Miksi kirjoitat esimerkiksi juuri 50 palstalla etkä esimerkiksi 40 ,mitä odotat tältä palstalta ja mitä et?
Miksi ikäryhmät Suomi 24:llä
50+
592281
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
himpun päälle 50 niin mielummin olen tällä palstalla. Luulisin että jokaisella on varmaankin odotuksena vain yksinkertaisesti keskustelu/väittely hieman huumorilla höystettynä. Aina tietenkin on niitä jotka ottavat asiat tosissaan ja suuttuvat, mutta yleensä keskustelu on kohtalaisen siistiä. Palstalle en halua mitään poliittisia juttuja enkä mitään kiroilevia hörhöjä, en myöskään pidä pornojuttuja kovinkaan sopivana tälle palstalle, no seksiä on ollut vaihtelevasti ja siististi - eikä siinä mitään pahaa ole. Ehkä hiukan enemmän keskustelua yeensäkin saisi olla, joskus on hieman hiljaista:=( Siinäpä minun mielipiteeni:)
...ja kun 50 v. on lasissa, siksi tällä ikäpalstalla olen käynyt jotain pari kolme kuukautta samanikäisten ajatuksia lukemassa. Käyn myös joillakin asiapalstoilla.
En odota mitään, onhan tämä jollain tapaa ihan turhaa touhua. Pysyyhän tietty nuo sormet vetreinä ja jollain tapaa tällainen puolipaskan puhuminen saa ajatukset pois arjesta ja ehkä rentouttaakin. Muuten suollan vain faktaa ja asiaa.
on hauskaa, ei mitään tiukkapipoja, eletty elämä näkyy positiivisuutena, joskin joillakin katkeruus päässyt voitolle, mutta onneksi suurinosa kivoja tyyppejä. Siis käyn lueskelemassa, opiskelemassa rentoutta, ihaillen ja odottaen 50 täyttymistä. Odotan palstan säilyvän edelleen mukavana paikkana.
että ikäryhmä on mulle sopiva enkä jaksa enää sitä iänikuista valivali-rutinoffia..
Kivaa jatkoo kaikille!
kolme kertaa tämän vuoden puolella uskonut löytäneeni palstan jossa olisi kiva viihtyä.
Odotan tältä palstalta aikuisuutta.
Jään odottamaan kysyjän motiiveja.
ajattelee tulevansa tänne keskustelemaan kansamme järkeviä:=) Mikä on muuten se aikuisuus? onko se asiallisuutta ja järkevyyttä? Onko 50 täyttänyt viisaampi kuin esimerkiksi 35 vuotias? tai onko hän sen aikuisempi? Joskus tuntuu että nuoret voivat olla paljon järkevämpiä ja "aikuisempia" kuin moni vanhempi ihminen. :)))
Luulin ennen että varmuus iän kanssa kasvaa mutta taitaakin olla päinvastoin,nuoremmat ovat paljon uskaliaampia ja varmempia itsestään
ikä ja aikuisuus aina kulje käsi kädessä?
Se miksi olemme nyt tällä palstalla ei tietenkään takaa sitäkään edes,että tästä keskustelusta tulisi mitenkään järkevä...=)
Mutta yrittäähän aina voi,itse olen mielestäni nykyään tyhmempi kuin nuoremmat,ei uudet asiat jaksa enää samalla tavoin kiinnostaa kuin 20 vuotta sitten
joskus ollut järkeviäkin keskusteluja? :=)
ovat oppineet meitä paremmin peittämään epavarmuutensa?
oma mielipiteesi vaikka kysyitkin ensin.
Eli että me jo jotain olisimme oppineet,ehkä nuorena mekin oltiin rohkeampia,muistaakseni
johtuu siitä kun huomaa ajan kuluessa tietävänsä aina vain vähemmän.
Ja siitäkään puolia ei enää muista
olisimme kadottaneet rohkeutemme.Pois se meistä!
minulla äsken kun en muistanut mihin kysymyseen vastasin.
