Rantautuminen

Ns rantautumisköysi on ässä. Vähän kun kauppalaivasta se nakataan rannalla odottaville avustajille 3-4 metriä ennen maakosketusta. Kun rannalla siitä saa otteen niin voi rentoutua.

Jos joku selittää ettei veneestä hypitä tai että vene kuuluu pysäyttää laituriin ja vasta sitten köydet jne niin ei kannata moista roskaa ostaa tarinana. Akrobatia, lentävät köydet, kuuluva äänenkäyttö, määrätietoinen kaasuttelu jne toimii ehdottomasti paremmin.

Ns rantautumisköysi on ässä. Vähän kun kauppalaivasta se nakataan rannalla odottaville avustajille 3-4 metriä ennen maakosketusta. Kun rannalla siitä saa otteen niin voi rentoutua.

Jos joku selittää ettei veneestä hypitä tai että vene kuuluu pysäyttää laituriin ja vasta sitten köydet jne niin ei kannata moista roskaa ostaa tarinana. Akrobatia, lentävät köydet, kuuluva äänenkäyttö, määrätietoinen kaasuttelu jne toimii ehdottomasti paremmin.

Ns rantautumisköysi on ässä. Vähän kun kauppalaivasta se nakataan rannalla odottaville avustajille 3-4 metriä ennen maakosketusta. Kun rannalla siitä saa otteen niin voi rentoutua.

Jos joku selittää ettei veneestä hypitä tai että vene kuuluu pysäyttää laituriin ja vasta sitten köydet jne niin ei kannata moista roskaa ostaa tarinana. Akrobatia, lentävät köydet, kuuluva äänenkäyttö, määrätietoinen kaasuttelu jne toimii ehdottomasti paremmin.

Määrätietoisella kaasunkäytöllä päin laituria - ja homma hoidettu. Kokemusta on.

Varsinkin poispäin laiturista puhaltavalla tuulella täysin perseestä koko rantautuminen, varsinkin jos veneessä ei ole yhtään kokenutta gastia mukana.

Joko menee päin tai sitten monta kertaa uusiksi. Ja sen keulapotkurin voitte unohtaa, sellaista ei ole eikä tule.

Kun ei ehdi saada yhtäkään köyttä kiinni kylkipaikalla kun on jo puolitoista metriä kylki irti laiturista. Hyppää siinä sitten.....

Itse pudotan ison jo aikaisemmin. Keulapurjeen veto helpommin säätää ja pudotta tarvittaessa. Yksin koneella laituriin kiinni ja veto päälle. Vene nojaa laituria vasten sen hetken että köydet saa kiinni

Levittelen köydet ja lepuuttajat valmiiksi rantautumista varten.

Kerron miehistölle etukäteen, että mihin ajetaan ja mitä tehdään. Jokainen voi vapaaehtoisesti ottaa tehtäviä - tai olla ottamatta.

Tyylini on ajaa niin hiljaa rantaan kuin pystyy ;) Rauhassa ja rauhallisia liikkeitä. Kokeneemmat kyytiläiset melkein hermostuu, kun tulen niin hiljaa ;)

..vahinkoja 0 kpl :)

Perätolppien väliin myötä- tai vastatuulessa ei erikoisohjeita tarvita, vain nopeuden säätö hallittavaksi. Sivutuuleen paras lähestymistapa on tullen alapuolelta, suunta kohden tuulenpuolen tolppaa. Metri ennen tolppaa reipas kääntö kohti laituria ja samalla voi aloittaa jarrutuksenkin. Silloin kylki tulee menemään aivan tolpan vierestä ja veneelläkin on liike-energiaa tuuleen päin. Leen puolen peräköyden saa helposti jälkeenpäinkin, jos sitä ei ehdi laittamaan. Tolppia lähestyessä pitää olla hyvä ohjailuvauhti.

Peräpoijuun tullessa on aina helpompi noukkia poiju ulkokaarteen puolelta, jos kohti laituria lähestyminen ei ole mahdollista.

yleensä purjeella kun tullaan rantaan niin jos voi niin valitsee vastatuulen rantaumisen. Iso lepattamaan tai alas kokonaan sopivassa kohden.

Jatkokysymys. Kiinnitys peräpoijuun 1 köysi ja keulassa 2 köyttä. Kun tulette laituriin, niin mumman kiinnitätte ensin keulan vai perän?
Itse klikkaan perän ensin ja sitten keulaa niin pitkälle, että saan puoshaalla kiinni laiturista tai naapuripaatista ja sillä hinaan paattia eteenpäin niin, että saan keulan klikattua kiinni. Joissain venetyypeissä tuo perän kiinntys ensin ja koneella keula laituriin lisää riskiä sille, että köysi onkin potkuriakselissa pyörimässä.
Onko muita tapoja?

Ajelen välillä kopillisella moottoriveneellä, jossa pakin kytkentä kestää 10 sek. Purjeveneellä rennosti naureskelen, kun on niin helppoa.

Kylkipaikalle satojen veneiden seurapaikalle et niin vain valitsekaan suojan- tai tuulenpuolta.

Helppohan se on tuulen puolelta rantautua, mutta yritäpä yksin kyljittäin tuulta vastaan!

