kyselisin keskiaasianpaimenkoirasta

Onko kellään kokemusta keskiaasianpaimenkoirista? Olen ihastunut tähän rotuun ja haluaisin kuulla mitä vaikeuksia kyseisen rodun kanssa on ollut? (jos on ollut) ja mitä hyviä koulutus vinkkejä olisi.
10448
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Noh, ei ole kokemusta kuin tästä yhdestä pojasta mikä kotona pyörii. Lueskeltua tietoa paljon ja tietenkin kasvattajien kanssa keskusteltua. Heiltä kannattaa ensisijaisesti kysellä.

Vaikeuksia ei meidän pojan kanssa ole ollut minkäänlaisia. Rotu ei sovellu kaikille, sitä pitää ymmärtää hyvin pitkälle. Ottaa selvää rodun historiasta ja käyttötarkoituksesta ja käyttäytymisestä. Nämä asiat kun sisäistää ja ymmärtää koiraansa (sen aivoituksia) pääsee jo pitkälle. Rotu ei sovi ihmiselle joka haluaa tällaisen koiran vain egon jatkeeksi.

Koulutuksesta sen verran että sinne koirakouluun on mentävä. Nartut ovat ärhäkämpiä, urokset rauhallisempia. Pakotteita koulutuksessa on ihan turhaa käyttää tämän kanssa, saati käskyjä... Jos menet käskemällä käskemään se ei varmasti tottele. Keskarilla pitää olla jokin syy miksi totella, muuten se jättää omistajan käskyt omaan arvoonsa. Tämän kanssa tarvitaan paljon huumorintajua ja tieto siitä että sen vaistot ovat erittäin alkukantaiset, se ei ole palveluskoira vaikka sillä pk-oikeudet onkin. Vaikka sen nimessä on "paimenkoira" se ei ole sitä. Sitä ei saa tottelemaan yhtä mallikkaasti kuin esim. saksanpaimenkoiraa, siltä puuttuu miellyttämisenhalu.

Oikein koulutettuna, hyvin sosiaalistettuna ja kun koiran ja omistajan välillä on tietty kunnioitus se on mitä ihanin perhekoira, luotettava vahti joka ei epäröi puolustaa "laumaansa" oman henkensäkin uhalla. Jos haluat jutella keskareista jonkun kasvattajan kanssa, mainitsen ainakin tuon Kanervan Outin eli kennel Svarzekoks. On niitä muitakin ja kannattaakin kysellä paljon eri kasvattajilta... Saat laajemman kuvan rodusta. Ja sivuilla Venäläiset Owzarkat kannattaa käydä lueskelemassa.

Äänestä
  • kiitos tiedoista! :) tiedätkös mitään muuta rotua mikä olisi samankaltainen kuin keskari?
    uusi tieto olikin se että nartut on ärhäkämpiä kuin urokset! eli olisiko suositeltavampaa ottaa ensin uros? Asun tällä hetkellä kerrostalossa mutta rakennamme maalle parhaillaan taloa ja iso tontti on ostettu eli liikkuma tilaa olisi isolle koirallekkin! :)

    Äänestä

  • fantasia kirjoitti:

    kiitos tiedoista! :) tiedätkös mitään muuta rotua mikä olisi samankaltainen kuin keskari?
    uusi tieto olikin se että nartut on ärhäkämpiä kuin urokset! eli olisiko suositeltavampaa ottaa ensin uros? Asun tällä hetkellä kerrostalossa mutta rakennamme maalle parhaillaan taloa ja iso tontti on ostettu eli liikkuma tilaa olisi isolle koirallekkin! :)

    Onhan noita laumanvartijoita mutta samankaltaisuudesta voi olla monta mieltä. Kaukkari ehkä lähimpänä, mutta olen saanut käsityksen että olisi aika paljon tulisempi luonne.
    Anatolianpaimenkoira on myös aika lähellä.

    Joo, eli vartiohommissa on yleensä 4-6 koiraa, osa narttuja osa uroksia, jos jokin uhkaa nartut ovat valppaana, houkuttelevat esim. sudet kaikin keinoin urosten läheisyyteen jotta urosten olisi sitten helpompi yllättää/tappaa sudet. Toki nartutkin sitten osallistuvat tähän.

