Olen jonkin varran lukenut wiccalaisuudesta ja se vaikuttaa kaikin puolin hienolta ja kannatettavalta ajatussuuntaukselta. Olisin kuitenkin kiinnostunut kuulemaan ajatuksianne homoudesta.
Toki ymmärrän, ettei wicca (siis ainakaan siksi että on wicca; toki wiccojakin on moneen junaan ennakkoluuloineen ja ajatuksineen :-) )tuomitse homoja ihmisinä, mutta onhan se seksuaalisuuden muotona ongelmallinen suhteessa wiccalaiseen näkemykseen seksuaalisuudesta nimen omaan miehen ja naisen liiton juhlana, elämän kiertokulun ylläpitäjänä jne. Vai miten ajattelette?
Toki ymmärrän, ettei wicca (siis ainakaan siksi että on wicca; toki wiccojakin on moneen junaan ennakkoluuloineen ja ajatuksineen :-) )tuomitse homoja ihmisinä, mutta onhan se seksuaalisuuden muotona ongelmallinen suhteessa wiccalaiseen näkemykseen seksuaalisuudesta nimen omaan miehen ja naisen liiton juhlana, elämän kiertokulun ylläpitäjänä jne. Vai miten ajattelette?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tähän saat varmaan tasan yhtä monta vastausta kuin palstalla on wiccoja. Wicat eivät voi kertoa sinulle uskontokunnan sisäistä absoluuttista totuutta...koska sitä ei ole!
Ja wiccatkin ovat tapauskohtaisesti ihan erilaisia, uskonnossaankin. Itse tunnen kaksi Wicca-tyttöä, jotka ovat toisiinsa nähden jokseenkin peilikuvat. Aivan erilainen uskonmaailma, pukeutuvat aivan eri tavoin ja ovat luonteeltaankin jokseenkin peilikuvia. Toinen on lämmin ja hyväsydäminen, toinen taas on kovakuorinen, jääkylmä bläckis.
Wiccoilla ei ole mistään asiasta lopullista totuutta, mikä on itse asiassa Wiccan suurin vahvuus kaikkiin muihin uskontoihin nähden. Eivätkä Wiccat aio kertoa sinulle tietävänsä mikä on oikein ja mikä väärin, Wiccat vain kertovat, että toisen satuttaminen/vahingoittaminen on väärin ja kostautuu kolminkertaisena.
Mutta pidä hauskaa saamiesi vastausten kanssa...älä luule löytäväsi niistä lopullisia totuuksia =)
Kiitos omasta vastauksestasi, Johannes - toivottavasti olet oikeassa vastausten määräennusteessasi :-) Mutta ilmaisin varmasti itseni vähän epäselvästi: en toki usko saavani saati sitten kaipaa "virallista wicca-kantaa homoseksuaalisuuteen", vaan ajatuksia asiasta.
Se vaatimaton määrä, mitä olen wiccalaisuudesta lukenut, tuntuu lämpimältä, suvaitsevalta (totta kai, kun vahingoittamatta voi tehdä mitä haluaa) ja pitkälle ajatellulta. Mutta väistämättä käsitys seksuaalisuudesta on, sanoisinko heteronormatiivinen. Tarkoitan, että kaikki se hyvä, mitä asiasta sanotaan, tuntuu sisältävän implisiittisen oletuksen, että rakastettu on toista sukupuolta. Ainakin ajatukset seksuaalisuuden pyhyyden perusteista tuntuvat olevan vähän hankalasti sovellettavissa samaa sukupuolta olevien rakkauteen. Vai puuttuuko minulta vain luovuutta? :-)
Ajatukset kiinnostaisivat minua siksi, että ainakin näiden omien silmälasien läpi luettuna wicccalaisuus tuntuu välttävän suurimman osan niistä sudenkuopista, joihin moni muu uskonto sortuu - mutta heteronormatiivisuuden se tuntuu niiden kanssa jakavan. Tai sitten olen tajunnut jotain kokonaan väärin :-(
Toistan vielä, etten todellakaan luule wiccojen (wiccoina) ajattelevan ettei "saisi" olla homo, tai että homous on sen enempää "väärin" kuin "oikeinkaan" - puhun seksuaalisuuden pyhyyden perusteista ja vaikkapa Suuresta riitistä.