Tosiaan, ei ole oikein nyrkkisääntöä. Kun sekä se vaikuttaa että menetkö kylki, perä vai keula edellä ja sitten tuulen suunta ja vielä se, onko sisäkone jonka "prop walk vaikuttaa.kuuluin yhteen veneilyseuraan jossa jouduin harjoittelemaan tätä seurannisolla veneellä. Seurat vastaanottavat ns. käsittelykokeita joita tarbitaan johonkin olisko ollut vuokraveneen kuljettajakirjaan joissa noi taidot tarkistetaan, ja ne onkin hyvä osata jos tosissaan lähtee veneilylomalle.

Youtubessa on paljon videoita aiheesta docking. Yksi video vie tilaa enemmän kuin tuhat sanaa.

Aloittaja on näemmä se, joille me kaikki purjehtijat ilkumme ja nauramme omissa shitloodissamme, kera viinilasin ja juustonokareen.

Minä kiinnityn elokuusta lähtien vain istuinvyöllä Finnairin Airbusin istuimeen

Isohko vene ja ei kokemusta, ja vieraat laiturit joissa vasta viime hetkessä voi edes ratkaista että kuinka ja miten yritämme. Huonot jos hermot, niin menee vene myyntiin tai purjehdus reissujen alku ja paluu satama voi myös olla aina kotisatama. Vetelee yötä päivää viikon Itämerellä ja rantautuu sinne mistä lähtikin.

Oli viikonloppuna monin paikoin sankkaa sumua.

Toistoja vaan niin varmuus kasvaa. Ja jos nyt vähän keula vastaa laituriin niin mitä väliä; keväällä taas vähän pakkelia ja maalia päälle, kiillotus ja kovaa ajoa. Veneethän on käyttöesineitä ja lasikuituun tulevat kosmeettiset hommat on helppo korjata.

Näin käytännön vinkkinä yksi mikä itseäni auttoi kovasti alkumetreillä. Lähestytään riittävällä vauhdilla paikkaa mihin ollaan pyrkimässä ja noin 45 asteen kulmassa. Kun keula alkaa olla kohdilla, niin käännetään rivakasti ja jarrutetaan sitten peräsimellä. Kääntyminen ottaa vauhtia pois hyvin. Koneen varaan en jarruttamista jättäisi, mitä jos ei pakki kytkekään, tai moottori sammuu, tms.

Poijupaikalle tietty kiinnitetään peräköysi ja sitten rantaa kohti, jarrutus hoituu peräköydellä. Kannelta voi sitten heittää köyden maihin ystävälliselle avustajalle joka kiinnittää sen. Sitten vain kiristellään keulaköyttä ja löysätään peräköyttä kunnes ollaan sopivalla paikalla.

Niin ja tärkein tulee tässä: jos tulee tarvetta pidättää tai jarruttaa köydellä, niin ei koskaan pidetä vapaasta köydestä kiinni vaan aina laitetaan köysi knaapin takaa ja jarrutellaan kitkalla. Pelkällä kädellä ei jaksa köyttä pitää - kerran katsoin kun eräs rantautui reippaassa sivutuulessa ja rouva nakkasi köyden keulasta maihin. Kiinnitin köyden pollariin, ja tuuli alkoi painamaan venettä sivuttain. Rouva piteli urheasti vapaasta köyden päästä kiinni, mutta päästi kuitenkin irti juuri ennen kuin köysi olisi kiskonut hänet kannelta mereen.

Harjoitus tekee mestarin. Mutta kuten joku jo totesi, pienellä veneellä tulee vähemmän jälkeä, vene pysyy käsivoimin kiinni laiturissa ja väärään suuntaan syöksyvä venho on helppo pysäyttää jalan ojennuksella.

Nimim. erheistä opittu pikkuveneellä, ja pikkuveneessä on pysytty.

Sitkeässä näyttää olevan tuo ajatus, että pienempiä veneitä pysäytetään työntämällä jalka eteen tai ottamalla käsin vastaan.
Tuota uskomusta vastaan veneilykouluttajat saavat taistella vuodesta toiseen.

On todella järkyttävää katseltavaa kun kokematon gasti päättää olla omatoiminen ja ryhtyy pysäyttämään venettä omin voimin, mutta ei pysty kuitenkaan arvioimaan veneen liikkeitä, eikä erityisesti niitä voimia mitkä siellä takana piilee.

On erityisen tärkeää jo heti veneilyuran alussa, vaikka vene olisi pienikin, pyrkiä opettelemaan oikeat kiinnitymismenetelmät.
Kun vene myöhemmin kasvaa kokoa ja painoa, niin jää se jalan työntäminen sinne väliin pois ja loma voi jatkua terveenä.

Ihmisellä on nimittäin taipumusta kerätä oppia ”selkärankaan”, ”per***een”, jotka tulevat tiukan paikan tullen käyttöön ilman tietoista kutsua.
Kun on käytössä oikeat menetelmät, niin nuo vaistonvaraiset toiminnat eivät myöhemmin johda vaarallisiin tilanteisiin.
Bootmann

Tärkeintä on pitää leveä hymy naamalla ja kaljatölkki rennosti kädessä, vaikka vene olisikin törmäämässä laituriin viittä solmua. Talvella harjoittelen oikeaa asennetta katsomalla Mr. Bean-ohjelmia. Kun osaa ottaa epäonnistumiset tyylikkäästi, ne eivät pelota ja jää turha jännitys pois.

Lukekaa nyt ainakin viimeisin Venenestari!