    Mutta siitä siis tulee tuo, narttujen "ärhäkkyys" ne ovat energisempiä, valppaampia jne.
    En nyt mene sanomaan kumpi kannattaisi ensiksi ottaa. Se riippuu mitä keskarilta odotat. Ja tietenkin siitä millainen kokemus koirista sinulla noin yleensä on. En tietenkään mene arvelemaan soveltuvuuttasi keskarin omistajaksi, joku kasvattaja joskus sanoi että keskari sopii parhaiten perheeseen jossa ei ole koiraa koskaan ollutkaan, silloin omistaja on avoimempi ja ehkä jopa kiinnostuneempi koulutuksesta kuin että olisi valmis "tyyli" millä koiransa kouluttaa. Tämä on rotu jonka kanssa niitä virheitä ei passaa tehdä, niitä on vaikea korjata.

    Hyvä! Tilaa keskari vaatiikin ja mitä enemmän sitä parempi. Ja muistakaa aidata tontti. Ei pysy pihassa. Mieluiten 2m korkea aitaa. =)

    Erittäin hienon rodun olet valinnut. =)

    Äänestä

  • milie81 kirjoitti:

    Onhan noita laumanvartijoita mutta samankaltaisuudesta voi olla monta mieltä. Kaukkari ehkä lähimpänä, mutta olen saanut käsityksen että olisi aika paljon tulisempi luonne.
    Anatolianpaimenkoira on myös aika lähellä.

    Joo, eli vartiohommissa on yleensä 4-6 koiraa, osa narttuja osa uroksia, jos jokin uhkaa nartut ovat valppaana, houkuttelevat esim. sudet kaikin keinoin urosten läheisyyteen jotta urosten olisi sitten helpompi yllättää/tappaa sudet. Toki nartutkin sitten osallistuvat tähän.

    Mutta siitä siis tulee tuo, narttujen "ärhäkkyys" ne ovat energisempiä, valppaampia jne.
    En nyt mene sanomaan kumpi kannattaisi ensiksi ottaa. Se riippuu mitä keskarilta odotat. Ja tietenkin siitä millainen kokemus koirista sinulla noin yleensä on. En tietenkään mene arvelemaan soveltuvuuttasi keskarin omistajaksi, joku kasvattaja joskus sanoi että keskari sopii parhaiten perheeseen jossa ei ole koiraa koskaan ollutkaan, silloin omistaja on avoimempi ja ehkä jopa kiinnostuneempi koulutuksesta kuin että olisi valmis "tyyli" millä koiransa kouluttaa. Tämä on rotu jonka kanssa niitä virheitä ei passaa tehdä, niitä on vaikea korjata.

    Hyvä! Tilaa keskari vaatiikin ja mitä enemmän sitä parempi. Ja muistakaa aidata tontti. Ei pysy pihassa. Mieluiten 2m korkea aitaa. =)

    Erittäin hienon rodun olet valinnut. =)

    kiitos vielä kerran! on kiva kun täällä on kyseisen koira rodun tietäjiä! :)
    Millainen sitten on tämä Pyrenneittenkoira?? Kun sinulla näyttää semmoinenkin olevan! :)

    Äänestä

  • fantasia kirjoitti:

    kiitos vielä kerran! on kiva kun täällä on kyseisen koira rodun tietäjiä! :)
    Millainen sitten on tämä Pyrenneittenkoira?? Kun sinulla näyttää semmoinenkin olevan! :)

    Pyrre on mahtava vahti ja aivan ihana perhekoira. Joskin olen kokenut tämän meidän uroksen "kovapäisemmäksi" kuin keskarin. Sen kanssa on helppo harrastaa. Nopea oppimaan. Haukkuu kaikkea mikä liikkuu, varsinkin nuorempana. Pyrre on siis ilmoittava vahti, eli haukkuu erittäin kumealla äänellä aina kun jotain epäilyttävää on pihapiirissä, tai epäilyttävä ääni sisällä yms. =)

    Se puolustaa myös, mutta pääasiassa yrittää varoittaa ensin kovasti, ja vain äärimmäisessä tilanteessa hyökkää.

    Sekin on laumanvartija, eli rakastaa omaa perhettään, on varautunut vieraita kohtaan, tosin ei niin paljon kuin muut laumanvartijat. Rauhallinen, arvokas olemus.
    Turkki on mielestäni työläs, vaikka jossain rotukuvauksissa lukee, ettei olisi. Pysyy kyllä valkoisena, mutta ne takut... =(

    Pyreneittenkoirasta oli tosi hyvä esittely tämänkuun koiramme-lehdessä. Siellä oli kuva myös koirani siskosta. =)

    Pyrre on toimelias mikä tekee siitä hyvän harrastuskoiran. Kotona sisällä se viihtyy yleensä sohvalla tai sängyllä. Ja aina mahdollisimman leveästi. Se rakastaa rapsutuksia ja tulee mielellään syliin.

