Luetko kesällä?

Jopas on outoa. Poistiko sen automaatti jonkun ”kielletyn” sanan takia tai joku kirjoittaja vaikkapa eriävän yhteiskunnallisen mielipiteen takia? Joku vaikkapa hyvin suvakkiaatteen kyllästämä.

Ehkä se oli liian korkeatasoinen kommentti korkeatasoisesta kirjasta ?

Tässä linkki kyseiseen hyvät arvostelut saaneeseen kirjaan ulkoministeri Holstista
(joka oli natsivastainen, josta ei poistetussa kommentissa ollut sanaakaan, eikä politiikasta muutakaan)

https://www.google.com/search?q=jukka-pekka pietiäinen&oq=pietiäinen&aqs=chrome.7.69i57j46j0j0i30l4j0i5i30l3.8329j1j4&sourceid=chrome&ie=UTF-8

Anonyymi kirjoitti:

Tässä linkki kyseiseen hyvät arvostelut saaneeseen kirjaan ulkoministeri Holstista
(joka oli natsivastainen, josta ei poistetussa kommentissa ollut sanaakaan, eikä politiikasta muutakaan)

https://www.google.com/search?q=jukka-pekka pietiäinen&oq=pietiäinen&aqs=chrome.7.69i57j46j0j0i30l4j0i5i30l3.8329j1j4&sourceid=chrome&ie=UTF-8

Lue lisää

Onnistuisiko tämä paremmin ? Toivon niin !

https://www.minervakustannus.fi/kirjat/kirja.php?kirja=1696

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä se oli liian korkeatasoinen kommentti korkeatasoisesta kirjasta ?

Ehkä se ärsyttää jotakuta, että joku lukee tietokirjoja ? Miksi ihmeessä sitten tehdään aloituksia "Luetko kesällä ?" Siksikö, että saa poistaa vastauksia ?
Miksi joku haluaa poistaa vastauksen ? Siksikö, että haluaa mitätöidä jonkun ihmisen ?
Vai miksi ? Jäi vain mietityttämään, ei asialla ole mitään väliä ei sen puoleen,
mutta hyvää kirjaa kannattaa aina mainostaa, että joku muukin ehkä "löytäisi" sen.
Tykkään itse kirjavinkeistä.

Harva lukee tietokirjoja, koska ne mielletään "kuiviksi". Ns. tietokirjat eivät todellakaan ole kuivia. "Totuus on tarua ihmeellisempi". Kirja, josta kommentin kirjoitin on kirjoitettu eri perspektiivistä kuin useimmat muut Suomen 1900-luvun historiaa käsittelevät kirjat yleensä. Kirjan päähenkilö oli kansainvälisesti tunnetuin suomalainen diplomaatti ja poliitikko 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja asui kauan Genevessä.
Harmitti, kun mielenkiintoinen kirja loppui, sitä olisi lukenut toiset 350 sivua lisää.

Toivottavasti joku vastaisi kysymykseesi Mak-Ris, minäkin haluaisin tietää !

Anonyymi kirjoitti:

Toivottavasti joku vastaisi kysymykseesi Mak-Ris, minäkin haluaisin tietää !

Ei ole kukaan huomannut kysymystäni vielä. Kävin kirjastossa, enkä muistanut kysyä, olisi varmasti siellä selvinnyt.
Täytyy nyt vaan olla kuulolla.

Mak-Ris kirjoitti:

Ei ole kukaan huomannut kysymystäni vielä. Kävin kirjastossa, enkä muistanut kysyä, olisi varmasti siellä selvinnyt.
Täytyy nyt vaan olla kuulolla.

Googlaa sanalla äänikirja/äänikirjoja, niin näet eri toimittajia.

Valitse mieleisesi ja sitten vaan lataat kyseisen toimittajan sovelluksen koneellesi eli riittää, kun on netti.

Mak-Ris kirjoitti:

Ei ole kukaan huomannut kysymystäni vielä. Kävin kirjastossa, enkä muistanut kysyä, olisi varmasti siellä selvinnyt.
Täytyy nyt vaan olla kuulolla.

Voin kertoa vähän kokemuksiani äänikirjoista,
olen innokas kuuntelija, silmävaivat häiritsevät pitkään lukemista,
mutta äänikirjaa olen kuunnellut joskus jopa koko päivän.

Niitä on useita eri toimijoita ja se, jonka pitkän harkinnan jälkeen valitsin,
johtui vain tarjouksesta, jonka sain, nyt se on jo jatkunut normaalihinnalla.
Olen ladannut sen sekä läppäriin, että kännykkääni,
molemmpia kuuntelen suoraan tai kuullokkeiden kautta.
Riippuu tilanteesta käytänkö kuulokkeita, esim puutarhatöissä kuuntelen suoraan,
mutta ruohoa leikatessa käytän kuulokkeita

Lukija vaikuttaa paljon siihen ,mitä jaksan kuunnella.
Joittenkin lukijoiden ääni tai lukurytmi aiheuttaa sen, että kiinnostus katoaa.
Enni Mustoset olen kaikki kuunnellut ja Erja Manton lukijan äänestä pidän.
Olen kuunnellut kepeää ja vähemmän kepeää mutta myös historiallisia romaaneja.
Minna Lindgrenin Ehtoolehdot kuuntelin joku aika sitten, samoin Pumpulienkelin ja Puuvillatehtaan varjossa, maoreista kertovat sukutarinat olivat mielenkiintoisia. Nyt kuuntelen vasta ilmestyneen Kadonneen sisaren, seitsemän sisaren tarinoista.

Äänikirjojen kuuntelu on lisännyt paljon kirjojen "lukemistani"
eikä lukeminen ole kiinni ajasta ei paikasta.

Oman kirjaston voi myös muodostaa ja tallettaa mieluisia,
joita haluan ehkä jatkossa lukea.
Runokirjoja en osaa kuunnella, koska haluan palata runoihin,
lukea uudestaan, ei onnistu yhdellä kuuntelulla.

maissiii kirjoitti:

Voin kertoa vähän kokemuksiani äänikirjoista,
olen innokas kuuntelija, silmävaivat häiritsevät pitkään lukemista,
mutta äänikirjaa olen kuunnellut joskus jopa koko päivän.

Niitä on useita eri toimijoita ja se, jonka pitkän harkinnan jälkeen valitsin,
johtui vain tarjouksesta, jonka sain, nyt se on jo jatkunut normaalihinnalla.
Olen ladannut sen sekä läppäriin, että kännykkääni,
molemmpia kuuntelen suoraan tai kuullokkeiden kautta.
Riippuu tilanteesta käytänkö kuulokkeita, esim puutarhatöissä kuuntelen suoraan,
mutta ruohoa leikatessa käytän kuulokkeita

Lukija vaikuttaa paljon siihen ,mitä jaksan kuunnella.
Joittenkin lukijoiden ääni tai lukurytmi aiheuttaa sen, että kiinnostus katoaa.
Enni Mustoset olen kaikki kuunnellut ja Erja Manton lukijan äänestä pidän.
Olen kuunnellut kepeää ja vähemmän kepeää mutta myös historiallisia romaaneja.
Minna Lindgrenin Ehtoolehdot kuuntelin joku aika sitten, samoin Pumpulienkelin ja Puuvillatehtaan varjossa, maoreista kertovat sukutarinat olivat mielenkiintoisia. Nyt kuuntelen vasta ilmestyneen Kadonneen sisaren, seitsemän sisaren tarinoista.

Äänikirjojen kuuntelu on lisännyt paljon kirjojen "lukemistani"
eikä lukeminen ole kiinni ajasta ei paikasta.

Oman kirjaston voi myös muodostaa ja tallettaa mieluisia,
joita haluan ehkä jatkossa lukea.
Runokirjoja en osaa kuunnella, koska haluan palata runoihin,
lukea uudestaan, ei onnistu yhdellä kuuntelulla.

