Huvittavaa, että moni täällä kävijöistä ilmoittaa
autonsa kulutukseksi pienemmän kuin mitä tehdas
lupaa. No, se on sitä perisuomalaista
tarinankerrontaa, joka on jo Kalevalan aikoihin
aloitettu.
autonsa kulutukseksi pienemmän kuin mitä tehdas
lupaa. No, se on sitä perisuomalaista
tarinankerrontaa, joka on jo Kalevalan aikoihin
aloitettu.
Vastaukset 24
Vanhimmat
No mitä ihmeellistä siinä nyt on. Tehtaan ilmoittamat arvot on mitattu normiolosuhteissa.
Jos omat ajo-olosuhteet ovat erilaiset (vähemmän kuluttavat) ja ajotapa on taloudellinen
niin eipä tuo tuota mitään ongelmia ajaa vähemmällä kulutuksella kuin on luvattu. Itse olen
pitkään harjoitellut ajamaan taloudellisesti ja vaikka ajan reippaasti vähintään muun
liikenteen rytmissä, niin pahin aikaansaamani pelkän kaupunkikulutuksen lukema on
8.8litraa/100km (korjattuna mittarivirheellä). Tämä nyt tammi/helmikuun aikana Oulussa
pakkasissa työmatka-ajolla. Pitempiaikaista kokemusta ei ole koska auto (Focus 1.6 STW)
on uusi. Tehdashan lupaa normiolosuhteissa 9.4l/100km kaupunkikulutuksen. Toivottavasti
kulutus vielä laskeen kun autoon tulee lisää kilsoja ja kesä lähestyy.
Toinen juttuhan on sitten jos mittarivirhettä ei oteta huomioon, 5% mittarivirhe aiheuttaa
5% virheen myös kulutukseen (alentavasti).
Kulutus riippuu paljonkin kuskista. Aikaisemmin
mulla oli Focus 1.6 stw ja nyt 1.8 tci stw ja
molemmilla kärryillä olen päässyt helpohkosti
alle normikulutusten; varsinkin 1.6 stw:llä...
Kyllä se on täysin mahdollista tuo
normikulutuksen alittaminen, esim. turhan kovat
kiihdytykset ja kovat jarutkset risteyksissä ja
liikennevaloissa nostavat helposti keskikulutusta
0,5-1 l/100 km.Moottori on taloudellisimmillaan,
kun moottori kiertää lähellä moottorin
huippuvääntökierroslukua, joten ainakin entisillä
kaasutinkoneilla, joilla vääntömomenttikäyrä oli
melko jyrkkä, oli sillä suuri merkitys,
nykyisillä ruiskukoneilla sen sijaan käyrä on
paljon tasaisempi.Rengaspaineet ovat toinen melko
paljon kulutukseen vaikuttava, joten esim.
talvirenkaissa saattaa olla kovilla pakkasilla
hyvinkin paljon alentunut paine, kun syksyllä on
ilmaa pistetty usein lämpimässä hallissa, paine
nimittäin alenee 0,1 bar/10 celsiusta.
vertaakaa tehtaan kulutusarvot vuosien takaa
nykyisiin: Taisi olla joskus 6-7 vuotta sitten
kun EU sääti direktivin miten uusien autojen
keskikulutus arvot lasketaan. Silloin kaikkien
autojen arvot (ennen laskettiin DIN, Eurooppa tai
SAE, USA tai JIS, Japani, eli usean normin
mukaan) nousivat jopa 10-20 %.
Kyllä normikulutksen alle pääsee nykyautoilla
todella helposti. Sekin on vain kuljettajasta
kiinni, ei siihen tarvita edes mitään erityisiä
kikkoja, saati hidastelemista.
Moi
Tci Focuksella ei olla päästy alle normien, mutta
1.6 bensalla mene ihme kyllä alle normien, enkä
ole mikään kevyt kenkäinen. Ihmettelen itsekin
sen kulutusta.
Vuosia sitten minulla oli Chevrolet Caprice Stw
5.0 V8. Seurasin jo silloin kulutusta tarkasti ja
laitoin aina tankin ihan täyteen, jotta ei tule
virheitä. Jouduin sitten kerran työmatkalle
Kajaniin talvella. Alla nastarenkaat lämpötila
-10c. Tankkasin Pukinmäen Essolla (Helsingissä)
tankin ihan piripintaan. Lähdin n klo 10.00 kohti
Kajaania. Ajoin cruiseri päällä noin 85km/h ei
yhtään kick down ohitusta. Ajoin liikenteen
mukana en missään vaiheessa ollut liikenteen
tukkona. Kun illalla olin Kajaanissa ajoin
suoraan mittarille tankkasin aivan täyteen kuten
lähtiessä. Laskin huolellisesti kulutuksen pariin
kolmeen kertaan. Aina sama tulos 7.9 l/100km.
