Kännykkä ottaa paremman kuvan kuin järkkäri

Et vain osaa.

Kamerasi säädöt mahdollisesti päin prinkkalaa.

Suositellaan parempaa tutustumista kameran käyttöohjeeseen, kameran säätöihin, ja ohjeisiin digikuvaamisesta järjestelmäksmeralla noin yleensä.

Mutta kun kokeilin monenlaisia säätöjä, isompaa aukkoa, pidempää valotusta, lyhyempää, ihan automaatti maisemakuvauksellakin kun kyllästyin veivaamiseen. Ja kännykällä räps ja kaikki värit kohdillaan.

Tähän vaikuttaa myös se mistä kamera mittaa valon. Onko mittaustapa piste, keskipainotteinen vai matriisimittaus. Tähän yhdistettynä kameran tarkennuspiste.

Järkkäri usib vaatii enemmän taitoa ja säätämistä. Tuollaisiin ongelmiin usein raw-kuvaus auttaa. Kännykässä on enemmän älyä tehdä mukavaa jälkeä automaattisesti.

Kännnykässä on algoritmit mietitty viimeisen päälle, joista känny luo matemaattisen mallinnuksen siitä minkälainen kuva kännykän mielestä pitäisi olla. Mutta jos haluat itse ottaa kuvia, kokeile ihmeessä raw formaattia.

Niitä pitää sitten editoida PC:llä tai mäkillä.

Halpa-canonissakin optiikka ja kenno on monikymmenkertaisia, joten ihan arkijärjen mukaan kakstonnisellasi tulee parempia kuvia kuin kännyllä jos vain osaa.

Jos kamera ei ole käytettynä hankittu, jolloin siinä voisi olla vikaa ja siksi annettu toisten kiusaksi, niin vika on käyttäjässä.
Minäkin, vaikka olen kuvannut järjestelmällä 1970-luvulta saakka saatan unohtaa jonkun säädön päälle , joka ei ollenkaan sovi tilanteeseen. Ei auta kuin korjata säädöt ja yrittää uudestaan.

Kännykässä on suurempi terävyysalue, jolloin kuva näyttää terävämmältä, kuin pidenpi polttovälinen järjestelmäkuva.
Järjestelmä myös tärähtää helpommin ja siksi kriittisissä tilanteissa ja heikossa valossa tulisi käyttää jalustaa.
Automatiikalla pitäisi tollonkin onnistua normaaliolosuhteissa, mutta jos kamera on manuaali, eli käsisäätötilassa on tulos sattumanvarainen, ellei kuvaaja osaa katsoa valotusmittariin ja säätää sen mukaan.

Järjestelmäkamerassa on mm. sellaisiakin säätöjä kuin valkotasapaino ja kontrasti.

Kännykät yms. härpäkkeet tekevät näennäisesti "parempia" kuvia, koska ne lisäävät värikylläisyyttä yms. kuvaan, niin "lopputulos" tottakai "näyttää" paremmalta.

Kameraa pitää osata käyttää, se ei ole mikään lelu, paitsi tietysti osaajille, jotka sitten pystyvät tuottamaan hauskoja efektejä ja tunnelmakuvia valaistuksessa kuin valaistuksessa...

Ongelma on kameran takana. Kännykkä oikoo valmiilla algoritmilla kuvaajan tekosia (ja samalla hävittää kuvainformaatiota).

Pikku Canonit ovat vähän hankalia kameroita aloittelijoille, koska säädöt on piilotettu valikoihin. Paras aloittelijan kamera, jos haluaa oikeasti opetella kuvaamaan, on Fuji. Ihan halvimpia lukuunottamatta Fujeissa on kunnolliset säätimet ajalle ja ISO:lle.

Selvitä, mistä ja miten löytyvät manuaalisäädöt ajalle, aukiolle ja herkkyydelle.

Nykyiset kännykät harrastavat rankkaa kuvankäsittelyä. Saavat kyllä tehtyä yllättävän kivan näköisiä kuvia... mutta hämärässä temppu perustuu yleensä siihen, että kamera ottaa monta kuvaa ja yhdistää ne. Näin saadaan mm. kierrettyä pienen kennon kohinaongelmia. Myös kapeaa terävyysaluetta tyrkyttävät - sekin tehdään useita kuvia yhdistämällä / kuvankäsittelyn keinoin.

Vaan sitten kun kuvauskohde liikkuu, em. tekniikat voi tuottaa varsin viihdytäviä lopputuloksia. Samoin automaation virhetulkinnat. Känny saattaa jopa pyrkiä muokkaamaan selfien niin, ettei käsi/kädet sojota kameraa kohti, vaan väännetään kuvankäsittelyllä kehon sivuille. Melko viihdyttäviä nämäkin, jos ei muokkaus onnistu ihan kunnolla.

Kännykkä saattaapi myös tehdä automaattisesti HDR kuvan, jolloin se saa tuon tyypillisen "taivas valkoinen, metsä musta" -ongelman ohitettua näppärästi. Järkkärillä kuvataan muutama raw-kuva eri valotuksilla ja sitten ne yhdistetään myöhemmin kuvankäsittelyssä. Niin joo toki järkkäreistäkin löytyy HDR moodi, ei tosin kaikista, ja tekee yleensä vaan jpg-kuvan, joka ei taas kaikille järkkärikuvaajille kelpaa.

Mutta joo, usein kännykkäkuva näyttää paremmalta suoraan ilman mitään käsittelyjä. Ja voihan sitä niinkin ajatella, että siihenhän sitä juuri kuvalla pyritään, että se näyttäisi hyvältä. Toki järkkärimieskin siellä lightroomissaan pyrkii kuvansa sitten hyvän näköiseksi säätämään, mutta melkoisen homman saa tehdä ennen kuin se paremmalta näyttää kuin vaimon samsungilla ottama kännykkäräpsy. Tosin siitä saa vielä järkkärimies vähän lohtua, että se vaimon räpsy näyttää kuitenkin aika röpelöiseltä kun tietokoneella zoomataan sataan prossaan, ja järkkärikuvassa on sittenkin vielä jokainen pikseli kohdallaan.

Kaikki Canonin EOS-objektiivit (Electro-Optical System) käyvät merkin peilillisiin digijärkkäreihin ja automatiikat toimivat. Objektiivien valmistusvuosi alkaen vuodesta 1987.