Lue lisää

Jatkan vähän maissiii tekstiin. Muistaakseni olet Mak-Ris pk-seudulta eli Helmet-kirjastojen piirissä. Jos sinulla on älykännykkä niin klikkaa:

https://www.ellibslibrary.com/collection

Linkistä avautuu Helmetin äänikirjasivu, oikeassa reunassa 4 viivaa, klikkaa ja kirjaudu omin Helmet tunnuksin.

Suosittelen kokeilemaan ensin kirjaston äänikirjoja harjoitukseksi.

brinkkala

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan vähän maissiii tekstiin. Muistaakseni olet Mak-Ris pk-seudulta eli Helmet-kirjastojen piirissä. Jos sinulla on älykännykkä niin klikkaa:

https://www.ellibslibrary.com/collection

Linkistä avautuu Helmetin äänikirjasivu, oikeassa reunassa 4 viivaa, klikkaa ja kirjaudu omin Helmet tunnuksin.

Suosittelen kokeilemaan ensin kirjaston äänikirjoja harjoitukseksi.

brinkkala

Lue lisää

Tokihan läppäri, tabletti tai pöytäkoneenkin kautta onnistuu eikä vaan älykännykän kautta tuo linkki auki ;)

brinkkala

Mak-Ris kirjoitti:

Ei ole kukaan huomannut kysymystäni vielä. Kävin kirjastossa, enkä muistanut kysyä, olisi varmasti siellä selvinnyt.
Täytyy nyt vaan olla kuulolla.

Ollaan kuulolla :)

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan vähän maissiii tekstiin. Muistaakseni olet Mak-Ris pk-seudulta eli Helmet-kirjastojen piirissä. Jos sinulla on älykännykkä niin klikkaa:

https://www.ellibslibrary.com/collection

Linkistä avautuu Helmetin äänikirjasivu, oikeassa reunassa 4 viivaa, klikkaa ja kirjaudu omin Helmet tunnuksin.

Suosittelen kokeilemaan ensin kirjaston äänikirjoja harjoitukseksi.

brinkkala

Lue lisää

Kiitokset neuvosta, brinkkala.
Kyllä olen Helmet.kirjaston piirissä. Täytyy kokeilla osaanko seurata ohjettasi.
Tietokoneen kanssa räplääminen on minulle aina sydämentykytyksen paikka, kun yritän jotain uutta.
:)

Mak-Ris kirjoitti:

Kiitokset neuvosta, brinkkala.
Kyllä olen Helmet.kirjaston piirissä. Täytyy kokeilla osaanko seurata ohjettasi.
Tietokoneen kanssa räplääminen on minulle aina sydämentykytyksen paikka, kun yritän jotain uutta.
:)

Lue lisää

Kokeile vaan rohkeasti. Kun saat sivun auki ja olet kirjautunut, siitä 4 viivan valikosta löytyy ohjeet. Viivojen vierestä "soihtukuvake", josta voi rajata hakuja, tiedostomuoto: äänikirja mp3 jne.
Suurennuslasista haku.
Tommi Kinnuselta löytyy äänikirjoina esim. "Neljän tien risteys ja Lotti". Saattaa olla tuo "Ei kertonut katuvansa".

Kysy vaan, jos tulee ongelmia. Yritetään jelppiä :)

brinkkala

Anonyymi kirjoitti:

Jatkan vähän maissiii tekstiin. Muistaakseni olet Mak-Ris pk-seudulta eli Helmet-kirjastojen piirissä. Jos sinulla on älykännykkä niin klikkaa:

https://www.ellibslibrary.com/collection

Linkistä avautuu Helmetin äänikirjasivu, oikeassa reunassa 4 viivaa, klikkaa ja kirjaudu omin Helmet tunnuksin.

Suosittelen kokeilemaan ensin kirjaston äänikirjoja harjoitukseksi.

brinkkala

Lue lisää

Hei,
Ennen kuin siirryin kuuntelemaan kaupallista äänikirjatuottajaa
kuuntelin Yle areenaa,
sieltäkin löytyy äänikirjoja
kuunnelmien ym tarjonnan lisäksi.

Kaupallisilta löytyy uutuuksia, esimerkiksi Tämä , jonka äsken lopetin, eli Lucinda Rileyn Seitsemästä sisaresta, viimeisin,Kadonnut sisar, joka julkaistiin koko maailmassa tiettynä samana päivänä, myös äänikirjana suomeksi.
Näin toimii menestyskirjailija,
odotin , että tämä viimeinen olisi paljastanut salaisuuden, mutta kuinka ollakaan ,
ei paljastunut vielä, vaan hän lupasi kahdeksannen kirjan ja kuulema ehdottomasti viimeisen syksyllä 2022, nyt täytyy odottaa yli vuosi isän ja koko sarjan kaikkien salaisuuksien lopullista paljastumista.

Mitä seuraavaksi...käsityöihmisenä kokeilen Kaisa Ikolan Oikein nurin,
Jouni Laaksosen vaellustarinoita, myös Satu Rämön matkakirja, Talo maailman rannalla, , vuosis Islannin rannikoilla, kuulostavat houkuttelevilta.

maissiii kirjoitti:

Hei,
Ennen kuin siirryin kuuntelemaan kaupallista äänikirjatuottajaa
kuuntelin Yle areenaa,
sieltäkin löytyy äänikirjoja
kuunnelmien ym tarjonnan lisäksi.

Kaupallisilta löytyy uutuuksia, esimerkiksi Tämä , jonka äsken lopetin, eli Lucinda Rileyn Seitsemästä sisaresta, viimeisin,Kadonnut sisar, joka julkaistiin koko maailmassa tiettynä samana päivänä, myös äänikirjana suomeksi.
Näin toimii menestyskirjailija,
odotin , että tämä viimeinen olisi paljastanut salaisuuden, mutta kuinka ollakaan ,
ei paljastunut vielä, vaan hän lupasi kahdeksannen kirjan ja kuulema ehdottomasti viimeisen syksyllä 2022, nyt täytyy odottaa yli vuosi isän ja koko sarjan kaikkien salaisuuksien lopullista paljastumista.

Mitä seuraavaksi...käsityöihmisenä kokeilen Kaisa Ikolan Oikein nurin,
Jouni Laaksosen vaellustarinoita, myös Satu Rämön matkakirja, Talo maailman rannalla, , vuosis Islannin rannikoilla, kuulostavat houkuttelevilta.

Lue lisää

Tuosta Seitsemästä sisaresta on puhuttu paljon, maissii, mutta kun osat ovat näitä tiiliskiviä, monisataasivuisia, taitavat jäädä minulta lukematta, ellen sitten rupea kuuntelemaan, mutta koska ? ..)) En oikein osaa multitaskata, tehdä monia aioita samanaikaisesi ja kun viihdyn myös hiljaisuudessa en ole vielä äänikirjoihin tarttunut...
Tuo Enni Mustonen täytyy nyt laittaa "listalle" kun niin moni on hänen kirjojaan suositellut.

Tuo pitää muistaa, kun menen kirjastoon. Luettavan valikoiminen on usein niin hankalaa, kun on runsauden pula.
Kun nyt muistaisin, Pitää kirjoittaa lappu palautettavan kirjan väliin. Se on Harri Nykäsen "Rikoksen evankeliumi". Ei hassumpi.

Luin tuon Kinnusen kirjan jo aikaa sitten, pitääpä ottaa se sille tabletissa uudelleen. Minua hieman mietitytti kirjan alkuvaiheessa ihan pelkkä logistiikka, kun naiset lähtevät vaeltamaan ja vaikka heidät kuljetetaan rajalle saakka niin kuitenkin menee aika paljon aikaa ja monta vaelluskilometriä ennen kuin kukaan alkaa miettimään ruokatavaroiden hankkimista. Ehkäpä oma helppo elämä on etäännyttänyt minut siitä miten todellisessa vaaratilanteessa toimitaan ja ajatellaan. Ei kai se että ei ole syönyt moneen päivään eikä tullut evästä mukaan ole mikään prioriteetti siinä tilanteessa.

