”Jopa käveleminen täytyy opetella lähes uudelleen”
Koronan pitkäaikaisoireiden kestoaikaa ei edelleenkään tiedetä.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) kertoi torstaina koronainfossaan epidemiatilanteesta. Infektiosairauksien poliklinikan osaston ylilääkäri Mari Kanervan mukaan koronavirustaudin pitkäaikaisoireet tai jälkioireet ovat osoittautuneet ”aika yleisiksi”.
Hänen mukaansa se ei ole poikkeuksellista infektiosairauksille. Niistä toipuva voi kärsiä pitkittyneestä väsymyksestä, heikosta lihaskunnosta ja lihashermotuksesta, stressistä ja lääkehoitojen sivuoireista.
– Sairaalahoito ja vakava sairastuminen jo sinänsä aiheuttavat vajaakuntoisuutta. Esimerkiksi keuhkokuumeen jälkeen yskä ja hengenahdistus voi kestää viikkoja. Lihaskunto heikkenee, esimerkiksi tehohoitojakson jälkeen, ylilääkäri Mari Kanerva totesi osan potilaista kokemista vaikeuksista.
– Myös lihashermotus (heikkenee). Käytännössä pitkän vuodelevon jälkeen jopa käveleminen täytyy opetella lähes uudelleen. Tällainen akuutti sairaus on myös psykofyysinen kuormitustekijä, ja posttraumaattinen stressireaktio on aika tavallinen vakavan sairastumisen jälkeen.
Koronan jälkitilasta ylilääkärin mukaan tiedetään, että terveydentila palaa ennalleen vähän hitaammin.
– Se tiedetään, että koronaviruksen jälkioireista kärsiviä on kaiken kaikkiaan paljon. Koska koronatautia on paljon, niin sinänsä vaikka yksittäiset muutokset ovat harvinaisia, niin jälkioireilijoita voi olla paljon, Kanerva sanoi.
Suurin ryhmä ylilääkärin mukaan ovat yleisoireilijat. He saattavat olla sairastaneet taudin kotona tai kotiutuneet sairaalasta, mutta oireet pitkittyvät yli kolmen kuukauden pituisiksi.
Kolmen kuukauden jälkeen yleisin oire on uupumus. Aivosumua ja/tai alentunutta keskittymiskykyä on joka neljännellä. Yleisiä ovat myös hengenahdistus, painon tai kivun tunne, kohonnut syke ja stressi tai masennus.
Kanervan mukaan on paljon asioita, joita pitkäaikaisoireista ei vieläkään tiedetä. Ei tiedetä, ovatko oireet erilaisia lievemmän tai vakavan taudin jälkeen. Oireiden syntymekanismia ja itse viruksen tai immunologisen reaktion tai genetiikan osuutta niihin ei tunneta.
Oireiden kestoa ei tiedetä. Ei tiedetä, ovatko oireet erityisiä koronavirukselle vai seurausta siitä, että korona on nyt yleisin virusinfektio. Terveydenhoidossa ei tiedetä, miten ja missä hoitoa pitäisi parhaiten antaa.
Covid-19 -taudin jälkeen jopa 71 prosentilla keuhkokuvasta löytyy muutoksia kolmen kuukauden kohdalla kotiutumisen jälkeen.
Pandemian alkuvaiheessa jopa 20 prosenttia koronan sairaalapotilaista sairasti keuhkoveritulpan. Tämän jälkeen tätä on alettu ehkäistä ennalta lääkkein.
– Sairaalapotilaista jopa viidenneksellä on todettu neurologisia oireita maailmalla tehdyissä seurantatutkimuksissa. Yleisimpiä ovat päänsärky ja erilaiset neuropsykologiset oireet eli esimerkiksi sekavuus ja ahdistus, ylilääkäri Mari Kanerva kertoi.
Haju- ja makuaistin häiriöt ovat tavallisia ja niitä on jopa joka toisella. Niistä yleensä toivutaan.
Aivoinfarktit ovat ”harvinaisia mutta mahdollisia”. Sydänlihastulehdus on mahdollinen ilmiö, mutta ”ei niin merkittävän yleinen”.
JUHA-PEKKA TIKKA | 27.05.2021 | 14:42
https://www.verkkouutiset.fi/jopa-kaveleminen-taytyy-opetella-lahes-uudelleen/#439b70a4
Koronan pitkäaikaisoireiden kestoaikaa ei edelleenkään tiedetä.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) kertoi torstaina koronainfossaan epidemiatilanteesta. Infektiosairauksien poliklinikan osaston ylilääkäri Mari Kanervan mukaan koronavirustaudin pitkäaikaisoireet tai jälkioireet ovat osoittautuneet ”aika yleisiksi”.
Hänen mukaansa se ei ole poikkeuksellista infektiosairauksille. Niistä toipuva voi kärsiä pitkittyneestä väsymyksestä, heikosta lihaskunnosta ja lihashermotuksesta, stressistä ja lääkehoitojen sivuoireista.
– Sairaalahoito ja vakava sairastuminen jo sinänsä aiheuttavat vajaakuntoisuutta. Esimerkiksi keuhkokuumeen jälkeen yskä ja hengenahdistus voi kestää viikkoja. Lihaskunto heikkenee, esimerkiksi tehohoitojakson jälkeen, ylilääkäri Mari Kanerva totesi osan potilaista kokemista vaikeuksista.
