Sairauteni vuoksi koiranpentuni (berni), nyt 6 kk on joutunut olemaan jo pari kuukautta viikottain vanhemmillani 3-5 päivää hoidossa. Koira on erittäin sosiaalinen ja ihmisrakas, kiintynyt vanhempiini vaikka pitääkin minua edelleen 'ykkös ihmisenään'. Onko tällaisella pomputtelulla haittaa pennulle?
Vanhempieni luona ollessaan se esimerkiksi pissaa joka yö paperille, vaikka kotona se on täysin sisäsiisti.
Pentu on pienestä asti ollut seuraaja-tyyppiä, eli ei mielellään päästä hetkeksikään silmistä pois. Tämä talosta toiseen siirtyminen varmasti aiheuttaa pennulle jonkinlaista stressiä, mutta onko sillä mitään pitkäaikaisia vaikutuksia? Jos kaikki menee hyvin, tilanteen pitäisi olla parempi ensi syksynä. Vanhempani hoitavat pentua hyvin ja sillä on mm. piha jolla juosta, toisin kuin kerrostalokodissaan. Samoin säännöt ovat vakiot molemmissa paikoissa, eli mitä saa tehdä ja mitä ei.
Vanhempieni luona ollessaan se esimerkiksi pissaa joka yö paperille, vaikka kotona se on täysin sisäsiisti.
Pentu on pienestä asti ollut seuraaja-tyyppiä, eli ei mielellään päästä hetkeksikään silmistä pois. Tämä talosta toiseen siirtyminen varmasti aiheuttaa pennulle jonkinlaista stressiä, mutta onko sillä mitään pitkäaikaisia vaikutuksia? Jos kaikki menee hyvin, tilanteen pitäisi olla parempi ensi syksynä. Vanhempani hoitavat pentua hyvin ja sillä on mm. piha jolla juosta, toisin kuin kerrostalokodissaan. Samoin säännöt ovat vakiot molemmissa paikoissa, eli mitä saa tehdä ja mitä ei.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos on pakko niin sittenhän se on pakko...;) En usko että siitä on koiralle haittaa vanhemmalla iällä kunhan tosiaan kummatkin pitävät samoja sääntöjä ja käyttävät samoja koulutussanoja ym. Näin pentu ei mene sekaisin. Kyllähän sitä suositellaan että pentuaikana koiralla olisi vain yksi koti juuri tuon stressin vuoksi mutta onhan koirasi jo 6 kk ja se tärkein pentuaika leimautumisen ym kannalta on jo ohi.
Sanoit että pentu on seuraaja tyyppiä... joutuuko se olemaan yhtään yksin? Jos ei niin ajattelen vain tulevaisuutta ja sitä että jos se joskus sitten sinun luona taas vakituisesti asustaessaan joutuu jäämään yksin niin kannattaa aloittaa se harjoittelu ajoissa.
Pentu on vanhempieni luona yksin välillä, mutta valitettavasti =)isäni on eläkkeellä ja nyysää kotona paljon.Ennen tilanteen muuttumista pentu oli omassa kodissa yksin työpäivät, ja nähtävästi nukkui suurimman osan aikaan. Ei ole ainakaan tuhonnut mitään yksin ollessaan. Nyt se on jäänyt kotiin vähän hankalammin silloin kun se on ollut luonani. Jää haukkumaan mutta äänittäessäni yksin oloa on lopettanut haukkumisen noin minuutin sisällä.
Aina kun pentu hoidosta tulee takaisin kotiin ja tiedän että se joutuu taas olemaan yksin, olen toistanut monta kertaa muutaman sekunnin ulos menoa-takaisin tuloa. Joka kerta se on riemuissaan ja tohkeissaan niinkuin olisin ollut koko päivän poissa, vaikka kävi vain oven takana kolme sekuntia. Tuossa mielessä luonteeltaan aivan kuin emonsa, joka vielä nelivuotiaana ei päästä omistajaansa hetkeksikään silmistään kun hän tulee kotiin töistä. Liekö kyseessä paimentamisvaisto, mutta silloin kun talossa on enemmän kuin yksi henkilö, pentu pitää jatkuvasti lukua siitä, missä päin kukanenkin on. On se kuitenkin herpaantunut jo vähän ja osaa välillä rentoutuakin paimentamisen sijasta!
Berni ei päästä laumaansa/ihmistään koskaan silmistään ja seuraa kaikkialle. En usko olevan järjestelyistä haittaa. Tiedän vastaavia tapauksiakin. Itsellä bernejä jo v. 19913 lähtien.