Mak-Ris kirjoitti:

Tuo pitää muistaa, kun menen kirjastoon. Luettavan valikoiminen on usein niin hankalaa, kun on runsauden pula.
Kun nyt muistaisin, Pitää kirjoittaa lappu palautettavan kirjan väliin. Se on Harri Nykäsen "Rikoksen evankeliumi". Ei hassumpi.

Lue lisää

Olisikin mukavaa, Mak-Ris, kuulla juuri sinun ja teidän "oikean ikäisten" mielipide kirjasta.
Teillä lienee kuitenkin enemmän tartuntapintaa tuon ajan ilmapiiriin ja arvomaailmaan kuin meillä, sodan jälkeen syntyneillä.
Nojatuolissa oli puhe keskittymisen vaikeudesta lukiessa. Tuttuni, joka ei moneen vuoteen ole lukenut yhtään kirjaa, kertoi, että tämän kirjan hän luki melkein yhdeltä istumalta, niin koukuttava se oli. Ja samoja kysymyksiä se nosti hänenkin mieleensä, lähinnä
ihmisluonnon laadusta. Kun itse on uskonut että jonkinlainen kohtalonyhteys tekee ihmisestä myötämielisen, kyvykkään tuntemaan sisaruutta ja veljeyttä, niin ei välttämättä ole. Kun oma henki on uhattuna, hän pelastaa itsensä, ei muita.
Tietysti poikkeuksiakin on, mutta he eivät tuntuisi selviytyvän. Victor E Frankl päätyi samaan omien keskistysleirikokemustensa kohdalla. "Parhaat meistä eivät selvinneet", hänkin totesi.

Tietysti näiden saksalaissotilaiden palveluksessa olleiden naisten kohtalo ja se vääryys
mikä heitä kohtasi asenteiden tasolla on sellaista historiaa, mitä ei todeksi tahtoisi uskoa, mutta sitä on kyllä dokumentoitu, käsittääkseni yritetty oikaistakin, mutta luultavasti liian myöhään näiden leimattujen kohdalla.
He kantoivat oman häpeänsä yksin, koska liittymällä yhteen, se olisi vain kasvanut - sen ajan asenteilla mitaten.

demeter1 kirjoitti:

Olisikin mukavaa, Mak-Ris, kuulla juuri sinun ja teidän "oikean ikäisten" mielipide kirjasta.
Teillä lienee kuitenkin enemmän tartuntapintaa tuon ajan ilmapiiriin ja arvomaailmaan kuin meillä, sodan jälkeen syntyneillä.
Nojatuolissa oli puhe keskittymisen vaikeudesta lukiessa. Tuttuni, joka ei moneen vuoteen ole lukenut yhtään kirjaa, kertoi, että tämän kirjan hän luki melkein yhdeltä istumalta, niin koukuttava se oli. Ja samoja kysymyksiä se nosti hänenkin mieleensä, lähinnä
ihmisluonnon laadusta. Kun itse on uskonut että jonkinlainen kohtalonyhteys tekee ihmisestä myötämielisen, kyvykkään tuntemaan sisaruutta ja veljeyttä, niin ei välttämättä ole. Kun oma henki on uhattuna, hän pelastaa itsensä, ei muita.
Tietysti poikkeuksiakin on, mutta he eivät tuntuisi selviytyvän. Victor E Frankl päätyi samaan omien keskistysleirikokemustensa kohdalla. "Parhaat meistä eivät selvinneet", hänkin totesi.

Tietysti näiden saksalaissotilaiden palveluksessa olleiden naisten kohtalo ja se vääryys
mikä heitä kohtasi asenteiden tasolla on sellaista historiaa, mitä ei todeksi tahtoisi uskoa, mutta sitä on kyllä dokumentoitu, käsittääkseni yritetty oikaistakin, mutta luultavasti liian myöhään näiden leimattujen kohdalla.
He kantoivat oman häpeänsä yksin, koska liittymällä yhteen, se olisi vain kasvanut - sen ajan asenteilla mitaten.

Lue lisää

Minulla on kaukainen sukulainen, joka rakastui saksalaiseen sodan aikana ja seurasi häntä sitten sodan päätyttyä Saksaan. Mies oli kuitenkin pahoin haavoittunut, ja hänet toimitettiin Ruotsiin hoitoon, ja sukulaistyttö mukana. Luulen, ettei hänen kohtalonsa ollut pahin mahdollinen. Hän tuli miehen kuoltua kotiin mukanaan pieni poika. En tiedä hänen kohtalostaan sen enempää, mutta uskon, että hän selvisi paremmin kuin jotkut muut.
On aika irvokasta, että kansan viha kohdístui näihin nuoriin tyttöihin kaikissa maissa, Ranskan törkeitä tapahtumia näytetään televisiossa silloin tällöin. Pantiin nuoret naiset syntipukeiksi ja halveksunnan kohteeksi, ikään kuin oma glooria olisi sillä tavoin kiillottunut.
Se on aika vaiettu tapahtumaketju.

Paloma01 kirjoitti:

Luin tuon Kinnusen kirjan jo aikaa sitten, pitääpä ottaa se sille tabletissa uudelleen. Minua hieman mietitytti kirjan alkuvaiheessa ihan pelkkä logistiikka, kun naiset lähtevät vaeltamaan ja vaikka heidät kuljetetaan rajalle saakka niin kuitenkin menee aika paljon aikaa ja monta vaelluskilometriä ennen kuin kukaan alkaa miettimään ruokatavaroiden hankkimista. Ehkäpä oma helppo elämä on etäännyttänyt minut siitä miten todellisessa vaaratilanteessa toimitaan ja ajatellaan. Ei kai se että ei ole syönyt moneen päivään eikä tullut evästä mukaan ole mikään prioriteetti siinä tilanteessa.

Lue lisää

Kieltämättä samoja kysymyksiä nousi minun ja muidekin lukijoiden mieleen, Paloma.
Jos vähän keittiöpsykologiaa heittäisi kehiin, niin voisi ehkä ajatella, että ihmismieli puolustautuu liian ison asian kohdalla, järkeistää sen, kun ei voi tai tahdo samaistua siihen, mitä ihminen joutuu poikkeusoloissa kokemaan ja miten se häneen vaikuttaa. Eräs kirjan päähenkilöistä päätyi mielestäni samaan epätoivon tilaan kuin Bolla-kirjan päähenkilö. Tilaan, jota ei enää voi mitata perinteisin moraalisäädösten mukaan. KIrjan nimi "Ei kertonut katuvansa" viittaa juuri tämän kirjan yhden päähenkilön sieluntilaan, mielestäni.

Kuten hyvät kaunokirjat, tämäkin kirja voi avautua lukijalle eri tasoilla. Jollekin - ehkä mielialastakin riiippuen - se voi olla vain hiukan poikkeuksellinen vaellusromaani tietyltä historian ajanjaksolta. Joillekuille taas elämää isompi teos...
Juuri siksi kuulisinkin muiden mielipiteitä, yhden kuulinkin jo..))

Mak-Ris kirjoitti:

Minulla on kaukainen sukulainen, joka rakastui saksalaiseen sodan aikana ja seurasi häntä sitten sodan päätyttyä Saksaan. Mies oli kuitenkin pahoin haavoittunut, ja hänet toimitettiin Ruotsiin hoitoon, ja sukulaistyttö mukana. Luulen, ettei hänen kohtalonsa ollut pahin mahdollinen. Hän tuli miehen kuoltua kotiin mukanaan pieni poika. En tiedä hänen kohtalostaan sen enempää, mutta uskon, että hän selvisi paremmin kuin jotkut muut.
On aika irvokasta, että kansan viha kohdístui näihin nuoriin tyttöihin kaikissa maissa, Ranskan törkeitä tapahtumia näytetään televisiossa silloin tällöin. Pantiin nuoret naiset syntipukeiksi ja halveksunnan kohteeksi, ikään kuin oma glooria olisi sillä tavoin kiillottunut.
Se on aika vaiettu tapahtumaketju.