Tässä muuten minun ajatuksiani homoudesta:
Lähden liikkeelle siitä, että homous on seksuaalisuuden muoto, tätä en kiistä. Mutta: homous on luonnon vastaista (ottamatta kantaa asian uskonnolliseen puoleen lainkaan). On luonnotonta ja rumaa, että kaksi miestä harrastaa seksiä keskenään. Lisäksi tämä on vastoin seksuaalisuuden pohjimmaista tarkoitusta; lisääntymistä. Kaksi miestä ei voi lisääntyä keskenään. Näin ollen luonto on järjestänyt niin, että eri sukupuolen edustajat lisääntyvät keskenään. Homous on poikkeama, itse asiassa psyykkinen poikkeama joka on hoidettavissa. Homon on vain ensin itse tiedostettava sairautensa ja lähdettävä hakemaan hoitoa.
Homouden hyväksyminen on yhteiskunnallisesti vaarallista. Jos alamme pitää homoja normaalina ilmiönä, niin samoilla argumenteilla yhteiskunta alkaa pian pitää pedofiliaa normaalina ilmiönä. Aikuinenhan osoittaa mitä syvintä rakkautta lasta kohtaan kohdistaessaan seksuaalisuutensa lapseen!... Tämä tie on vaarallinen, hyvin vaarallinen. Homojen suvaitseminen on syöveri, joka vetää yhteiskunnan seksuaalimoraalin alas vessanpytystä.
Itse en homoja varsinaisesti vastusta, vain itse ilmiötä, eli homoutta. Minulla ei ole siis mitään yksittäistä homoa vastaan, mutta vastustan hänen seksuaalista suuntaansa. Itse en sallisi yhdenkään homon koskea itseeni, saati sitten tulevaisuudessa lapseeni.
Yhteiskunnan terveyden kannalta on parasta, jos homoja ei suvaita. On pidettävä mielessä, että kyseessä on sairaus ja yhteiskunnallisesti vaarallinen askel kohti pedofilian, sadismin ja muiden seksuaalisten häiriöiden hyväksymistä. Pian hyväksymme lapsiin, eläimiin ja jopa kuolleisiin sekaantumisen normaalina ilmiönä, jos alamme suvaita homoja.
Ja lyön vetoa, että pian tällä palstalla joku laukaisee kysymyksen "mitä väärää pedofiili sitten tekee?" Sitten alkaa keskustelu terveen seksuaalisuuden rajoista.
Kirjoitit: "Ja lyön vetoa, että pian tällä palstalla joku laukaisee kysymyksen "mitä väärää pedofiili sitten tekee?"
En oikein usko. En ole vielä 40 elinvuoteni aikana kertaakaan, missään, en elävässä elämässä, mediassa enkä virtuaalifoorumeilla törmännyt ihmiseen, joka ei ymmärtäisi, mitä väärää on pedofiliassa.
Todella vaikea kuvitella, että tämä olisi se ensimmäinen paikka :-)
Entäpä, jos lapsesi valitsee homoseksuaalisuuden? Kiellätkö lapseltasi oikeuden onneen vain omien ennakkoluulojesi takia?
Kahden saman sukupuolen rakkaus toisiaan kohtaan ei ole sen enempää "sairaus" kuin heteroparin rakkauskaan. Kyse on kuitenkin rakkaudesta ja toisesta välittämisestä.
Kyse on kuitenkin sinun mielipiteestäsi, mutta vastaisuudessa vähän harkintaa siihen miten asiansa esittää, kiitos.
Homouden ja pedofilian rinnastaminen on ikivanha ja täysin toimimaton retorinen temppu. Mitä yhteistä on kahden täysivaltaisen aikuisen vapaaehtoisuuteen perustuvassa suhteessa ja puolustuskyvyttömän lapsen seksuaalisessa pahoinpitelyssä? Ei yhtään mitään. Keksikää jo jotain uutta.
