Purjehtijoiden hintatietoisuus

Anonyymi

Kun satamiin on tullut varausjärjestelmiä, joista yrittäjät maksavat ulkopuolisille, ovat hinnat samalla nousseet. Se näyttää Facebook-ryhmissä kovasti harmittavan purjehtijoita. Neljän kympin hinta koetaan suoranaisena ryöstönä.

Mikäs teidän mielestänne on kohtuullinen hintataso, kun huomioi Suomen erityisolosuhteet eli hyvin lyhyen kauden ja jääpeitteen aiheuttamat ongelmat laitureille?

44

379

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Minä lisäisin vielä kohtuullisen hinnan arviointiperusteisiin satamainfran kunnon, palvelutason ja sijainnin.

    • Anonyymi

      Miksi pitää maksaa ulkopuoliselle? Ei kai se varausjärjestelmä niin vaikeaa ole tehdä itse omalle kotisivulle? Sopii maksaakin enemmän niille, jotka haluavat varata paikan ja haitata muiden satamapaikan löytämistä.

    • Anonyymi

      Markkinataloudessa kumpikin osapuoli arvioi kohtuullisen hintatason omasta näkökulmastaan. Ostajalla ei ole mitään syytä miettiä tuollaisia asioita kuin kauden pituus tai jääpeitteen aiheuttama kuormitus. Ostaja yksinkertaisesti miettii, minkäarvoinen tarjottu palvelu on hänelle itselleen eli mitä siitä kannattaa maksaa.

      Ja oma vastaukseni on, että jos satama on hyvä (aisalaiturit, hinta sisältää sähkön, veden, saunan ja suihkut, siisti wc löytyy, ehkä kahvila/baari/ravintola ja/tai pieni kauppa), niin 30 euroa on juuri ja juuri siedettävä. Paikkavarauksesta voisin maksaa vitosen lisämaksun silloin, kun sitä pitää tarpeellisena.

      Jos käveltävien aisojen (vähintään 10-metriselle veneelle) sijasta on vain peräpoijut, heti vitonen pois hinnasta. Mutta neljänkympin arvoista satamaa ei Suomessa ole, edes varausmahdollisuudella.

    • Anonyymi

      Levanteri sano, että vitonen piisaa, emäntä pyysi kymppiä...

    • Anonyymi

      Mikä on muuttunut markka-ajasta? 90/00-luvun taitteessa satamamaksut olivat 20-40 markkaa, joka nykyrahaksi laskurilla muutettuna on 5-10 €, vaikka käyttäisi vuotta 1995. Siis tuolla välillä olivat Högsåra, Borstö, Jurmo, Sottunga ja vastaavat. Jotkut kalliimmat olivat sitten 60-80 mk eli nykyrahassa 15-20 €.

      Silloin yhden hengen annos kuppilassa maksoi suunnilleen saman kuin satamamaksu. Nyt saa satamamaksulla jo ainakin kahden hengen annoksen.

    • Anonyymi

      Sopiva hinta riippuu kovasti siitä, mitä sillä rahalla saa. Pelkästään oikeudesta kiinnittää köydet risaan laituriin ja käyttää sotkuista vessaa en ole valmis kovin paljon maksamaan. Ei onneksi tarvitsekaan, vaan voin vapaasti valita mihin satamaan menen tai menenkö ollenkaan. On monta paikkaa, joista olisin valmis maksamaan paljon nykyisiä maksuja enemmänkin.

      Uskoisin niin asiakkaan kuin satamanpitäjänkin kannalta parhaan konseptin olevan sellainen, että varsinainen satamamaksu on hyvin kohtuullinen, jotta saadaan asiakas paikalle, ja sitten sataman palveluita myymällä kerätään loput rahat. Saunat, ravintolat, kaupat, savukalat, sämpylät ym. Saattaa tässä toki olla sellainen ongelma, että pieni satamamaksu houkuttelee paikalle pihit veneilijät, jotka eivät niitä rannan palveluita ost. Isompi maksu ehkä karsii niitä, niin mahtuu laituriin enemmän sellaisia, jotka tilaavat oluet ja viinit terassilla.

      Yleensähän hintoja ohjaa kysynnän ja tarjonnan laki. Ehkäpä kannattaisikin hinnoitella ajankohdan mukaan. Heinäkuussa, kun laituri tulee joka päivä täyteen hinnasta riippumatta, voisi hinta olla kovempi. Hiljaisempana aikana voisi houkutella asiakkaita pienemmällä satamamaksulla.

    • Anonyymi

      Minusta olisi hyvä, jos olisi erilaisia paikkoja saaristossa. Joku voisi panostaa paljon palveluiden laatuun ja määrään, luksukseen,ja ottaa korkeampaa hintaa. Tällöin joku 50 euroa olisi ihan ok. Sitten taas perinteinen kulahtanut laituri ja puusee olisi kympin paikka. Ihmiset kuitenkin hakevat eri asioita.