Todella vähän autolle, joka painaa yli 1800kg.
Olen kertonut tämän monelle, mutta kukaan ei
usko, se ei ole mahdollista. Minä sen tiedän,
koska ajoin sen matkan. Tietysti samalla autolla
meni kaupunkissa kevyesti 17 l/100km. Isomman
moottorin etuja on hyvä vääntömomentti. Moottoria
ei tarvitse huudattaa.
Oli minulla -83 vuonna Ford Granada 2.8i Ghia
automaatti se taas ei mennyt alle 13l/100km
vaikka ajoi kuin maantiellä ja varovasti.
Toiset autot vie polttoainetta enenmän kuin
toiset. Tyyttykää siihen tehkää omia tarkkoja
mittauksia niin totuus selviää ainakin itselle.
Jos toiset ei usko se on niiden vika
Kyllä sillä diesel-Focuksellakin pääsee kevyesti
alle normikulutusten.
Farmari:
EU-maantie 4,1
EU-kaupunki 6,8
EU-yhdistetty 5,1
Mulla on pienin tankillinen 3,8 l/100 km. Alle
4,1 litraa on mennyt viisi tankillista. 75 tkm:n
keskikulutus on 4,97 l/100 km.
Puolet ajosta on kehä III:n sisällä. Mukana 12
tkm moottoritieajoa boksi katolla täydellä
kuormalla, joten normia pienempää kulutusta ei
ole saatu vain hitaassa maantieajossa. Kyllä se
on ihan ajotavasta kiinni.
Moi
Mulla on siinä tci:ssä 15 tuuman renkaat. Olisko
sillä merkitystä. Yleensä kulutus on 5,4 ja 6,0
välissä. Kerran olen päässyt 4,9 litraan. Ajosta
on suurin osa maantiellä. Fordilla ne epäili
noita 15 tuuman renkaita. Kokonais välitys
pitenee ja muutenkin pitkäksi välitetty
vaihteisto tietää ahtimelle lisää hommia.Kun
ahtopaine nousee samalla polttoaineen syöttö
lisääntyy. Näin ne kertoi huollossa, kun
ihmeteltiin kulutusta. Pitääkö lie paikkansa.
Sinulla tuntuu olevan noi kulutus lukemat
kohdallaan. Mitä mieltä olet asiasta. Mitä pitäis
tehdä?
Mulla on 185/65 14 sekä kesä että talvi. Kesä
Firestone Firehawk 700, talvi Nokian
Hakkapeliitta Q. Mittarivirhe on kesärenkailla
2,4 barin paineilla -1,0% ja talvirenkailla 2,5
barin paineella -1,5%. En ole ottanut noita
huomioon kulutuslaskuissa. Todellisuudessa
kulutus olisi siis vielä hieman pienempi.
Fordin manuaalin mukaan 15-tuumasilla kulutus
nousee 0,2 - 0,3 l/100 km. Myös mittarivirhe voi
vaikuuttaa asiaan. Jos se on vaikka -5%, niin
todellinen kulutus olisi 5% pienempi. Oletko
tarkistanut mittarivirheen?
Itse olen tarkistanut sen tielaitoksen 1000 m:n
mittaradalla. Nollaan tripin radan alussa ja ajan
tripin mukaan tasan 1,0 km. Lopuksi mittaan auton
etäisyyden radan lopputolpasta.
Mun Focus on hankittu heinäkuussa 1999. Se
täyttää vain EU II päästörajat. Uudemmat
täyttävät EU III rajat. Ehkä päästöjen
tiukentaminen on tehty kulutuksen kustannuksella.
Lisäksi uusissa diesel-Focuksissa on pidemmät
välitykset.
Piti sanoa, että uusissa on _lyhyemmät_
välitykset.
Hei! Mittarivirheen vaikutus kulutukseen taitaa
olla just toisinpäin kuin sanoit. Eli jos auton
mittari näyttää enemmän kuin todellinen nopeus
on, myös matkamittariin kertyy enemmän
kilometrejä kuin olet oikeasti ajanut. Nyt kun
lasket näillä lukemilla kulutusta, saat suoraan
esim. sen 5% liian _pienen_ kulutuksen. Tälläkin
tavalla on helppo saada normikulutusta pienempiä
kulutuslukemia.
