Häiritsevä muraali

Muraali tai julkinen taide

Teos on häiritsevä kun se ei ole sopusoinnussa ympäristön kanssa.

Virhe on huomattu myös ammattimaisten taiteilijoiden keskuudessa jotka saapuvat ulkomailta, jopa Amerikasta.

Voiko syy olla länsimaalaisessa yksilöllisyydessä, jossa jokainen yrittää olla erilainen.
No joo, että kaikki erilaisia yhdessä ovat samanlaisia.

Mutta kuitenkin alkutasolla nykyiset muraalit usein eivät istu kohteeseen ja hyppivät seinästä liikaa ylitse ja pahimmassa tapauksessa häiritsevät ymäristön eloa.

Taide ei ole helppo, koska yhteiskuntakaan ole helppo.
Mutta että valtio antoi helposti taiteilijoille tilaa onkin yhteiskunnallinen vahinko.
Julkinen taide kuuluisi for advanced artist ja ei aloittelijalle kuten Myyr-Yorkin katuja runsastaneelle tytölle.

Kun on paha olla niin on paha olla.

Parhaassa tapauksessa muraali ei oikeastaan kuuluisi vain yhdelle henkilölle, mutta ryhmälle.
Ryhmässä yksi tekijä on aivot ja henkilö on vanhempi kokenut henkilö.
Nuoret ovat toteuttajaa, eivät suunnittelijoita.

Nykyisellään sekin Pasilan muraalirealismi on räikeätä peeaata.
Jättimäiset kasvot keskellä katua...mitä juttua tuovat mieleen.
Isot karkkivärit vielä irottavat todellisuudelta pohjan.
Muraaleissa löytyy toisinaan hillityt värit.
Julkinen taide ei sinänsä ole opinahjo Suomen taidekouluissa.
Muissa maissa julkinen taide on oma taidesuuntansa jo historiasta lähtien.
Sinä on tyyli ja tekniikka valmiiksi mietittynä.