Etkä siis sallisi yhdenkään homon koskea itseesi? Kerronpa sinulle jotakin, mistä saatat menettää yöunesi. Se mukava kirjastontäti, joka ojensi sinulle korttisi kirjastossa, saattoi olla homoseksuaali. Niin ehkä myös se hammaslääkäri, joka viimeksi paikkasi hampaasi. Naapurisi tai perheenjäsenesi voi olla homo - jos asenteesi on tuo, en yhtään ihmettele, ettei sinulle ole siitä kerrottu.
Eivät homot, lesbot ja biseksuaalit ole mitään friikkejä, jotka voi tunnistaa kadulla ja vaihtaa puolta. Itse asiassa on tilastollisesti varsin todennäköistä, että olet ollut tekemisissä useammankin kanssa. Joko pelottaa?
Äst, en huomannut, että tuossa kuun puolivälissä aiheesta olikin lyhyesti Suuren riitin osalta puhuttu. Mutta kuulisin toki mielelläni muitakin kommentteja - VARSINKIN, jos tämä Gardner tosiaan ei hyväksynyt samaa sukupuouolta olevia pareja.
Kirjoitan ensimmäistä kertaa tälle palstalle ja esittelen tässä homomiehen näkökulman wiccaan liittyen. Itse en ole wiccalainen ja tämä kirjoitus ei ole hyökkäys wiccaa tai wiccalaisia päin.
Olen itsekin tutkinut wiccaa ja totesin eräänä iltana, että Jumalatar ja Jumala-symboliikka ei oikein viehätä minua. Se luo kuvan päässäni jumalallisesta heteroparista. Minun on vaikea samastua johonkin sellaiseen, mikä ei luonnostaan viehätä minua. Mieluiten ylistäisin jumalallista homoparia, johon minun olisi huomattavasti helpompi samastua.
Wiccalainen jumaluuspolaritteetti on minulle epäsopiva ja pyrin löytämään muita vaihtoehtoisia malleja, jotka eivät perustuisi perinteiseen femiininen ja maskuliininen malliin.
Miksi ihmeessä juhlistaisin biologista hedelmällisyyttä tai miehen ja naisen liittoa, jos olemassa on muitakin mielenkiintoisia vaihtoehtoja?
Olen keksinyt tähän mennessä yhden hauskan vaihtoehdon. Keksikää itse lisää muita mielenkiintoisia vaihtoehtoja.
1.)Homoeroottinen vastakohtaisuus, eli vastakohdat täydentävät. Esimerkiksi Zeus rakastui erään tarinan mukaan kuvankauniiseen Ganymede-nuorukaiseen. Tätä polariteettia kutsun vanhempi ja nuorempi-malliksi.Toisen tarinan mukaan Apollolla oli rakkaussuhde Hyacinth-nimisen nuorukaisen kanssa, jota Apollo ei ehtinyt pelastamaan kuoleman kynsistä. Tämä polariteetti on nimeltään kuolevainen ja kuolematon.
Tähän päättyy sepustukseni. Minulle voi kirjoitella tähän osoitteeseen, jos kiinnostaa. [email protected]
Toivottavasti viestini ei ollut liian offtopic, mutta pitipähän saada virtuaaliääneni kuuluviin.
Miksi ei voi pitää jotain asiaa pyhänä ihan vain siksi että se on olemassa? Luonnon elämän perusedellytys on, että kaksi eri sukupuolta olevaa yhtyy toisiinsa, niin kasvi- kuin eläinkunnassakin. Ei tämä ole heteroihannointia, vaan asia vain on näin.
Mutta miksi taas vetää yhtäläisyysmerkkejä sinne, missä niitä ei tarvitse? Se, että kukilla on sekä emi- että hedeosaset elämän jatkumista varten ei ole sama asia kuin kahden ihmisen välinen rakkaus.
En kiistä enkä väheksy näkemystäsi, ihmettelen vain. :)
Jos yleensä puhutaan mikä on kahden ihmisen välillä luonnollista ja mikä ei, niin kyllä avonainen rakastaminen (sukupuolesta riippumatta) on luonnollisempaa kuin rakkauden kiistäminen itseltään. Mutta tämä vain minun mielipiteeni. :)
...Olet oikeassa Harmaavaris siinä, että luonnon kiertokulun edellytys on kahden eri sukupuolen yhtyminen.Tottakai jatkuvuus on tärkeää olemassaolon kannalta, enhän minä nyt sitä kiellä etteikö se olisi pyhää jollain tavalla.
Halusin vain sanoa edellisessä viestissäni, että jos heteroseksistiseltä tuntuva malli ei tunnu hyvältä, niin aina voi keksiä jotain muuta. Halusin vain sanoa, että jokaisella on oikeus luoda itsensä näköinen henkisyys jos olemassaolevat systeemit eivät tunnu hyviltä.
Oman käsitykseni mukaan heteroiden energiat kulkevat ulospäin kohti biologista jatkuvuutta, kun taas homojen ja lesbojen energiat virtaavat sisäänpäin kohti luovuutta ja uusien ideoiden syntymistä. Eräät homoseksuaalit pakanat ja mystikot sanovat, että homot, lesbot, biseksuaalit ja heterot edustavat monimuotoisuutta ja rakkausenergian eri ilmentymiä. Rakkaus on se voima joka pyörittää ihmiskunnan olemassaoloa. Ilman rakkautta maailma olisi järjettömän tylsä paikka. Rakkaus tekee elämästä elämisen arvoista. =)
Minä nyt en lähde tekemään eroa itseni ja wiccan välillä,mutta voisiko olla niin että wicca näkee Jumalan ja Jumalattaren maailman kahden voiman ilmentyminä, ja näitä voimia tasapainoisesti tarvitaan kaikkeuden jumaluuden "pyörittämiseen". Tarvitseeko sen kuvata heteroseksuaalisuutta?
Wiccassa jumaluudet ei perustu fem-mask. pariin vaan parin muodostamaan polariteettiin. Siksi minusta on aivan sama mitä symboleja käytetään, kunhan siinä on polariteetti.
Ne samaa sukupuolta olevat parit, joita tunnen, ovat voimakkaasti polaroituneita. Kaikista tuntemistani pariskunnista ne, joilla ei ole välillään polariteetta, eivät ole pysyneet yhdessä kovinkaan kauan.
"Luonnon elämän perusedellytys on, että kaksi eri sukupuolta olevaa yhtyy toisiinsa, niin kasvi- kuin eläinkunnassakin. Ei tämä ole heteroihannointia, vaan asia vain on näin."
Eikä ole, näin pilkkua viilatakseni. Luonnossa on paljon suvuttomasti lisääntyviä elämänmuotoja, ja onpa sellaisiakin, joilla on useampia "sukupuolia". Lisäksi monet nisäkkäät harjoittavat jos jonkinlaista seksuaalista toimintaa muussakin kuin lisääntymistarkoituksessa.
Ei kaikilla, mutta yleensä. :)
Mikäli kyse on kuitenkin jopa kaksineuvoisesta eläimestä, niin niilläkin on jotain mitä hedelmöittää ja jotain millä hedelmöittää.
Masturbaatio on pop eläintenkin keskuudessa, ja mikseikö olisi...
Ahaa, ymmärrän... ehkä. Vähän samalla tavalla kuin siis esim. yin ja jang? Että maailman tasapaino muodostuu dikotomisista vastinpareista, tai niiden suhteesta?
Oma maailmankuvani perustuu enemmänkin diversiteettiin kuin dikotomioihin. Siis siihen - enkä puhu nyt vain seksistä :-) - että asioiden vaikutussuhteet ovat moninaisia ja monisuuntaisia, ja kaikkeen vaikuttavat monet tosiaan sivuavat, täydentävät ja toisilleen päällekkäiset ja joskus vastakkaisetkin entiteetit. Niin luonnossa ja kaiken jatkumisessa kuin muutenkin. Siis että ei olisi niinkään toisiaan täydentäviä vastinpareja kuin ryhmiä tai ryppäitä, jotka ovat koko ajan vuorovaikutuksessa toisiinsa.
Hei, olen homo ja tradduwicca. Samoin puolisoni :) Tässä mietin että miten oikein selittäisin Ariadnelle omia ajatuksiani (Johanneksen "ajatukset" voimme kai unohtaa). Lähtisin ehkä liikkeelle siitä oletuksesta että kaikissa ihmisissä on sekä feminiininen että maskuliininen puoli. Eli pystymme ymmärtämään kumpaakin omasta seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta? Minä ainakin pystyn. Voihan olla että homomiehenä minun on jopa helpompi ymmärtää feminiinistä puolta kuin heteromiesten ja samalla ymmärrän myös helpommin maskuliinisen puolen verrattuna heteronaiseen?