    • Anonyymi

      Aivan sama mitä maksaa. Sama juttu kuin polttoaineen kanssa. Hyvä että on kallista, ei tarvitse köyhien Norppa TK -veneiden kanssa olla fendarit vastakkain. Bensiksellä vain kavereita kuten sanonta kuuluu. Muistan ajan kun puhuttiin että autoilu loppuu kun bensa maksaa kymmenen markkaa litra. No, nyt se maksaa enemmän eikä autoilu näytä vähentyneen, päinvastoin.

      • Anonyymi

        Ihan kuriositeetin vuoksi: väite, että bensa maksaisi enemmän kuin 10 mk litra ei pidä paikkaansa. Alle 8 markan jää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan kuriositeetin vuoksi: väite, että bensa maksaisi enemmän kuin 10 mk litra ei pidä paikkaansa. Alle 8 markan jää.

        Ei pidä paikkaansa. Maksoin eilen 1,72€/litra. karkealla vaihtosuhteella (X6) tuo on 10,32mk/litra. Polttoaine.net näyttää Kaamaseen 1,89€/litra.

        En tiedä mitä ruuhka-Suomessa on mutta täällä ns. ajokoira-Suomessa on yli kymmenen markkaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pidä paikkaansa. Maksoin eilen 1,72€/litra. karkealla vaihtosuhteella (X6) tuo on 10,32mk/litra. Polttoaine.net näyttää Kaamaseen 1,89€/litra.

        En tiedä mitä ruuhka-Suomessa on mutta täällä ns. ajokoira-Suomessa on yli kymmenen markkaa.

        No kun ei ole. Sinä käytät aivan väärää vaihtokerrointa. Oikea kerroin on suurin piirtein 4,65. Jos bensa maksaisi 2 euroa litra, sekin olisi vasta alle kympin.

        (Tuo 4,65 -kerroin on oikea silloin, kun jostain älyttömästä syystä halutaan verrata yleisesti euroja markkoihin, missä ei tietenkään ole mitään mieltä. Se vastaa vuoden 2001 mk-arvoa nykyrahassa; jos verrataan jonkin muun vuoden markkahintaa, pitää tietysti käyttää ko. vuoden vastaavaa kerrointa.
        Kokonaan toinen asia on se, että jos Suomi ei olisi liittynyt euroon, niin bensa maksaisi luultavasti n. 15 mk litralta, arvioituna maltillisesti 2% vuotuisen inflaatio-oletuksen pohjalta eli varmaankin alakanttiin. Markka-aikana inflaatio oli nimittäin lähes aina paljon kovempi kuin koskaan euroaikana; koko euroajan kokonaisinflaatio, siis lähes 20 vuoden aikana, on yhä alhaisempi kuin muutaman 1970-luvun vuoden vuosi-inflaatio.)


    • Anonyymi

      Jos pelkkä kiinnittymismaksu on liian halpa, se houkuttelee paikalle näitä nuukaniiloja. Nämä vievät paikkoja mutta eivät osta mitään. Juomaksi riittää Lidlistä ostettu värjätty vesi. Ruokana nuudelit ja halvin jauhomakkara. Särkiä ja ahvenia saa ilmaiseksi laiturin nokasta.

    • Anonyymi

      Purjehdin pienellä veneellä ja rätitkin on tarjouslaarista mutta sen kerran kun pitemmälle menee niin maksan mielelläni ennakkoon varatusta paikasta vaikka sen 40 egeä. Vettä, sähköä, pöperöä matkalle ja suihku tarvitaan ja se, ettei tartte ankkurissa olla.

      • Anonyymi

        Mihin sä suihkua ja saunaa. Mulla on veneessä molemmat. Ei tarvitse köyhien kanssa yhteissaunassa.


    • Anonyymi

      Olen joskus retkipyöräillyt ja mielestäni telttaayön hinta leirintäalueella oli enemmän? Entä matkailuvaunupaikka sähköllä?

    • Anonyymi

      Hieman myös riippuu, montako yötä kaudessa veneilee, itse vesillä puolivuotta ja satama maksut kaudessa n. 100€. Ei voisi vähempää kiinnostaa olla "karsinassa" rahvaan kanssa, jotka luulevat olevansa toinen toistaan parempia ja maksaa moisesta.

      Terveisiä aurinkoisesta lämpimästä Ruotsista.

      • Anonyymi

        Kaikki voittaa, kun olet siellä


    • Anonyymi

      Suomessa satamamaksut ovat aivan sikahalpoja, kun verrataan muihin maihin, joissa on Suomen elintaso.

      Harmittaahan se sitten, kun hintoja ruvetaan nostamaan.

