähemmäs 60-vuotias. Itse olen parikymppinen. En ymmärrä kuinka näin on käynyt. Toisaalta se ei ole mikään ihme, sillä tuo henkilö on niin valloittava ja iätön, että kaikki ikään viittaava jää hänen olemuksensa varjoon. Miten minun tulisi nyt toimia ja suhtautua tähän asiaan. Jos hän olisi nuorempi, niin voisin pyytää hänet ulos. Nyt en kuitenkaan tiedä onko se soveliasta. En myöskään tiedä olisiko meillä mitään yhteistä keskustelunaihetta ikäeromme takia. Toisaalta kiinnostukseni on hyvin seksuaalista enkä ole varma mitä haluan. Onko kenelläkään muulla samantapaisia kokemuksia? Miten olette menetelleet? Pitäisikö minun unohtaa koko juttu vai ottaa selvää hänestä? Tunnen itseni välillä hyvin kieroutuneeksi kiinnostukseni takia, koska hän voisi olla äitini. Mielestäni ikä ei kuitenkaan saisi olla esteenä, jos molemmat ovat aikuisia. Olen hänen suuntautumisestaan melko varma. En kuitenkaan täysin, enkä tiedä seurusteleeko hän.
ikäerosta
pencil
82339
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Elämä on niin lyhyt, että jokainen onnen hetki tulee käyttää. Onhan tuo ikäero melkoinen, mutta jos jotain välillänne jotain tapahtuu, niin tuskimpa siinä kumpikaan mitään ainakaan häviää.
Ikäeroihin kiinnitetään liiaksi huomiota, ei se ikä mitään sano, vaan se tunneside kahden ihmisen välillä. Samalla tavoin kariutuu samanikäisten kuin ikäerollistenkin suhteet, jos ovat kariutuakseen.
Eräs sukulaistyttö alkoi seurustelemaan 17v itseään vahemman miehen kanssa ja huvittavaa oli erään henkilön komentti hänelle. Hän sanoi, että ajatteles, kun sinä olet 60v niin miehesi on jo lähes 80v ja ehkä ei edes elossakaan enää.
Huh, pitääpä pitkälle ajatella, ja kuolee se nuorikin. Minäkin tunnen naisen joka tuli leskeksi 23 vuotiaana vaikka mies oli samaa ikäluokkaa.
Eli lyhyesti, jos välillänne syttyy jotain romanssia niin nauti siitä!!!
On erilaisia tunteita: mielenkiintoa, ihailua, kiintymystä, suojelun haluakin tietyissä tilanteissa, uteliaisuutta jopa kokeilunhalua...
Se, mitä tunnet mainitsemaasi naista kohtaan ei tarvitse olla mitään ei-soveliasta, niin kuin epäilet. Sen tunteen ei tarvitse olla mitään muutakaan. Tarkoitan, että tunteemme tekee joskus sellaisia temppuja, joista emme ota mitään selvää, ainoa mikä on selvää on se, että olemme vain sekaisin niistä.
Kaikki tunteet toisiamme kohtaan eivät johda mihinkään. Ikä ei ole esteenä useinkaan, vaan joku muu järjen/käytännön toteutuksen mahdottomuus. Mieti siltä kantilta? Me joudumme "hylkäämään" elämämme aikana moniakin ihastuksia milloin mistäkin syystä. Kaikki ihastukset eivät voi eivätkä tarvitsekaan johtaa syvempään suhteeseen. On lupa ihastua, kehen vaan, ilman selityksiä tai huonoa omaatuntoa tai itsensä syyllistämistä.
Siihen rehellisyyteen, mihin otsikossani viittasin. Omalla kohdalla toimisin niin, että toivottaisin naisen tervetulleeksi kaveripiiriini - siinä kaikki. Minulle riittäisi ystävyys ikäeron vuoksi. Uskonkin, että ystävyyssuhde toimisi tälläisessä tapauksessa parhaiten.