Mikä ikä on sinusta tähän mennessä ollut parasta aikaa?
En esimerkiksi enää uskaltaisi lähteä Inter-rail matkalle kuten nuorena,en myöskään enää yöpyisi teltassa muualla kuin leirintäalueella jos nyt edes sielläkään
mahdollisuus siihen ensimmäiseen.
Teini-ikäähän sitä aina muistellaan,omassa tapauksessani paras aika taisi olla armeija-aika,sain sitä kautta ammatin ja monia ystäviä,no tietenkin seurustelu- ja kihlausaikakin oli mukavaa
varma ettei siihen liity vain mukavuuden halu?
No ehkä sekin mutta toden sanoakseni on maailma muuttunut,en enää uskalla luottaa ihmisiin kuten nuorempana
tuntuu tuo elämä meille yhdelle sun toiselle opettavan,mutta ei muuta kuin uusiin taistoihin vaan sillä täytyy tästä kurjuudesta yrittää edes repiä kokemuksia jos ei muuta.
Pitäisi yrittää ehkä olla vähemmän epäluuloinen
ainakin vaihtelua jos ei muuta sitten antaisikaan vai?
Kyllä välillä kummastuttaa kun muistele mitä kaikkea uskalsi parikymppisenä tehdä sen enempää harkitsematta ja minkälaisia tyyppejä sitä välillä asunnolleen raahasi
...viime aikoina, enimmäkseen puolipaskaa...
ollut hurja nuoruus...=)
Mutta asuin opiskeluajan opiskelukaupungissa yksin omakotitalon piharakennuksessa vuokralla ja sinne ehkä raahasin välillä kaljapäissäni jengiä
suhteellisen otolliset olosuhteet vaikka hurjaan.
Hyvä juttu jos on ollut myös eloa eikä vain oloa väittäisin minä.
Vanhempieni mielestä vähän liikakin noihin aikoihin,he kun sen rahoittivat
heillä se viimeinen sana.
Entä itse.Oletko päässyt maistamaan sitä vanhempien valtaa?
Olen kyllä isä mutta olen tuskin ollut kovin päättäväinen tai määräileväkään
sitten tykätä vallasta.
korvata sanan "rohkeampia" vaikka termillä "ajattelemattomampia" tai vaikka jopa "tyhmempiä"...
olen aina ollut sitä mieltä, että juuri nyt elän parasta aikaani. Siis sen jälkeen kun ryhdyin moista ajattelemaan. Eli aikuisena.
Ja juuri nytkin olen sitä mieltä, että juuri nyt elän parasta aikaani. Parhaat vuoteni ovat paitsi meneillään, myös vasta tulossa.
Ei enää huolia lapsista, ei omasta ammatista, ei rahattomuudesta; tietää tasan tarkkaan mitä haluaa ja on taloudelliset ynnä muut mahdollisuudet toteuttaa haaveitaan. -Kaikkia unelmiahan ei ole edes tarkoitettu toteutettaviksi: parasta ihmisen elämässä ovatkin juuri unelmat, eivätkä niinkään unelmien toteutuminen.
Miten joku voi kaivata jotakin teini-iän aikaa, sitä en ymmärrä! Sehän oli loppujen lopuksi sitä kamalinta: jatkuva epävarmuus ja tietämättömyys tulevasta, oma ego ihan keskeneräinen, valtava elämän tuska: mitä tämä on?? Finnejä tulevia meneviä poikaystäviä juoppoja isiä köyhyyttä surkeutta koulua ja taas sitä samaa... Elämä tuntui loputtoman pitkältä ja aina vain joutui odottamaan jotakin. Koko ajan piti ODOTTAA JOTAKIN. En tykännyt yhtään, kiitti kun sitä riitti ihan tarpeeksi.
Nyt on kaikki tosi hyvin, ja ollut jo montakymmentä vuotta. Ah tätä auvoa!