    • Anonyymi

      Kaikki on kiinni siitä, mitä saa vastineeksi. Joissain paikoissa ei yövy, vaikka saisi siitä rahaa.

      Mielestäni netissä tapahtuva varaaminen on hyvää palvelua. Silloin ei ole kilpailua paikalle eikä joudu lopettamaan iloa liian aikaisin tai jännittämään onko paikkoja vai ei.
      Paikkaan voi jopa tutustua etukäteen ja miettiä miten siihen kiinnittyy, jos on sellaista sorttia, etä valmistelee etukäteen - tai muuten vaan murehtii.

      On ihan ymmärrettävää, että paikkaplvelu ostetaan ulkopuoliselta ja väitän, että nekin, joilla on oma palvelu, ovat joka tapauksessa maksaneet jollkin sen tekemisestä. Ainakin pankkiyhteydet pitää ostaa, niitä ei voi tehdä itse kuin tiettyyn pisteeseen asti.

      Pidän myös varausportaaleja hyvänä. Satanmat on helpompi löytää, kun ne on ydessä paikassa. Paikat on myös mukava varata yhdellä kertaa.

      Muutenkaan en vastusta ostopalveluja pelkästään siksi, että ne on ostopalveluja. Harva satama tekee itse sähkönsä tai oluensa. Jälkimmäinen voisi olla valtti, ensimmäinen ei.

    • Anonyymi

      Jos ei osaa koodata, aika mahdotonta luotettavan ja toimivan varauspalvelun tekeminen on ilman ulkopuolista apua. Sen voisi käytännössä toteuttaa vain roikkumalla jatkuvasti puhelimessa tai sähköpostissa ja neuvottelemalla jokaisen asiakkaan kanssa yksilöllisesti.

    • Anonyymi

      Pariisista saa hyvätasoisen hotellihuoneen 60 eurolla/yö.

      Maksakaa te sinileväpuurossa olevasta laituripaikasta mitä haluatte

      • Anonyymi

        Jonkun kuppasen läävän sillä hinnalla saa, mutta en silti ymmärrä mitä tekemistä sillä on suomalaisen veneilyn kanssa?

        Mutta 60 euroa hotellistahan on sikahinta. Kiinasta saa makuupussin kahdella eurolla.


      • Anonyymi

        Ei saa. Siinä hotellissa on muovit lakanan alla ja tuntitaksa.


    • Anonyymi

      tolla 40e hinnalla saa sataman investointeja maksaa kymmeniä vuosia että saa
      edes lähellekkään omiaan pois.ainahan näitä kitupiikkejä riittää,satama kulut ovat
      veneilyssä yks hyttysen paska.
      toivottavasti hursti tai joku muu laupias perustaa näille merispurguille oman sataman jossa jaetaan kaikkee kivaa ilmaseks.

      • Anonyymi

        Miten seurat tuon hoitavat? Venepaikka maksaa n. 500 €/v ja taatusti ei muiden jäsenten rahoja käytetä laitureiden ja niihin liittyvän infran ylläpitoon. Saunaan saatetaan jo käyttää.

        40 €/vrk maksulla pitäisi helposti pystyä keräämään 2000 €/v eli 50 yöpimistä. Siis 4-kertaisesti seuran (tai kaupungin) veloitukseen nähden. Hyvällä paikalla varmasti voisi päästä jopa 100 yöhön, mutta silloin satama on alimittainen sesonkina.

        Tietysti vierassatamassa pitää olla myös työntekijöitä, mutta niillä sitten myös tuotetaan lisäpalveluita, joista tulee lisätuloja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten seurat tuon hoitavat? Venepaikka maksaa n. 500 €/v ja taatusti ei muiden jäsenten rahoja käytetä laitureiden ja niihin liittyvän infran ylläpitoon. Saunaan saatetaan jo käyttää.

        40 €/vrk maksulla pitäisi helposti pystyä keräämään 2000 €/v eli 50 yöpimistä. Siis 4-kertaisesti seuran (tai kaupungin) veloitukseen nähden. Hyvällä paikalla varmasti voisi päästä jopa 100 yöhön, mutta silloin satama on alimittainen sesonkina.

        Tietysti vierassatamassa pitää olla myös työntekijöitä, mutta niillä sitten myös tuotetaan lisäpalveluita, joista tulee lisätuloja.

        Seurojem laiturit ovat usein kaupunkien ylläpitämiä ja vuokraustoiminta on vain ulkoistettu seuroille.

        Monissa seuroissa on myös vene- tai katsastusmaksu, joka ei riipu palveluiden käytöstä vaan ainoastaan omistuksesta. Se on siis eräänlainen progressiivinen jäsenmaksu.

        Saarikohteet ovat yksi suurimpia menoeriä seuroille. Niiden laitureita ja muita fasiliteetteja maksetaan jäsenmaksuista. Ei ole yhtään seuraa, joka järjestäisi toimintaa niille, jotka eivät halua olla vesillä, mutta haluavat muuten vaan kuulua seuraan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seurojem laiturit ovat usein kaupunkien ylläpitämiä ja vuokraustoiminta on vain ulkoistettu seuroille.

        Monissa seuroissa on myös vene- tai katsastusmaksu, joka ei riipu palveluiden käytöstä vaan ainoastaan omistuksesta. Se on siis eräänlainen progressiivinen jäsenmaksu.

        Saarikohteet ovat yksi suurimpia menoeriä seuroille. Niiden laitureita ja muita fasiliteetteja maksetaan jäsenmaksuista. Ei ole yhtään seuraa, joka järjestäisi toimintaa niille, jotka eivät halua olla vesillä, mutta haluavat muuten vaan kuulua seuraan.

        Aivan varmasti ei junnujäsenten maksuista oteta euroakaan laitureihin tai saaritukikohtiin. Toiseen suuntaan saattaa hyvinkin raha liikkua. Passiiviset aikuisjäsenet tietysti tukevat jäsenmaksuilaan yleisesti seuran toimintaa. Joissain seuroissa jäseniltä saa myös lahjoituksia.

        Monella seuralla tosiaan laiturit ovat kaupungin. Luuletko, että kaupunki maksattaa muilla ylimääräiset kulut eli laitureiden ylläpito maksaa enemmän kuin venepaikkamaksut? Minä en tuohon usko. Tietysti voi spekuloida millaista vuokraa tai myyntihinnan kaupunki saisi, jos sataman tilalle rakennettaisiin kovan rahan asuntoja.

        Meidän seurassa on tontti ja laiturit omia. Maksan laituripaikasta tuon 500 €. Olen ollut hallituksessa ja tiedän sen hyvin riittävän kuluihin. Laiturit ovat tosin jo melko vanhoja, joten kaikkien uusinnan jälkeen voisi olla korotuspaineita.

        Ehkä seuroja parempi vertailukohta on Merikarhut. Heillä on 2700 jäsentä, joilla on 1200 venettä. Satamia on 29. Onkohan jokaiselle veneelle oma satamapaikka keskimäärin? Ei ehkä kuin puolelle?

        Jäsenmaksu 100 € ja venemaksu leveyden mukaan 120-225 €. Lisäksi uuden jäsenen+veneen liittymismaksu 4350 €. Siis suuruusluokkaa reilut 500 000 €/v maksuilla ylläpidetään 29:n sataman laiturit, saunat ja poijut sekä vuokrat tonteista


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seurojem laiturit ovat usein kaupunkien ylläpitämiä ja vuokraustoiminta on vain ulkoistettu seuroille.

        Monissa seuroissa on myös vene- tai katsastusmaksu, joka ei riipu palveluiden käytöstä vaan ainoastaan omistuksesta. Se on siis eräänlainen progressiivinen jäsenmaksu.

        Saarikohteet ovat yksi suurimpia menoeriä seuroille. Niiden laitureita ja muita fasiliteetteja maksetaan jäsenmaksuista. Ei ole yhtään seuraa, joka järjestäisi toimintaa niille, jotka eivät halua olla vesillä, mutta haluavat muuten vaan kuulua seuraan.

        Myös vierassatamat ovat usein kuntien omistamia, vaikka toiminnan pyörittäminen on yleensä ulkoistettu jollekin yritykselle. Niistä vierassatamista, joissa maapohja (ranta), laiturit ja varsinainen toiminta ovat samassa omistuksessa, taitavat useimmat olla "sukutiloja".

        Ihan tältä istumalta ei tule Suomesta mieleen yhtään paikkaa, jossa vierassatamatoiminta olisi bisneksen keskiössä eikä kunta olisi millään lailla mukana edes vuokraisäntänä. Ja sanoisin ihan näppituntumalta, että sellainen ei voisi toimia lähellekään nykyistä normaalitasoa vastaavilla satamamaksuilla.

        Sormiharjoituksena hiukan kustannuslaskelmaa, jos joku haluaisi perustaa ihan uuden vierassataman paikkaan, jossa ei ennestään ole mitään satamatoimintaa ja koko homma perustuisi omaan omistukseen, siis ei oltaisi vuokramaalla:
        -väittäisin, että riittävänkokoinen tontti missään vilkkaampien veneilyreittien nurkilla (merellä) maksaa vähintään 300 000
        -raskasponttonilaituri sähköineen, vesipisteineen, kulkusiltoineen yms. maksaa n. 2500-3000 euroa per venepaikka (käveltävillä aisoilla) asennettuna
        -huoltorakennukset (toimisto, pesutilat yms.) min. 100 000
        -vesi-, sähkö- ja viemäriliitännät, sanotaan nyt 50 000
        -noiden käyttökustannukset, en edes osaa sanoa paljonko
        -24/7 miehityksen ylläpito min. 10 000/kk, jos oletetaan, että palkkaakin maksetaan, edes n. kymppi tunnilta. Itse asiassa ei riitä, koska yö- ja vkl-lisätkin pitää maksaa (tässä on kohta, jota moni ei tajua: 24/7 edellyttää vähintään viittä työntekijää)

        Jaksamatta nyt ruveta varsinaista investointilaskentaa (korot yms.) harjoittamaan: jos ajatellaan, että 10 vuodessa pitäisi saada investointi maksettua takaisin nollakorolla, ja oletetaan nyt vaikkapa 30 venepaikkaa, niin vuodessa pitää saada maksuja kasaan touko-syyskuu -ajalta vähintään 100 000 euroa. Eli 50 euron vrk-maksulla 2000 yöpymistä, keskimäärin pitäisi olla joka toinen paikka joka yö käytössä, mikä on sekin aika tiukka vaatimus. Jos vrk-maksu olisi 30 euroa, pitäisi sataman olla läpi kauden lähes täynnä ja siltikään ei oikeastaan viivan alle voittoa jäisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myös vierassatamat ovat usein kuntien omistamia, vaikka toiminnan pyörittäminen on yleensä ulkoistettu jollekin yritykselle. Niistä vierassatamista, joissa maapohja (ranta), laiturit ja varsinainen toiminta ovat samassa omistuksessa, taitavat useimmat olla "sukutiloja".

        Ihan tältä istumalta ei tule Suomesta mieleen yhtään paikkaa, jossa vierassatamatoiminta olisi bisneksen keskiössä eikä kunta olisi millään lailla mukana edes vuokraisäntänä. Ja sanoisin ihan näppituntumalta, että sellainen ei voisi toimia lähellekään nykyistä normaalitasoa vastaavilla satamamaksuilla.

        Sormiharjoituksena hiukan kustannuslaskelmaa, jos joku haluaisi perustaa ihan uuden vierassataman paikkaan, jossa ei ennestään ole mitään satamatoimintaa ja koko homma perustuisi omaan omistukseen, siis ei oltaisi vuokramaalla:
        -väittäisin, että riittävänkokoinen tontti missään vilkkaampien veneilyreittien nurkilla (merellä) maksaa vähintään 300 000
        -raskasponttonilaituri sähköineen, vesipisteineen, kulkusiltoineen yms. maksaa n. 2500-3000 euroa per venepaikka (käveltävillä aisoilla) asennettuna
        -huoltorakennukset (toimisto, pesutilat yms.) min. 100 000
        -vesi-, sähkö- ja viemäriliitännät, sanotaan nyt 50 000
        -noiden käyttökustannukset, en edes osaa sanoa paljonko
        -24/7 miehityksen ylläpito min. 10 000/kk, jos oletetaan, että palkkaakin maksetaan, edes n. kymppi tunnilta. Itse asiassa ei riitä, koska yö- ja vkl-lisätkin pitää maksaa (tässä on kohta, jota moni ei tajua: 24/7 edellyttää vähintään viittä työntekijää)

        Jaksamatta nyt ruveta varsinaista investointilaskentaa (korot yms.) harjoittamaan: jos ajatellaan, että 10 vuodessa pitäisi saada investointi maksettua takaisin nollakorolla, ja oletetaan nyt vaikkapa 30 venepaikkaa, niin vuodessa pitää saada maksuja kasaan touko-syyskuu -ajalta vähintään 100 000 euroa. Eli 50 euron vrk-maksulla 2000 yöpymistä, keskimäärin pitäisi olla joka toinen paikka joka yö käytössä, mikä on sekin aika tiukka vaatimus. Jos vrk-maksu olisi 30 euroa, pitäisi sataman olla läpi kauden lähes täynnä ja siltikään ei oikeastaan viivan alle voittoa jäisi.

        Missä 30 venepaikan satamassa on 24/7 henkilökunta? Onko edes Hangossa yöllä ketään? Itämerenportissa varmaankin on, jotta kuljetus onnistuu. Siellä onkin sitten satoja paikkoja ja yksi Suomen kalleimmista satamamaksuista.

        Kejsarhamnen taitaa olla 30 paikan suuruusluokkaa. Siellä ollaan paikalla vain kioskin ollessa auki. Sesonkina varmaankin 12-16 h/vrk, mutta jo elokuussa vain muutama tunti/vrk. Yksi henkilö taitaa hoitaa koko homman ja päälle tulee tulot saunoista ja kioskista.

        Varmaankin tuo 300 000 € on oikea suuruusluokka 30 venepaikan satamasta. 10 v takaisinmaksuaika olisi 1000 €/paikka/vuosi. Kioskin myynti + saunavuorot riittänevät työntekijän palkkaan, joka tuskin on yli 10 000 €/v sivukuluineen.

        Seuroissa tosiaan 500 €/paikka/vuosi. Mutta laiturit ja talot kestää paljon pidempään kuin 10 v. Huoltoa toki tarvitaan. Seurassamme ei ole kai uusittu yhtään laituria nykyisestä 80-luvun loppupuolen satamasta. Puolet on lisätty myöhemmin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä 30 venepaikan satamassa on 24/7 henkilökunta? Onko edes Hangossa yöllä ketään? Itämerenportissa varmaankin on, jotta kuljetus onnistuu. Siellä onkin sitten satoja paikkoja ja yksi Suomen kalleimmista satamamaksuista.

        Kejsarhamnen taitaa olla 30 paikan suuruusluokkaa. Siellä ollaan paikalla vain kioskin ollessa auki. Sesonkina varmaankin 12-16 h/vrk, mutta jo elokuussa vain muutama tunti/vrk. Yksi henkilö taitaa hoitaa koko homman ja päälle tulee tulot saunoista ja kioskista.

        Varmaankin tuo 300 000 € on oikea suuruusluokka 30 venepaikan satamasta. 10 v takaisinmaksuaika olisi 1000 €/paikka/vuosi. Kioskin myynti + saunavuorot riittänevät työntekijän palkkaan, joka tuskin on yli 10 000 €/v sivukuluineen.

        Seuroissa tosiaan 500 €/paikka/vuosi. Mutta laiturit ja talot kestää paljon pidempään kuin 10 v. Huoltoa toki tarvitaan. Seurassamme ei ole kai uusittu yhtään laituria nykyisestä 80-luvun loppupuolen satamasta. Puolet on lisätty myöhemmin.

        No joo, työvoimakustannusten perusteena todella käytin oletusta, että kyseessä olisi laadukas satama eli 24/7miehitys paikalla.


    • Anonyymi

      nauvon järjestelmä on hyvä,pummit pysyy loitolla rasittamasta satamayhtiön taloutta.
      ei kenenkään tarvitse sietää varkaita jotka käyttävät laitureita ,vettä,sähköä ym ilmaiseksi.
      se maksaa joka käyttää.joittenkin on vaan vaikea tajuta sitä,tuskin kukaan itsekkään lahjoittaa ohikulkijoille omaisuuttaan ja usein vielä velaksi entisten yhtiövelkojen päälle.

    • Anonyymi

      Nudistikaljateltta satamaan ja voitte veloittaa mitä tahansa

      • Anonyymi

        Sinuako sinne sitten tultaisiin maksusta katsomaan?


    • Anonyymi

      Yrittäjänä sitä tulee ihmeteltyä, miksi meitä ei ole enempää, kun tämä on kuitenkin niin helppoa ja rahaa valuu kassaan hirmuista tahtia.

      Joskus tuntuu käsittämättömältä, että kouluja käyneetkin ihmiset laskevat yrittäjän tuotot kaavalla hinta x asiakkaiden määrä, mistä vähennetään verot ja työntekijöiden palkat.

      Kun yrittämisen tuotot perustaa tuollaiselle oletukselle, niin kyllähän ne hinnat rupeavat kalliilta tuntumaan. Mutta jos tuntuvat, niin ei muuta kuin sekaan vain ja hinnat alas, jos sillä kerran saa bisneksen kannattamaan.

      • Anonyymi

        Milläs kaavalla ne sitten pitäisi laskea?
        Oma yritys on ollut 15 vuotta ja puolet tuosta päätoiminen. Ylempi korkeakoulututkintokin on. Silti laskin tuossa venepaikan ja vuorokausien mukaan.

        Kukaan kai ei ole väittänyt vierasvenesataman pitämistä kultakaivoksena. Joku väitti, ettei 40 €/vrk riitä kuoletuksiin.

        Vierasvenesataman pitäminen on kesätyö. Ei siitä voi saada hyvää elantoa koko vuodeksi. Pitää olla toinen tulonlähde 2/3 vuodesta.


    • Anonyymi

      Näin se menee markkinataloudessa ja hyvä niin, koska siinä on takaisinkytkentä hinnan ja kysynnän välillä. Tällä palstalla asiaa voi pyöritellä, harmitella tai kiitellä mutta se ei vaikuta laituripaikan hintaan suoraan.

    • Anonyymi

      Ei pitäisi olla kovin vaikeaa tehdä laskelmia kannattavuudesta, kun suuri osa tiedoista on julkisia.

      Monet satamien pyörittäjistä on osakeyhtiöitä, joiden tilinpäätöksien päätiedot saa googlaamalla. Niistä ei löydä suoraan kaikkea tietoa kuten yksittäisiä oamisuuden myyntejä tai poistoja, mutta aika selkeän kuvan saa kuitenkin.

      Esimerkkinä vaikka sitten Itämeren Portti. Sen tulokset ja liikevaihdot löytyy halukkaille, paikkojen määrät ovat niin ikään nähtävillä ja osakkaiden vastikkeet.

      Kyseessä on varmaan suurin ja parhaiten hoidettu satama, muttei se kultakaivokselta vaikuta. Se muistuttaa pikemminkin asunto-osakeyhtiötä, jolla on kivijallassa liiketilaa tuomassa hiukan tuloja.

      • Anonyymi

        Brännskäristä kertovasta jutusta oli luettavissa, että yksi venepaikka tuottaa vuodessa 600 euroa bruttona satamamaksuja. Maksu oli 15 euroa, ja se on varsin suosittu satama.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brännskäristä kertovasta jutusta oli luettavissa, että yksi venepaikka tuottaa vuodessa 600 euroa bruttona satamamaksuja. Maksu oli 15 euroa, ja se on varsin suosittu satama.

        Tuskin bruttona, nettona ehkä. Tuohan tarkoittaisi, että venepaikalla käy max. 20 venettä koko kesässä.


      • Anonyymi

        Yhtiön julkisista tiedoista ei voi päätellä oikein yhtään mitään. Itämeren Portin tapauksessa paikkaa vuokraamalla osakas saa tuloja. Ei ne näy yhtiön voittona. Ilmeisesti tuolla pidetään tarkoituksellisesti yhtö nollatuloksessa eli mitoitetaan paikasta maksettu vastike, satamamaksu sekä osakkaalle paikan vuokrasta tulevat tulot niin, että kokonaisuus pysyy nollilla. 300-400 000 €/v liikevaihdolla tulos on ollut -5 000 - + 27 000 €.

        Pienemmissä satamissa omistaja maksaa itselleen palkkaa. Yhtiö voi tehdä nollatulosta ja omistaja nostaa 100 000 €/v palkkaa itselleen. Tai sitten ei nosta eurokaan. Ei tuota näe googlettamalla. Tarkempia tilinpäätöstietoja pyytämällä voi ehkä selvittää enemmän.

        Oma yritykseni on tehnyt nollatulosta vuosikausia. Palkkaa olen nostanut sitten tarpeen ja yrityksen varojen mukaan. Kirjanpidollisesti saa pidettyä nollana, vaikka yksittäisinä vuosina tulisikin enemmän tuloja kuin viitsii verotuksellisesti palkkaa nostaaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhtiön julkisista tiedoista ei voi päätellä oikein yhtään mitään. Itämeren Portin tapauksessa paikkaa vuokraamalla osakas saa tuloja. Ei ne näy yhtiön voittona. Ilmeisesti tuolla pidetään tarkoituksellisesti yhtö nollatuloksessa eli mitoitetaan paikasta maksettu vastike, satamamaksu sekä osakkaalle paikan vuokrasta tulevat tulot niin, että kokonaisuus pysyy nollilla. 300-400 000 €/v liikevaihdolla tulos on ollut -5 000 - + 27 000 €.

        Pienemmissä satamissa omistaja maksaa itselleen palkkaa. Yhtiö voi tehdä nollatulosta ja omistaja nostaa 100 000 €/v palkkaa itselleen. Tai sitten ei nosta eurokaan. Ei tuota näe googlettamalla. Tarkempia tilinpäätöstietoja pyytämällä voi ehkä selvittää enemmän.

        Oma yritykseni on tehnyt nollatulosta vuosikausia. Palkkaa olen nostanut sitten tarpeen ja yrityksen varojen mukaan. Kirjanpidollisesti saa pidettyä nollana, vaikka yksittäisinä vuosina tulisikin enemmän tuloja kuin viitsii verotuksellisesti palkkaa nostaaa.

        Sulla ei pysy toi juttu kasassa.

        Kun puhutaan yhtiöstä, tiedot pitävät paikkansa. Sillä, mitä osakas tekee, ei ole vaikutusta yhtiön tulokseen koska kustannukset paikasta ovat samat riippumatta siitä kuka siinä venettä pitää. Sulla menee osakkaan ja yhtiön rahat sekaisin :D

        Kuten mainitsin, yhtiö muistuttaa asunto-osakeyhtiötä. Myös siinä vastike peritään kulujen mukaan. Jos yhtiö olisi kannattava, se maksaisi osinkoa omistajille sen sijaan, että osakkaat maksaisivat sen kuluja satoja euroja joka vuosi.

        Ehdotan, että tutustut hiukan mitä osakeyhtiöllä tarkoitetaan ja miten kirjanpito toimii. Yllätyt.

        PS ei kannata tulla väittämään, että ymmärtäisit asiasta jotain ja olisi pitkä kokemus. Et erota edes osakasta ja ytiötä toisistaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulla ei pysy toi juttu kasassa.

        Kun puhutaan yhtiöstä, tiedot pitävät paikkansa. Sillä, mitä osakas tekee, ei ole vaikutusta yhtiön tulokseen koska kustannukset paikasta ovat samat riippumatta siitä kuka siinä venettä pitää. Sulla menee osakkaan ja yhtiön rahat sekaisin :D

        Kuten mainitsin, yhtiö muistuttaa asunto-osakeyhtiötä. Myös siinä vastike peritään kulujen mukaan. Jos yhtiö olisi kannattava, se maksaisi osinkoa omistajille sen sijaan, että osakkaat maksaisivat sen kuluja satoja euroja joka vuosi.

        Ehdotan, että tutustut hiukan mitä osakeyhtiöllä tarkoitetaan ja miten kirjanpito toimii. Yllätyt.

        PS ei kannata tulla väittämään, että ymmärtäisit asiasta jotain ja olisi pitkä kokemus. Et erota edes osakasta ja ytiötä toisistaan.

        Tietysti julkiset tiedot yhtiöstä pitävät paikkansa. Itämeren Portissa käsittääkseni sama yhtiö hoitaa myös vierassatamaa eli kerää ne satamamaksut. Ei siis vastaa taloyhtiötä, jossa osakas hoitaa hallitsemansa huoneiston vuokrauksen ja ottaa suoraan itselleen vuokratulot.

        Tai pitäisi tietää tarkemmin yhtiöjärjestys ja mahdollinen osakassopimus, jotta voisi tietää. Satamamaksun saaja on kuiten Itämeren Portti ja jotenkin tuosta ainakin osa hyvitetään osakkaalle. Jossain vanhassa keskustelussa mainittiin vastikkeeksi 600 € ja paikkaa vieraskäyttöön antamalla voi tienata 500-1000 €.

        Tiedän kyllä mikä on Oy, kun minulla sellainen on. Kirjanpidostakin tiedän kohtuu paljon, kun toiminimen kirjanpidon tein vielä itse. Oy;n tekee tilitoimisto.

        Itämeren Portin liikevaihto on tuoreimman julkisen tiedon mukaan 385 000 ja siellä on n. 300 venepaikkaa. Siis reilun tonni/paikka. Tuo ei voi sisältää, vastikkeita, vieraspaikkamaksuja ja satamakonttorin jätskin jne. myyntiä. Tai sitten vastike vähenee, kun antaa vierassatamakäyttöön.

        Tuolta löytyy tilinpäätöskin: https://itamerenportti.fi/yhtiokokus/

        Vastike näyttää olevan 700 €/osake eli venepaikka. Tuloja ei mitenkään eritellä. Henkilöstömenot sivukuluineen 130 000 €.


    • Anonyymi

      Purjehtijan näkökulmasta 20 e/vrk on liikaa (esim. Helsingin Isosaari), jos tarjolla ei ole muuta kuin kiinnittyminen vanhaan laituriin. Siellä yrittäjä on lähinnä jättänyt tilinumeron/nettisivun, missä saa käydä maksamassa. On sama mennä jonnekin ankkuriin.

      Samasta näkökulmasta 45 e/vrk ei ole liikaa (Hangon vierasvenesatamat), jos on tarjolla:
      - hyvä laituri
      - aallonmurtaja
      - sähköä (voi maksaa erikseen hiukan lisää)
      - vettä
      - sauna
      - pyykinpesumahdollisuudet
      - elintarvikeliikkeitä
      - tankkausmahdollisuus

      • Anonyymi

        Jaa, minusta 45 on kyllä jo kohtuuton.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi perhe ei puutu Stefun ongelmiin?

      Vaikka onkin suvun musta lammas ja häpäissyt kaikki niin silti, miksi suku ei halua auttaa häntä?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      53
      2419
    2. Maisa lomalla yksin?

      Yhdessäkään kuvassa ei näy edes vilahdusta miehestä..
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      2090
    3. Joko Sofia löytää tänään uuden rakkaan

      On varmaan aika jättää entisen parisuhteen savuavat rauniot taakse ja lähteä kohti uusia seikkailuja. Nyt varakkaiden helsinkiläismiesten vaimojen on
      Kotimaiset julkkisjuorut
      26
      1158
    4. Rattijuopon uhriksi 16 vuotias tyttö

      Ikaalisista passitettiin ennen rattijuopot linnaan.Nyt vaan silitellään päätä.
      Ikaalinen
      23
      1126
    5. Sofialle, luet kumminkin

      Nyt on vuosi seurattu tätä kiihkeää vuosisadan romanssia. Ja on ollut turbulenssia mennen, tullen ja palatessa. Ei ole enää perässä pysynyt tässä on/O
      Kotimaiset julkkisjuorut
      55
      999
    Aihe