Lue lisää

Tuo se juuri pöyristyttää, Mak-Ris, että ihminen sijoittaa vihansa täysin väärään osoitteeseen ja yrittää sillä kohottaa omaa arvoaan.
Ikäänkuin olisi helppoa mieltää tilanne, jossa ensin ollaan veljiä ja sitten vihollisia - siis kansakunnan tasolla ja pienen ihmisen täytyisi omaksua sama asenne ylhäältä annettuna.

demeter1 kirjoitti:

Tuo se juuri pöyristyttää, Mak-Ris, että ihminen sijoittaa vihansa täysin väärään osoitteeseen ja yrittää sillä kohottaa omaa arvoaan.
Ikäänkuin olisi helppoa mieltää tilanne, jossa ensin ollaan veljiä ja sitten vihollisia - siis kansakunnan tasolla ja pienen ihmisen täytyisi omaksua sama asenne ylhäältä annettuna.

Lue lisää

Käsivarren kansa, tai ainakin osa heistä. suhtautui hyvin epäoikeudenmukaisesti ja ristiriitaisesti pallajiin: miehet pitivät saksalaisia edelleenkin aseveljinä, mutta naisia pidettiin sakemannien huorina. Kuitenkin suuri (n) osa Norjaan saksalaisten mukaan lähteneistä naisista lähtivät työn perään.

Noin minäkin ajattelen, Ano 11.03. Asioita voi jättää auki, ratkaisemattahan ne monesti jäävät ihan elävässä elämässäkin...))

Lukijan ala-arvioiminen vie kirjalta maun. Aurinko nousi taivaalle, suola on suolaista
ja vesi on märkää: palstakirjoittajien latteuksia,

Tendenssikirjallisuus on mennyttä aikaa. Nykyisin voi ottaa kantaa monella muulla tavalla , naisillakin on äänioikeus. Minä en taas luota selittelijään. Et varmaan voi lukea runojakaann, kun niissä ei selitellä eikä paasata moraalista sormi pystyssä. Yksinkertaisille lukijoille on selkokielisiä kirjoja, suosittelen.

Kirjailija kirjoittaa oman tulkintansa asiasta. Hänellä on näkemys asiasta, jonka sitten kirjoittaa luettavaksemme. Lukija voi silti käyttää mielikuvitustaan ja kulkea kirjoittajan rinnalla tapahtumissa. Monta kertaa suree, kun kirja on luettu, koska mieli jää vielä kirjan tapahtumiin.
Joskus odottaisi vielä tarkempaa kuvausta, kun oma mielikuvitus ei riitä vaikkapa 1800-luvun elämän seuraamiseen.

Dekkarit perustuvat juuri siihen, että lukija arvioi ja kerää tiedonmuruja murhan selvittämiseksi. Huono dekkari, jos lukija arvaa jo alkumetreillä oikein.
Dekkareissa tarkkaavaisuus on kirjan suola. Omaa arviointikykyä ja hoksottimia on pidettävä hereillä, se tekee dekkarista hyvän.

Samaa mieltä Anojen 16.38 ja 17.08. Tendenssikirjailijoita ei taida enää edes olla, ainakaan heitä ei lueta kaunokirjailijoiksi ja kuten Ano 17.08 kirjoittaa, ei ole ansio asettaa lukija seinää vasten ja odottaa häneltä samanmielisyyttä. Silloin minustakin kirjoittaja pyrkii valtaan, ei lisäämään lukijan ymmärrystä, kulkemaan hänen kanssaan.

Saatoin tietysti tulkinta Paloman mielipiteen 15.21. eri tavalla kuin hän tarkoitti...
Sitähän nykyisin sattuu niin täällä kuin livessäkin..))

Oletkohan ymmärtänyt ollenkaan mitä lukija on tarkoittanut ?
Fiktiotahan romaanit ovat enemmän tai vähemmän, kirjailijan mielikuvitusta,
joskus todellisuuteen perustuvia.
Ei kirjailijan tarvitse olla ainakaan minulle "rehellinen" vaan kirjoittaa uskottava tarina
ja jättää tilaa ja tulkinnanvaraa ja liikkumatilaa lukijan ajatuksille.

Siksi jätin Hilja Valtoset jo ennen teini-ikää. Niissä ei ole mitään tulkinnanvaraista.
Kirjan loppukin on tiedossa jo ensimmäisistä sivuista päätellen.

Eipä ole kyllä tullut mieleeni, että joku kaunokirjailija tahtoisi johtaa lukijaa harhaan. Miksi hän niin tekisi ja mitä iloa hänelle siitä olisi ?
Kuten sanottu, valtapyrkimyksiä en asettaisi kaunokirjalllisuuteen enkä oikein muuhunkaan kirjallisuuteen.
Mielestäni jopa erilaisten tilitysromaanien kirjoittajat osaavat jättää lukijan "rauhaan", he kertovat, mutta eivät julista. Samaa pätee niihin (harvoihin) kirjailijoihin, jotka tunnustavat väriä, siis poliittisesti, esimerkkinä vaikka Erno Paasilinna.

Voi hyvä sylvi tuota yksinkertaisuutta! Lue katekismusta, jossa on selitykset käskyjen perässä, niin et jää kellumaan ja arvailemaan. Miten voit elokuviakaan seurata, kun niissäkään ei selosteta, että hyvät katsojat, nyt seuraa takauma. Kyllä se on itse aiheutettua tuo vaikeutus ja sumentaminen. Hyvä kirjllisuus on taidetta, eikä se voi olla liian simppeliä.

demeter1 kirjoitti:

Eipä ole kyllä tullut mieleeni, että joku kaunokirjailija tahtoisi johtaa lukijaa harhaan. Miksi hän niin tekisi ja mitä iloa hänelle siitä olisi ?
Kuten sanottu, valtapyrkimyksiä en asettaisi kaunokirjalllisuuteen enkä oikein muuhunkaan kirjallisuuteen.
Mielestäni jopa erilaisten tilitysromaanien kirjoittajat osaavat jättää lukijan "rauhaan", he kertovat, mutta eivät julista. Samaa pätee niihin (harvoihin) kirjailijoihin, jotka tunnustavat väriä, siis poliittisesti, esimerkkinä vaikka Erno Paasilinna.

Lue lisää

Ajattelen samaa kuin sinä, Demeter, mikä motiivi kaunokirjalijalla olisi johtaa lukijaa harhaan ?
Sitäpaitsi ajatus on muutenkin ihan absurdi.
Miten kuvitteellisen tarinan kirjoittaja johtaisi harhaan lukijaa ?
Olisivatko kaikki kaunokirjalijat sitten "harhaanjohtajia" ?

Karkeasti sanottuna ajattelisin, että vain tietokirjailija voisi periaatteessa yrittää
johtaa lukijaa harhaan jos hän haluaisi esimerkiksi muokata mielipiteitä ja sitäkin tapahtuu.
Pitää olla tarkkana ketä ja mitä uskoo.

Romaanikirjailijalla on minun puolestani kaikki vapaudet ja oikeudet toteuttaa luovuuttaan ja mielikuvitustaan.
Kirjailija päättää kuinka "autenttinen" romaani on tai ei ole
ja lukijalla on vapaus päättää miten sen "ottaa", miten sen tulkitsee.
Elämänkerta on sitten erikseen. Romaani on romaani.

Autenttisten romaanien kohdallakaan lukijana minulle ei ole tärkeää tietää
yksityiskohtia myöten, miten kaikki prikulleen meni.
Autenttisia romaaneja on kirjoitettu pilvin pimein jo edesmenneistä ihmisistä.
Kuka voisi tietää tarkalleen tapahtumat ja keskustelut, joita on käyty - aikoinaan ?
Ei tarvitsekaan tietää.