..ihan varmasti ei riipu kypsyys iästä..moni 50 voi olla kypsymättömämpi henkisesti kuin esim.30 tai 25 ,mutta aika on eri..elämme eri polvea./sitä voi miettiä miksi on näin >..miksi toiset ovat kypsempiä kuin toiset ja jotkut eivät kypsy koskaan..siihen voi vetää ajatuksia karman laista,jos tuntee sitä,tai perheestä ja taustasta johon on syntynyt..koulutuksesta,vaikka se ei todista kypsyyttä lähestulkoonkaan,mutta ehkä jotain kirjaviisautta..ja miksi me olemme erilaisia..siinä rikkaus ja sen rakkaus ja vahvuus..ei kukaan varmaan häädä pois asiallista nuorta täältä...toivottavasti ei...
Ehkä mukavia keskustelutovereita jotka kunnioittavat toisiaan
taistelevat sellaisten juttujen kanssa, jotka osaltani ovat jo ohitse. kun en ole opettaja-ainesta, en välitä kelata niitä jatkuvasti uudestaan.
Odotan että täällä olisi jo muutama pikkusieluisesta rimpuilusta stoalaiseen rauhaan kasvanut tyyppi joiden kanssa syntyisi leppoisaa keskustelua.
täällä vaikka kuinka paljon - rauhallisia seesteisiä tyyppejä, iän jo patinoimia ja turhat hiiltymiset jo kauan sitten unohtaneita. Vai onko?
ikinä pääse eroon pikkusieluisuudesta, vaan sitä minäkin toivon että kuitenkin iän karttuessa yhä useampi.
Jotenkin sitä alkaa yhä selvemmin nähdä, miten harvat asiat elämässä ovat todella tärkeitä.
Vaikka kyllähän vieläkin joskus tuntuu, että hävytön olen kun nauran asioille jotka monien muiden mielestä ovat Kuoleman Vakavia.
Vaan kun minusta se kuolemakaan ei välttämättä ole kovin vakava. Noin niinkuin asiana ainakaan: ei ainakaan sen vakavampi kuin syntymä. Tokko niinkään vakava.
Kokemuksena en uskalla siitä mitään väittää; vaan syntymästä sen verran, etten siitäkään mitään muista.
Eli "ollos huoleton, täss' ja nyt elämäs on"
Paljon helpompaa on täällä tallustella, kun ei mitään ota liian vakavasti. Asiat menee vaan elämässä, niinkuin menee. Synnytään ja lopuksi kuollaan. Tänne ei kukaan jää. Surut surraan, mutta niitäkään asioita ei kauaa kannata jäädä märehtimään. Otetaan uusia elämänkokemuksia vaan vastaan sylin täydeltä niin kauan kuin siihen mahdollisuus. Siis ollaan positiivisia, sillä monesti huonoistakin asioista löytää jotain positiivista, kun niitä syvemmin mietiskelee :=)))
en sanonut että edes itse sellainen olisin, mutta olisi kasvattavaa päästä sellaiseen piiriin keskustelemaan. Oppii siinä itsekin kaatamaan tilaisuuden tullen jäitä hattuunsa.
kuolemanvakavina pitämämme asiat kuolema mukaan lukien ovat sellaisia vain yksilölle. Vanhemmiten oppii asioita tarkastelemaan yleisempinä, ja käykin ilmi että yksilön tragediat ovat yleiselle välttämättömiä ja hyödyllisiä.
Missä mielessä esimerkiksi äitini nuorena kuoleminen oli yleisesti välttämätöntä ja hyödyllistä?
että mikään ei aja kovemmin omaa etuaan kuin eläin. Nuorena käyttäytyy vielä samalla tavoin mutta varttuneempana huomaa että elämä on paljon siedettävämpää kun antaa tilaa toisillekin.