Homous ei ainakaan omalla kohdallani ole koskaan haitannut tai vaikeuttanut uskonnollista elämääni. Työskentelen kehässä naispuolisen työparini kanssa (kuten puolisonikin) omasta valinnastani juurikin polariteettien takia. Wicca juhlistaa elämää, rakkautta ja seksuaalisuutta IHMISTEN välillä. Ajattele asiaa energian kannalta, älä ajattele ihmisten fyysisiä eroja.
Ymmärsitkö yhtään mitä ajan takaa? Kysy lisää jos haluat, vastailen kyllä parhaan kykyni mukaan.
No voi hyvänen aika!!!!
Että siis!
Moderni ja postmodernimaailma pyörii eteenpäin ilman moisia typeriä luokituksia /jakoja hengen tai sielun tai muun vastaavan välillä.
Kukaan tai tai mikään ei voi luokitella kokemustasi jumalattareen
tai jumalaan sen mukaan mitä seksuaalista suuntausta edustat.
Täysin makaaberi kysymys.Pelkäätkö että covenisiasi johtaa ihanaan valkoiseen mekkoon pukeutunut Jorma?
Kiitos, Hopeasnake, ajatuksistasi - ja siis kiitos tietysti, te muutkin! Ehkä olisi hyvä selventää, luettuani Syltsyn viestin, että... eh, no, juu enpä "pelkää, että coveniani johtaa ihanaan valkoiseen mekkoon pukeutunut Jorma" - pakko myöntää, että paitsi että kommetti särähtää korvaan aika ikävämielisenä, en ihan tajunnut sen pointtiakaan :-]
Maailma, sellaisenaan, toki pyörii eteenpäin ilman jakoja yhtään mihinkään, mutta ihmisajattelu harvemmin. Ja käytetyt termit tuppaavat muokkaamaan ajattelua. Siksi itseäni ovat (eivätkä pelkästään siksi, että olen lesbo) askarruttaneet vähän samantapaiset mietteet kuin Sateenkaarihaukkaakin.
Hopeasnaken kuvaama kunkin ihmisen sisäinen polariteetti on hyvä vaihtoehtoinen ajatusmalli. Itse asiassa ajoin alkuperäisessä kysymyksessä takaa juuri sitä, mihin olettekin kiinnostavasti vastanneet: LUETTEKO feminiini-maskuliini-polariteetin biologiseen sukupuoleen liittyväänä - siltähän se äkkiseltään vaikuttaisi, kun kyse on hedelmällisyysjuhlasta, vai onko jaottelulle etsitty symbolisempaa merkityssisältöä.
Ihan anekdoottina: moderni strukturalismi (Levi-Strauss oli kova hitti) nimenomaan korosti käsitystä ihmisajattelusta dikotomisiin polariteetteihin (mies/nainen, ruumis/sielu jne.) perustuvana, postmodernismin keskeinen pointti oli tämän kiistäminen. Mutta, kuten sanottu, maailma sinänsähän ei paljon ismeistä piittaa :-)
maailmasta. Ilmeisesti Wiccalaisuus on yksi monista vaihesta matkalla suurempaan. Hyvää matkaa, siis.
No minusta tässä homoudessa ei ole mitään pahaa, voitaisiinhan sanoa (stereotypia jyllää päässäni) että homomiehissähän se naiseus on jo näkyvillä, että siis olet jo itsessään yhdistyvä, siis toivottavasti ilmaisin itseni edes jotenkuten ymmärrettävästi.
Yhteenveto (lähinnä itselleni)
Ole vain se mikä olet, ja riität sellaisenaan.
Mielestäni homot/lesbot (bi seksuaaleja unohtamatta)ovat ihmisiä siinä missä heteerotkin joten ei heitä ainakaan sen perusteella pitäisi arvostella. Totta että wiccassa puhutaan vain miehen ja naisen liitosta mutta sehän on se perinteinen ja yleisin näkemys parista.