Yleensä hyvän ("vaativan") romaanin lukijalla on itselläkin tulkintaa, luovuutta ja mielikuvitusta täydentää tarinaa.
Pidän sitä lukijan oikeutenakin, joka on yksi osa antoisaa lukukokemusta.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelen samaa kuin sinä, Demeter, mikä motiivi kaunokirjalijalla olisi johtaa lukijaa harhaan ?
Sitäpaitsi ajatus on muutenkin ihan absurdi.
Miten kuvitteellisen tarinan kirjoittaja johtaisi harhaan lukijaa ?
Olisivatko kaikki kaunokirjalijat sitten "harhaanjohtajia" ?

Karkeasti sanottuna ajattelisin, että vain tietokirjailija voisi periaatteessa yrittää
johtaa lukijaa harhaan jos hän haluaisi esimerkiksi muokata mielipiteitä ja sitäkin tapahtuu.
Pitää olla tarkkana ketä ja mitä uskoo.

Romaanikirjailijalla on minun puolestani kaikki vapaudet ja oikeudet toteuttaa luovuuttaan ja mielikuvitustaan.
Kirjailija päättää kuinka "autenttinen" romaani on tai ei ole
ja lukijalla on vapaus päättää miten sen "ottaa", miten sen tulkitsee.
Elämänkerta on sitten erikseen. Romaani on romaani.

Autenttisten romaanien kohdallakaan lukijana minulle ei ole tärkeää tietää
yksityiskohtia myöten, miten kaikki prikulleen meni.
Autenttisia romaaneja on kirjoitettu pilvin pimein jo edesmenneistä ihmisistä.
Kuka voisi tietää tarkalleen tapahtumat ja keskustelut, joita on käyty - aikoinaan ?
Ei tarvitsekaan tietää.

Yleensä hyvän ("vaativan") romaanin lukijalla on itselläkin tulkintaa, luovuutta ja mielikuvitusta täydentää tarinaa.
Pidän sitä lukijan oikeutenakin, joka on yksi osa antoisaa lukukokemusta.

Lue lisää

Hieno kirjoitus sinulta, Ano 21.22. Joka sanaan voi yhtyä..))

Vähän hämmästelin, että tämäkin aihe herätti eripuraa. Aikaisemmat kirjallisuusketjut ovat olleet hyvinkin sovinnollisia. Pitäisköhän syyttää koronaa ?..))

No. Kohta astuu voimaan uusi laki maalittamisesta ja silloin meillä on lupa tarttua jokaisen kirjoittajan jokaiseen sanaan, että askaretta on tiedossa...))

Ehkä on turvallisinta pysyä kirjojen parissa ja vaihtaa mielipiteitä niistä tutussa ja turvallisessa ympäristössä ja siinäkin ilmapiiriä tunnustellen, toisten ilmeitä tarkkaillen, ettei vain kenenkään mieli pahoitu..))

Parhaimmillaan keskustelu on kulkenut hyvin täälläkin, paljon on tullut hyviä kirjavinkkejä, on saanut seurata kirjaihmisten välistä keskustelua, heittää joukkoon muutaman sanan itsekin. Täytyy vain toivoa, että sekin aika vielä palaa.

Vika ei ole m u i t t e n tulkinnoissa.

Anonyymi kirjoitti:

Vika ei ole m u i t t e n tulkinnoissa.

Kirjailijan mielestä vika on muitten tulkinnoissa. Ei todellakaan ole. Kirjailijaa ei ole tulkittu väärin. Hän ei itse kykene tulkitsemaan "vastaanottamiaan viestejä".

demeter1 kirjoitti:

Hieno kirjoitus sinulta, Ano 21.22. Joka sanaan voi yhtyä..))

Vähän hämmästelin, että tämäkin aihe herätti eripuraa. Aikaisemmat kirjallisuusketjut ovat olleet hyvinkin sovinnollisia. Pitäisköhän syyttää koronaa ?..))

No. Kohta astuu voimaan uusi laki maalittamisesta ja silloin meillä on lupa tarttua jokaisen kirjoittajan jokaiseen sanaan, että askaretta on tiedossa...))

Ehkä on turvallisinta pysyä kirjojen parissa ja vaihtaa mielipiteitä niistä tutussa ja turvallisessa ympäristössä ja siinäkin ilmapiiriä tunnustellen, toisten ilmeitä tarkkaillen, ettei vain kenenkään mieli pahoitu..))

Parhaimmillaan keskustelu on kulkenut hyvin täälläkin, paljon on tullut hyviä kirjavinkkejä, on saanut seurata kirjaihmisten välistä keskustelua, heittää joukkoon muutaman sanan itsekin. Täytyy vain toivoa, että sekin aika vielä palaa.

Lue lisää

Se aika palaa, kun besserwisser siirtyy oman maansa palstoille.

Anonyymi kirjoitti:

Se aika palaa, kun besserwisser siirtyy oman maansa palstoille.

Jaa. Olisko tuo sopu yhdestä ihmisestä kiinni ? Itse olisin taipuvainen ajattelemaan, että ihmisellä nyt vain on tarve rakentaa näitä viholliskuvia, löytää joku/jotkut joita nokkia. syystä tai syyttä, en osaa sanoa.

Kyllähän nämä vastakkainasettelut tuovat tiettyä jännitettä keskusteluun, ainakin sitä "dynamiikkaa" ja tylsää se yksituumaisuuskin varmasti olisi pitkän päälle.

Ja kuten jo on todettu, väärinymmärtäminen ja väärintulkinta tuntuvat olevan muuallakin se keskustelujen pääsisältö ja jos kiinnostusta ja hyvää tahtoa ei löydy ollaan keskinäisessä kisassa kaiken aikaa. Mistähän se on merkki ?

KIITOS!

Käsittämätöntä. Miten voit ymmärtää olevasi maalituksen kohde ?

Miten pääset lukemaan suljettuja kirjailijaryhmiä? Ovatko ne jotain salaseuroja, joissa kirjailijat keskenään ilkkuvat, miten johtavat lukijoita harhaan ja sumentavat lukijoiden ymmärrystä selittämättömillä takaumilla ja kieroilla vihjeillä tulevaan?

"Lukijoiden aliarvioiminen ja jujuttaminen ei ole ennekuulumatonta kirjailijoiden joukossa".

Ei se onnistu fiksun lukijan kohdalla. Fiksu lukija sen huomaa ja kyllästyy kirjaan,
eikä seuraavaakaan edes avaa, jos sellainen ilmestyisi.

Tasokasta kirjallisuutta on niin paljon, ettei kaikkea lukea ehdi.
Lukijan aliarvioiminen ei huolestuta ainakaan minua pätkääkään.
Siitähän on haittaa ainoastaan kirjailijalle itselleen.

Vai että ihan maalitusta, kun täällä ei arvosteta Rouva Kirjailijan näkemyksiä🤣🤣🤣

Anonyymi kirjoitti:

Miten pääset lukemaan suljettuja kirjailijaryhmiä? Ovatko ne jotain salaseuroja, joissa kirjailijat keskenään ilkkuvat, miten johtavat lukijoita harhaan ja sumentavat lukijoiden ymmärrystä selittämättömillä takaumilla ja kieroilla vihjeillä tulevaan?

Lue lisää

Ilmeisesti kirjailijaryhmiin pääsee, vaikka on itse joutunut kustantamaan kirjansa.
Ehkä siellä on kaikki oman kirjansa kustantaneita. Pääsee sanomaan: Olen julkaissut kirjan.
Kirjailija voi sanoa: WSOY (tai Otava jne.) julkaisi kirjani.

Anonyymi kirjoitti:

Vai että ihan maalitusta, kun täällä ei arvosteta Rouva Kirjailijan näkemyksiä🤣🤣🤣

Juuri noin. Rouvalla menee nokka kippuraan ja ääni nousee heti, kun eriäviä ja oikeita tulkintoja tuodaan julki.
Se on niin trendikästä sana tuo "maalitus". Mitä se sana pitää sisällään ei taida olla käyttäjälle selvää.

"Uskomatonta että yli kahdeksankymppisten kirjallisuusketjussa joutuu maalituksen kohteeksi!"

