Sanontoihin kytkeytyy elämänviisauksia.
Estraadi on vapaa!
Muistelu pitää lääkärit loitolla,vai kuinka se oikein meni?
Estraadi on vapaa!
Muistelu pitää lääkärit loitolla,vai kuinka se oikein meni?
Voi elämän kevät!
Anonyymi
1361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minun on nyt pakko hehkuttaa kirjaa joka tulla tupsahti postilaatikkooni tänään; olin tilannut sen noin viikko sitten. Olen viettänyt aikaa tänään syvällä muisteloissa kotiseudun, koulukavereiden ja tuttujen ja puolituttujen ikätovereiden seurassa. Kirjan nimi on "Sankareita ja sankareiden varjoja", kirjoittaja Pentti Salmela, tuttu mies kouluajoilta. Kirja kertoo hänen nuoruudestaan ja oman tiensä etsimisestä ja paikkansa löytämisestä, Päijänteen rannassa , lahden toisella puolella Kaipolan paperitehtaan piiput.
Kai siinä sinutkin mainitaan koska niin sitä hehkutat.
En ole lukenut kuin ehkä parikymmentä sivua ja tunnen noin puolet mainituista henkilöistä. Minua siinä ei ole mainittu, mutta en kuulunut mitenkään lähipiiriin emmekä olleet naapureita. Ajan ja paikan kuvaus on se mitä hehkutan. Minulle tulee isoveljien harrastukset ja puuhailut mieleen joka sivulla.
Hehe...leukavasti laukaistu!
Elämäni kevät,jos siitä ruppeisin huastelemmaan,olvat variksenssuappaat ja räkätauti ainakkiin minnäjien niät näestä taotiloista tuloo mieleen
tiällä mualla lieneekö jossain päin nähty kyntö uatra pellolle jiäny ja mittee se
uatra ies haettoo meijän elintilloo,jos omat ovat tilukset moeselle värkille
njet ponimai parusski
Etkö sinä sielunsiskos kieltä ymmärrä, tuohan on kainuun savon murretta.
Ystävä ja hyvä kaveri, eikä se minulle viännä tollasia kaameita murrekiekkoja. Kyllä minä siitä selvän saan, mutta vie liikaa aikaa, kun ei ole selkokieltä. Hankalaa lukea.
Ei ole mitään tekemistä kainuun murteen kanssa. Savoa-sian-saksaksi lähinnä.
En ole sitten lapsuuteni kainuun murretta puhunut, lienenkö silloinkaan kun emme asuneet perukassa.
Nuorena lähdin Ruotsiin, jossa kaikkien suomalaisten puhutut murteet muuttuivat yleiskieleksi.
En lue murretekstejä, en ymmärrä joten en pidä runoistakaan murteetta kirjoitettuna..
Luin viimeyönä noin viisikymmentä sivua kertomuksia omasta elämän keväästäni, tosin edelleenkään siinä ei mainittu minua, mutta ei se ollut tarpeenkaan. Millaista oli kasvaa työläisperheessä 50-60 luvun Keski-Suomessa, paperiteollisuuden varjossa, lautarhalla kesätöissä ja sitten se luokkaretki oppikoulun kautta kaupunkiin maisteriksi ja tietotekniikka-alan ammattilaiseksi. Kasvusta ihmisenä, rehellisyydestä aatemaailman suhteen ajan kuohuissa.
Miten senaikanen maaseutunuoriso seurusteli, kävi tansseissa (tässä tapauksessa Hunkszin tuntemassa Ilveslinnassa) miten pojat puhuivat tytöistä, miten he oikeasti ajattelivat kaikesta suunsoitosta ja rehvastelusta huolimatta.
Olen aina sanonut että siitä henkisestä ilmastosta oli tärkeää päästä irroittautumaan, kuten hänkin teki, kuten isoveljeni tekivät, kuten minä tein.
Elämänkeväästä ei koskaan tule kesää, ellei liike vie eteenpäin.
Kikkeliskokkelis, mitäs läksit, sull' on mun luonto, sit' en varasta niiih.
Riippuu syntyvästä siasta https://www.hs.fi/tiede/art-2000007945917.html
Mielellään imurointi vie kyllä kaikenkarvaisista voiton https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007946843.html