Miten käytännössä toimitaan, jos on riita-asia ja toinen osapuoli on päättänyt haastaa toisen oikeuteen. Yritetäänkö asiaa kuitenkin ensin sovitella, kenen toimesta? jos toinen osapuoli ei reagoi mitenkään. Jos haastetaan oikeuteen mitä kuluja tulee tässä vaiheessa haastajalle? Kun päästään oikeuteen asti, niin onko näin että voittanut maksaa myös vastapuolen kaikki kulut? vai antaako oikeus päätöksen korvaussummineen,johon haastetun on tyytyminen?ja haastaja saa korvauksen tätä kautta,mutta menettää aiemmin tähän oikeusprosessiin menneet rahat. Oikeuden päätöshän voi usein olla yllättäväkin, eli haastajan täytyy olla satavarma päätöksestä,ennenkuin kannattaa asia viedä näin pitkälle ja kyseessähän kai täytyy olla aika merkittävä asia.
Haaste oikeuteen
Hare
82380
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Esittämäsi pitää paikkansa. Suomessa oikeutta saa käytännössä vain rahalla. Suomi ei siis ole oikeusvaltio vaan tuomiovaltio. Oikeusvaltiossa oikeutta uskallettaisiin jakaa ilmaiseksi, tai ainakin niin, että vain syyllinen voitaisiin tuomita maksajaksi ja hänetkin vain kohtuullisten kulujen osalta.
Riita-asiassa tuomari pyrkii oikeudenkäynnin valmisteluvaiheessa ohjaamaan asioita siihen suutaan, että osapuolet tekisivät sovinnon.
Jos toinen osapuoli ei ragoi, niin silloin järjestetään istunto, jossa asia käsitellään. Haastajalle tulee ennen kaikkea kuluja haasteen laatimisesta (vie aikaa ja kallista, jos pitää käyttää juristia), oikeudenkäyntiin osallistumisesta ja näytön hankkimisesta. Käräjäoikeuden perimät maksut ovat pieniä.
Aina voittaja ei maksa hävinneen kuluja. Joskus riita on sellainen, että molemmat maksavat omat kulunsa. Haastaja esittää oikeudelle kuluvaatimuksensa, haastettu kiistää ja esittää perusteluja, miksi haastajan kuluvaatimukset ovat liian korkeat. Sitten oikeus päättää, kuinka paljon pitää maksaa kuluja. Kulut pitää sitten itse hakea hävinneeltä, mutta maksu on ulosottokelpoinen. Haatajan kannattaa vaatia kaikkia kuluja, mitä on prosessissa syntynyt. Jos on varma voitosta, niin pikkuasiankin voi viedä oikeutteen.
Taas näistä kuluista pelotellaan (ks. yllä viestit).
Vuonna 1993 tuli voimaan oikeudenkäyntikuluja koskeva uudistus, jonka mukaan 99 % todennäköisyydellä hävinnyt maksaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Eli antaa palaa, jos uskot olevasi oikeassa, kyllä kohtuulliset oikeudenkäyntikulut saat tuomituksi korvaussummasi oheen. Poikkeukset tästä pääsäännöstä harvinaisia, ja usemmiten johtuvat siitä, että kuluvaatimus yli kohtuullisen, jolloin niitä hieman nipsaistaan pienemmiksi.
Sovitella kannattaa jo ennen haastehakemuksen laittamista oikeudelle. Asiamiehesi tekee tämän tarvittaessa puolestasi.
Tuomioistuin voi alentaa täyttä kulukorvausvelvollisuutta silloin, jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että oikeudenkäyntiin on ollut perusteltu aihe.
Kuluvaatimusta voidaan alentaa, jos kulujen tuomitseminen täysimääräisenä olisi ilmeisen kohtuutonta oikeudenkäyntiin johtaneisiin seikkoihin, asianosaisten asemaan ja asian merkitykseen nähden.
Kaikkia omia kuluja ei saa välttämättä pois.
Entä kun henkilö X on tarkoituksella aiheuttanut tilanteen, jossa kärsii itsekin, tekee ilmoituksen poliisille. Tämän jälkeen hyökkäyksen kohde Y "altavastaaja" tekee oman ilmoituksensa ja ilmoittaa suostuvansa sovitteluun. Hyökkääjä X haluaa itsepintaisesti "oikeutta" itselleen ja asia viedään oikeuteen. Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut ja miltä osin? Eli hävinnyt vaiko voittaja? Onko edes oikeudenmukaista että jos jotakuta kohti hyökätään ja puolustautuessaan (ei liioitellusti) saa itse syytteen ja vielä maksaa kulut?
Rikosprosessissa uhri ei maksa oikeudenkäyntikuluja eikä niitä juuri tule.
Syytetty joutuu maksamaan rikosasiassa todistajille maksetut todistajan palkkiot ja esim. rattijuopumuksissa laboratoriokulut verikokeen tuloksista. Syytetty maksaa myös asianomistajan oikeudenkäyntikulut, jos tämä on käyttänyt lakimiestä avustajanaan/asiamiehenään.
Hyökkään jonkun henkilön päälle ilman syytä, tuo henkilö puolustautuu mottaamalla minua, nenäluuni murtuu. Toinen osapuoli selviää ilman vammoja. Teen ilmoituksen poliisille pahoinpitelystä. Olenko minä siis uhri ja mottaaja maksaa, vaikka minä olen aloittanut koko sopan?