Olet siis itse myös yli 80-vuotias?

Anonyymi kirjoitti:

"Uskomatonta että yli kahdeksankymppisten kirjallisuusketjussa joutuu maalituksen kohteeksi!"

Olet siis itse myös yli 80-vuotias?

Hän kuvittelee, että 80-kymppiset ovat niin kouluttamattomia ja vähän lukevia, että nielevät ihailulla kaikki kirjallisuuden asiantuntijana itseään pitävän höpöhöpöjutut.

Anonyymi kirjoitti:

Hän kuvittelee, että 80-kymppiset ovat niin kouluttamattomia ja vähän lukevia, että nielevät ihailulla kaikki kirjallisuuden asiantuntijana itseään pitävän höpöhöpöjutut.

Niin tai näin, mutta on osoittaa moukkamaisuuta vedota yli 80 ikäisiin, kun aivan hyvin tietää, että täällä kirjoittaa alle 80-kymppisiäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Hän kuvittelee, että 80-kymppiset ovat niin kouluttamattomia ja vähän lukevia, että nielevät ihailulla kaikki kirjallisuuden asiantuntijana itseään pitävän höpöhöpöjutut.

Minä olen varmasti yi 80 vee, ja voin sanoa, että olen pudonnut kärryiltä.
Mistähän tässä ketjussa oikein kirjoitetaan?
Me olemme ehkä vähemmän koulutettuja kuin letkaan osallistuvat nuoremmat ikäluokat, mutta pidän aika outona, että tullaan juuri tänne sitten käsittelemään aihetta, johon 80-kymppinen ei mahdu mukaan.
Meikäläisen syke ei nouse tässä naljailussa. Korkeintaan kulmakorvat kohoavat.
Hajamielinen Mkr.

Anonyymi kirjoitti:

Hän kuvittelee, että 80-kymppiset ovat niin kouluttamattomia ja vähän lukevia, että nielevät ihailulla kaikki kirjallisuuden asiantuntijana itseään pitävän höpöhöpöjutut.

Jos kuvittelee, että muut on niin pönttöjä, että niille täytyy rautalangasta vääntää
mitä tarkoittaa. Jos lukija ei ymmärrä niin sitten kirjoittaja ei ole osannut kirjoittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Minä olen varmasti yi 80 vee, ja voin sanoa, että olen pudonnut kärryiltä.
Mistähän tässä ketjussa oikein kirjoitetaan?
Me olemme ehkä vähemmän koulutettuja kuin letkaan osallistuvat nuoremmat ikäluokat, mutta pidän aika outona, että tullaan juuri tänne sitten käsittelemään aihetta, johon 80-kymppinen ei mahdu mukaan.
Meikäläisen syke ei nouse tässä naljailussa. Korkeintaan kulmakorvat kohoavat.
Hajamielinen Mkr.

Lue lisää

"Luetko kesällä" on mukavan leppeä aihe, johon jokainen voisi osallistua.
Sellaiset aiheet ovat mukavia, johon voi omalla tasollaan ottaa osaa.
Ei kukaan ole "kaikkien alojen expertti".

Ei tässä ketjussa ole nähdäkseni mitään, mistä kellekään olisi tarvinnut tulla
"kivi kenkään". Alkaako ajattelu/logiikka tehdä tepposia,
jos pitää kimpaantua ja heittäytyä marttyyriksi ja ilmoittaa poistuvansa
ja ilmaantua taas samantien uudella aloituksella.
Deja-vu ! Vai miten se meni....? Tämä on koettu ennenkin :)

Minusta tätä mukavasti alkanutta ketjua voi hyvin jatkaakin jos kellä kiinnostusta on.
Kaikkia ei voi miellyttää eikä kaikkea kannata ottaa niin tosissaan, varsinkaan itseään.
Kukahan tunnettu älykkö sanoikaan:
"Heti kun saan ajatuksen nauran ensin itselleni".

Anonyymi kirjoitti:

"Luetko kesällä" on mukavan leppeä aihe, johon jokainen voisi osallistua.
Sellaiset aiheet ovat mukavia, johon voi omalla tasollaan ottaa osaa.
Ei kukaan ole "kaikkien alojen expertti".

Ei tässä ketjussa ole nähdäkseni mitään, mistä kellekään olisi tarvinnut tulla
"kivi kenkään". Alkaako ajattelu/logiikka tehdä tepposia,
jos pitää kimpaantua ja heittäytyä marttyyriksi ja ilmoittaa poistuvansa
ja ilmaantua taas samantien uudella aloituksella.
Deja-vu ! Vai miten se meni....? Tämä on koettu ennenkin :)

Minusta tätä mukavasti alkanutta ketjua voi hyvin jatkaakin jos kellä kiinnostusta on.
Kaikkia ei voi miellyttää eikä kaikkea kannata ottaa niin tosissaan, varsinkaan itseään.
Kukahan tunnettu älykkö sanoikaan:
"Heti kun saan ajatuksen nauran ensin itselleni".

Lue lisää

Poistuin ketjusta ja aloitin toisen, koska halusin viedä nämä (tämän) itsepintaisen riidanhaastajan mukanani sinne että voisitte rauhassa keskustella kesän lukutottumuksista. Halusin osallistua keskusteluun, mutta osallistumiseni torpedoitiin tarpeettomalla aggressiivisuudella ja systemaattisella mollauksella. En ole kenenkään kynnysmatto. Mielipiteeni ovat omani ja eivät aina käy yhteen kaikkien kanssa, mutta se ei tarkoita sitä ettenkö saisi niitä ilmaista. Olen aivan varma että syy miksi jätin ketjun oli ilmiselvä.

Paloma01 kirjoitti:

Poistuin ketjusta ja aloitin toisen, koska halusin viedä nämä (tämän) itsepintaisen riidanhaastajan mukanani sinne että voisitte rauhassa keskustella kesän lukutottumuksista. Halusin osallistua keskusteluun, mutta osallistumiseni torpedoitiin tarpeettomalla aggressiivisuudella ja systemaattisella mollauksella. En ole kenenkään kynnysmatto. Mielipiteeni ovat omani ja eivät aina käy yhteen kaikkien kanssa, mutta se ei tarkoita sitä ettenkö saisi niitä ilmaista. Olen aivan varma että syy miksi jätin ketjun oli ilmiselvä.

Lue lisää

"Halusin osallistua keskusteluun, mutta osallistumiseni torpedoitiin tarpeettomalla aggressiivisuudella ja systemaattisella mollauksella"

Mistä moinen ylireagoiminen ?
Täällähän on ihan sopuisaa porukkaa.

Paloma01 kirjoitti:

Poistuin ketjusta ja aloitin toisen, koska halusin viedä nämä (tämän) itsepintaisen riidanhaastajan mukanani sinne että voisitte rauhassa keskustella kesän lukutottumuksista. Halusin osallistua keskusteluun, mutta osallistumiseni torpedoitiin tarpeettomalla aggressiivisuudella ja systemaattisella mollauksella. En ole kenenkään kynnysmatto. Mielipiteeni ovat omani ja eivät aina käy yhteen kaikkien kanssa, mutta se ei tarkoita sitä ettenkö saisi niitä ilmaista. Olen aivan varma että syy miksi jätin ketjun oli ilmiselvä.

Lue lisää

"....koska halusin viedä nämä (tämän) itsepintaisen riidanhaastajan mukanani sinne että voisitte rauhassa keskustella kesän lukutottumuksista...".
Anteeksi kuinka ? Menee taas naurettavuuksiin.
Kukahan sen riidan aina aiheuttaa ?

Anonyymi kirjoitti:

"Halusin osallistua keskusteluun, mutta osallistumiseni torpedoitiin tarpeettomalla aggressiivisuudella ja systemaattisella mollauksella"

Mistä moinen ylireagoiminen ?
Täällähän on ihan sopuisaa porukkaa.

Lue lisää

Keskustelu on todella sopuisaa ja kivaa, kunnes siihen sekaantuu "Suuri Kirjailija".

Katso peiliin niin näet juuri tämän henkilön joka torpedoi joka ainoan ketjun. Joka ikäryhmässä.

Anonyymi kirjoitti:

Katso peiliin niin näet juuri tämän henkilön joka torpedoi joka ainoan ketjun. Joka ikäryhmässä.

Ootko se besserwisser joka haukkuu matopäiksi muita ?

Anonyymi kirjoitti:

Katso peiliin niin näet juuri tämän henkilön joka torpedoi joka ainoan ketjun. Joka ikäryhmässä.

Käytkö sinä "joka ikäryhmässä" "joka ainoassa ketjussa" ? Otan osaa kaikkien puolesta.

Onko oikein, että kaikki muut saavat olla varpaillaan ja alistua siihen
mitä mieltä yksi besserwisser kontrollifriikki suvaitsee olla
tai oikeammin: miten sattuu ymmärtämään (väärin) asioita,
ettei vaan tulisi suukopua.

Se johtuu hänen heikosta itsetunnostaan.

Anonyymi kirjoitti:

Se johtuu hänen heikosta itsetunnostaan.

Ei kaikilla välttämättä ole heikko itsetunto. Jotkut on suuruudenhulluja. Luulevat tosissaan itsestään suuria.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kaikilla välttämättä ole heikko itsetunto. Jotkut on suuruudenhulluja. Luulevat tosissaan itsestään suuria.

Suuruudenhulluuden takana on pikkusieluisuus.

"Kaikki eivät tunnu kokevan sitä häiritsevänä ja elämäähän se on, siinä missä harmoniakin." kirjoittaa demeter1.
Niinpä. Kun pilkka ei osu omaan nilkkaan niin sitä on helpompi sietää.

Anonyymi kirjoitti:

"Kaikki eivät tunnu kokevan sitä häiritsevänä ja elämäähän se on, siinä missä harmoniakin." kirjoittaa demeter1.
Niinpä. Kun pilkka ei osu omaan nilkkaan niin sitä on helpompi sietää.

Lue lisää

Samat henkilöt jaksavat keljuilla vuodesta toiseen, vasta kuolema heidät
hiljentää.

Anonyymi kirjoitti:

"Kaikki eivät tunnu kokevan sitä häiritsevänä ja elämäähän se on, siinä missä harmoniakin." kirjoittaa demeter1.
Niinpä. Kun pilkka ei osu omaan nilkkaan niin sitä on helpompi sietää.

Lue lisää

Kyllä Demekin on sitä pilkkaa saanut kokea.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Demekin on sitä pilkkaa saanut kokea.

Jos pitää itseään jumalattarena, niin eikö pilkka ole silloin aiheellista.

Anonyymi kirjoitti:

"Kaikki eivät tunnu kokevan sitä häiritsevänä ja elämäähän se on, siinä missä harmoniakin." kirjoittaa demeter1.
Niinpä. Kun pilkka ei osu omaan nilkkaan niin sitä on helpompi sietää.

Lue lisää

Juuri näin, Ano 10.34. Kyllä minäkin reagoin stalkkaukseen ja olin jopa valmis lopettamaan koko kirjoittamisen ellen olisi saanut kannustusta muilta kirjoittajilta.

Itse en oikein osaa toisia puolustaa kun en tunne koko tarinaa, joka on saattanut alkaa "vuosikymmeniä sitten". Näyttäisi myös siltä, että se puolustelu vain lisää eripuraa ja asettaa puolustajan tiettyyn leiriin, mitä en ainakaan itse tahtoisi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Demekin on sitä pilkkaa saanut kokea.

Kieltämättä joskus, Ano 10.51. Mutta sittenkin aika vähän. Mutta kiitos kun muistit, että kärsitty on..))

Anonyymi kirjoitti:

Jos pitää itseään jumalattarena, niin eikö pilkka ole silloin aiheellista.

Kyllä Ano 10.55. jumalatarta saa ja pitääkin pilkata..)) Ettei pääse luulemaan itsestään liikoja...
Olen kyllä kymmeniä kertoja tilittänyt tuon nimimerkkini taustaa: eli se viittaa biodynaamisten tuotteiden tuotemerkkiin, mutta kieltämättä huonosti valittu nimimerkki. Pitäsköhän se vaihtaa ?

demeter1 kirjoitti:

Kyllä Ano 10.55. jumalatarta saa ja pitääkin pilkata..)) Ettei pääse luulemaan itsestään liikoja...
Olen kyllä kymmeniä kertoja tilittänyt tuon nimimerkkini taustaa: eli se viittaa biodynaamisten tuotteiden tuotemerkkiin, mutta kieltämättä huonosti valittu nimimerkki. Pitäsköhän se vaihtaa ?

Lue lisää

Voit vaihtaa vaikka neitsyt mariaksi

Anonyymi kirjoitti:

Voit vaihtaa vaikka neitsyt mariaksi

Ei nyt sentään..)) Mutta jospa Anonyymiksi...

demeter1 kirjoitti:

Ei nyt sentään..)) Mutta jospa Anonyymiksi...

Asiantunteva ja terävä tyylisi kyllä tunnistetaan, vaikka anona. Onhan Dianakin jumalatar ja se annettaan tyttövauvoille nimeksi. Älä muuta nikkiä, olet sellaisen matelun yläpuolella!

Anonyymi kirjoitti:

Asiantunteva ja terävä tyylisi kyllä tunnistetaan, vaikka anona. Onhan Dianakin jumalatar ja se annettaan tyttövauvoille nimeksi. Älä muuta nikkiä, olet sellaisen matelun yläpuolella!

Lue lisää

Ai kiitos, Ano. Minä taas ajattelen, että voisin olla kuka tahansa, ainakin pyrin siihen..))

Mutta totta. Ei nimi miestä (eikä naista) pahenna, jos ei parannakaan...

Anonyymi kirjoitti:

Jos pitää itseään jumalattarena, niin eikö pilkka ole silloin aiheellista.

Ei ole ollut mitään aihetta pilkata Demeteriä
ja miksi ketään muuten pitäisi pilkata,
rakentava kritiikki on parempi vaihtoehto.

Aina kohde ei tosin osaa suhtautua oikein rakentavaan kritiikkiin
eikä näe itsessään kritisoitavaa,
eikä aina kohde edes tajua, että saa kritiikkiä.
Se voi mennä kuin vesi hanhen selästä - "ei koske minua, minähän olen täydellinen !"

demeter1 kirjoitti:

Juuri näin, Ano 10.34. Kyllä minäkin reagoin stalkkaukseen ja olin jopa valmis lopettamaan koko kirjoittamisen ellen olisi saanut kannustusta muilta kirjoittajilta.

Itse en oikein osaa toisia puolustaa kun en tunne koko tarinaa, joka on saattanut alkaa "vuosikymmeniä sitten". Näyttäisi myös siltä, että se puolustelu vain lisää eripuraa ja asettaa puolustajan tiettyyn leiriin, mitä en ainakaan itse tahtoisi.

Lue lisää

Minut pelastaa se, että en osaa lukea rivien välistä, enkä nuuskia tuulta, luen vain kirjain kirjaimelta.
En ollenkaan tiedä, onko minulle koskaan joku vastannut irvailemalla, tyhjäksi puheeksi on jäänyt, jos on. Ja ohitan kaiken lukemani joka tapauksessa tyynesti enkä saa juurikaan hepuleita. Kerran taisin hermostua, mutta en nyt muista edes, miksi. Lopetin koko makriinan ja otin uuden nimmarin, mutta en ole siihen vieläkään oppinut, niin että makriina todennäk. palaa kuolleista. Kunhan joudan.
Olen lukenut sitä Ferrantea, jonka lainasin. Aluksi kiinnosyuin kovasti, mutta sitten totesin, että vastoinlkäymiset aiheuttava Italiassa paljon enemmän kestämistä kuin Suomessa. Tosin päähenlilö ilmeisesti kokee hermoromahduksen, mikä ei tietenkään kaikille ihmisille tapahdu.
Mutta sittenkin - meikäläinen ei reagoi noin näyttävästi perheen ongelmiin.
Kyllä sen huomasin Napolia kuvaavassa kirjassakin, niin hillitöntä elämää ei täällä tavata.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole ollut mitään aihetta pilkata Demeteriä
ja miksi ketään muuten pitäisi pilkata,
rakentava kritiikki on parempi vaihtoehto.

Aina kohde ei tosin osaa suhtautua oikein rakentavaan kritiikkiin
eikä näe itsessään kritisoitavaa,
eikä aina kohde edes tajua, että saa kritiikkiä.
Se voi mennä kuin vesi hanhen selästä - "ei koske minua, minähän olen täydellinen !"

Lue lisää

Miksi keskustelupalstan osallistujia tulisi kritisoida? Mielipidepalstalla voi ja pitää sanoa oma mielipide ja sallia se myös muille.
Eri mieltä voi olla, mutta onko se kritisointia?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi keskustelupalstan osallistujia tulisi kritisoida? Mielipidepalstalla voi ja pitää sanoa oma mielipide ja sallia se myös muille.
Eri mieltä voi olla, mutta onko se kritisointia?

Lue lisää

"Virtaheposet palstollla"

Tottakai eri mieltä saa vapaasti olla, se on päivänselvää,
mutta miksi palstoilla pitää yrittää pakottaa muut omaksumaan oma mielipiteensä ?
Siksikö koska luulee omaavansa ainoan "oikean" mielipiteen ja tietävänsä kaiken ?
(Ikäänkuin olisi oikeaa mielipidettä)

Virtaheposten asenne on painostava asenne.
Virtaheposten asenne lopettaa keskustelun,
koska eivät keskustelut ole muille taistelu "oikeassa olemisesta"
eikä muilla (realisteina ) ole mitään tarvetta uskotella kellekään, että tietää kaiken
kunhan rupattellaan, jaetaan ajatuksia
- kunnes despootti avaa sanaisen arkkunsa.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi keskustelupalstan osallistujia tulisi kritisoida? Mielipidepalstalla voi ja pitää sanoa oma mielipide ja sallia se myös muille.
Eri mieltä voi olla, mutta onko se kritisointia?

Lue lisää

Jonkun mielestä eri mieltä oleminen on stalkkaamista ja maalittamista.

Anonyymi kirjoitti:

Jonkun mielestä eri mieltä oleminen on stalkkaamista ja maalittamista.

Se juontunee siitä, ettei voi hyväksyä, että muitakin mielipiteitä on.
Muitten mielipiteet on maalittamista ja stalkkaamista.

Mak-Ris kirjoitti:

Minut pelastaa se, että en osaa lukea rivien välistä, enkä nuuskia tuulta, luen vain kirjain kirjaimelta.
En ollenkaan tiedä, onko minulle koskaan joku vastannut irvailemalla, tyhjäksi puheeksi on jäänyt, jos on. Ja ohitan kaiken lukemani joka tapauksessa tyynesti enkä saa juurikaan hepuleita. Kerran taisin hermostua, mutta en nyt muista edes, miksi. Lopetin koko makriinan ja otin uuden nimmarin, mutta en ole siihen vieläkään oppinut, niin että makriina todennäk. palaa kuolleista. Kunhan joudan.
Olen lukenut sitä Ferrantea, jonka lainasin. Aluksi kiinnosyuin kovasti, mutta sitten totesin, että vastoinlkäymiset aiheuttava Italiassa paljon enemmän kestämistä kuin Suomessa. Tosin päähenlilö ilmeisesti kokee hermoromahduksen, mikä ei tietenkään kaikille ihmisille tapahdu.
Mutta sittenkin - meikäläinen ei reagoi noin näyttävästi perheen ongelmiin.
Kyllä sen huomasin Napolia kuvaavassa kirjassakin, niin hillitöntä elämää ei täällä tavata.

Lue lisää

Aivan, Mak-Ris temperamenttierot on pakko huomata ja itse ajattelen, että onneksi meidän tunteet eivät kuohahda ihan yhtä pidäkkeettömästi...))

Mitä jos menisit edes yhden kerran itseesi etkä aina syyttelisi muita ?

Jokohan ne alkaa kyllästyä sinun "todistusaineistoihisi" ylläpidossa ?
Henkilö kehittää itse ongelman ja sitten kuskaa sen ylläpitoon.
Mieti vähän.

Sinähän olet kerännyt kivan todistusaineiston itseäsi vastaan. Sen kun viet sen minne haluat.

Aloita seuraavalla kerralla nikilläsi, että tietää pysyä poissa.

Me muut ehkä jatkamme mukavasti kulkenutta kevyttä keskustelua toisaalla.

Kiitos myötämielestä, Ano 20.46.
Jospa Leino auttaisi meitä:
"Iskut lyödyt, iskut saadut/
aika kerran kuroo umpeen/
Mitkä liekin miekan laadut/
taisteluss on hymy tarpeen"
(Eino Leinoa vapaasti muistettuna)

Kiitos noista vaikutelmistasi Ramoona, odottelinkin niitä, kun muistelin, että olit kirjan (Ei kertonut katuvansa) lukenut. Vaikka en ole Margaritaa lukenut, minäkin olisin suonut Kinnuselle Finlandia-palkinnon, niin merkittävänä teosta pidän.

Irenen kohta jäi askarruttamaan monia, mutta enpä osannut yhdistää, että hän ehkä edusti tätä nykyistä naismallia, jossa seurataan omaa polkua, omia sisäisiä tuntoja kokonaisuudesta (kuten perhe) välittämättä. Vai oliko liian yksioikoinen tulkinta modernin naisen ratkaisuista ?

Samaa teemaahan tuo Tyttären varjo oikeastaan käsitteli. Ja ehkä koko Ferranten tuotanto ?
Oli miten oli. Kyllä Ferrante on minusta maineensa ja lukemisen arvoinen...

Kauanpa pysyit poissa........

"Kadun SYVÄSTI että olen sekaantunut itseäni viisaampien lukijoiden keskusteluun.
Poistun ketjusta tällä kommentillani,"kirjoittaa Paloma.

Olet, kuin uhmaikäinen lapsi.

Anonyymi kirjoitti:

"Kadun SYVÄSTI että olen sekaantunut itseäni viisaampien lukijoiden keskusteluun.
Poistun ketjusta tällä kommentillani,"kirjoittaa Paloma.

Olet, kuin uhmaikäinen lapsi.

Lue lisää

Se on se uusi lapsuus: Ensin vauva, sitten vauva-vanhus ?

Noista Saksaan menneistä naisista on hyvä oikea tietokirja olemassa, josta löytyy lukuja ja tarinoita sinne menneistä. Määrä oli yllättävän suuri puolisen tuhatta naista, eniten pohjoisesta, mutta myös etelä-Suomesta aivan nuoria rippikouluikäisiä tyttöjä seikkailumielellä saksalaisten laivojen matkassa.
Ankeus ja kovat olot odotti perillä, sotaa käyvässä maassa.
Anu Heiskanen: "Salateitse Saksaan 1944".
Ainakin Helmet-kirjastoista löytyy.

Anonyymi kirjoitti:

Noista Saksaan menneistä naisista on hyvä oikea tietokirja olemassa, josta löytyy lukuja ja tarinoita sinne menneistä. Määrä oli yllättävän suuri puolisen tuhatta naista, eniten pohjoisesta, mutta myös etelä-Suomesta aivan nuoria rippikouluikäisiä tyttöjä seikkailumielellä saksalaisten laivojen matkassa.
Ankeus ja kovat olot odotti perillä, sotaa käyvässä maassa.
Anu Heiskanen: "Salateitse Saksaan 1944".
Ainakin Helmet-kirjastoista löytyy.

Lue lisää

Kiitos tuosta kirjavinkistä, Ano 18.15. Laitan heti tilaukseen...