Kun olen 50 (monta kertaa ), en tietysti enää tahdo mennä palstalle 40 . Oman ikäluokan kanssa luulen, toivon että syntyy enemmän kiinnostavaa keskusteltavaa, yhteisten kokemusten, yhtä pitkän elämän matkan ajalta. Ja toivon nimen omaan asiallista keskustelua, huumori mausteena.
sinä VOIT olla noin asiallinen aina..iiikkk....oletko virkamies kenties?
Täällä on mukavaa porukkaa ja meno päällä. Pikku nahinat piristää aina.
ja niitä pikku nahinoita täällä tuntuu piisaavan varsinkin aamupäivisin. Ihan kiva palsta ja oikein kivat ihmiset - kiitos kaikille jotka tänne viitsivät kirjoitella ja lukea minunkin napinoitani ja jopa vastata niihin - se vaatii jo paljon:=))
munaa... siis kuvaannollisesti. Ei pelkää hei,moi,kamalaa,ihanaa -juttua..., uskalletaan ja osataan ajatella eri puolilta asioita, siis elämänkokemusta. Kaikki ei ole niin kuin näyttää.
Suurempia odotuksia ei ole
Koko ketju joutaa pois. Tämä ei ole mikään sättäilypalsta
Valitan, että menee usein sättäilyksi, olen jo itsekin alkanut siihen langeta. Liian tavallista on, että alkaa keskustelu kahden välillä, mutta silloin syy ei ole vain näiden kahden. Palstaa seuraa - uskon - moni joka ei kirjoita, ei puutu keskusteluun. Saisi tulla mukaan!
Saapi sitä *huovata-soutaa* molemmilla palstoilla aiheiden mukaan.;)) Ikää kun en osaa seurata niin orjallisesti, minne kirjotan.
Mitäpä odottaisin ja mitä en?
Ajankulukseen kun sitä kirjoittaa, niin tosikkokirjoituksia ei aina jaksa lukea, tai vastata riitaporinoihin. Niitä näkyy olevan enempi kuin tarpeeksi.;))
Ehkä palstanpitäjä on ajatellut tiettynä ajankohtana syntyneillä olevan silloisen koulu- ja yhteiskuntakulttuurin mukanaan tuomaa yhteistä arvomaailmaa.
Palstan sisältökeskustelut ovat mielestäni turhia, koska ne eivät kuitenkaan johda mihinkään. Kukin poimikoon itseään kiinnostavat jutut. Toivottavasti tästä ei tule tappelu ja huuhaa palstaa, vaan asiallisen keskustelun ja miksei väittelynkin foorumi huumoria kuitenkaan unohtamatta. Henkilökohtaisia tölväisyjä on ikävä lukea.
...no,voiko Hexan ajatuksesta olla eri mieltä..ja jossain monesti lukee,että käytä sitä ikäryhmän foorumia mihin kuulut..sehän nyt ei niin pilkulleen varmasti ole,mutta juuri arvomaailma ja samankaltaiset ajan tuulahdukset tuovat yhteisen hengen..toivottavasti..haluaisin myös,kuten Hexa,että kypsään nuorekkaaseen tyyliin voisimme kommunikoida erilaisten ihmisten kanssa..minusta on mielenkiintoista tutustua tällä tavoinkin..usein rivien välistä voi oppia tuntemaan enemmän kuin kertanäkemisellä..onnea,tälle palstalle...
Miksei saa olla oman ikäisensä,miksi pitäisi esittää nuorekkaampaa kuin on?
kirjoitan tällä palstalla koska olen kiinnostunut 50 ihmisten elämästä, ajatuksista, kokemuksista. Koen, että ikäryhmä palsatajako merkitsee sitä että niissä jutellaan lähinnä sen ikäisten asioista. Tuo ajatus, että pitäisi itse kuulua tiukasti ikäryhmään jossa kirjoittelee, on mielestäni turhaa. Joka ikäryhmän elämään kuuluu myös tuleminen toimeen sekä nuorempien että vanhempien kanssa. olen 50-