Sointu Borgin vanhemmat kauhistuivat, kun hän päätyi abivuotenaan Petri Nygårdin videolle leikkimään tyynysotaa – ”Lukiossa riehaannuin täysin”
Sointu Borg kuvailee abivuotensa olleen villi.
JAA
Borg on pyörittänyt omaa yritystään 19-vuotiaasta lähtien ja hakeutui lukion jälkeen opiskelemaan kauppakorkeakouluun.
Borg on pyörittänyt omaa yritystään 19-vuotiaasta lähtien ja hakeutui lukion jälkeen opiskelemaan kauppakorkeakouluun. KUVA: JOONAS SALO
Niina Enqvist
11:10
28-VUOTIAS kauppatieteiden maisteri Sointu Borg on raivannut itse oman uranpolkunsa, joka on hyvin erilainen kuin muilla ekonomeilla. Ura tapahtuma-alalla sai eräänlaisen alkusysäyksen abivuotena, jolloin Borg päätyi rääväsuisen räppäri Petri Nygårdin Pillumagneetti-videolle leikkimään tyynysotaa.
Borgia itseään muisto naurattaa edelleen, mutta vanhempia tyttären villi abivuosi hirvitti.
– Olin ollut tuttu näky Tampereen yökerhoissa jo alaikäisenä, kun ramppasin baareissa siskon papereilla, Borg paljastaa.
– Villit vuoteni alkoivat lukion kolmannella. Olin aina ollut hyvä oppilas, kasin ja ysin keskiarvo. Lukiossa riehaannuin täysin ja päädyin Petri Nygårdin Pillumagneetti-videolle. Vanhemmat olivat aivan kauhuissaan, että herranjumala mitä täällä tapahtuu, hän nauraa.
Kipinä tapahtuma-alalle syttyi ”villinä vuosina”, jolloin Borg aloitti työt Sedu Koskisen yökerhossa.
– Rupesin sitten työkseni pyörimään yökerhoissa. Äiti on myöhemmin vitsaillut, ettei hän oikein tiedä mitä abivuotena tapahtui, mutta kaipa löysin yökerhosta sisäisen intohimoni.
DIILI-VOITTAJANAKIN tunnettu Borg kuvailee lukio viimeisen vuoden olleen melkoista haipakkaa, mutta kirjoituksista hän suoriutui kunnialla.
– Oli kirjoitukset, tein duunia ja suoritin D-tutkinnon konserttikanteleesta. Se oli intensiivistä aikaa, mutta sen ikäisenä jaksaa bilettää ja lukea. Riehakkuus ei mennyt koulun edelle, vuonna 2011 ylioppilaaksi Sammon keskuslukiosta kirjoittanut Borg sanoo.
Tuore ylioppilas vuonna 2011.
Tuore ylioppilas vuonna 2011. KUVA: SOINTU BORGIN KOTIALBUMI
Perheen akateeminen tausta ei Borgin mukaan vaikuttanut hänen urapolkuunsa tai asettanut paineita opiskelujen suhteen. Hän sanoo vanhempiensa aina kannustaneen häntä seuraamaan sydäntään.
– Näin itsessäni jo kouluaikoina eron moniin opiskelutovereihin, joiden mielestä akateemisuus on älykkyyden merkki. Meillä on kotona aina sanottu, että ollaan ihan tavallista verkkarikansaa.
– Ne miljonäärit, jotka minä tunnen, eivät ole kouluja käyneet. On ihmisiä, jotka pärjäävät uralla ja elämässä hyvin, mutta heille ei vain ole koulu maistunut, Borg sanoo.
– Ne miljonäärit, jotka minä tunnen, eivät ole kouluja käyneet. On ihmisiä, jotka pärjäävät uralla ja elämässä hyvin, mutta heille ei vain ole koulu maistunut, Borg sanoo. KUVA: SAKU TIAINEN
BORG sanoo ärsyyntyvänsä vastakkainasettelusta ja siitä, että jotkut saattavat pitää yliopistoa suuremmassa arvossa kuin vaikkapa ammattikorkeakoulua.
– En tykkää tärkeilystä. Minulle suuri shokki, kun kauppiksessa kaverit veivät siippansa vanhemmilleen näytille ja ehtona oli, että seurustelukumppanin on opiskeltava yliopistotasolla. Se on naurettavaa.
