Juhlitteko isäinpäivää

uuden isän kanssa vai jääkö kersat entisen isän luokse? Miten sovitte asian, annoitteko naisen ex miehen päättää vai päätittekö uuden isän ja naisen kanssa?
Eikö ole hullua jos lapset ei muista uutta isiä? Minusta olisi. Meillä on niin, ettei lapset tule onnittelee mua, kun heidän isä ei anna, kun kuvittelee ,että lapset tykästyy minuun, no niin siinä on käynyt, mutta ei ole mun vika, että nainen halusi mut lastensa isiksi.

Nainen tekee kakun mut en oo varma tuoko lapset mulle lahjoja. Yleensä ei, kun nainen sanoi ettei hänen kuulu lahjoja mulle ostaa, musta kuuluisi, kuitenkin kasvatan hänen lapsiaan kun aina ovat täällä.
On kyllä hankalia, huomaa että ovat isänsä kasvattamia, ei mitään käytöstä ja arvostusta minuun kohtaan, tuskin tunnen heitä. Ei puhu mulle vaikka kuin yritän opettaa puhumisen taidon.

En oikeesti tiedä näistä lapsista mitään, mutta kasvatan heitä omalla tavalla, mutta eivät ymmärrä.
Isäinpäivänä olisi kiva kun onnittelisivat minua saavutuksistani ja ahkeruudesta, ja siitä että ylipäänsä ovat meillä. Ei ole kiva olla isäpuoli, mutta pakko olla, en voi jättää heitä oman onnensa nojaa, jonkun on pidettävä heistä huolta ja opetettava ja komennettava, ja se olen minä.
1138
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

et ole sinä - eikä ole mitään vanhaa/ uutta isää- lapsen oma isä päättää!!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

uuden isän kanssa vai jääkö kersat entisen isän luokse? Miten sovitte asian, annoitteko naisen ex miehen päättää vai päätittekö uuden isän ja naisen kanssa?
Eikö ole hullua jos lapset ei muista uutta isiä? Minusta olisi. Meillä on niin, ettei lapset tule onnittelee mua, kun heidän isä ei anna, kun kuvittelee ,että lapset tykästyy minuun, no niin siinä on käynyt, mutta ei ole mun vika, että nainen halusi mut lastensa isiksi.

Nainen tekee kakun mut en oo varma tuoko lapset mulle lahjoja. Yleensä ei, kun nainen sanoi ettei hänen kuulu lahjoja mulle ostaa, musta kuuluisi, kuitenkin kasvatan hänen lapsiaan kun aina ovat täällä.
On kyllä hankalia, huomaa että ovat isänsä kasvattamia, ei mitään käytöstä ja arvostusta minuun kohtaan, tuskin tunnen heitä. Ei puhu mulle vaikka kuin yritän opettaa puhumisen taidon.

En oikeesti tiedä näistä lapsista mitään, mutta kasvatan heitä omalla tavalla, mutta eivät ymmärrä.
Isäinpäivänä olisi kiva kun onnittelisivat minua saavutuksistani ja ahkeruudesta, ja siitä että ylipäänsä ovat meillä. Ei ole kiva olla isäpuoli, mutta pakko olla, en voi jättää heitä oman onnensa nojaa, jonkun on pidettävä heistä huolta ja opetettava ja komennettava, ja se olen minä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu