Miksi Sysmän lukio puuttuu lukiovertailu listalta?
Eikö osaaminen riittänyt Päijät-Hämeen top 10 listalle vai jättikö Vt.rehtori/kuntavaaliehdokas Tuula Vuorinen tiedot tahallaan luovuttamatta, ettei oppimistulosten heikko taso paljastuisi?
Tässä parhaiden lukioiden vertailussa ei nimittäin saa pisteitä tietokoneilla pelaamisesta vaan ainoastaan hyvistä arvosanoista.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008027931.html
Päijät-Häme
1. Tiirismaan lukio, Lahti
2. Nastopolin lukio, Lahti
3. Erkko-lukio, Orimattila
4. Vääksyn Yhteiskoulu, Asikkala
5. Lahden Rudolf Steiner -koulu, Lahti
6. Iitin lukio, Iitti
7. Lahden yhteiskoulu, Lahti
8. Heinolan lukio, Heinola
9. Lahden lyseo, Lahti
10. Kannaksen lukio, Lahti
Eikö osaaminen riittänyt Päijät-Hämeen top 10 listalle vai jättikö Vt.rehtori/kuntavaaliehdokas Tuula Vuorinen tiedot tahallaan luovuttamatta, ettei oppimistulosten heikko taso paljastuisi?
Tässä parhaiden lukioiden vertailussa ei nimittäin saa pisteitä tietokoneilla pelaamisesta vaan ainoastaan hyvistä arvosanoista.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008027931.html
Päijät-Häme
1. Tiirismaan lukio, Lahti
2. Nastopolin lukio, Lahti
3. Erkko-lukio, Orimattila
4. Vääksyn Yhteiskoulu, Asikkala
5. Lahden Rudolf Steiner -koulu, Lahti
6. Iitin lukio, Iitti
7. Lahden yhteiskoulu, Lahti
8. Heinolan lukio, Heinola
9. Lahden lyseo, Lahti
10. Kannaksen lukio, Lahti
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sysmän lukiossa vain 8 oppilasta ei kannata mainita !
Kyllä mainittaisiin, jos oppimistulokset olisi hyvät. Kaikki Suomen lukiot on listauksessa paremmuusjärjestyksessä mukana. Listalla on oppilasmäärältään sekä isoja että pieniä lukioita.
Tämän voi sanoa itsevaltiaan Järvitschenkon ansioksi.
Onko sulla siis jotain tietoa siitä, että Sysmän lukiossa olisi huonoja oppimistuloksia? Perinteisestihän Sysmä on ollut hyvällä tasolla, ainakin kirjoitusten suhteen.
Siinähän se tieto lukee lehdessä. Olkaa hyvä ja lukekaa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008027931.html
Ei ole Päijät-Hämeen Top 10 lukioiden joukossa, joten oppimistulokset ei voi olla hyvällä tasolla.
Päijät-Hämeessä on yhteensä 12 lukiota, joista kymmenen on mainittu TOP 10 listalla paremmuusjärjestyksessä.
Sysmän ja Padasjoen lukiot ei mahtunut oppimistulosten perusteella TOP 10 listalle. Sysmän ja Padasjoen lukioissa oppilaat saivat Päijät-Hämeen surkeimmat arvosanat.
Huono homma kun opiskelu ei oppilaille maistu ja opettajatkin taitaa olla sit-sun-tätä laatua.
Onnittelut Sysmän lukion ja kaikille Suomen ylioppilaille, myös opettajille. On aika ala-arvoista ratsastaa nuorten elämän yhdellä arvokkaalla etapilla vain omien kaunojen esiin tuomisessa. A:n tai ällän paperit, mitä väliä...edessä elämä.
Täähän se olis. Mun AAABB papereita ei oo kukaan kysynyt, onneksi, jatkokoulutuksessakin painaa pääsykoe ja työhaastattelussa sen koulun paperit.
"A:n tai Ällän paperit, mitä väliä..."
Et ole tainnut itse lukiota käynyt ja siten korkeakouluihin jatko-opiskelemaan pääsy ei ole ollut asialistalla.
Jos nykyaikana suorittaa lukion A:n, B:n tai C:n papereilla, niin 3-vuotta on vedetty pöntöstä alas ja edessä olevassa elämässä tarvitaan perusasioiden perusteellista uudelleen opiskelua.
Lukio käyty, sitten Tampereen yliopistoon, tutkinto suoritettu ja työt kutsuivat :)
Onneksi olkoon, nykyaikana et Sysmän lukion A:n papereillasi pääsisi mihinkään. "Työn" iloa Tampereen yliopistossa tutkinnon suorittaneelle henkilölle tänne Sysmään :)
Tarkennan vielä miksi olisi tärkeää että Sysmän lukion opiskelijat menestyisi Suomen lukioiden oppimistulosten vertailussa hyvin.
Korkeakoulujen ja yliopistojen sisäänpääsy vaatimukset ovat muuttuneet. Painotus on nyt lukion lopputodistuksen arvosanoissa, ja erityisesti lopputodistuksen matemaattisten aineiden arvosanoissa (pitkä matematiikka, kemia, fysiikka), eikä korkeakoulujen ja yliopistojen pääsykoe menestyksessä.