Julkisuudessa on käyty paljon keskustelua opiskelujen aiheuttamista paineista ja siitä, kuinka nuorten pitäisi löytää nopeasti oma alansa, päästä opiskelemaan ja tienaamaan rahaa. Borg kuvailee nuorille asetettujen vaatimusten olevan epärealistisia.
– On kurjaa, että monet saavat kuulla jo lapsuudesta asti, mihin heistä on ja mihin ei. Olisi tärkeää pystyä hiljentämään ne äänet.
– On kohtuutonta vaatia, että ihminen tietää 17–18-vuotiaana mitä haluaa loppuelämällään tehdä. Niin nuorilla on jo burn out ja se on aivan hullua. Koen, että koulut kannattaa hoitaa hyvin, mutta täydellisyyttä ja laudatureita ei tarvitse lähteä tavoittelemaan. Itse tein aina sen verran kuin piti ja halusin käyttää muun ajan hauskanpitoon.
LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA
Sointu Borg kuvailee abivuotensa olleen villi.
JAA
Borg on pyörittänyt omaa yritystään 19-vuotiaasta lähtien ja hakeutui lukion jälkeen opiskelemaan kauppakorkeakouluun.
Borg on pyörittänyt omaa yritystään 19-vuotiaasta lähtien ja hakeutui lukion jälkeen opiskelemaan kauppakorkeakouluun. KUVA: JOONAS SALO
Niina Enqvist
11:10
28-VUOTIAS kauppatieteiden maisteri Sointu Borg on raivannut itse oman uranpolkunsa, joka on hyvin erilainen kuin muilla ekonomeilla. Ura tapahtuma-alalla sai eräänlaisen alkusysäyksen abivuotena, jolloin Borg päätyi rääväsuisen räppäri Petri Nygårdin Pillumagneetti-videolle leikkimään tyynysotaa.
Borgia itseään muisto naurattaa edelleen, mutta vanhempia tyttären villi abivuosi hirvitti.
– Olin ollut tuttu näky Tampereen yökerhoissa jo alaikäisenä, kun ramppasin baareissa siskon papereilla, Borg paljastaa.
– Villit vuoteni alkoivat lukion kolmannella. Olin aina ollut hyvä oppilas, kasin ja ysin keskiarvo. Lukiossa riehaannuin täysin ja päädyin Petri Nygårdin Pillumagneetti-videolle. Vanhemmat olivat aivan kauhuissaan, että herranjumala mitä täällä tapahtuu, hän nauraa.
Kipinä tapahtuma-alalle syttyi ”villinä vuosina”, jolloin Borg aloitti työt Sedu Koskisen yökerhossa.
– Rupesin sitten työkseni pyörimään yökerhoissa. Äiti on myöhemmin vitsaillut, ettei hän oikein tiedä mitä abivuotena tapahtui, mutta kaipa löysin yökerhosta sisäisen intohimoni.
DIILI-VOITTAJANAKIN tunnettu Borg kuvailee lukio viimeisen vuoden olleen melkoista haipakkaa, mutta kirjoituksista hän suoriutui kunnialla.
– Oli kirjoitukset, tein duunia ja suoritin D-tutkinnon konserttikanteleesta. Se oli intensiivistä aikaa, mutta sen ikäisenä jaksaa bilettää ja lukea. Riehakkuus ei mennyt koulun edelle, vuonna 2011 ylioppilaaksi Sammon keskuslukiosta kirjoittanut Borg sanoo.
Tuore ylioppilas vuonna 2011.
Tuore ylioppilas vuonna 2011. KUVA: SOINTU BORGIN KOTIALBUMI
Perheen akateeminen tausta ei Borgin mukaan vaikuttanut hänen urapolkuunsa tai asettanut paineita opiskelujen suhteen. Hän sanoo vanhempiensa aina kannustaneen häntä seuraamaan sydäntään.
– Näin itsessäni jo kouluaikoina eron moniin opiskelutovereihin, joiden mielestä akateemisuus on älykkyyden merkki. Meillä on kotona aina sanottu, että ollaan ihan tavallista verkkarikansaa.
– Ne miljonäärit, jotka minä tunnen, eivät ole kouluja käyneet. On ihmisiä, jotka pärjäävät uralla ja elämässä hyvin, mutta heille ei vain ole koulu maistunut, Borg sanoo.
– Ne miljonäärit, jotka minä tunnen, eivät ole kouluja käyneet. On ihmisiä, jotka pärjäävät uralla ja elämässä hyvin, mutta heille ei vain ole koulu maistunut, Borg sanoo. KUVA: SAKU TIAINEN
BORG sanoo ärsyyntyvänsä vastakkainasettelusta ja siitä, että jotkut saattavat pitää yliopistoa suuremmassa arvossa kuin vaikkapa ammattikorkeakoulua.
– En tykkää tärkeilystä. Minulle suuri shokki, kun kauppiksessa kaverit veivät siippansa vanhemmilleen näytille ja ehtona oli, että seurustelukumppanin on opiskeltava yliopistotasolla. Se on naurettavaa.
Julkisuudessa on käyty paljon keskustelua opiskelujen aiheuttamista paineista ja siitä, kuinka nuorten pitäisi löytää nopeasti oma alansa, päästä opiskelemaan ja tienaamaan rahaa. Borg kuvailee nuorille asetettujen vaatimusten olevan epärealistisia.
– On kurjaa, että monet saavat kuulla jo lapsuudesta asti, mihin heistä on ja mihin ei. Olisi tärkeää pystyä hiljentämään ne äänet.
– On kohtuutonta vaatia, että ihminen tietää 17–18-vuotiaana mitä haluaa loppuelämällään tehdä. Niin nuorilla on jo burn out ja se on aivan hullua. Koen, että koulut kannattaa hoitaa hyvin, mutta täydellisyyttä ja laudatureita ei tarvitse lähteä tavoittelemaan. Itse tein aina sen verran kuin piti ja halusin käyttää muun ajan hauskanpitoon.
LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mata Hari
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Mata Hari
Mata Hari vuonna 1906
Mata Hari vuonna 1906
Henkilötiedot
Syntynyt Margaretha Geertruida Zelle
7. elokuuta 1876
Leeuwarden, Alankomaat
Kuollut 15. lokakuuta 1917 (41 vuotta)
Pariisi, Ranska
Kansalaisuus hollantilainen
Ammatti tanssija, vakooja
Puoliso Rudolf John MacLeod (vih. 1895; ero. 1906)
Lapset Norman-John MacLeod (poika, 30. tammikuuta 1897 – 27. kesäkuuta 1899)
Louise Jeanne MacLeod (tytär, 2. toukokuuta 1898 – 10. elokuuta 1919)
Muut tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Mata Hari (oikealta nimeltään Margaretha Geertruida Zelle, 7. elokuuta 1876 Leeuwarden, Alankomaat – 15. lokakuuta 1917 Pariisi, Ranska) oli alankomaalainen tanssija, joka teloitettiin vakoojana. Hän oli oppinut itämaisia tansseja asuessaan miehensä kanssa Alankomaiden Itä-Intiassa 1890-luvulla. Erottuaan miehestään 1900-luvun alussa hän muutti Pariisiin, loi siellä itselleen uuden identiteetin jaavalaissyntyisenä naisena ja saavutti kansainvälisen uran itämaisten tanssien esittäjänä, jonka tanssissa yhdistyivät intohimo ja pyhyys. Muutamassa elämänvaiheessaan hän toimi myös kurtisaanina.
Ensimmäisen maailmansodan puhjettua Mata Hari yritti parantaa tilannettaan suostumalla Saksan, Ranskan ja Venäjän vakoojaksi. Ranskalaiset pidättivät hänet ja teloittivat vakoilusta Saksan hyväksi.
Sisällysluettelo
1 Elämä
1.1 Nuoruusvaiheet
1.2 Vaimona Hollannin Itä-Intiassa
1.3 Tanssijana Pariisissa
1.4 Vakoojana ensimmäisessä maailmansodassa
1.5 Pidätys, oikeudenkäynti ja teloitus
1.6 Myöhemmät arvelut syyllisyydestä
2 Museo
3 Mata Hari populaarikulttuurissa
4 Lähteet
4.1 Viitteet
5 Kirjallisuutta
6 Aiheesta muualla
Elämä
Nuoruusvaiheet
Margaretha Geertruida Zelle syntyi 7. elokuuta 1876 porvarillisessa Leeuwardenin kaupungissa. Margaretha, kutsumanimeltään M’greet, oli nelilapsisen perheen vanhin ja kauppiasisänsä Adrumin hemmottelema suosikkilapsi. Margarethan äiti Antje oli ylempää keskiluokkaa ja huolehti tunnollisesti kodin asioista. Isän kauppa menestyi hyvin, ja lapset kävivät yksityiskoulua. Adrum ryhtyi kuitenkin keinottelemaan öljykentillä ja joutui taitamattomuuttaan vararikkoon. Maineensa menettänyt perhe muutti pieneen asuntoon, lapset lopettivat koulunkäynnin, ja äiti sai hermoromahduksen, josta hän ei koskaan toipunut kunnolla.[1]
Adrum muutti Haagiin etsimään töitä ja jätti muun perheen selviämään sukulaisten avulla. Kun hän ei saanutkaan töitä, pariskunnan välit tulehtuivat ja he erosivat vuonna 1890. Margaretha ja sisarukset jäivät äidille, mutta kun äiti kuoli jo seuraavana keväänä, isä ei avustanut lapsiaan eikä huolinut heitä asumaan kanssaan Amsterdamiin. Puoli vuotta myöhemmin äidin sukulaiset ottivat lapset hoiviinsa, ja Margaretha muutti yksin enonsa perheeseen Sneekin pikkukaupunkiin. Kasvattiperhettään tummempi ja luonteeltaan sopeutumaton tyttö lähetettiin keväällä 1892 Leideniin lastentarhanopettajakouluun. Hän menestyi opinnoissaan hyvin, kunnes aloitti keväällä 1893 seksisuhteen rehtorin kanssa, joka oli 16-vuotiasta tyttöä 35 vuotta vanhempi. Kun suhde paljastui, kasvattiperhe haki tytön väkisin takaisin Sneekiin. Parin viikon kuluttua maineensa menettänyt tyttö lähetettiin Haagiin sukulaisten luo.[2]
Vaimona Hollannin Itä-Intiassa
Haagissa 18-vuotias Zelle tapasi 38-vuotiaan hollantilaisupseerin Rudolf John MacLeodin, joka oli palannut Alankomaiden Itä-Intiasta eli Indonesiasta kahden vuoden sairauslomalle. Mac
lle, ja toukokuun alussa perhe lähti laivalla kohti Itä-Intiaa.[4]
rotuisuudesta”, jota korosti tämän tapa pukeutua malaijilaisiin vaatteisiin tan
Tanssijana Pariisissa
aan pidätyksellä ja sijoittamisella mielenvikaisten laitokseen. Zelle lähti Pariis
longissaan. Zelle kehitti itselleen taustatarinan aitona jaavalaisnaisena, jonka skot
n stereotyyppejä, ja hän käytti Itä-Intiassa oppimiaan vartalon ja käden liikkeitä s
ä vuonna 1906 MacLeod käytti hyväkseen vaimonsa häipymistä tyttärensä luota
ata Hari ryhtyi jälleen tapaamaan miehiä rahasta sivukatujen ”kohtaamistalo
Hari ryhtyi ranskalaisten vakoojaksi myöhemmin maksettavaa miljoonan fran
ähettämällä helposti murrettavia sähkeitä. Mata Hari kertoi lisäksi luovuttaneensa saksalaisille lisämaksujen toivossa vain sellaista tietoa, mitä lehdistäkin löytyi. Kontaktinsa useisiin ranskalaisupseereihin Pariisissa hän selitti sillä, että hän rakasti upseereita ja nautti seksistä heidän kanssaan.[25]
Syyttäjän raportissa Mata Harin syyllisyydestä esitettiin todisteina muun muassa saksalaiselta konsuli Kroemerilta Hollannissa saatu maksu, Pariisissa siepatut radioviestit sekä kuitit Hollannin konsulaatin kautta kulkeneista maksuista. Myös Mata Harin turmeltunut käytös esitettiin perusteena hänen syyllisyytensä todennäköisyydestä. Syyttä