    Se on myös erittäin itsepäinen, ei pysy pihassa irti ei sitten millään. Haastaa omistajaansa usein, ainakin tämä meidän poika. Herkkä koira, jos erehdyt sille korottamaan ääntäsi, tiedät korottaneesi, sillä se kirjaimellisesti mököttää sinulle ja ei varmasti tottele. Se vain katsoo sinua tosi syyttävänä ja tyyliin: "mitäs huusit?"

    Pentuna melkoinen tuholainen. Jäi muuten sanomatta keskarista että sekin syö sitten pentuna tavaroita. Meillä meni monia pieniä tavaroita (lasten leluja, sukkia, lapasia ja kenkiä) sitten meni mattoja, muovisista kokolattiamatoista lähtien ja yhden auton takapenkin selkänoja. =D

    Eli kaikkeen saa varautua. Pyrre ei halua jättää perhettään, se haluaisi aina kulkea mukana. Koiramme- lehdessä lukikin jotain siihen suuntaan että eroahdistus, olisi pyrrelle enemmänkin rotuominaisuus kuin ongelma.. =D Tämä johtuu siitä että se kiintyy niin totaalisesti laumaansa/perheeseensä ettei haluaisi jättää sitä.

    Vartiointi taipumus tulee vahvana esiin esim. meillä lasten parissa. Lapset on 1- ja 3- vuotiaat. Pyrre nukkuu samassa huoneessa, naama lapsiin päin. Lattialla onneksi =). Jos lapset on pihalla leikkimässä, pyrren on päästävä mukaan. Se huutaa ja itkee sisällä ja juoksee ikkunoista toiseen jos sen jätät silloin sisälle.
    Ulkona se sitten seuraa varsinkin pienintä, jos lapsi kaatuu se juoksee katsomaan, nuolee jne.
    Koskaan ei ole tahallaan tai touhutessaan lapsia kaatanut, sillä on aivam selvästi luontainen tarve hoivata pienempiä.
    Mutta vieraat lapset se suvaitsee niin että jokainen saa käydä rapsuttamassa ja silittämässä mutta jos meno on villiä ja lapset kiljuvat leikkiessään se alkaa rampata perässä, läähättää jne. Se hermostuu! Tästä syystä sen olisi hyvä saada välillä olla omassa rauhassaan, niinkuin joka koiran. Omilta lapsilta se sietää lähes mitä tahansa, sillä on hyvä kivunsietokyky, eli se ei onneksi aivan pienistä hätkähdä. Enemmän saa lapsille opettaa miten koiraa kohdellaan kuin toisinpäin. =)

    Noh, tästä kijoittaisin varmaan loputtomiin... Ihania koiruuksia molemmat, yksilöitä tietenkin kaikki. Mutta koskaan en ole hetkeäkään katunut rotuvalintojani, seuraavana haaveissa olisi vielä kaukaasialainen. Tai keskari narttu... =)

    Äänestä

  • milie81 kirjoitti:

    Pyrre on mahtava vahti ja aivan ihana perhekoira. Joskin olen kokenut tämän meidän uroksen "kovapäisemmäksi" kuin keskarin. Sen kanssa on helppo harrastaa. Nopea oppimaan. Haukkuu kaikkea mikä liikkuu, varsinkin nuorempana. Pyrre on siis ilmoittava vahti, eli haukkuu erittäin kumealla äänellä aina kun jotain epäilyttävää on pihapiirissä, tai epäilyttävä ääni sisällä yms. =)

    Se puolustaa myös, mutta pääasiassa yrittää varoittaa ensin kovasti, ja vain äärimmäisessä tilanteessa hyökkää.

    Sekin on laumanvartija, eli rakastaa omaa perhettään, on varautunut vieraita kohtaan, tosin ei niin paljon kuin muut laumanvartijat. Rauhallinen, arvokas olemus.
    Turkki on mielestäni työläs, vaikka jossain rotukuvauksissa lukee, ettei olisi. Pysyy kyllä valkoisena, mutta ne takut... =(

    Pyreneittenkoirasta oli tosi hyvä esittely tämänkuun koiramme-lehdessä. Siellä oli kuva myös koirani siskosta. =)

    Pyrre on toimelias mikä tekee siitä hyvän harrastuskoiran. Kotona sisällä se viihtyy yleensä sohvalla tai sängyllä. Ja aina mahdollisimman leveästi. Se rakastaa rapsutuksia ja tulee mielellään syliin.

    Se on myös erittäin itsepäinen, ei pysy pihassa irti ei sitten millään. Haastaa omistajaansa usein, ainakin tämä meidän poika. Herkkä koira, jos erehdyt sille korottamaan ääntäsi, tiedät korottaneesi, sillä se kirjaimellisesti mököttää sinulle ja ei varmasti tottele. Se vain katsoo sinua tosi syyttävänä ja tyyliin: "mitäs huusit?"

    Pentuna melkoinen tuholainen. Jäi muuten sanomatta keskarista että sekin syö sitten pentuna tavaroita. Meillä meni monia pieniä tavaroita (lasten leluja, sukkia, lapasia ja kenkiä) sitten meni mattoja, muovisista kokolattiamatoista lähtien ja yhden auton takapenkin selkänoja. =D

    Eli kaikkeen saa varautua. Pyrre ei halua jättää perhettään, se haluaisi aina kulkea mukana. Koiramme- lehdessä lukikin jotain siihen suuntaan että eroahdistus, olisi pyrrelle enemmänkin rotuominaisuus kuin ongelma.. =D Tämä johtuu siitä että se kiintyy niin totaalisesti laumaansa/perheeseensä ettei haluaisi jättää sitä.

    Vartiointi taipumus tulee vahvana esiin esim. meillä lasten parissa. Lapset on 1- ja 3- vuotiaat. Pyrre nukkuu samassa huoneessa, naama lapsiin päin. Lattialla onneksi =). Jos lapset on pihalla leikkimässä, pyrren on päästävä mukaan. Se huutaa ja itkee sisällä ja juoksee ikkunoista toiseen jos sen jätät silloin sisälle.
    Ulkona se sitten seuraa varsinkin pienintä, jos lapsi kaatuu se juoksee katsomaan, nuolee jne.
    Koskaan ei ole tahallaan tai touhutessaan lapsia kaatanut, sillä on aivam selvästi luontainen tarve hoivata pienempiä.
    Mutta vieraat lapset se suvaitsee niin että jokainen saa käydä rapsuttamassa ja silittämässä mutta jos meno on villiä ja lapset kiljuvat leikkiessään se alkaa rampata perässä, läähättää jne. Se hermostuu! Tästä syystä sen olisi hyvä saada välillä olla omassa rauhassaan, niinkuin joka koiran. Omilta lapsilta se sietää lähes mitä tahansa, sillä on hyvä kivunsietokyky, eli se ei onneksi aivan pienistä hätkähdä. Enemmän saa lapsille opettaa miten koiraa kohdellaan kuin toisinpäin. =)

    Noh, tästä kijoittaisin varmaan loputtomiin... Ihania koiruuksia molemmat, yksilöitä tietenkin kaikki. Mutta koskaan en ole hetkeäkään katunut rotuvalintojani, seuraavana haaveissa olisi vielä kaukaasialainen. Tai keskari narttu... =)

    kuvia meidän pojasta. On siellä Pokenkin (keskarin) kuvia. Eli sivut on Pyrre-kennelin.

    Ja meitin pyrre löytyy kun klikkaat sivusta linkin.. Pentueet ja sieltä N-pentue ja Mantelisilmän Nestor... =)

    Poke on se mustavalkoinen "aasi" siellä. Poke on noissa kuvissa reilun vuoden eli pentu vielä...

    Äänestä

  • milie81 kirjoitti:

    kuvia meidän pojasta. On siellä Pokenkin (keskarin) kuvia. Eli sivut on Pyrre-kennelin.

    Ja meitin pyrre löytyy kun klikkaat sivusta linkin.. Pentueet ja sieltä N-pentue ja Mantelisilmän Nestor... =)

    Poke on se mustavalkoinen "aasi" siellä. Poke on noissa kuvissa reilun vuoden eli pentu vielä...