Nopeus- ja matkamittarien virheet eivät ole
samat. Ne ovat kaksi erillistä laitetta, joilla
molemmilla on omat virheet. Katsopa vaikka TM:n
koeajoraportteja vähän tarkemmin, sieltä löytyy
molempien virheet.
Oikeassa olet, selvennin asiaa vain nopeusmittarin
näyttämän kautta. Laitteet ovat tosiaakin eri
kamppeita, mutta koska ne nykyään on totetutettu
digitaalisesti, matkamittarin saadaan näyttämään
todella hyvin oikein ja periaatteessa (luultavasti
myös käytännössä) kaikissa samanmallisissa
digitaalisilla matkamittareilla varustetuissa
autoissa on täsmälleen sama virhe. Tämä johtuu
pelkästään digitaalitekniikan luonteesta. Sama
periaate sopii myös nopeusmittariin, mutta koska
lukema näytetään analogisesti viisarilla, virhettä
tulee tätäkautta ja autot ovat yksilöitä.
Perustankin väitteeni että matkamittarin lukema
voidaan rinnastaa nopeusmittarin lukemaan tähän
digitaaliseen luonteeseen. Nyt jos autossa on
suuri mittarivirhe nopeudessa, tämä johtuu
luultavasti siitä, että auton muistissa on väärä
rengaskoko ohjelmoituna ja tätäkautta
nopeusnäyttämä heijastuu suoraan matkamittarin
lukemaan. Onhan toki mahdollista, kuten yllä
totesinkin, että virhe on pelkästään viisarin
koneistossa jolloin matkamittarin kertymää ei voi
rinnastaa nopeuteen. Monestihan autossa on
erikokoiset talvi- ja kesärenkaat jonka takia
muistissa on puolet vuodesta väärä rengaskoko.
Digitaalitekniikalla saavutetaan suuri
lukutarkkuus, mutta ei välttämättä sen suurempaa
mittatarkkuutta kuin analogisellakaan
tekniikalla. Analogisen matkamittarin
lukutarkkuus on jo niin hyvä, että sitä ei
käytännössä voi parantaa digitaalitekniikalla.
Eli matkamittarin tarkkuus riippuu täysin
käytetyistä mittalaitteista ja antureista eikä
siitä onko näyttö analoginen vai digitaalinen.
Digitaalitekniikan käyttö mahdollistaa tosin
mittauslukeman korjauksen ennen sen esittämistä
näytössä, mutta se vaatisi korjauskertoimien
muutosmahdollisuuden rengaskoon mukaan ja
tällaista mahdollisuutta ei tietääkseni ole
yhdessäkään autossa. On myös muistettava, että
antureissa on hajontaa ja sen takia
korjauskertoimet pitäisi suureen mittatarkkuuteen
päästäkseen asettaa jokaiseen autoon
yksilöllisesti.
Voi olla, että joissakin autoissa matkamittari on
kalibroitu valmiiksi näyttämään oikein
tehdasasennusrenkailla, mutta epäilen tätä
vahvasti. Useimmille käyttäjille mittarin
muutaman prosentin tarkkuus on täysin riittävä
eikä autonvalmistaja saa mitään lisäarvoa
tarkemmasta mittarista. Joten miksi se käyttäisi
pelimerkkejä kalibrointiin, josta se ei itse
hyödy mitenkään, päinvastoin tekee vain
autonvalmistusprosessin vaikeammaksi ja
kalliimmaksi.
Mielestäni asia ei näin ole. Digitaalitekniikalla
on huomattavan helppo rakentaa systeemi jossa
antureiden hajonnalla ei ole mitään merkitystä.
Itse digitaalisuunnittelijana rakentaisin
systeemin jossa jokaiselta vetoakselin
kierrokselta generoituu pulssi (tai useampia).
Laskemalla pulssit määrätyssä aikayksikössä
saadaan vetoakselin pyörähdykset/aikayksikkö. Nyt
kun tiedetään alla olevan renkaan kehänpituus
loppuhan on pelkkää matematiikka. Käytännössä
kaikki virhe johtuu erimerkkisten/mallisten
renkaiden kehänpituuksien pikkueroista.
Digitaalitekniikalla muutamien nanosekuntien
tarkkuus ajanmittauksessa ei ole probleema ja jos
lasketaan pulssien määrä vaikka
ihmisaikayksiköissä niin tämä ajanjakson vaihtelu
piiriyksilöiden välillä on täysin merkityksetöntä.