Mutta valintahan on sinun ;)
Ei liity ketjun aiheeseen mitenkään, mutta mutta..hankin ittelleni viikonloppuna vähän tai vähän enemmän ongelmia ja tuo sun kirjotukses on kuin suora vastaus mun kysymyksiin..olo helpottui..oot oikeesti todella pelottava..!!:)
Tietäisitpä vain, mitä minä viikonloppuna hankin!
No, ei nyt sentään - mitään SELLAISIA ;DDDD
Kysymys on mun mielestä myös asemasta ja asettelusta. Oletteko te tavanneet tai tutustuneet nk.neutraalilla maaperällä ja tasa-arvoisessa asemassa? Jos vastaat yes, niin mun mielestä teillä voi olla tulevaisuutta, tarkoitan siinä tapauksessa voisit vaikka pyytääkin häntä ulos ja heittää pallon hänelle. Mutta jos kysymys on esim. pomo-alainen tai oppilas-opettaja asema niin siinä sulla voi olla suuremmat mahdollisuudet polttaa näppis. Koeta nyt ekaks saada selville että onko kiinnostus moleminpuoleinen?
jos tästä jotain kehkeytyy, niin voin kokemuksesta kertoa että yhteiskunnan vastaanotto ei niin kovin suopea ole ja kivinen tie on edessä, mutta tukijoitakin löytyy. Myöskin noin "kovalla" ikäerolla voi myös tulla intressiongelmia suhteeseen. Tarkoitan tällä sitä että kun sinä kehityt elämässäsi ja kohtaat väistämättä omaan kehitysvaiheesi kuuluvat haasteet - olisi partneri jo enemmän "tyydyttyneessä" kehitysvaiheessa/elämän tilanteessa, niin; henkisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisestikin.
En siis sano että; mahdoton tilanne, mutta todella vaikea.
Kysyisin myös sinulta ehkä kovalta kuulostavan kysymyksen, mitä sinä kuvittelet että hän, 60 vuotias sinulta saa? ehkä menetetyn nuoruuden? suvaitsevamman nuoruuden? energistä seksiä? yksinäisyyden korvikkeen?
Sori että olen noin kyyninen, mutta pelkään että sinä olisit suhteessa se joka särkee sydämensä.
Eikö seurustelussa aina ole kyse siitä ettei halua olla yksin, haluaa toisen kautta jotain mitä ei itse saa, ei mikään suhde ole pyyteetön!? Jokainen seurustelee ensisijaisesti itsensä vuoksi!!!
Itse olen ollut seksisuhteessa viisikymppiseen naiseen itse ollessani parikymppinen. Olimme flirttailevia ystäviä, jotka harrastivat seksiä välillä. Ei siitä mitään haittaa ollut kummallekkaan. Elämä vain heitti meidät kauemmas toisistamme töiden vuoksi. Ja tunteet omalta osaltani jäivät siinä sivussa. Muistan aina häntä lämmöllä, enkä kadu päivääkään! Se oli upeaa aikaa. Varsinkin kun se oli salaista...Tosin emme kumpikaan seurustelleet, mutta pidimme muuten vain sen salassa. Olihan hänellä ikäiseni tytär...Kyllä minäkin välillä funtsasin että mikä minussa on kun ihastun vanhempiin...Kai se on se elämän kokemus, mikä kiehtoo ainakin meikäläistä!
Minä olen 23-vuotias ja naisystäväni on 56. Olin ihastunut 6 vuotta, kunnes viime joulukuulla uskaltauduin soittamaan hänelle. Tapasimme kahdenkesken ja kerroin tunteistani. Tunteisiini vastattiin ja olemme kovin onnellisia yhdessä. Meillä on kovin paljon yhteistä. Hän on sielunsisareni.
Kaikki on mahdollista. Vaihdan mielelläni ajatuksia kanssasi, jos haluat.