    http://www.phnet.fi/public/seijahiltunen/index2.htm

    Aina teen tuon. Kirjoitan ja sitten unohdan laittaa sen linkin... hyvä minä! =D

    Äänestä

  • milie81 kirjoitti:

    http://www.phnet.fi/public/seijahiltunen/index2.htm

    Aina teen tuon. Kirjoitan ja sitten unohdan laittaa sen linkin... hyvä minä! =D

    en oikein oosaa päättää!!! eli täytyy vielä miettiä!!! Kun kumpikin rotu mielittää!!!
    Tuleekos nämä rodut toimeen toisten eläinten kanssa? Kun muutamme sinne maalle kesällä niin ollaan ajateltu ottaa hevonenkin! (kun eläin rakasta porukkaa ollaan) sisko muuttaa ranskaan niin sillä on semmonen kiltti hepolainen niin ollaan suunniteltu ottaa se.... mutta aikaa on vielä 2-vuotta! (Kun se hevonen tulisi)
    Eli koira olisi silloin jotain 2 vuotta. Niin mitä luulet tuleeko koira toimeen hevosen kanssa? Kun hevonen ei pelkää! Siskollani on perninpaimenkoira ja tiibetinmastiffi. Mutta tottuuko koira? Jos sitä vaikka pentuna käyttää säännöllisesti siellä siskoni luona hevosta kattomassa.

    Äänestä

  • fantasia kirjoitti:

    en oikein oosaa päättää!!! eli täytyy vielä miettiä!!! Kun kumpikin rotu mielittää!!!
    Tuleekos nämä rodut toimeen toisten eläinten kanssa? Kun muutamme sinne maalle kesällä niin ollaan ajateltu ottaa hevonenkin! (kun eläin rakasta porukkaa ollaan) sisko muuttaa ranskaan niin sillä on semmonen kiltti hepolainen niin ollaan suunniteltu ottaa se.... mutta aikaa on vielä 2-vuotta! (Kun se hevonen tulisi)
    Eli koira olisi silloin jotain 2 vuotta. Niin mitä luulet tuleeko koira toimeen hevosen kanssa? Kun hevonen ei pelkää! Siskollani on perninpaimenkoira ja tiibetinmastiffi. Mutta tottuuko koira? Jos sitä vaikka pentuna käyttää säännöllisesti siellä siskoni luona hevosta kattomassa.

    Pitäisi ainakin tottua, varsinkin keskarin. Tiedän monta keskaria jotka ovat aivan hevostiloillakin. Pyrrenkin pitäisi kaiken järjen mukaan tottua hevosiin. Tämä kuitenkin vaatii ihan pennusta totuttamista, eli antaa sen rauhassa jo n.4kk ikäisestä tutustua kiltteihin hevosiin ja touhuta niiden kanssa, opettaa että niitä ei saa jahdata yms.
    On meilläkin tuossa naapurissa (linnuntietä 400m) hevostila, ja hevoset monesti menee tuosta aika läheltä ohitse, nämä ovat tottuneet jo sen verran etteivät hauku niille. En kuitenkaan usko että menisivät edes lähelle jos tilaisuus olisi.
    Tokihan molemman rodun edustajat on syytä totuttaa kaikenlaisiin eläimiin. Varsinkin koiriin. Keskareilla on vähän taipumusta "vihata" lajiedustajia, mutta ainakaan meillä ei ole sellaista ongelmaa ollut. Poke yleensä vaan haluaa kamalasti leikkimään toisten koirien kanssa, ei haasta riitaa jne.

    Eli kyllä uskoisin, että jos totutat koiran hevosiin pienestä pitäen, ja näiden laumanvartijoiden kohdalla vielä sekin kun se tuleva hevonen sitten kuuluisi omaan "laumaan", olen lähes 100% varma että onnistuu. Muistaakseni juuri Svarzekoks kennelissä on hevosiakin koirien seurana.

    heh, onhan se, päättämisen vaikeus... =)
    Meille keskari tuli kahden sakemannin jälkeen oikeastaan aivan extempore. Hätäisesti kävimme lukemassa netistä tietoa ja siinä se sitten oli, iso kuin mikä ja niin lutunen. Koskaan ei ole ollut ongelmia ja oma mielipiteeni on että keskari on koulutuksen kannalta 100 kertaa nopeampi oppimaan ja helpompi kouluttaa kuin sakemannit. =)

    No jo siinä sitten tuli kiinnostus laumanvartijoihin ja tilaa oli mielinmäärin niin aloimme katselemaan toista. =) Mielessä oli monia vaihtoehtoja ja vuoden verran niiden kanssa painiskeltiin ennekuin päädyttiin pyrreen. Meillä oli aikaisemmin ollut labbiksen ja pyrren sekoitus. =)
    Vaihtoehdot on pakko laittaa tähän (mitä itse mietin)... Sekoitan mahdollisia päätöksiäsi... =)
    Eli Owzarek Podhalanski, kaukaasianpaimenkoira, Estrelanvuoristokoira, Sarplaninac ja Pyreneittenmastiffi... =D Ja tietysti siis tuo pyreneittenkoira. Mitäpä tulisikaan jos olisi resursseja pitää kaikkia noita... =D