Autojen muistissahan on ainakin focuksessa
rengaskoko joka alla on ja sitä voidaan muuttaa
huollossa jos koko vaihtuu. Samalla systeemillä
toteutetaan matkamittari. Ja tämä on halpaa.
Antruri akselille fpga/asic = 10-15mk isoissa
erissä ja koska sama design käy kaikille
automalleille niin esim fordin tapauksessa
volyymit ovat suuria. Näytön mallistahan ei
puhetta ollutkaan, vaan lukutekniikasta.
Analogiatekniikallakin pystyy tarkan systeemin
tekemään, mutta siitä tulee kallis ja
monimutkainen, koska käytönnössä sen tulee
perustua integraattoriin ja sellaisissa
toleranssit muodostuvat helposti suuriksi
tällaisissa sovelluksissa. Analogiatekniikalla en
tarkoittanut edellisessäkään mekaanisia vanhoja
mittareita, nehän eivät ole luonteeltaa analogisia
matkamittarin tapauksessa (esitystapa). Näissä
mittareissa toleranssit muodostuvat tosiaan
mekaanisen rakenteen johdosta suuriksi ja
vaatisivat autokohtaista kalibrointia.
Jos mittarivirhe on esim. -5%, niin 1000 km
matkalla auton matkamittari näyttää 950 km.
Tällöin mittarin mukaan laskettu kulutuskin on
tuon 5% suurempi.
kulutus = tankattu määrä / mittarin matka
Kun nimittäjä pienenee, niin jakolaskun tulos
kasvaa.
Esim.
46/950 = 4,8 l/100 km (laskettu)
46/1000 = 4,6 l/100 km (todellinen)
Mutta näinpäinhan asia tuskin koskaan on, mittari
näyttää yleensä aina liikaa. Liian vähän näyttävä
(nopeus)mittari on laiton. Tarkastelin TMmästäkin
asiaa ja myös matkamittarit näyttivät usein liian
pitkää matkaa todelliseen verrattuna.
Kun tunnut olevan noin älykäs niin miksi et tiedä
sitä asiaa että autonvalmistajat tekevät
tarkoituksella nopeusmittarit näyttämään liian
suurta nopeutta koska laki määrää että mittari ei
saa näyttää todellista nopeutta vähemmän. Kun
taasen matkamittari voidaan tehdä näyttämään
oikein.
En ole varma tarkoitatko minua vai Jaskaa mutta
vastaan molempien puolesta että tuota varmaan
pidettiin molemmat perustotuutena joka ei
kommentointia kaipaa. Eipä tässä muutenkaan ollut
tarkoitus elvistellä, mutta minkäs sille voi jos
sattuu edes jostakin asiasta ammattinsa takia
jotain tietämään. Sitä helposti innostuu liikaa
itselle mielenkiitoisista asisoista.
Esitit asian niin vakuuttavasti, että pakko on
uskoa. Itse en ole noin syvällä
digitaalitekniikan suunnittelussa, toiminnan
ymmärrän kyllä ammatin puolesta.
En tiedä, mutta luulen, että autojen matka- ja
nopeusmittarit on edelleen toteutettu
perinteisemmällä tekniikalla. Tai tiedä sitten,
kun TM:n koeajon mukaan uuden Chrysler Voyagerin
matkamittarin heitto on 0 %, samoin
nopeusmittarin, paitsi 120 km/h näytöllä
todellinen nopeus oli 119 km/h.
Kyllä olet ihan oikeassa.Nykyisissä
fillarimittareissa lasketaan pyörähdyksiä per
aikayksikkö.Systeemiin täytyy vaan sijoittaa
pyörän kehämitta ja niin päästään melko tarkkaan
arvoon.Kalibroinnin voi suorittaa vaikka
maantiellä, joilla on näitä tarkasti mitattuja
kilometrejä.Itse olen yrittänyt säätää
kilpapyörän mittaria, on melko vaikeaa päästä
ihan eksaktiin arvoon, aina on virhettä 2-3
metriä.
mittarivirhe (nopeus) (0- +10%)+4 km/h eli
todellinen 100 km/h niin mittarilukema 100 -114
km/h jne. Matkamittarit näyttävät yleensä plus-
miinus 2 %.
mitä tehdas lupaa maantielle. "Kaupunginajoa"
löytyy vain kehä ykköseltä klo 7-9:00 ja 15-17:00
arkisin! Mekin alitamme "normikulutuksen"
reippaasti (n. 20 % alle tehtaan keskikulutus-
arvojen).