– Myös lihashermotus (heikkenee). Käytännössä pitkän vuodelevon jälkeen jopa käveleminen täytyy opetella lähes uudelleen. Tällainen akuutti sairaus on myös psykofyysinen kuormitustekijä, ja posttraumaattinen stressireaktio on aika tavallinen vakavan sairastumisen jälkeen.
Koronan jälkitilasta ylilääkärin mukaan tiedetään, että terveydentila palaa ennalleen vähän hitaammin.
– Se tiedetään, että koronaviruksen jälkioireista kärsiviä on kaiken kaikkiaan paljon. Koska koronatautia on paljon, niin sinänsä vaikka yksittäiset muutokset ovat harvinaisia, niin jälkioireilijoita voi olla paljon, Kanerva sanoi.
Suurin ryhmä ylilääkärin mukaan ovat yleisoireilijat. He saattavat olla sairastaneet taudin kotona tai kotiutuneet sairaalasta, mutta oireet pitkittyvät yli kolmen kuukauden pituisiksi.
Kolmen kuukauden jälkeen yleisin oire on uupumus. Aivosumua ja/tai alentunutta keskittymiskykyä on joka neljännellä. Yleisiä ovat myös hengenahdistus, painon tai kivun tunne, kohonnut syke ja stressi tai masennus.
Kanervan mukaan on paljon asioita, joita pitkäaikaisoireista ei vieläkään tiedetä. Ei tiedetä, ovatko oireet erilaisia lievemmän tai vakavan taudin jälkeen. Oireiden syntymekanismia ja itse viruksen tai immunologisen reaktion tai genetiikan osuutta niihin ei tunneta.
Oireiden kestoa ei tiedetä. Ei tiedetä, ovatko oireet erityisiä koronavirukselle vai seurausta siitä, että korona on nyt yleisin virusinfektio. Terveydenhoidossa ei tiedetä, miten ja missä hoitoa pitäisi parhaiten antaa.
Covid-19 -taudin jälkeen jopa 71 prosentilla keuhkokuvasta löytyy muutoksia kolmen kuukauden kohdalla kotiutumisen jälkeen.
Pandemian alkuvaiheessa jopa 20 prosenttia koronan sairaalapotilaista sairasti keuhkoveritulpan. Tämän jälkeen tätä on alettu ehkäistä ennalta lääkkein.
– Sairaalapotilaista jopa viidenneksellä on todettu neurologisia oireita maailmalla tehdyissä seurantatutkimuksissa. Yleisimpiä ovat päänsärky ja erilaiset neuropsykologiset oireet eli esimerkiksi sekavuus ja ahdistus, ylilääkäri Mari Kanerva kertoi.
Haju- ja makuaistin häiriöt ovat tavallisia ja niitä on jopa joka toisella. Niistä yleensä toivutaan.
Aivoinfarktit ovat ”harvinaisia mutta mahdollisia”. Sydänlihastulehdus on mahdollinen ilmiö, mutta ”ei niin merkittävän yleinen”.
JUHA-PEKKA TIKKA | 27.05.2021 | 14:42
https://www.verkkouutiset.fi/jopa-kaveleminen-taytyy-opetella-lahes-uudelleen/#439b70a4
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kiitos, että jaksoit tuoda tuon, sillä tuo kaikki on todella hyvä tietää! :)
Nyt heitä ja heidän oireitaan on alettu tutkia.
Tutkitaan, mikä heitä auttaisi.
On hyvä, että tutkitaan auttamismahdollisuuksia.
– Se tiedetään, että koronaviruksen jälkioireista kärsiviä on kaiken kaikkiaan paljon. Koska koronatautia on paljon, niin sinänsä vaikka yksittäiset muutokset ovat harvinaisia, niin jälkioireilijoita voi olla paljon, Kanerva sanoi.
Suurin ryhmä ylilääkärin mukaan ovat yleisoireilijat. He saattavat olla sairastaneet taudin kotona tai kotiutuneet sairaalasta, mutta oireet pitkittyvät yli kolmen kuukauden pituisiksi.
Kolmen kuukauden jälkeen yleisin oire on uupumus. Aivosumua ja/tai alentunutta keskittymiskykyä on joka neljännellä. Yleisiä ovat myös hengenahdistus, painon tai kivun tunne, kohonnut syke ja stressi tai masennus.
Kokemusasiantuntija:
Uupumus, masennus, aivosumu, keskittymiskyvyn vaikeudet,
tasapainon huonontuminen, hajuaistin puute, ahdistus ja sekavuus...
APUA!
Ja minä sairastin kotona, kun terveysasemalle meno oli kielletty,
viime vuoden maaliskuussa sen taudin,
kaikkia lihaksiani särki koko päivän, nenästä tippui vettä ja kuumetta tuntui olevan.
Pitkittäisoireet jatkuvat vieläkin.
Terveysasrman ohje oli: jos tunnet sairauden oireita, pysy kotona.
Niin tein.
Kuinka moni on kuollut viruksen aiheuttamiin komplikaatioihin? Vertaa sitä lukua siihen montako on kuollut rokotukseen. Kumpaan kuolee suuremmalla todennäköisyydellä? Itse tein päätökseni tuon tuumailun perusteella.
Miten päätit, kumman valitsit, kerro!