On myös väärin olettaa että lukiossa A:n, B:n, tai C:n paperit "saavuttanut" oppilas menestyisi erityisen hyvin korkeakoulujen ja yliopistojen pääsykokeissa, erityisesti jos pitkä-matematiikka jne on tekemättä eikä kaikki reaaliaineetkaan ole maistuneet.
Jos kuitenkin pääsee lipsahtamaan tsäkällä sisään, opiskelu korkeakoulussa tulee olemaan heikolla lukio osaamisella ainakin virkamies/ammatti-ruotsin ja matemaattisten/teknisten aineiden osalta hankalaa.
Täällä asiaa on kommentoineet Lähilehteen ainoana tietolähteenä luottavat ja jo nyt oletettavasti eläkkeellä olevat Sysmän lukion kasvatit tai muut nykyajan vaatimuksista pihalla olevat "asiantuntijat".
70- ja 80-luvulla yliopistoihin pääsi heittämällä sisään, jos oli valkolakin päähänsä saanut. Enää ei.
Miten Sysmäläiset voi olla osaajia tai kehittyä osaajiksi, kun todellisuudessa he eivät sitä tavoittele eikä sitä ole? Seuraavien sukupolvien tulisi olla osaavampia kuin edellisten. Tämä ei toteudu Sysmän tietokonepeli lukion oppimismetodeilla ja tavoitteilla.
Itse haen seuraavaksi Aalto yliopistoon opiskelemaan tekniikan maisteriksi (dip.ins) opistolinjalle johon valitaan vuosittain 4-7 opiskelijaa 70-100 Suomalaisen ja ulkomaalaisen hakijan joukosta. Kysessä on todennäköisesti Suomen vaikein maisteritutkinto päästä sisään.
Edellytyksenä sisäänpääsylle on kandin-tutkinto samalta tekniseltä alalta, työkokemusta, työnäyte/referenssi portfolio jne. haastattelut ja teknisten sisäänpääsy tehtävien suorittaminen.
Tästä kylästä ja koko Päijät-Hämeestä ei ole kenelläkään muulla kuin minulla mahdollisuutta päästä sinne opiskelemaan. Siis teoreettista mahdollisuutta.
Suomalaiset lukion suorittaneet ei kilpaile Suomalaisten korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelupaikoista ainoastaan oman ikäluokkansa Suomalaisten kanssa vaan samalla viivalla heidän kanssaan opiskelupaikoista on kilpailemassa myös kasvava määrä ulkomaalaisia opiskelijoita, Venäläisiä jne.
Jenkeissä, Briteissä, Australiassa ja Kanadassa suuriosa opiskelupaikoista on mennyt jo vuosikymmenien ajan ulkomaalaisille. Opiskelupaikkoja ei riitä kaikille, ei edes rahaa vastaan. Vain parhaimmat pääsee sisään.
Jos et pääse sisään, niin töitä ei ehkä löydy ja jos löytyy, niin työura ei todennäköisesti johda kovinkaan korkeisiin/haastaviin tehtäviin. Tie nousee pystyyn.
Luulisi, että nykyisin yliopistoon pääsee heittämällä, koska yliopistojen määrä on kolminkertaistunut 70-lukuun verrattuna. Kävin aikoinaan Sirola-opiston kansakoulun jälkeen. Sitten jatkoin Tampereen yhteikunnallisessa korkeakoulussa, mikä lienee nykyisin yliopisto. Työpaikkakin löytyi jo opintojen aikana.
Korkeakouluihin+ja+yliopistoihin+hakijoista+keskimäärin+noin+25+%+pääsee+sisään.+Lääketieteen,+oikeustieteen,+halutuimpiin+tekniikan+jne+opistoihin+10+-+20+%+hakijoista.+
Ei opiskelemaan pääsyn syynä ole yliopistojen puute, vaan turha ylioppilaiden tuotanto. Nykyään lukion käyneitä on sama osuus koululaisista, kuin 50-luvulla oli kansakoulun suorittaneita. Peruskoulujärjestelmä ei tee kaikista yhtä viisaita vaan pikemminkin yhtä tyhmiä.
Pitääkö kaikista tulla insinöörejä ja opettajia ? Kuka ne paskaduunit sitten tekee ? Ei ainakaan mamut !
Höpön höpöä. Vuosi tai kaksi sitten Sysmän lukio oli huomattavan korkealla koko Suomen lukioiden vertailussa. Oppilasmäärä on niin pieni, että jos kahdeksasta 3-4 kirjoittaa mainioin arvosanoin tai vastaavasti pääsee ihan rimaa hipoen läpi, sijoitus listalla on ihan erilainen. Eikä siihen oppilaan lähtötasoon tule radikaaleja muutoksia lukioaikana. Koulu ja opettajat vaikuttaa mutta rajallisesti. Eli sattumaa kaikki, pienessä lukiossa joskus sattuu fiksu ikäluokka, joskus on vähän heikompi. Mutta tärkeintä ja hienoa on, että kaikki Sysmän lukiosta pääsivät läpi.