    Äänestä

  • milie81 kirjoitti:

    Pitäisi ainakin tottua, varsinkin keskarin. Tiedän monta keskaria jotka ovat aivan hevostiloillakin. Pyrrenkin pitäisi kaiken järjen mukaan tottua hevosiin. Tämä kuitenkin vaatii ihan pennusta totuttamista, eli antaa sen rauhassa jo n.4kk ikäisestä tutustua kiltteihin hevosiin ja touhuta niiden kanssa, opettaa että niitä ei saa jahdata yms.
    On meilläkin tuossa naapurissa (linnuntietä 400m) hevostila, ja hevoset monesti menee tuosta aika läheltä ohitse, nämä ovat tottuneet jo sen verran etteivät hauku niille. En kuitenkaan usko että menisivät edes lähelle jos tilaisuus olisi.
    Tokihan molemman rodun edustajat on syytä totuttaa kaikenlaisiin eläimiin. Varsinkin koiriin. Keskareilla on vähän taipumusta "vihata" lajiedustajia, mutta ainakaan meillä ei ole sellaista ongelmaa ollut. Poke yleensä vaan haluaa kamalasti leikkimään toisten koirien kanssa, ei haasta riitaa jne.

    Eli kyllä uskoisin, että jos totutat koiran hevosiin pienestä pitäen, ja näiden laumanvartijoiden kohdalla vielä sekin kun se tuleva hevonen sitten kuuluisi omaan "laumaan", olen lähes 100% varma että onnistuu. Muistaakseni juuri Svarzekoks kennelissä on hevosiakin koirien seurana.

    heh, onhan se, päättämisen vaikeus... =)
    Meille keskari tuli kahden sakemannin jälkeen oikeastaan aivan extempore. Hätäisesti kävimme lukemassa netistä tietoa ja siinä se sitten oli, iso kuin mikä ja niin lutunen. Koskaan ei ole ollut ongelmia ja oma mielipiteeni on että keskari on koulutuksen kannalta 100 kertaa nopeampi oppimaan ja helpompi kouluttaa kuin sakemannit. =)

    No jo siinä sitten tuli kiinnostus laumanvartijoihin ja tilaa oli mielinmäärin niin aloimme katselemaan toista. =) Mielessä oli monia vaihtoehtoja ja vuoden verran niiden kanssa painiskeltiin ennekuin päädyttiin pyrreen. Meillä oli aikaisemmin ollut labbiksen ja pyrren sekoitus. =)
    Vaihtoehdot on pakko laittaa tähän (mitä itse mietin)... Sekoitan mahdollisia päätöksiäsi... =)
    Eli Owzarek Podhalanski, kaukaasianpaimenkoira, Estrelanvuoristokoira, Sarplaninac ja Pyreneittenmastiffi... =D Ja tietysti siis tuo pyreneittenkoira. Mitäpä tulisikaan jos olisi resursseja pitää kaikkia noita... =D

    pitäisi joskus tulla joku metästyskoira kun mieheni metsästää. Ollaan ajateltu suomenpystykorvaa tai pohjanpystykorvaa. Mutta vasta sitten kun se keskari tai pyrre tai mikä nyt otetaan =) on tullut ja hevonenkin.
    Kun luulisi ainakin suomenpystykorva totuttaa siihen hevoseen kun rotu on niin riistaverinen. Ettei hevosen tarttee olla haukussa koko päivää. =)
    KIITOS SINULLE TUHANNESTI TIEDOISTA!!! OLI KIVA KUULLA ETTÄ JOILLAIN KASVATTAJILLA ON HEVOSIA NIIN PENTU TOTTUU PAREMMIN! KIITOS!!!
    ja voi tänne käydä laittaa vielä tietoja kun käyn täällä kattelemassa säännöllisesti!!!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


fantasia kirjoitti:

Onko kellään kokemusta keskiaasianpaimenkoirista? Olen ihastunut tähän rotuun ja haluaisin kuulla mitä vaikeuksia kyseisen rodun kanssa on ollut? (jos on ollut) ja mitä hyviä koulutus vinkkejä olisi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu